Karhunkorvesta Kupuliin : Saaren metsästysseura Ry:n 50-vuotishistoriikki : Osa 2/2 · DIGI

%

A

Marja Ekholm rahastamassa osanottomaksua.

RIISTAPOLULLA

Yleinen riistapolkukilpaill

Kulujensa kattamiseksi^seura päätti^vuonna 1959 aloittaa yleisten riistapolkuammuntojen järjes- tämisen. Tämä ^on yhä tänäkin päivänä seuran

tärkein tulonlähde. Ensimmäinenkilpailu pidet-

tiin

14.6.1959

^{Sihvolan tilan maastossa. Samassa}

yhteydessä oli ^myös yleinen kiekkoammuntakil- pailu. Vuonna 1959 oli seuran porukkaa käynyt innokkaasti ^jopayhdeksässä ammuntakilpailussa.

Niistä oli saatu viisi kiertopalkintoa puolustetta- vaksi. Alkuvuosina palkittiin ^myös kisojen ^van- hin osallistuja. Kerran ^arvottiin kaikkien polun käyneiden kilpailijoiden kesken seuran täyttämä fasaani.

Samu Mannerkivi tarkkana.

.1

■Jr

V

<

/V///o Salmi jaJosi^Kandelin

asemissa vuonna 2005.

270 osanottajaa ^.

riistapolkuammunnotss

Riistapolkutoimintaan oltiin tyytyväi- siä, olihan koolla paljon kisailijoita ja muuta väkeä. Kilpailut on pidetty talkooperiaatteella, _jossakorvaamatto-

mana apuna ovat olleet seuran jäsen-

ten perheitä sekäkyläläisiä.

JIST A LK

>

«ti^yrt

■

^:

^.hd

^{. -}

li

>4

••

■*>

WSUH3**

i-' ^{" --}

■

I ^y&*

v

rj&r

Kisakentillä toimitaan. Ahti Hiltunen, Tiina Kandelin ja Arto Mannerkivi (yllä). Mar- ko Mannerkivi kiekonheitti- mellä. Kisailija ampumassa.

Kuvat riistapolulta_2005.

0

\

te

Ympäri kylää

Seura on järjestänyt riistapolkuammuntakilpailuja vuo-

ri sittain, vain vuosina

1968

^ja

1969

^{niitä ei pidetty. Alku-}

vuosina seuran kisat pidettiin eri puolilla kylää, Sihvolan maalla, Vuokon mäen alla Hakaportin risteyksessä, Vil-

jamaankorvessa ja Saaren kartanon mailla. Seuran pöy-

täkirjoista vuodelta 1960 ^{ilmenee, että} kartanon mailla

saatiin riistapolku- ja kiekkoammuntakilpailu aloittaa

vasta kirkonmenojen jälkeenklo ^12. Nykyään kilpailut alkavat jo klo _9. Useimmiten ^on oltu urheilukentän erinomaisessa maastossa Hunttijärven kainalossa. Tästä

on kiittäminen Saarella sijaitsevan Mäntsälän ammatti- opiston johtoa, joka^on olluthyvin myötämielinen^tämän harrastuksen toteuttamiselle.

'TK';!

SjjjSS

J

I* Vuonna 2005. Juhani Munukka vaihtamassa ^uutta maalilappua, Ville Yli-Viikari ja Martti Lampola ammuttamassa rastilla. ^Esa ViljanenjaTomiMunukka laskemassaosumia. Erkki Virtanen juuri lähettänytkiekon matkaan. Ville Yli-Viikari (alla).

/

IPiii

^4.

.1

>-v

-IV

il

V

Vi|sS

rV

is f

■s?

\<%Sm

spni

•**

»

•J»

<

' I

i-

_cm

i

.-.-A’

Eine Munukka ja Irma Aines- ranta, riistapolkukonkareita.

Eine kertoo, kuinka ^joskus ravintolatouhukin oli toisen-

Rouvia ^jatyttäriä

Riistapolkutoiminnassa on alusta alkaen ollut paljon laista. Kun Hilmanmäessä,

n ^{11 ti .. •. - i}

■

^{• i n _ i Kitusissa oli}riistapolku, niin talkooporukkaa. Hyvät sijoitukset riistapolulla ovat osak- , ~ , ’

piti kotona tuli laittaa^padan si seurausta talkoolaisten tuesta. Seuran sihteerit ovat ap_{e ja} vie(^ä kisapaikalle muistaneet kokouspöytäkirjoissaan ^usein ahkeria talkoo- vettä.

laisia. On kiitetty hyvin tehdystä työstä seuran hyväksi ja _{Sirpa Kandelin,} riistapolun

pyydettykokousten päätteeksikin miehiä^viemäänkiitosta ahkera talkoolainen.

kotiin päin. Ossi ^Teppinen kirjoittaa ^seuran toimitaker- tomuksessa vuodelta 1964

mm. näin: »Unohtaa ei

myöskään ^sovi rouvijamme eikä tyttäriä. Sillä heidän apunsa on arvokasta, kun

on kysymyksessä riistapolun ravintolan ja kirjureiden

sekä hirvipeijaisten valmis' telut. Josta ^{kiitokset myös}

heille.«

A

il

ms

^s.

m/Lvm

A

m

Cl

Kisakentillä

Ne vuodet

Hellä Hiltunen muistelee riistapolun ravintolatoimintaa:

Ne oli minun nähdäkseni ensimmäisiä riistapolkuja, kun oli siellä Vuokon mäen alla. Me oltiin Koskelan Hilman kanssa kyllä ihan alusta saakka ravintolan puolella. Kaijakin oli aluksi

muutaman kerran. Metsästysseurankautta tultiin Hilman kans- Hellä Hiltunen ja Soinin ilves.

sa tutuiksi, jakun meillä oli niitä pystykor- via. Paljon me sen Hilman kanssa oltiin, ravintolaa pidettiin.

Se oli aika ankea se ravintolapuoli.

Miehet teki_semmoset pukit, _{ja siinä} oli levy sittenpäällä. Voileipiä tehtiinvuorovuosina kunkin kotona, ja pyykkikorilla vietiin ne sinne ja aina ne loppu kesken. Kahvia kei- tettiin semmosella matkapriimuksella. Kaa- sullasekävi, kun eihän silloin ollumitään sähkölaitteita. —Aina kaikki loppukesken.

Hilman kans meoltiin niin kauan, kun Hilma eli. Minä kävin häntä kirkollakin kattomassa ja silloin me aina muisteltiin kun oli niin hauskaa. Eikä koskaan ollu kylmä vaikka välillä ^sato räntää ja vettä.

Kaikkein hankalinta oli, kun sato eikä se kaasuliesi palanu. Siihen koitettiin laittaa ressua ja kaikenlaista. Se oli niinkö avora-

dan ravintola. Mutta toimikuitenkin, toimi niinkötoimi.

Monenlaisia hetkiäon ollut. Nythän on niin helppoa, kun on tämä pyörien päällä kulkeva ravintola. Katto päänpäällä.

Vuosilukuja enmuistayhtään, minä koi-

tan miettiä.Ei, nevuodet meneeniin.

I '*

105

%

if

P 9 Vk

*

%v

k

*••■», Jr ^M., nafrlL f ^*.vÄfeJL

m V pt*.

:ISWBF^:i,** Jr C*

*»►- ^, W,«K

•jTv ^> jpa

&

Unto Kandelin

Kisakentillä

Kultaa

^ja kunniaa

Aulis^Viljanen

Aulis Viljanen eli Latolan Atte oli I-trap-ammunnassa Suomen huippuja kuusikymmentäluvun alkuvuosina sivuten suomenennätystä ja ollen paras Tanska-Suomi -maaottelussa. Riistapolulla tuli voittoja japalkintosijoja

useita.

Risto ^Arvinpoika Laine

Kolmekymmentäluvun alkupuolella syntynyt seuramme

yksi perustajajäsenistä, Risto Laine ^on menestynyt niin

suomenmestaruustasolla kuin pohjoismaisella tasolla.

Hän ^on ollut Uudenmaan läänin kisoissa koko ^seura- ajan yksi menestyneimpiä ampujia. Ja ^on edelleen. Sihti

on nuoremmillekin esimerkkinä. Riistapolun kaikkia

voittoja hän ^ei ehkä ^{muista itsekään,} mutta viisikym- mentäluvulta aloitettu voittojen japalkintosijojen putki jatkuu edelleen,^sarjavain on muuttunut.Riston ^suomen- mestaruusmitalitovat SML:n hirviammunnasta jaluodik- koammunnasta, kultaisia, hopeisia ja pronssisiamitaleita, lisäksi joukkuepalkintoja.

Harri Munukka

Trap I-kiekot SM-joukkuekulta Y2O

1978

Y2O 1978

Y2O 1979

Y2O 1979

Autom.trap SM-joukkuekulta Trap II -kiekot SM-joukkuekulta Olympiahaulikko SM-joukkuekulta

107

Kisakentillä

Jarmo

^Virolainen

Trap I-kiekot SM-joukkuekulta Y2O

1978

SM-joukkuekulta ^Y2O 1978

SM-joukkuekulta Y2O 1979

Autom. trap

Trap II -kiekot

Olympiahaulikko SM-joukkuekulta ^Y2O ₁₉₇₉

Jarmo

^Kandelin

Metsästyshaulikon SM-joukkuehopea, Uudenmaan piirin kisoissa henkilökohtaisia mestaruuksia ja muita mitalisi-

joja.

Tuomas Kandelin

sml miö-sarja

Luodikko ^{SM-hopea 2001}

sml M2O-sarja Pohjoismaisen

mets.ammunnan SM-pronssi 2002

sal ^yi7 -sarja

Olympiakiväärin

sekajuoksut SM-pronssi

SM-joukkuekulta

2002 2002

Olympiakiväärin

normaalijuoksut ^{SM-pronssi 2002}

SM-joukkuekulta ²⁰⁰²

Putoavien taulujen SM-hopea ²⁰⁰²

SM-joukkuekulta 2002 sal Y2O-sarja

Hirvi-kertalaukauksetSM-joukkuekulta (Suomen ennätys

556

^{p, oli} joukkueenparas) Olympiakiväärin

2003

normaalijuoksut SM-pronssi ₂₀₀₃

108

Kisakentillä

sml M2O -sarja Pohjoismaisen

mets. ammunnan SM-hopea

Ilmahirvi SM-joukkuekulta Ilmaluodikko SM-joukkuekulta

sal^y2O-sarja

Olympiakiväärin

normaalijuoksut SM-pronssi SM-joukkuekulta Olympiakivääri

sekajuoksut SM-joukkuekulta Villikarju

normaalijuoksut SM-pronssi SM-joukkuehopea Villikarju sekajuoksutSM-pronssi Hirvikertalaukaukset^SM-pronssi

SM-joukkuehopea

sml ^M2O-sarja

Ilmaluodikko ^SM-pronssi

SM-joukkuekulta

Ilmahirvi SM-joukkuekulta Ilmaluodikko SM-joukkuekulta

Hirvi SM-joukkuekulta

salY2O -sarja

Olympiakiväärin

sekajuoksu ^SM-hopea

SM-joukkuehopea Olympiakivääri

normaalijuoksu SM-joukkuehopea

Näidensaavutusten lisäksi lukuisiapiirin^- ja pitäjänmesta- ruuksia sekävarusmiesajan sotilasampumamestaruuksia.

109

Kisakentillä

Teemu Kandelin

sml mi 6 ^-sarja

Hirvi SM-pronssi 2003

Hirvi SM-joukkuehopea 2004

SAL-olympiakiväärin

normaalijuoksu SM-pronssi ₂₀₀₃

SM-joukkuekulta ₂₀₀₃

Olympiakiväärin

sekajuoksu SM-pronssi 2003

SM-joukkuekulta 2003

Olympiakivääri

putoavat taulut SM-pronssi 2003

SM-joukkuekulta ₂₀₀₃

JosiKandelin

Metsästyshaulikon Uudenmaanpiirin mitalisijoituksia

nuortensarjoissa.

110

Tilastopoimintoja laatan jaktöHjkmäd

AutettiinLukkoa

fasaanijahdin jälkeen,

^mutta

tultiin

Paasanpäähän myöhäs-

säja^sittentuli_pimeys.

il

fi.

^{m% '}

^{•■> 2!}

iViMrTiiliT Mtå x

wvi

**trijgrl| _{jtsS „■ iL V} ^V.

Må

r4

cV

fiSSK^

^I'.

hå> ,%ti ^j

*[

Lv®'-

JS

e

»IL #*'_%

yl

limjFv

Tilasto poimintoja

Suuret

saaliit

Suuri

Hirven, jollaolisuurimmat sarvet, ampui seuramme

puheenjohtaja Per-Henrik Ekholm _9.10.2004 kala- polun varteen, Palomäen pellon ^reunaan. Hirvi oli

lö-sakarainen. Painoa ei voitu todeta, koska hirvi jäi punnitsematta siinä olleiden kasvannaisten^vuoksi, jasekuopattiin. Paino oli arviolta _220-250kiloa.

Soini Hiltunen kaatoi 20.10.1989 ^Hauhian

Haapaniittyyn 13-sakaraisen hirven. ^Painoa sillä oli ^{220 Suurimmat sarvet. Per-Hen-} rik Ekholm jaTappinen kiloa.

Seppo Sahari kaatoi _19.10.2002 hirven Haanmäen alle. ^Hirvi oli ¹i-sakarainen ja painoa sillä oli 224kiloa.

Alle kymmenpiikkisiä, ^{mutta saman} painoisia on am- muttu useampia. Suurin paino ^on tilastoissa ^ensimmäi- sellä hirvellä, jonkaKalevi Sahari kaatoi ^{vuonna 1956,}

mutta se on arvioituelopainoksi. Kaikki muuton punnit-

tu ruhoina. Tilastoista^puuttuu paljon tietoja painoista, sarvista sekä^ampujista.

Pieni

ArtoKandelin jaPer-Henrik Ekholm kertovat: Muistellaan menneitä

Arto: Ilmari^ampukerran ^Kupulissa hirven...

Heikki: ...laaki kävi ja-Minkälainenhirvi onnurin! kysyttiin.

—Ykstoistappinen, vastusIlmari.^{Kun mentiinkattoon, niin toi-} sellapuolella olitämmöinen koukku, mitään muuta ei ollut.

Arto; Ilmarisano,että -Juu,eitännemuutenolis^porukkaa

vetämään^saatu.

113

Tilastopoimintoja

Pojat, hattu pois päästä.

Uusin hirvi ja Reino Mali- nensekä porukka Per-Henrik Ekholm, Jarmo Mannerkivi, Nea Maissin Neo, »turistu Rauli Juselius, Erkki Virta-

nen, Seppo Sahari ja Timo Koivu. Kuva P. Rissanen.

a

jSi v

Ensimmäinen ^javiimeinen

Saaren Metsästysseuran viisikymmenvuotisen taipaleen aikana ^onkaadettu ₁₇₅ ^hirveä, joista sonneja 79, lehmiä

20, vasoja 76. Ensimmäinen hirvi kaatui

25.10.1956

savikolle Ahokannon ^{maalle, ampujana}Kalevi Sahari ja

50-vuotisen seuran viimeinen 23.10.2005 Koivusaaressa, ampujana Reino Malinen.

V

r

m

l 4

f

-0

114

Tilastopoimintoja

Tulivähän mutinaa

Seuran vuonna 1955 laadituissa säännöissä on pykälä, jossa sanotaan:

»Jokaisen

metsästysretken jälkeen^on yh-

teiseen päiväkirjaan merkittävä, millä alueella metsästys on tapahtunut, mikä sen tulos ^on ollut sekä ^mitä huo-

mattavaa senyhteydessä on esiintynyt.* Seura onkin^nou- dattanutpykälää ahkerasti. Tilastotovat mielenkiintoista luettavaa, tosintähänyhteyteen niitäoh mahdoton liittää niiden laajuudenvuoksi. Tässä on kuitenkin ^poimintoja hirvenmetsästystilastoissa kuvailtujen retkien erityispiir- teistä. Tapaukset on poimittu eri tilanteista eivätkä ^ne liity_toisiinsa.

»Sukupuolesta ei tietoa. Lupa oli yhdelle, mutta

yllättäen meni kaksi hirveä nurin. Tiine ^{naaras, jolla} kaksosvasat. Illan pimmeessä hinattiinpois. Paavo ^am- pui piiiiiitkältä. Isä japoika yhteislaukaus, kumpi osui?

Yksi reikä. Suojalan alta, toinen sarvi piikki, toisessa vain kaksi ^pientä koukkua, kylki-

luu ollut poikki, kyttyrä säkässä, ehkä kolari ^auton kanssa. Jarmo

ampui, kun tuli tielle lumpstetil- la. Pitkäsen Kössin maalle. Tuli vähän mutinaa. Rissasen ristil- le. ^Ensin lepän kyljestä, sitten päittäin. Matjärven rantapassi, pu-

sikon taakse. Komea sonni samasta

passistakuin^Penttiviikkoa aikaisem-

min, samanpusikon taakse. Sonni, jollakomeat 11-piikkisetsekasarvet.

Tuli hiljaaitsekseen. Oli pakkaske- li ^jaKalevi satutti jalkansakun ^jää

Komeat n-piikkiset. »Sonni, jollakomeat ¹¹-piikkiset seka-

sarvet. Tuli hiljaa itsekseen.«

Seppo Sakari _ja porukka TeemuKandelin, Ahti Hiltu-

nen, Paavo Aarnikka, Pentti Stenholm, TomiMunukka ja Timo Lankinen. ^Kuva Heik- ki Neuvonen 19.10.2002.

115

V

Tilastopoimintoja

Kuvakooste: Punalakit rivissä, Naisenryöstö, Pa- raisella riistapolulla, Jah-

timies, Jahtimies ja pyssy, Hirvenanatomiaa.

Oppitunti. Tämä on sitten lehmä. ^Kuva Jarmo Kande- lin, 1981

petti joessa. Ampuja ampui mielestään ohi ^mutta koira haukkui sitten kuollutta hirveä. Saharin veljeksetrinta- rinnan, vasakummallekinveljekselle. ^Hirvettulivat ^joen takaa. ^Ensin tuli ^kettu, sitten hirvilehmä jakaksi ^vasaa.

Kettu säästi henkensä, kun ilmestyi ^samaan aikaan hir-

vien kanssa. Lopetettiin jahti, kun nylkijälle ^ei mahdu

enempäähirviä. Pena ^ampui mielestään ^sonnia, mutta

oli pusikossa sittenlehmä. Penan lehmä kaadettiin Rollin haukkuunparin tunninkuluttua. ^Samassarytäkässä ^am-

puiPaavo ^{sonnia, joka}kaatui. Kun Paavo lähestyi, ^pomp-

Pasi ^{se pystyyn ja meni.}

Tämän ^{jälkeenampui Pena} ja väärää hirveä. Ovaskan Topin koira otti haukkuun hirven. Lukon miehetyritti,

mutta huti. Pulska son- nivasa tuli Kalevin ^eteen,

joka ampui ties monen-

nenko hirvensä. Autettiin Lukkoa fasaanijahdin

jälkeen, ^mutta tultiin ^Paa- sanpäähän myöhässä ^ja sitten tuli pimeys. Heikki ampui komean sonnin ka- lapolulle. Meni monttuun

suurien kasvannaisten takia. Reiska ampui hirvi- lehmän, kun sille ei ^vasaa ilmestynyt. Rissasen Pentti ampui ison vasan auman- suon passiin, isoon ^viemä- riin.*

>■

€

%aäau

116

-vk«

if.^{r :}

'

m

Tilasto poimintoja

Johtokunta

Vuosi, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, ^sihteeri,rahastonhoitaja, johtokunta

1955

Isak Koskela EinoMannerkivi Tauno Luoto Seimi Tuokko Unto Kandelin Ilmari Lehtoranta Risto Laine Kalevi Sahari

1956 Isak Koskela EinoMannerkivi Tauno Luoto Seimi Tuokko Unto Kandelin

Ilmari Lehtoranta Risto Laine Kalevi Sahari

1957 Isak Koskela EinoMannerkivi Tauno Luoto

Seimi Tuokko UntoKandelin Ilmari Lehtoranta Risto Laine Kalevi Sahari

Isak Koskela1958 Eino Mannerkivi Tauno Luoto Seimi Tuokko Unto Kandelin Ilmari Lehtoranta Risto Laine Soini Hiltunen

1959 IsakKoskela Eino Mannerkivi Tauno Luoto Seimi Tuokko Unto Kandelin Ilmari Lehtoranta Risto Laine SoiniHiltunen

1960 Isak Koskela EinoMannerkivi TaunoLuoto Seimi Tuokko Unto Kandelin Ilmari Lehtoranta Risto Laine SoiniHiltunen Isak Koskela1961 A.Tillonen Ossi^Teppinen Seimi Tuokko Unto Kandelin RistoLaine

SoiniHiltunen Ilmari Lehtoranta Isak Koskela1962 A.Tillonen Ossi^Teppinen Seimi Tuokko UntoKandelin

20.3.ArmasIlli TaunoKylliäinen Soini Hiltunen

Ilmari Lehtoranta

1963

Isak Koskela Seimi Tuokko

OssiTeppinen TaunoKylliäinen Unto Kandelin Armas Illi

Soini Hiltunen Ilmari Lehtoranta

1964 Isak Koskela Seimi Tuokko Ossi^Teppinen

Juhani^Munukka

UntoKandelin ArmasIlli Soini Hiltunen Ilmari Lehtoranta

1965

Unto Kandelin PerttiMannerkivi

OssiTeppinen Touko Salminen

Martti^Lampola ArmasIlli

Soini Hiltunen LeoVesikko

1966

PerttiMannerkivi LeoVesikko Ossi^Teppinen Per-Henrik Ekholm MarttiLampola RaimoMunukka

SoiniHiltunen Ilmari Lehtoranta

1967

PerttiMannerkivi LeoVesikko Ossi^Teppinen Per-Henrik Ekholm Kalevi Sahari RaimoMunukka Soini Hiltunen IlmariLehtoranta

1968

PerttiMannerkivi Leo Vesikko

OssiTeppinen Per-Henrik Ekholm Kalevi Sahari RaimoMunukka Soini Hiltunen Ilmari Lehtoranta

var.S.Tuokko 1969

PerttiMannerkivi Veikko Rauhala Ossi^Teppinen Per-Henrik Ekholm KaleviSahari Raimo Munukka Soini Hiltunen Ilmari Lehtoranta

varK.Akkanen

1970

PerttiMannerkivi Veikko Rauhala Ossi^Teppinen Per-Henrik Ekholm Kalevi Sakari Raimo Munukka Soini Hiltunen Ilmari Lehtoranta

var.K.Akkanen 1971

Pertti Mannerkivi Veikko Rauhala

OssiTeppinen Per-Henrik Ekholm Kalevi Sahari RaimoMunukka Soini ^Hiltunen Ilmari Lehtoranta

1972

Unto Kandelin Veikko Rauhala KaleviSahari Per-Henrik Ekholm Martti^Lampola Raimo Munukka Soini Hiltunen Ilmari Lehtoranta

1973

UntoKandelin JuhaniJokinen

Kalevi Sahari Per-Henrik Ekholm Raimo Munukka PerttiMannerkivi

Soini Hiltunen Ilmari Lehtoranta

1974

Unto Kandelin Juhani Jokinen Kalevi Sahari Per-Henrik Ekholm Ilmari Lehtoranta 5.8.Kalevi Akkanen RaimoMunukka Pertti Mannerkivi

SoiniHiltunen

1975

Unto Kandelin Kalevi Akkanen Kalevi Sakari Per-Henrik Ekholm

Ilmari Lehtoranta RaimoMunukka

PerttiMannerkivi

SoiniHiltunen

varTimoLankinen 1976

Unto Kandelin PerttiMannerkivi KaleviSahari

Per-Henrik Ekholm Ilmari Lehtoranta RaimoMunukka Kalevi Akkanen Soini Hiltunen

varTimoLankinen 1977

Unto Kandelin PerttiMannerkivi Kalevi Sahari Per-Henrik Ekholm Ilmari Lehtoranta Raimo Munukka Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen 1978

UntoKandelin Pertti Mannerkivi KaleviSahari

Per-Henrik Ekholm Ilmari Lehtoranta Raimo Munukka Kalevi Akkanen

Soini Hiltunen 1979

UntoKandelin PerttiMannerkivi Kalevi Sahari Per-Henrik Ekholm

Ilmari Lehtoranta Raimo Munukka Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen 118

Tilas ^top^{oim i nto}j^a

2005Per-Henrik Ekholm, Kalevi Sahari,Jarmo^Kandelin,Jarmo^Kandelin, JarmoMannerkivi, Arto Kandelin, Esa ^Viljanen, Marko Mannerkivi,^SeppoSiira

1980 1985 1990 1995

Unto Kandelin Pertti Mannerkivi Kalevi Sahari

Per-Henrik Ekholm PerttiMannerkivi Kalevi Sahari UntoKandelin

Pertti Mannerkivi Kalevi Sahari Per-HenrikEkholm

Ilmari Lehtoranta Pertti Virtanen

SeppoSiira UntoKandelin Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen

SeppoSiira Unto Kandelin Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen Per-Henrik Ekholm

Ilmari Lehtoranta Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

Soini Hiltunen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen

1981 1986 1991 1996

UntoKandelin Pertti Mannerkivi Kalevi Sahari

Per-Henrik Ekholm Pertti Mannerkivi Kalevi Sahari UntoKandelin

Pertti Mannerkivi Kalevi ^Sahari Per-Henrik Ekholm

Ilmari Lehtoranta Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen 1982

UntoKandelin Pertti Mannerkivi Kalevi^Sahari Per-Henrik Ekholm IlmariLehtoranta Pertti Virtanen Kalevi Akkanen Soini Hiltunen

1983

UntoKandelin Pertti Mannerkivi KaleviSahari

Per-Henrik Ekholm

SoiniHiltunen Ilmari Lehtoranta Pertti Virtanen KaleviAkkanen

1984

Unto Kandelin PerttiMannerkivi Kalevi Sahari Per-Henrik Ekholm Ilmari Lehtoranta Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen

Per-Henrik Ekholm Ilmari Lehtoranta Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen 1987

UntoKandelin PerttiMannerkivi KaleviSahari

Per-Henrik Ekholm Ilmari Lehtoranta Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

Soini Hiltunen 1988

Unto Kandelin PerttiMannerkivi KaleviSahari

Per-Henrik Ekholm SeppoSiira Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen 1989

Unto Kandelin PerttiMannerkivi KaleviSahari

Per-Henrik Ekholm SeppoSiira Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen

SeppoSiira

Unto Kandelin Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen Per-Henrik Ekholm1992 PerttiMannerkivi KaleviSahari SeppoSiira UntoKandelin Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen Per-Henrik Ekholm1993 PerttiMannerkivi Kalevi Sahari SeppoSiira UntoKandelin PerttiVirtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen Per-Henrik Ekholm1994 Pertti Mannerkivi Kalevi Sahari SeppoSiira Unto Kandelin PerttiVirtanen Kalevi Akkanen Soini Hiltunen

Per-Henrik Ekholm Pertti Mannerkivi KaleviSahari

Per-Henrik Ekholm Pertti Mannerkivi Kalevi Sahari SeppoSiira

Unto Kandelin Pertti Virtanen Kalevi Akkanen

SoiniHiltunen Per-Henrik Ekholm1997 PerttiMannerkivi KaleviSahari SeppoSiira UntoKandelin Arto Kandelin Kalevi Akkanen

Soini Hiltunen Per-Henrik Ekholm1998

PerttiMannerkivi Kalevi Sahari SeppoSiira Unto Kandelin Arto Kandelin Kalevi Akkanen

Jarmo Kandelin 1999

Per-Henrik Ekholm PerttiMannerkivi Jarmo^Kandelin

SeppoSiira Jarmo^Mannerkivi Arto Kandelin Kalevi Akkanen

Kalevi Sahari

2000

Per-Henrik Ekholm PerttiMannerkivi JarmoKandelin Jarmo^Kandelin JarmoMannerkivi Arto Kandelin

Esa Viljanen Kalevi Sahari SeppoSiira 2001

Per-Henrik Ekholm Kalevi Sahari Jarmo^Kandelin JarmoKandelin Jarmo^Mannerkivi

ArtoKandelin EsaViljanen Marko Mannerkivi

Seppo Siira

Per-Henrik Ekholm2002 KaleviSahari

Jarmo^Kandelin Jarmo^Kandelin Jarmo^Mannerkivi Arto Kandelin

EsaViljanen Marko Mannerkivi SeppoSiira 2003

Per-Henrik Ekholm Kalevi Sahari JarmoKandelin Jarmo^Kandelin JarmoMannerkivi ArtoKandelin

EsaViljanen Marko Mannerkivi

SeppoSiira 2004

Per-Henrik Ekholm Kalevi Sahari Jarmo^Kandelin Jarmo^Kandelin Jarmo^Mannerkivi

ArtoKandelin EsaViljanen Marko Mannerkivi SeppoSiira

119

SäcS^

L.-"*>• _v

~ i .^1

Fasaanijahdissa Saaren kartanon nurkilla syksyllä 2005 Arto Levander, Jarmo Kandelin jaManta.

Kenneltoimintaa

Saalen

^_

/H.a.tsästljss&ux£iii _äänteistä

S*

Raimo esittelee

vieläkin

ylpeänäpeltoa, joka

^on

salaojitettu »koiranputkilla

^«.

Kenneltoimintaa

K

E N N E ETOI MINIÄ

Äijälän Taru. s. 2.3.200^1.

Kaksoisvalio. Synnyttänyt yhden pentueen. Pirkko ja Martti Lampola.

Kenneltoiminta ^on kuulunut ^Saaren Metsästysseuran toimintaan alusta läh- tien. Seura ^on ainasuhtautunut^myön-

teisesti kenneltoimintaan, koska ilman

sitä on mahdotonta kehittää koiria yhä paremmiksi tehtävissään. ^Käytännön toimenpiteinä seura on antanut maas- toja ajokoirien, suomenpystykorvien, hirvikoirien sekä kanakoirien metsäs-

tyskokeisiin. Ajokoirien ja beaglien ajokokeiden palkintotuomarioikeudet

on viidellä seuran jäsenellä. Seuran jäsenistämonetkäyvät aktiivisestinäyt-

telyissä jametsästyskokeissa.

Koirat ovat kautta aikojen olleet tärkeitä ^apureita metsästyksessä. ^Myös Saarella on ollut lukuisa joukko hyviä koiria. Tässä pieni raapaisu seuran jäsenten lukuisista erinomaisistakoirista, ^on pyrittykertomaan ainakin näyt-

telyissä jakokeissa hyvinmenestyneistä koirista.

Hirvikoiria

Ilmari Lehtoranta kasvatti jämtlanninpystykorvia jahar- maita norjanhirvikoiria, ja juuri hirvikoirien kasvattaja-

na Ilmari oli tunnettu, olihan hänen kasvattejaan mm.

moninkertainenhirvikuningasPörri. Pörrin osti pentuna

Raimo Munukka, hänmyi kuitenkin koiran jonuorena

Niilo Salmelle. Kauppahinta maksettiin salaojaputkilla,

122

Kenneltoimintaa

ja Raimo esittelee vieläkin ylpeänä peltoa, joka ^on sala- ojitettu »koiranputkilla». Raimolla oli muitakinhyviähir- vikoiria, joidentaidoista ^myös muut hirviseurueetsaivat

nauttia, Rex ja Murti tässä mainittakoon.

Seppo ja Jussi ^Siiran hirvikoiria ^on paljon käytetty hirvijahdissa. Heidän nykyinen harmaa norjanhirvikoira Röhi on hyvä hirvenhaukkuja. Myös Ahti Hiltusella on

ainaollut hirvikoiria.

Suomenpystykorvia

Suomenpystykorva oli Saarella varsin suosittu rotu viisi- ja kuusikymmenluvuilla. ^{Se on verraton} apuri oravien ja metsäkanalintujen pyynnissä. Mm. Eino Virtanen kasvatti suomenpystykorvia. Parhaiten ^seuran jäsenten pystykorvista ^{on menestynyt} Isak Koskelan Lippo, josta tulikäyttö- jamuotovalio eli kaksoisvalio.

Metsäkanalintujenväheneminen

1970-luvulla

^vähensi

myöskiinnostusta pystykorviin.

Ajokoiria

Ajavia koiria oli tietysti myös usealla ^seuran jäsenellä.

Olihan

1950-luvulla

vielä ketunnahka arvossaan ja jä- niskantakin oli ^nousemaan päin. Seuran alkuvuosina olivatkirjavat ajokoirat muodissa ja Saarellakin niitäoli Laineen Arvilla jaRistolla sekä Kandelinin Untolla. Ke- tomäenkuuluisa suomenajokoira^Toope olierinomainen jänis- jakettukoira. Sitä ei valitettavasti koskaan käytetty käyttökokeissa eikä näyttelyissä,^{joten sen} loistokkuus säi- lyy vain muistin varassa. Mannerkivellä oliajokoira Kiri, jolla käytiin näyttelyissä jakokeissa. Koira olikäyttövalio ja^sen paras saavutus oliKilvan, ajokoiriensuomenmesta-

ruuskilpailujen, neljäs ^sija.

123

Kenneltoimintaa

Fin ^KVA Saara. Syntynyt 31.5.1994. Paras ^saavutus Kilvan 3. paras narttu. Syn- nyttänytkolme ^pentuetta.

Martti Lampolalla ^on ollutajokoiria yli neljän vuosikym-

menenajan. Yksi parhaista ^on ollutJere, englanninkettu- koiran ^javenäjänajokoiran^risteytys. Siltä ^ammuttiinkym- meniäkettuja, ja ottipase niitämuutaman itsekinkiinni.

Mäntsälän ensimmäinen ilves näillä vuosikymmenillä

ammuttiin

Jeren

^ajon tuloksena. Valitettavasti samalla reissulla koira jäimoottoriliikennetielläauton alle jame-

nehtyi. Tällä hetkellä Martilla^onkäyttövalio Saara, joka

vuonna2003 oli Kilvan kolmas jasamalla Suomen paras narttu. Saara ^{on jo}eläkeläinen, mutta pentunsa Aijälän Taru, kaksoisvalio, jatkaa perinteitä. Pirkko Lampola ja Aijälän Taru on valittu vuoden 2005 ^»naisten kilpaan*, joka on suomenmestaruuskisa naisohjaajille. Martti ^ja Pirkko kasvattavat ajokoiriakennelnimellä»Aijälän».

UntoKandelin oli^myös innokas ajokoiramies. Hänel lä oli aina ajokoira. Parhaana koirana hän ^piti Lippa-koiraa

jaNanulilla hänvoitti Mäntsä- län mestaruuskisat.

Niko Ekholmilla ^on myös hyvä ajokoira, Pirttilammin Misku, kokeissa ykkösen aja-

nut.Koira voitti vuonna 2005 Uudenmaan ajokoirayhdistyk-

sen ajomestarikokeet.

Kettuterriereitä

Jaakko

^{Sihvolalla oli 1950- ja}

-60-lukujen vaihteessa ^erin- omaisesti menestyneitäkarkea- karvaisia kettuterriereitä.

124

Kerineitä imi71taa

UntoKandelinilla olimyös lähesainafoksteri, joksirotua myös kutsutaan. Unto kertoi usein erinomaisesta yksi- löstä, Tutta-koirasta, jolta jossain pesässä mäyränkanssa taistellessapurtiinkieli poikki. Unto joutuiluonnollisesti koiran lopettamaan. Hän^kertoi, että sen jälkeenoli pakko

mennä vähäksi aikaaverstastupaan timpraamaan, ennen

kuin pystyi menemääntupaan.

Saksanseisojia

Saksanseisojia ^{on myös} jäsenilläollut ^jaon edelleen. Rotu Heipekan Fani. ^(ms.) Serv-

on erinomainenlintukoira jamm.noutajana jahaavoitti!- ^{ts,nslt 2001■ Kokeista Avo I.}

. , ... , .

,

_ . . _11. Koira ^{kilpailee jatkossa} neen eläimen jaljestajanä_erittäin hyvä. Parhaiten kokeissa

voittajaluokassa Omistaja janäyttelyissä ^on menestynyt Per-Henrik Ekholmin koirat Per-Henrik Ekholm.

Kairassuon Jade, jokaon Suomen muotovalio, sekä^nuo-

ri Heipekan Fani, joka nousi kokeissa voittajaluokkaan MVA Kaiiassuon Jade.

~ , ^, . (oik.) Karkeakarvainen sak-

vuonna 2004. Molemmat koirat ovat voittaneet Mant- . .

sanseisoja, syntynyt 1992.

sälän mestaruuskilpailut kahtena ^vuonna. Per-Henrik Omistaja ja kasvattaja Per-

kasvattaa karkeakarvaisia saksanseisojia kennelnimellä Henrik Ekholm.

»Kairassuon«.

125

jAHTIMUISTOJA

jOasslsta paljaisiin

Levikki

jatkui

^siitä

Hauhiailc nain parin vaaksan

paksuisessa

^lumessa. Haapaniityn

Jerikon puoleisessa

päässä, josta hirvet

yleensä tykkäävät

^{kulkea, oli}

vain valkoista,

puhdasta

^lunta. Ei edes hiiren

hyppäämää.

Siitä mat- ka

jatkuipellon-

_ja metsänreunaa

hiihdeltenkohti Niemelää.

]ahtim uistoj a

JAHTIMUISTO

^VUODELTA

1980

fOaaoo ^-4ai

^nikka

lettiin syksyä 1980, niitä suurien hirvilupien vuosia.

Edellisenä^vuonna oliennätysmäärälupia, eli 14kaik- kiaan, eikä hirvien kaataminen tuottanut suurempia ^on- gelmia.Tänäkyseisenä syksynäkinoli jahtisujunuthyvin.

Oli ^vain yksi ^vasa kaatamatta, ja tästä vasajahdista aion

nytkertoa, koska ^{se on} jäänyt erityisesti minun muistiini.

Siihen aikaan hirvipeijaiset pidettiin Savijoen seuro-

jentalollaja päivä oli yleensä lauantai. Homma tapahtui

niin, että voileipätarpeet, kahvitarpeet sekä Ossi Teppi- sen tekemä sahti kuljetettiin aamulla Savijoelle. Sinne kuljetettiin myös suuri joukko talkooväkeä tekemään hirvenlihavoileipiä sekä laittamaan paikat kuntoon juh- lijoille.^Tämä aktiivinen, etupäässä naisista muodostunut joukkoteki päiväntöitä Savijoella.Välillä kotiin askareet tekemään jaillalla taas saunatuoreena Savijoelle.Ei ^ollut helppoa niinä vuosikymmeninä ^seuraamme aktiivisesti avustaneillanaiseläjillä.

Aamuisella kuljetuskeikalla puhuttiin tietysti myös

hirvestyksestä, sillä yksi vasahan oli vielä kasvamassa.

Soini Hiltunen kertoi olleensa jänisjahdissajanähneensä

tuoreet hirvilehmän ^{ja vasan} jäljet hiljattain sataneessa

lumessa.

129

—Häisieltähää^neolimenny sisääsähkölinjalta. Pitäsvaan

jonkukiertää onko^neviel siel.

Vihje oli niin selvä, että hiihtolenkille oli lähdettävä.

Minullahan oli ^tietysti hyvää aikaa, sillämuuta järellistä hommaa ei sille päivälle ollutvarattu kuin Puistolansau- nanlämmitys ja ahkerienkuljetus. Ei muutakuin sukset ulos survaisin ja Hiltusen kautta puujärvisillä hiihtäen kohti

Jerikkoa.

No sieltähän^nesisäänmenojäljet löytyivät, sähkölinjalta,eikä vielä muita jälkiä näkynyt.

Lenkki jatkui siitä Hauhialle noin parinvaaksan pak- suisessa lumessa. Haapaniityn

Jerikon

puoleisessa päässä, josta hirvet yleensä tykkäävät kulkea, oli vain valkoista, puhdasta lunta. ^Ei edes hiiren hyppäämää. Siitä matka

jatkui pellon-jametsänreunaahiihdellenkohti Niemelää.

Marraskuun lopun ^päivässä valoisa aika ^on lyhyt, ^vain

muutaman tunnin jaksaa aurinko pakastavassa säässä näyttäytyä. Hiihto ^sujuikuitenkin hyvin, vaikka latuja ^ei ollutkaan. Ilmeisesti pieni jännitys siitä, löytyykö poisme- nojälkiä^vai ei, antoi lisää puhtia hiihtoon. Tuli mieleen

se juttu verkonpaikkaajasta: etsii, etsii mutta ei soisi löy-

tyvän. Ennen Niemelääkäännyin kohti ^joenrantaa. Nie- melän »kurkku«^onkatsottava tarkasti. Jospoismenojäljet löytyvät, se tietää vielä Lähdekorven keikkaa. Tämäkin hirvien suosima kulkureitti oli tällä kertaa käyttämättä.

Niemelän sillalla olinvarma, että hiihtoaniseurattiintar-

kasti neljälläkorvallarinkini sisäpuolelta.

Tästä oli hyvä jatkaapäivännormaalia ohjelmaa.Sau-

nan ja tuvan lämmitykseen Puistolaan, sitten Savijoelle talkoolaisia hakemaan, takaisin Puistolaan saunomaan,

jasitten peijaisiinSavijoelle. ^Eipä ollut sinäkään ^päivänä vapaa-ajanvietto-ongelmia.

J ahtimui stoj a

aktia jasa.utuste.tua

J^aaijoaHa

Saaren hirvipeijaiset^{ovat aina} olleet suosittu tapahtuma myöskin kyläyhteisössä. ^{Peijaisiin on} kutsuttu kaikki

maanomistajat jakyläläiset, sekä naapuriseurojenedusta- jat.Mannerkiven linja-auto kuljetti juhlayleisönmaksutta juhliinjatakaisin.^{Eipä ihme,} etteitällainen juhlakelpai-

si, etenkin kun kylällä ^ei muitakaanyhteisiä juhlia juuri ollut. Ohjelma oli hyvinkin perinteistä. Puheenjohtaja ja sihteeri toivottivat kaikki kädestä ^pitäen ystävällisesti tervetulleiksi. Sen jälkeenoli hetki^vapaata seurustelua^ja kuulumisien vaihtoa samalla kun hakeuduttiinpöytiin is-

tumaan. Tervehdyspuheella jakatsauksella syksyn jahdin kulusta juhlatvarsinaisestikäynnistyivät.

Mieluinen oli kurniville vatsoille kehotus »olkaa hyvä jaaloittakaa ruokailu*. Ruokapöydässä oli tarjolla maitta- via hirvenlihavoileipiä lisukkeineenjapalan painikkeeksi

maitoa, vettä, mehua ja sahtia. Sahtia oli kahta sorttia,

naisille ja miehille ^omansa. Ruokailun jälkeentupakka- miehet ja -naiset siirtyivät eteisenpuolelle tupakoimaan ja rykimään. Myöspieniruokaryyppyoli paikallaan. Se ^otet-

tiin joko^{omasta tai}kaverin pullosta. ^Tietystisalaa nurkan takana. Pitihän ^sitä »hevosta* ^käydävälillä katsomassa.

Juhla

jatkui yleensä palkintojenjaolla, jossa palkittiin

seuran eri ampumakilpailuissa menestyneet.Bumerangin jaosta oli ^jo luovuttu näihin aikoihin. Bumerangin sai josoli ^ampunut hirvestä ohi.^Sitten kun palkintopöydän olivat»siivonneet* Kandelinit, Saharit, Hiltuset ^jamonet muut seuramme hyvät ampujat, voitiin juhlaa jatkaa muulla ohjelmalla. Erityisesti on jäänyt muistiin Pentti Rissasen ^esittämät filmiesitykset.

131

Jahti^muistoja

Ohjelmaa ^ei yleensä ollut paljon, koska piti jäädäaikaa

myöstanssimiselle.^Muttaennentanssia olivielä kahvilat' joilu.Kahvin kanssa tarjoiltiinpullaa, pipareita ja emän- tien itsetalkootyönäleipomia kuivakakkuja. Myös mehu- ja sahtitarjoilu jatkuikoko illan itsepalveluperiaatteella.

Tietystihevostakin^pitikäydäkatsomassa^ennenparketille

menoa. Orkesteri aloittiperinteisesti valssilla, eikä aikaa- kaan, kun lattia olitäynnä tanssijoita. Siinä meni nuoret

sekä^vanhat, tangot jafoksit samalla ^lailla, jakaikilla oli niin mukavaa. Vain jahtipäällikönilmoitus vasajahtiin lähdöstä aamulla hieman harvensi jäähykäyntejä, sillä pitihän aamulla kello kymmenen olla Lehtorannassa^reip-

paana jaraittiina.

passissa

Seuraava ^aamu vaikeni kylmänkuulakkaana, tyynenä sekä kirkkaana. Pakkasta oli parikymmentä astetta, eli perin talvinen ^sää. Edellisen illan peijaisista jakylmästä säästä huolimatta Lehtorantaan kokoontui pitkälti tois- takymmentä ^miestä valmiina vasajahtiin. Ilmari pyysi meidät lämpöiseen ^tupaan tekemään jahtisuunnitelmaa.

Sisällä olimyös hänen juhlistapelastamansa sahtitonkka loppuine sahteineen siltä varalta, että jollakin takajano yllättäisi.

Ilmari Lehtorannalla oli silloin hirvikoirana karjalan- karhukoira Kihu. Se oli jomonessa jahdissaosoittautu-

nut hyväksi koiraksi. Väheksymättä mitenkään hänen

muita koiriaan pidin tätä parhaana. Ilmarihan oli aina koiran kanssa ajomiehenä jahdeissa.^{Myös nyt} jäihänen tehtäväkseen koiransa kanssa löytäähirvet.Sitten seurasi passipaikkojen ^arvonta. Jahtipäällikkö Unto Kandelin

132