.k o u lu t i e llä
Marita Saarinen
Vuonteen koulun 6 0 -vuotishistoriikki - alkuvaiheita
V uonteen ala-asteen k o u lu ra k en n u s v ie tti 60- ju h la v u o tta a n v ira llisesti jo
v iim e v u o n n a , sillä k ou lu a lo itti to im in ta n s a syksyllä
1937. E n sim m ä isen lu ok a n o p p ila a t a lo ittiv a t k ou lu n sa
k u ite n k in vasta ta m m ik u u ssa -38, koska a la lu o k a n op ettaja op etti syyslukukauden P u tto la n
kou lu lla.
Jo itsen äisyytem m e a lk u vu osin a to i
m i P erintölän talosta vuokratuissa ti
lo issa O ksalan supistettu kan sakou lu eli ylä k ou lu . O ppilaita o li sen ai
kaisten v a lo k u v ie n peru steella 4 0 ja opettajana toim i v iim e isin ä v u osin a T o in i Stählberg (m y öh . Sarlas). Sitä ennen opetusta o li järjestetty k ierto- k ou lu na V uon teen seudulla m m . Jun- tulan talossa, m issä opettajan tehtä
vää toim itti Pernasaaren kanslisti Irja A rk ela , k osk a hän o li kesk ik ou lu n kä yn een ä sovelias antamaan o p e tu s
ta.
K a n sa k ou lu jen tarkastajan esityksen m u k a in e n 1 8 -v iik k o in e n a la k a n sa k o u lu aloitti toim intansa vasta v u o n na 193
6
, j o lio in vuokrattiin tilat K e s kisen talosta eloku u sta jou lu k u u hu n . V u o k r a k s i s o v it t iin 3 0 0 0 ,- S m k . V uokraan sisältyi läm m itys sekä tupa ja yksi h uon e, osu u s keittiöön ja etein e n sek ä k ä y m ä lä t. O p e tta ja A ili L u m m ela h d ella o h asuntonsa ja k ou lu tilo je n lisäksi k ä y ttöoik eu s m y ö s saunaan.
U uden koulun perustaminen
E lok u un 19. päivä 1934 pitäm ässään kokouksessa koulun joh toku n ta p yysi k u n n a llisla u ta k u n ta a k iireh tim ä ä n om an kou lu talon valm istum ista k o u lu tilojen vu ok ra -a ja n um peutuessa.
K ylällä o li p a ljon lapsia ja nykyisten o p p itilo je n kunto rem ontin tarpees
sa. Samalla se p y y si lautakuntaa k iin nittäm ään h u o m io ta u uden k ou lu n sijaintiin, jo tta k ou lu tulisi rakenne
tuksi m ah d ollisim m a n k esk elle k o u lupiiriä.
U uteen k ou lu p iiriin esitettiin kuulu
vak si Valkam an ja M ataroisen talot m ä k itu p a -a lu ein een , P o h jo sla h ti ja N o k k i sekä Huttulan talo alueineen, O k sa la n ta lo t a lu e in e e n , S a lm e la , Pietilä, P eltola ja Harjula alueineen, Perttuli, A n tin n iem i j a Lahti a lu e i
n een, Taivalaho ja Juhola m äkitupa- a lu e in e e n , P ernasaaren ta lo a lu e i
neen, Pieni Pernasaari, Juntula, U u sitalo, Karisaari m äkitupa-alueineen sekä Kuusisaaresta R uusula ja K ar
ja la . Puttolan alueen ehdotettiin siir
tyvän jo k o om a k seen tai osaksi Sa
v io n k oulupiiriä. Täm än perusteella k ou lu n paikaksi esitettiin nyt aluetta L apin lam m elta K a lliola a n päin, k o s ka alunperin Jaakkolaan suunniteltu k ou lu n paikka o lis i syrjässä Puttolan jä ä d essä p o is ja m uutenkin su oa lu e e n a e p ä te r v e e llin e n . M ie lip it e e t k ou lu n lopu llisesta sijainnista ja k a u tu iv a t k y lä lä is te n k e s k e n k u n k in asuinpaikasta riippuen. O sa kannatti K a lliola n ja toiset A n tin la m m en seu
tua, jo ista ensinm ainittuun k ou lu lo pulta pystytettiin. K ou lun nim estäkin käytiin keskustelua. K os k a k ou lu ra
kennettiin Juntulan tilasta lunastetul
le ton tille, esitettiin n im ek si m y ö s Juntulan kou lu a, mutta nim i säilytet-
V irs i 4 4 9
T e r v e h d y s p u h e (o p . S a r la s L a s t e n la u lu
V ir s i 2 8 5
V ih k i ä i s p u h e (p a p is t o n e d u s t a ja ) L a u s u n t a a (o p . L u m m e la h t i) T o r s is o itto a (P e r n a s a a r e n p o j a t )
P u h e (k o u lu ta r k a s t a ja ) Y h te is la u lu (T y ö S u o m e n h y v ä k s )
H i s t o r i i k k i ( A :N i k a m a a ) L u o v u t u s
V apaa s a n a
K ou lu n m u u ttopäiväksi sovittiin 1.10. 1 9 3 7 j a a va ja isia ju h littiin m arraskuun 7. p ä iv ä k lo 13.00.
Juhlan o h jelm a yllä.
tiin vanhan k ou lu n m ukaisesti O k sa lan kouluna.
Koulun arkea
P a k o llin e n o p p iv e lv o llis u u s k esti kuusi vuotta, jo s ta kaksi vuotta k ä y tiin a la k o u lu a j a n e ljä y lä k o u lu a . K ou lu aloitti kaksiopettajaisena. A la k ou lu n opettaja A ili L u m m ela h d en o p e tu sty ö o li jaettu Puttolan kylän kanssa siten, että syyslu k u k auden - 37 hän opetti Puttolassa ja V u o n tee l- la. A la k o u lu alk oi vasta tam m ikuun
8
. päivä 1938 ja loppu i tou kokuu n 24.Seuraavan syyslu k u k auden opettaja o li vuorostaan V uonteella. Y lä k o u lu a sensijaan käytiin sekä syys-että k e vä tlu k u k a u d ella . O p etta ja n a ja tk o i T oin i Sarlas. P oik ien käsityön tunti
opettajana to im i M atti O k sa n en ja m a a t a l o u d e n o p e t t a ja n a m aatal.teknikko H u g o K angasniem i.
S otavu osin a -41 - 4 4 op p ia in een a oli m y ö s m aanpuolustus. Jatkokoulu oli
36
k ak sivu otin en j a vapaaeh toin en . Sitä käytiin kaksi tuntia tiistai- ja torstai- iltaisin op etta ja S arlaksen jo h d o lla m uutam a kuukausi talvisaikaan.
M aan vilj elystalou s sääteli k o u lu ty ö tä - p e ru n a n n ostolom a sovittiin aina erikseen syk sy n ty ö jä rjesty k seen ja ylä k ou lu n op p ila illa k otity öt ohitti
vat k oulunkäynnin k iireisim pin ä k y l
v ö - j a s a d o n k o rju u k a u sin a . M y ö s v a n h e m p ie n sa ira stu m in en p a k otti isom m a t lapset jä ä m ä ä n k otiin h u o lehtim aan p erh een töistä. Lasten lu
vattom iin p o is s a o lo ih in tai k uritto
m u u ksiin liittyviä asioita käsiteltiin usein koulun joh tok u n nan k ok ou k sis
sa. V an h em m ille lähetettiin jo k o kir
ja llisia tahi suullisia huom autuksia ja pyyd ettiin heitä ojen tam aan tai ran
kaisem aan lastansa. Josku s op p ila s saatettiin erotta a k o u lu sta m ä ä rä ajaksi.
Sotavu osin a o li pulaa lähes kaikesta m ikä m y ös hankaloitti lasten k ou lu n käyntiä, vaikka oppim ateriaali tarjot
tiin k o u lu n p u o le s ta . K u n n o llis e n ru oan pu utteessa lasten y le isk u n to h eik k en i ja he sairastelivat p a ljo n . Johtokunnan k ok ou k sissa n eu v o te l
tiin vu osittain vaate- ja kenkäavus- tu k sie n ja k a m is e s ta . K o u lu m a tk a t olivat k u n n ollisen tiestön puuttum i
sen vu ok si raskaita. N e kuljettiin nor
m aalisti ja lk a isin ja talvella hiihtäen, m ikäli om isti sukset. Jääkelillä m at
ka taittui potkurillakin ja hyvällä tuu
rilla saattoi saada jo p a h evosk y yd in . K e v ä ä llä m a tee n k u tu aik aan k o u lu unm eno saattoi unohtua, kun lap
set innostuivat k olkkaam aan kaloja.
Vaaralliset virtapaikat osattiin y le e n sä varoa, mutta saaressa asu vien o p pilaiden koulunkäyntiin tuli kelirikon aikaan p a k o llin e n tauko. V u on teen sillan y lity s o li s illo in k in pien istä koululaisista pelottavaa ja Pernasaa
ren eläinten teurastuspaikka, m ikä oli koulutien varrella, sai pien et k o u lu laiset u sein n äk em ään p a in a ja isia , (m m . silloin , kun p oja t yrittivät ottaa vasikkaa h engiltä h a lolla hakkaam al
la ja p otk im a lla ). P erunannoston ai
kaan o li usein pantava ju o k su k s i, sil
lä kasvatuslaitoksen pojat kiusasivat oh ik u lk ijoita v isk elem ä llä näitä p e
runoilla.
K ou lu n m uuttam ista 36 v iik k o a k e s
täväksi, kiinteäksi alakouluksi (sekä sy y s- että kevätlukukausi) esitettiin koulutarkastaja V V alorinnan e h d o tuksesta, mutta sota vu od et siirsivät
tä v iin ’ .
A in e is to a tätä lyhyttä h istoriik k ia varten o le n k oon n u t haastattelem al
la kou lu n en sim m äisiä ek alu ok k alai
sia V iljo Häkkistä j a M atti Saarista sekä tutkim alla O ksalan k ou lu n j o h tokunnan k ok ou sp öy tä k irjoja .
su u nn itelm an toteutum ista. T alven 1939 - 4 0 ajan o li K ylliälän kasva
tuslaitos evakuoituna sodan ja loista V uonteen koululle. Lapset eivät p o m - mitusuhkan v u ok si päässeet kouluun k o k o syyslukukautena. K eväällä 2.5.
pidetyssä lähtökatselm uksessa k o o t
tu korjauslista o li pitkä ja joh tok u n ta katsoi parhaaksi jättää k oulun a lo i
tu k sen seuraavaan s y k s y y n , mutta koulua pidettiin kuitenkin m uutam ia v iik k o ja kesäkuun 15. päivään saak
ka, jo tta lapset saisivat todistuksen.
K e v ä ä llä 1 940 k o u lu n jo h to k u n ta päätti anoa k ou lu lle om a a kirjastoa lukuharrastuksen lisääm iseksi ja j o u lukuun k o k o u k se ssa esitettiin k u n nanvaltuustolle 1 9 .1 8 0 m arkan lisä
talousarviota om a n keittiön rakenta
m isek si, jo tta kaik ille lapsille v o ita i
siin tarjota yksi läm m in ateria päiväs
sä. L ap sia velvoitettiin hankkim aan raaka-aineita sekä kerääm ällä m etsis
tä m a rjo ja ja sien iä että p itäm ällä pientä palstaviljelyä kotonaan kesän aikana. M y ö s k ä p y je n kerääm inen polttopuu k si kuului lasten ‘ k otiteh
M U I T A T IE T O J A L A A J E M P A A N H I S T O R I I K K I I N :
R o u v a R o o s a E n ck e ll o li sy k sy llä 1933 tehnyt O ksalan k ou lu lle 5 0 0 0 ,- Sm k:n lahjoituksen, m inkä jo h to k u n ta päätti tallettaa pankkiin ja jakaa k ork otu lot stipendeinä koulussa m e nestyville oppilaille. Juntulassa op et
tajana oli toim inut Irja A rkela (ent.
Bohrn).
O k sa la ss a o p p ila s m ä ä rä o li lä h es sama ja opettajana o li Toini Stählberg ( m y ö h . S a rla s). P o ik ie n k ä s ity ö n opettaja palkattiin kylältä. A lk u v a i
heessa se o li M atti O ksanen.
V u on n a 1933 Jyväskylän piirin kan
sak ou lu jen tarkastaja o li k irjeellään kehottanut Oksalan kansakoulun jo h tokuntaa laatimaan lisäbu djettieh d o- tuksen seuraavan v u o d e n ta lou sa rvi
o o n k ou lu n täyd ellisek si m uuttam is
ta varten ja n euvottelem aan yhteisen 1 8 -v iik k oisen alakansakoulun aloit
tam isesta K uusan tai K u h a n iem en
37
k o u lu je n kanssa seuraavan v u o d e n alusta. Tähän kirjeeseen viitaten k ou lun jo h to k u n ta esitti kunnanvaltuus
to lle m äärärahan varaam ista uusien k ou lu tilojen ja kalusteiden hankkim i
seksi, mutta ehdotti samalla, ettei ala
k ou lu a käynnistettäisi vielä kevätlu kukaudella, k osk a se hajallaan o le vassa piirissä tuottaisi op p ila ille suu
ria kulkuvaikeuksia.
Seuraavassa joh toku n nan k ok ou k ses
sa
21
.10
. n euvoteltiin uudesta k o u lupiirijaosta. Uusi V uon teen silta oli rakennettu korvaam aan lossiyh teys ja täm ä m ahdollisti salm en toisella p u o lella a su v ien lasten k ou lu n k ä yn n in Oksalan suuntaan, jo n n e matka tuli lyh yem m äksi kuin V ih tavu oreen.6 .1 1 .1 9 3 8 Johtokunnan k ok ou s päät
tää Koulutarkastaja V alorinnan e s i
tyksestä (k o sk a oppilasm äärä o n ja t
kuvasti ylittänyt 2 5 ) k ou lu n muutta
m isesta 36 v iik k o a kestäväksi k iin teäksi a la k ou lu k si (sek ä s y y s - että kevätlukukausi) v u o d e n -3 9 alusta.
J oh tok u n n a n k o k o u k s e s s a 1 6 .4 -3 9 päätettiin k ou lu lle perustaa o m a kir
ja sto.
T alvella 1940 K ylliälän kasvatuslai
tos o n evaku oitu sodan ja lo ista ja si
jo ite ttu V u o n te e n k ou lu u n . L ap set eivät pääse kou lu un k o k o kevätluku
kautena, k osk a 2 .5 . pitäm ässään läh- tök a tselm u k se ssa k o u lu lle tehtävä korjauslista on niin pitkä, että jo h t o kunta katsoi parhaaksi jättää koulun aloitu ksen seuraavaan syk syyn . 7 .1 2 .1 9 4 0 Joh tok u nta esitti valtuustolle 19180,- Sm k:n lisä ta lo u sa rv io ta o m a n k e it t iö n r a k e n ta m i
seksi, jo tta kaikille la p s ille v o i t a i s iin t a r jo t a y k s i l ä m m in ateria päivässä.
