Karstulan seurakuntakuoro. Edessä kuoron pitkäaikainen ja ansioitunut johtaja Dir.Cant Ossi Niemistö, oikealla puolel
laan rouva L ea Niemistö. Hän on myös uskollisesti vuosikym m eniä laulanut kuorossa.
■—• Kanttori Ossi Niemistön m usiikkitaitoa on tarvittu myös lukuisissa muissa paikkakunnan musiikkiharrastuksissa.
Auliisti hän on tarjonnut apuaan, johtanut mm. m ieskuoroa kansanopiston nuorten kuoroa sekä toiminut laulun ja pia
nonsoiton opettajana ja säestäjänä eri tilaisuuksissa.
Kirkkokuoron 40-vuotistaipaleelta
Kirkkokuorotoiminta Karstulassa järjestäytyi 29. 10.
1934 seurakunnan kanttori-urkurin Martti Kattaisen alottaessa laulukunnan, joka sai nimen Karstulan Seura
kuntakuoro. Ensimmäisissä lauluharjoituksissa ja esiinty
misissä oli mukana 31 laulajaa: Fiina Hokkala, Aino Tutipää, Aune Salomaa, Anja Siimes, Sirkka Paakkala, Mirja Honkaniemi, Eeva Pesonen, Eino Koskinen, Onni Heikkilä, Elias Pesonen, Eemil Pesonen, Voitto Viitala, Mailis Siimes ja Elias Hietaniemi, jotka olivat mukana perustamistilaisuudessa, sekä Hilma Korpela, Elma Olli- nen, Aino Kaasinen, Anja Kiviö, Sylva Oras, Elsa Kat- tainen, Hellin Viitala, Valentin Viitala, Veikko Kiviö, Olga Oikari, Rauha Uitus, Elias Vuorela, Emil Rantanen, Saimi Koskinen, Valde Hautanen ja Elias Moisio.
Seuraavana vuonna liittyi mukaan Kangasahon kylä- osasto jäsenluvun lisääntyessä 63:ksi. Tämä kyläkuoro- osasto oli tiiviisti mukana useita vuosia antaen voimak
kaan lisän alkuvuosien kuorotoiminnalle.
Kanttori Kattaisen toimiaika jäi valitettavasti lyhyeksi hänen kuollessaan jo 1937. Hän ehti kuitenkin viitoittaa tien pysyvin suuntaviivoin kuoron kuljettavaksi. Näin toiminta on jatkunut keskeytymättä jo 40 vuotta. Kat- tainen teki työnsä sydämen hartaudella uskossa toimien ja seurakuntansa parasta ajatellen.
Vapunpäivästä 1937 lähtien on seurakuntakuoron joh
tajana toiminut Karstulan nykyinen kanttori-urkuri Ossi Niemistö.
Seurakuntakuoro laajentui 1937 Vahangan kyläkuoro- osastolla yhteisen jäsenmäärän noustessa 89: ään. Tällöin kuoro oli suurimmillaan. Vahangan osaston toimiaika jäi kuitenkin lyhyeksi sota-ajan epävakaisissa oloissa.
Vuodesta 1949 on kuoron kiinteänä osana toiminut Rantakylän osasto, jonka merkitys toiminnassa on ollut erittäin tärkeä. Rantakylän laulajat ovat nyt olleet mu
kana 25 vuotta ja muodostavat osan kuoron kokoonpa
nossa nykyisinkin, jolloin harjoitustyö on keskittynyt seu
rakuntatalolle. Suurimmillaan kuoro tässä kokoonpanossa on käsittänyt 60 laulajaa.
Seurakuntakuoron nykyinen vahvuus on 30 jäsentä.
Toimintansa aikana seurakuntakuoro on ollut koolla har
joituksissa ja esiintymisissä 4451 kertaa. Jäsenluettelo koko ajalta sisältää 698 nimeä ja ohjelmisto käsittää 597 numeroa, joukossa kymmenkunta laajamittaisempaakin sävelteosta.
Kuoron kunniajäseniä ovat eri aikoina valitut Erkki Penttinen, Eino Koskinen, Onni Heikkilä, Niilo Lehto
nen, Toivo Hytönen, Aarno Rankila ja Laina Laukka.
Johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet Erkki Pent-
7
tinen, Niilo Lehtonen, Matti Mäkinen, Matti Selin, Risto Ahva, Mauno Saarimäki ja nykyisin Elias Hietaniemi.
Varajohtajina ovat olleet Sirkka Karstu, Anna-Liisa Lah
ti, Sirkka Matilainen, Katri Kuusi, Martti Salo, Otto Pih
lajamäki, Jukka Heinonen, sekä Hilkka Järvi, joka on huolehtinut tahdinnäytöstä myös lukuisissa esiintymisissä ja johtanut ohessa seurakunnan lapsikuoroa.
Kuoron jäsenten rintapieliä koristavat useissa tapauk
sissa hyvinkin pitkäaikaisesta ja uskollisesta laulajatoi- minnasta puhuvat laulajamerkit. Monesta suvusta ja per
hepiiristä on toimintaan osallistunut useitakin laulajia, kolmesta aina kuuteentoista asti vuosien varrella. On kunnioitettavaa ja kiitosta ansaitsevaa kirkkokuoroon liittyminen, siinä toimiminen ja uskollinen harrastaminen seurakuntaelämää ajatellen.
Kuorotoiminnan pääpaino on ollut jumalanpalvelus- ohjelmaan osallistuminen, mutta myös yhteistoiminta muiden seurakuntaelämän alojen kanssa on lisääntynyt ja kiinteytynyt. Kuorotoiminta nykyisellään on monita
hoista seurakuntapalvelua. Lisäksi kuoro on v:sta 1939 lähtien osallistunut kaikkiin valtakunnallisiin kirkkolau- lujuhliin ja Keski-Suomen piirin laulajaisiin. Laulajais- vierailuja on tehty monille kaukaisillekin paikkakunnille sekä oman seurakunnan kyläkuntiin. Kuoro ja seurakunta ovat saaneet myöskin arvokkaita vastavierailuja toisten seurakuntien kuoroilta ja taiteilijoilta ja täten vuorovai
kutuksen rikastuttavaa vaikutusta paikkakuntamme kirk- komusiikkielämään.
