Turpeennostoa Pivan suolla.
Osuuskunnan osuuden saiostaaviidellä markalla.Jäsen oli oikeutettusaamaanvuosittain 250 kiloa sammal- kuiviketta osuuskunnan määräämään hintaan. Osuuskunta rakensi Pivan suolle ladon, jokaoli yli 30 metriä pitkä. Suosta irroitettu jakuivattu sammal tuotiin ratakiskoja pitkin vaunullalatoon, jossa sammal murskattiin ja säilytettiin. Ladosta osakkaat ajoivat turvepehkun kuivikkeena käytettäväksi. Osuuskunta toimi 1950-luvulle saakka.
2.5.6. Osuuskassa
Sääksjärvelläaloitti toimintansa pitäjän ensimmäinen Osuuskassa. Sen perustavakokous pidettiin kansakou- lulla huhtikuun 5 päivä 1914. Kassan ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi VäinöPerttilä, vara- puheenjohtajaksi OskarR. Gestrin, jäseniksi Nikanor Tuomala, livari Sipilä jaK. H. Laurila ja heidänvara- miehikseen Albert Honkavaara, Werner Eerikkilä ja Jalmari Sipilä. Jäsenmaksuksi päätettiin75 markkaa, joka piti suorittaa 5 markkaa kerrallaan kahdesti vuodessa. Edellä mainittujen luottamusmiesten lisäksikassan jäse- niksi liittyivät AretJuhola,EmilBrusila, Severi Seppälä,ÄäretTakala, VäinöJärvelä, JuhoRauhaniemi, Oskar Tuomisto, Oskar Talander, Frans Weckman, Antti Saarela, SuloMantere, Frans Palmisto, Leonard Gestrin, SuloKoivisto, Juho OskarSara, ViktorAnttila, Ääret Silfvenius jaKauko Eestilä. Kaikkiaan jäseniä oliperus- tamisvaiheessa 26. Vuonna 1929 jäsenmäärä oli kasvanut sataankahteen.
Keisarillisen Suomen Senaatti vahvisti 13.11.1915 tekemällään päätökselläSääksjärven Osuuskassanoikeuden harjoittaa lainaus- ja säästökassaliikettä jäsenten kesken. Osuuskassahankkeen alkuunpanijanavoitaneen pitää
jäsenluettelo 8/2 29
63
65
f
jV
i
Ili
►
67 2.5.7. Sääksjärven Osuuskauppa
Joukkokyläläisiä perusti Pohjoispään seurahuoneella 29 päivä huhtikuuta 1917SääksjärvenOsuuskauppa rl:n Paikalla oli 71 henkilöä.
Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Väinö Perttilä jakirjurina Juho Lampi. Osuuskaupan hallituk- seenvalittiin kokouksessa suljetulla lippuäänestyksellä työnjohtaja OskariSalovaara, tilallinen AarettiKalliola, tilallinen VäinöPerttilä, mylläri Aaretti Kalja, muurari Oskari Nurmi, tilallinen Oskari Manninen jatilallinen Jalmari Sipilä. Varajäseniksi valittiin Eberhart Selenius, seppä Otto Nylund ja kirvesmies JuhoLampi. Järjes- täytymiskokouksessaan 6.5.1917 Männillä hallitus valitsi puheenjohtajakseen VäinöPerttilän, varapuheenjohta-
jaksiAretKalliolan, rahastonhoitajaksi AretKaljan ja kirjuriksi Juho Oskari Salovaaran. Säännöissä luvataan toiminnan alkavanvastakun sata jäsentäonliittynyt osuuskauppaan. Aluksi toimintaa suunniteltiin harjoitetta- vanyhdessä avonaisessa myymälässäSääksjärven kylässä. Vaikka hankkeeseen liittyvät paperit olivat kunnos-
sa, se ei koskaan toteutunutkäytännössä.
2.5.8. Sähkölaitos
Sääksjärven sähköosuuskunnan alustava kokous pidettiin kansakoululla 2.8.1918. Osk. R. Gestrin lähetettiin Helsinkiin asioille. Lähes viikon pituisella matkalla hänen onnistui hankkia suuren osantärkeimmistä tarpeista.
Hän tutustui sattumalta Yleisen Sähkö oy:n insinööriAhlstedtiin, jokatekiehdotuksen, ettäSääksjärvelle ostet- taisiin höyrykone, josta johdetaan voimaa sekäSääksjärvelle että Onkimaalle. Arvioitu hinta nousi 250 000 markkaan.
Mäntsälän Sääksjärven ja Onkimaan Sähkölaitoksenperustava kokous pidettiin Sääksjärven kansakoululla 11.8.1918. Laitoksen voima-asema päätettiin rakentaa kylän yhteiselle maalle koulun alapuolelle. Paikalla on myö- hemmin toiminut saha. Kokouksen osanottajat menivät hankkeestavastuuseen seuraavanluettelon mukaisin lamp- pumäärin: Albert Vuori 10, AretKalliola 10, J.Koskinen 1, V Talander4, Antti Eerikkilä 16, Väinö Perttilä
10, Aret Takala6, V Talander 1, A. Sara 10, Rikhard Salo 1, A. Oksa 1, Oskar Manninen 10, Osk. Vilamo 1,K. Gestrin 8, J.O. Sara 13, N. Toivonen 10,A. Eestilä 4, Antti Maunula 2,H. Metsänen 3,Kansakoulu 4, E. Johansson 1, V. Paavola 6,K. Laurila 6, H. 6, Albert Eerola 13, Juho Lampi 1, O. Salo 2, N. Simola 10, Kalle Mikkola 10, J. Lindqvist 5, A. Hänen 8, A. Hänen 2, Kalle Ollila 1, H. Paulin 1, M. Ollila 1, Väinö Metsikkö 1,Aale Metsikkö 1,A. Metsä 9, Jalmari Sipilä 8,Aaltonen 3,A. Silfvenius6, Sinisalo 1,livari Sipilä 10, Salomaa 1, H. Rimhanen 1, E. Brusila 7, E. Selenius 2, A. Eerola 4, Vihtori Aromaa 4, Salonen 1, V.
Alanko 4, J. Anttila 3,A. Juhola 10, D. Anttila 11, A. Aunola 3,K.Tehdas 10, S. Roine 4, Louhilinna 6, A.
Rauhamaa 2, Malm 4,V Hamberg 3, S. Junttila 5, O. Jussila4, M. Juselius 1, J. Tektoliin 1, H. Jussila2, R. Manelius6,V. Uusi-Simola4, J.Airola6,S. Seppälä9, J. Kajava9,A.Kalja 7,A. Honkavaara8, O. Mörtti- lä 8.
Osuuskuntaan liittymismaksuksi määrättiin viisi markkaa jäsentäkohti kertakaikkisena korvauksena. Koneet päätettiinostaa insinööri Ahlstedtin kautta Yleisestä Sähkö oy:stä Helsingistä. Kokouksessa pidetyssä huutoää- nestyksessä laitoksen johtokuntaan valittiin Juho Kajava, livari Sipilä, Kalle Mikkola, Albert Vuori, Osk. R.
Gestrin ja varajäseniksi Jalmari Sipilä ja Verneri Juhola. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi O. Gestrinin.
Elokuun 25 päivänä pidetyssä kokouksessa onkimaalaiset ilmoittivateroavansa osuuskunnasta. Samassa kuussa laitos onnistui palkkaamaan monttöörin. Kirkkoherra Halliolta,jolla oli ylimääräisiä sähkötarvikkeitamyytävä- nä, päätettiin ostaamitä tarvitaan. Vähän myöhemmin päätettiin ladonostosta Gestriniltä sähköasemankone- huoneeksi 800 markan hinnasta sekä päätettiin kivijalan tekemisestä maakivestä. Rakennuksen krunti päätettiin kaivaa metrin syväksi ja75 senttiä leveäksi. Permantoon ajettiin toistaiseksi soraa. Hevosajot jätettiin osuuskun-
nassa olevien hevosmiesten tehtäväksi samoin kuin jalkatyöt jalkamiesten. Töiden järjestäjäksi valittiin Lampi.
Joulukuussa monttööri poistui työpaikalta ilman irtisanomista. Uudeksi monttööriksi saatiin KalleNiemelä, jolle maksettiin palkkaa toistaiseksi 600:- rahaa kuukaudessa.
Sähkövalot kylässä syttyivät 19.12.1918. Tässä vaiheessa asetettiin lamppujen tarkastajia, jotkavalvoivat, ettei ylimääräisiä lamppuja poltettu. Melko pian sähköasemalle päätettiin myös rakentaa halkovaja, ruiskuhuone ja
makki. Rakennuksiin tuotiin tukkeja talollisten metsistä, kolme tukkia paikastaan.
Sähköä tuotettiin polttamalla halkoja, jotka kuumensivat höyryturbiinissa tarvitun veden. Puuta kului paljon.
Yhtä käyttövuotta vartenpäätettiin hankkia 75 syltä koivu- ja 100 syltä sekahalkoja. Halkojen tuli olla metrin mittaisia. Niitä piti tuoda 1 kyynärä (60 sm)lamppua kohti. Osuuskunta pyrittiin laajentamaan kirkolle päin.
69
71
Uudenmaan läänin Maa h e rran pää-
tös Uaaherranviraatoon jätetyn hakemuskirjan
johdosta, jossa Sääksjärven sähköosuuskunta r.I.
-niminen osuuskunta on anonut lupaa saada voiman Ja vaion siirtoa varten perustaa säh- kölaitos kuin myös sänköjohtojen asettamiseen
Mäntsälän pitäjän Sääksjärven kylässä; Ja on
hakija anomukseensa liittänyt asianomaisten kir- jallisen myönnytyksen kyseessä olevain Johto-
jen asettamiseen heidän omistamainsa alueiden
kautta, johdon kuikua odottavan kartan Ja ot-
teen Mäntsälän itunnanvaituuaton pöytäkirjasta marraskuun 17 päivältä 1919 sekä seuraavansi-
sältöisen selostuksen mainitusta laitoksesta:
" a) Voima-asema tulee perustettavaksi ky-
län yhteiselle alueelle ja linjat tulevat
kulkemaan A. Maunolan sekä muutamien muiden
kylän tilanomistajien maa-alueiden poikki, jot-
ka viimemainitut tilalliset kaikki ovat sähkö- laitoksen verkkoineen osakkeenomistajina. Johto-
verkon vetoon A. Maunoian maiden yli on yh-
tiöllä lupa. Linjojen asema näkyy lähemmin N: o 96.
N:o 72/264 5.D.1919.
liiitämästämme kartasta.
'y
• V:
b) Laitoksen toiminta on tarkoitus alottaa ‘S
I
nyt syksyn kuluessa.
c) Sähkövirta tulee koneesta 230 voitin jän-%
teisenä ja transformeerataan voima-asemalla 5300 »
volttiin, minkä Jänteisenä voima- ja valovirta siirretään linjatransformaattoreihin, missä se uu-
delleen muunnetaan
580/220
voltiksi.d) Sähkögeneraattori on asetettu voima-asemal-
le ja kehittää se 18 kva poolijännityksen ol- lessa 230 volttia. Suurin virtamäärä, mikä nor-
maali käytölle 220 voltin johdossa tulee kysy-
mykseen, on noin 46 amp. sekä 3000 voltin Joh-„
dossa noin 3,3 amp. M
e) Korkeajännitysjohto on vedetty vähintäin 10 m/m2 galvanoidusta rautalangasta, tuettu 6600 ,
voltin porsiiinieristäjiiiä, mitkä kiinnitetty
sääntöjen mukaisiin puupylväisiin noin 50 metrin
f;,
välimatkalla toisistaan. Johtojen lyhin etäisyys
I
<■maapinnasta on yli 6 metriä Ja tien
ylimenopoi-Jf-
73 laitteilla alasputoamlsen ehkäisemiseksi sekä
puhelinlinjat suojatut tarpeellisilla varolalt-
teixia. " minkä anomuksen Johdosta Iteygpa- Ja teollisuushaxlitus, sekä Tie- Ja vesiraken-
ten Yxihaxlitus ovat vaaditut lausuntonsa toi- mittaneet, kaikki kuten täällä säilytettävistä asiakirjoista tarkemmin selviää. Annettu Helsin-
gissä, Läänlnkaneiiassa, helmikuun 2 päivänä
1920.
75 2.6. Kansakoulujen perustaminen
2.6.1. Sääksjärven kansakoulu
Yläkansakoulun perustamisesta kylään keskusteltiin Maunulassa 26.1.1890. Suurin osakokousväestä oli kou- lun perustamisen kannalla. Kokouksessa keskusteltiin myös rakentamis-ja ylläpitokustannusten jaosta. Hirret päätettiin kerätä manttaalin mukaan, lautatavaraa talot antaisivat yhtä paljon. Koululaisilta perittäisiin yhden markan koulumaksu. Koulun paikaksi suunniteltiin Kolkan Ylimmäisen pellon reunaa. Väliaikaisestikoulu aloitti toimintansa syksyllä 1890 herastuomari Martti Mannin talossa.
Jotkut kyläläiset kuitenkin valittivat koulun rakentamispäätöksestä. Maunulassa 17.8.1890 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa todetaan:
”Koska Herra Kuvernööri päätöksellään heinäkuun 15 p:vänä tänä vuonna on kumonnut valittajien valituk- sen, ja mainitut valittajat Mäntsälän kuntakokouksen päätöksen mukaan ovat velvolliset koulun rakentamiseen ynnä muihin koulua koskeviin asioihin osaa ottamaan,päätettiin ryhtyä koulua kuntoon panemaan niin pian,
ettäkoulu kummingin alkaa toimintansa jo ensitulevan lokakuun 1 p:vä.”
Koulun johtokuntaan valittiin paitsi opettaja seuraavatkuusi jäsentä: talokkaat W. Gestrin, A. Hänen, J.O.
Simenius ja talollisen pojat O. Manninen, W. Laine (Eerikkilä) jaK.J. Thorvigge. Kokouksen pöytäkirjassa kerrotaan myös:
”Koska kokouksen mieli olikirjavaa siinä suhteessa otetaanko kouluun mies taikka nainen opettajaksi, käytet- tiin arpaa, ja enemmistö äänesti miesopettajaa, niin päätettiin ottaa miesopettaja.”
"Opettajan palkaksi päätti koulupiiri valtion avun lisäksi maksaa 200 markkaa vuodessa, kansakoulun ope- tuksessa määrätystä2 den tynnyrin alan peltomaasta lehmänruuastaym. Asuttavaksi kaksi kamaria jakeittiön, lämmön ja öljyvalon.”
Uudessa Suomettaressa ilmoitettiin sitten opettajaa. Hakuaika oli 14.9.1890 saakka. Valtionavun saantiavar- ten lähetettiin Kansakoulutoimen ylihallitukselle kirje, jossa todettiin mm.
”Sittenkun Mäntsälän pitäjässä löytyvä Sääksjärven koko kylä paitsi muutamia taloja lukuun ottamatta on perustanutja toimeenpannutylhäisemmän sekakoulun tyttöjä ja poikiavartenjokajo alkoi vaikutuksensa 2 p.vä tätä lokakuuta vuokratussa huoneissa Herastuomari Mannin omistamalla Mannintilalla, mainitussa kylässä, niin rohkenee kysymyksessä oleva koulun johtokunta täten kaikkein nöyrimmästi pyytää, ettätälle koululle jos- sa nyt onja edespäin tulee olemaan miesopettaja, suotaisi senkaltainen vuotuinen valtionapu, kuin Keisarilli- senMajesteetin Armollinen julistus lisätystä palkka-avuista kansakoulun opettajille ja opettajattanne suodaan maalla.”
77 Anomuksen liitteenäon mm. papinkirja, jossa sanotaan;
”Sääksjärven kylän korkeemman kansakoulun piirissä, johon ei kuulu Pertilän, molempainMattilain, Zefä- niasEerikkalan, Vuoren, Kalliolan, Betlehemin, Nikulan jaPostintalosta, on nykyään yhdeksänkymmentäseit- semän lasta eli 46 poikaa ja 51 tyttölasta koulupiirissä eli Bja 15 vuoden välillä.
Mäntsälässä 12pvälokakuuta 1890. Aspelund.”
79
" isfcrijs
<
7£&&dåUdL
'•Ö*
J'f-A
1
)
81
Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Kymälän opettajaseminaarin käynyt Hugo Petter Häyren. Vuonna 1897 tulivat opettajiksi Onni jaHanna Oksanen. He ottivat osaakylän elämään monin tavoin mm. Hanna Oksanen johti sekakuoroamonet vuodet, piti pyhäkoulua, raittiusseurakin toimi koululla. Aune Oksanen(Nurmi) jatkoi vanhempiensa työtä opettajana sekä kuoronjohtajana ym. tehtävissä. Onni Oksanen oli monissa kunnallisissa luottamustehtävissä ja hänen panoksensa kylän Osuuskassan perustamisessa oli huomattava. "Pikku koulun”
virkaa piti kauankiertokoulut, jotka pidettiin taloissa. Vuonna 1929 perustettiin alakoulu, jonka opettajaksi va- littiin Anni Terho. Hänet muistetaan paitsi opettajana myös hyvänä laulajana.
Hirsien kuljetus koululle tehtiin talkoilla menemällä talosta mies jahevonen, pienemmästä mies. Tiilien polt- toa vartenkoulun tontille oli rakennettu polttouuni. Tiiliä vietiin joka talosta 200 kpl, jotka kaikki poltettiin koululla. Vietäviin tarvikkeisiin kuului myös kuormallinen sammalta taloa kohti. Rakennustyö teetettiin urakal- la. Koulutalo oli valmis 21.9.1891. Samana syksynä uusissa tiloissa aloitettiin koulutyö.
Koulun johtokunnanoli pidettävä huolta koulukiinteistön kunnosta. Vuonna 1893 huhtikuun 17 päivänä tarjot- tiin kansakoulun aitaa rakennettavaksi huutokaupalla. Työtä tarjottiin vähemmän vaativalle. Aita oli rakennetta- va seuraavin ehdoin: "Joka aita on noin 160 syltä ja tehtävä niin että joka 4 1/2 kyynärän päästä tolppa ja 5 listaa päällikkäin, korkeus 7 korttelia. Tolpat missä ei kallio estäkaivettavat 5 korttelin syyvyydelle maahan ja missä on kallio lasta tolppa jalalle, sekä kuin nähdään joson tarpeellista niin tulee panna saveatolppain ym- pärille. Tolpat tyyni kuorittavat jakuhmut höylättävät ynnäpantava lista joka tolpan lovien päälle. Tolpan päät viistootavat sisäänpäin sekä listat naulattavat loviin tolppain ulkopuolelle, sekä aita maalata punamullalla, kol- meporttia kaikki kaksipuoliset. Tolpatovat nytheti kuivattavat. Aidan tulee olla valmis ensitulevan Kesäkuun
1 päivänä. Piiri antaakaiken aineen, urakka summaa annetaansen mukaankuin työ valmistuu, ja loppu sitte kuinontarkastettuja hyväksytty.” Werner Gestrin Nikula toimi huudattajana. Alhaisimman tarjouksen, 40 pen- niä syleltä teki Stefanus Lindholm jatyö annettiin hänelle.
Vuoden 1892 laskukirjassa on seuraavanlainen loru:
Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu
No muistathan sä sen Kuin jalkaa kymmenen
Yhden hehtaarinmaa Arvatkaa
Siinäon monta palaa:
Kaksi tynnyrin alaa Kiskoo, lappaa
yhdeksän kappaa Onhan jo takkaa Kun on viisi vakkaa
Mut jos kuljet pitkän pirstan Päähän neljäntoista virstan, Niin saat kilometriloista luvun viisitoista
Kolme tuoppia minkäs voit sano heti
Virkan mäsen kerran Neljän litran verran
83 2.6.2. Purolan koulu
Purolan koulupiiri syntyivuonna 1927 kyläläisten anomuksen jälkeen. Koulun tontin aitaaminen ja siinä ole- van heinäsadon myyminen tuliKalle Gestrinin tehtäväksi. Vuonna 1929 Purolan koulu päätettiin rakennuttaa samojen piirustusten mukaan kuin Rännimäen ja Kaukasten koulut. Työn kustannusarvio oli 468.000 mk. Ra- kentamisella oli myös vastustajia. Koulutoiminta alkoivuonna 1932 Roineella. Hylättyjä pulpetteja saatiin lai- naksi kylän koululta. Opettajaksituli Aira Mikkonen. Poikien käsityöt tehtiin Louhilinnassa. Käsityön opettaja- naoli aluksi Artturi Blom. Myöhemmin käsitöitä opetti Juho Lampi, joka opetti myös kylän muissa kouluissa.
Uusi koulurakennus valmistuivuonna 1933 Hannulan talonmaalle, mutta ainoastaan supistettuna. Sen raken- si VäinöRuusun kirvesmiesporukka. Uudenkoulun vihkiäiset olivat 9.10.1933. Koulun ensimmäisessä johto- kunnassa olivat Severin Seppälä pj, HilmaAromaa, Emil Brusila kirj., AinoEerola, Ahti Hänen ja Albert Kalja. Purolan koulu toimi vuoteen 1970 saakka. Lopettamiskokous oli 28.7.1970.
Purolan koulu.
2.6.3. Juurikkaan koulu
Vuonna 1933 lokakuun 28p;näkunnanvaltuustossa käsiteltiinSääksjärven kylän metsäkulmalaistenuuttakou- lupiiriä koskevaa anomusta. Asia jätettiin valt. Antti Kalevin ja kunnankirjuriArvo livarin tehtäväksi. Heidän tuli ottaa selvää, onko olemassa riittäviä syitä, joidenperusteella voitaisiin ryhtyä uuden koulupiirin ja uuden kansakoulun perustamiseen.
Muutaman vuodenkuluttua, marraskuussa 1935 päätettiinavata uusi kansakoulu Juurikkaan koulupiirissä mah- dollisimman pian. Kouluksi vuokrattiin Arvi Kalevilta Kivilä-niminen asuinrakennus. Koulu oli supistettu kan- sakoulu. Vuonna 1936 sitä kävi 35 lasta. Koulua kyllä suunniteltiin pariinkin otteeseen Juurikkaan tienristeyk- seen sekä myös Toivolan lähelle Vuoren maalle, muttakoulu pysyi Kivilässä.
Tammikuussa 1935 ensimmäisen kerran kokoontuneeseen koulun johtokuntaan kuuluivat Aaretti Kalliola pj, A. Eerikkilä, Arvo Mattila,Kauno Talanterä ja Vainio. Sihteerinä oli Laura Jätyri, jokaolikoulun ensimmäi- nen opettaja. Kokouksessa todettiin, ettäkoskaLauriRuusulla oli puusepän verstas kouluntontilla, niin hänet palkataan poikien käsityön opettajaksi.
Lauri Ruusun sairastuttuaverstaanosti Olavi Järvelä 1939. Koulun toiminta jatkui samanlaisenavuoteen 1951 saakka, jolloin 14.8. valmistui uusi Koivikon koulu Metsäkulman tien varteen. Koivikon koulu lakkautettiin 31.7.1966.
85 2.7. Kylässä toimineitakauppoja
Kauppoja on Sääksjärvellä ollut useita. Seuraavassa onkäsitelty niitä, joistaon tehty ilmoitus kauppare- kisteriin.
2.7.1. Werner Sainion kauppa
Werner Sainio ilmoitti 16.12.1898 aikovansa harjoittaa sekatavarakauppaa Hannulan talon mailla. Hän anoo lupaa seuraavasti Helsingin Kihlakunnan HerraKruununvoudilta: "SaantätenHerra Kruununvoudille ilmoittaa ensi tammikuun l:stä aikovani avata sekatavarakaupan kaikenlaisilla tavaroilla omistamassanihuoneissa, jotka sijaitsevat Hannulan talon maalla Mäntsälän pitäjän Sääksjärven kylässä. Saan samalla ilmoittaa että en tule muutanimeä liikkeen harjoittamisen aikana käyttämään kuin alla olevaa nimikirjoitustani.” Sainio piti kauppaa samalla paikalla kuin nykyään on Purolan kauppa. Sainion kauppaa jatkoi Oskar Aunio.
2.7.2. Johan Walerian Marttinen
Karl. Wilh. Silfenius onkirjoittanut seuraavan anomuksen Johan Walerian Marttisen puolesta: "Liittäen tä- hän papinkirjan maineestanisaannöyrimmästi ilmoittaa että aion asumassani Keskievarin talon, tämänpitäjän Sääksjärvenkylässä, harjottaa avonaista maakauppiaanelinkeinoa, jossavoin käyttää vieraita henkilöitä apulai-
sinani. Tästä ilmoituksesta pyydän saada asianomasen todistuksen. Mäntsälässä 15 p:väMaaliskuuta 1893 Jo- han Walerian Marttinen ittellinen Sääksjärveltä.” Johan Walerian Marttisen vaimo oli tarmokas nainen, joka loi ja laittoi ylös liinakankaita kudottavaksi kylän naisille. Nämä liinat hän myi kaupassaan.
2.7.3. Johan Oskar Simenius
Johan Oskar Simenius oli jo 2.1.1888 tehnyt ilmoituksen seuraavasti: "Saan nöyrimmästi ilmoittaa aikovani harjottaa luvallistakauppaliikettä maanluvallisilla kauppa-tavaroilla Maunulan talossaSääksjärvenkylässä Mänt-
sälän pitäjässä.” Hänelläon liitteenä seuraavanlainen papinkirja; "Talon isäntä Johan Oskar SimeniusSääksjär- ven Maunulasta, syntynyt Mäntsälässä 6p:vä marraskuuta 1858, hänellä on kiitettävä kristinopin käsitys, on käynyt läpi korkeemman kansakoulun, onripillä käypä jakaikinpuolin hyvämaineinen, raitis ja luotettava mies, jonkatähden häntä aikomuksissaan suositellaan. Mäntsälässä 28 marraskuuta 1887. Pastori Aspelund.” Sime- niuksen kauppa oli Saran talossa.
2.7.4. Oskar Maunula
Vuonna 1896 perusti talollisen poika Oskar Maunula maakaupan Torpinkylään asianmukaisinetodistuksineen, joissa lisänä olitodistus,ettei hän ole holhouksen alla. Vuonna 1902 hän ilmoittimuuttavansaliikkeenSääksjär- venkylään seuraavalla ilmoituksella: "Minä allekirjoittanut pyydän saada siirtää kauppaoikeuteni Pukkilan Tor- pinkylän Puutula-Hannulan maalta Sääksjärven kylän Kestikievarin maalle.” Vuoden 1903 lopulla Kaarenky- lään muuttanut Oskar Maunula pyysi kauppaliikkeen lopettamista.
Kaupan lopettamisilmoituksen on myös tehnyt liike, jokaon harjoittanut tointaan nimellä Koskinen. Toden- näköisestitämäkaupa oli kylän eteläpäässä.
Antti Hänen on tehnyt myllystään seuraavanlaisen ilmoituksen vuonna 1905. "Työssäon ollut 1 mies työpäi- viä 120palkkaa 250mk, voimanaon ollutWesi, jauhettu 800 hl rukiita ja 900 hl ohria.” Jauhomylly oli perus- tettu vuonna 1896 vanhan myllyn paikkaan. Myllylammella oli myös pärehöylä.
Katkelma tileistä v. 1901:
Tulot: Sipilän heinistä 2 tyn. -
a
25 50r. Gestriinin ” 8 ” 2 2 mk
A. Brusilan ” 5 1/2 ” 1 40
K. Talanterin Päretyöstä 1 p:vä 2 25 Alfred Filemon poika Päretyöstä 1/4 p;vä 55 K. Martti Päreentyöstä 3/4 p:vä 2
Myllylammenon sanottu olleenniin suuri ja pyörteinen, että 4 ihmistä on siihen hukkunut. Myllylampi si- jaitsi Hannulan talon alapuolella olevassa ojaksimessa.
Sanasto:
autio, autiotila = yleensä veronmaksukyvytön, joskus myös asumaton tila donaatio, ks. lahjoitus
donataari = lahjoituksen eli donaation haltija
kontrahti = sopimus, esim. tilan tai torpan vuokraehdoista kruununtalonpoika = kruunulle kuuluvan tilan viljelijä kruununtila = kruunun haltuun joutunuttila
lahjoitus, lahjoitusmaa = perinnöllinen läänitys
lampuoti = kokotilan, ts. oman manttaaliluvun omaavan tilan vuokraaja
läänitys = kruunun aateliselletms. myöntämä oikeus koota tietyn alueenverot kokonaan tai osittain perintö- eli sukuoikeus = tilallisen omistusoikeus omaan maahansa
perintö- eli sukuoikeus- eli verotila = tila, jolla perintöoikeus
rajapiiritila eli raja- ja pyykkitalo = säterin eli aatelisen asuinkartanon kanssa samassa kylässä sijaitseva tila
reduktio = läänitysten peruutus takaisin kruunulle
rälssi, rälssimaa = alue, jonka veronkanto-oikeuden kruunu on luovuttanut esim. aateliselle rälssitalonpoika = rälssimaalla asuva talonpoika
rälssitila = rälssimaalla sijaitseva tila sukuoikeus, ks. perintöoikeus
säteri, säterikartano = aatelisen verovapaa asuintila taksvärkki = päivätyöt (ruots. dagsverke)
torppa = osatila, jolla ei ole omaa manttaalilukua torppari = torpan vuokraviljelijä
vapaapeninkulma = säteristä n. 10 kilometrin säteellä oleva alue, jollaon tietyt verovapaudet verotalonpoika = perintötilan omistaja
verotila, ks. perintötila
Vanhain mittain taulu Pituusmitat
1 peninkulma (pnk) = 10 virstaa (vrs.) 1 virsta = 600 syltä(slt.)
1 syli = 3 kyynärää (knr.) = 6 jalkaa(jlk.) 1 kyynärä = 2 jalkaa= 4 korttelia (krt.) 1 jalka = 2 korttelia = 12tuumaa (tm.) 1 kortteli = 6 tuumaa
Pintamitat
I tynnyrinala (tnr.a.) = 32 kapan-alaa (kp.a.) = 14000 neliökyynärää (□ knr.) Astiamitat
87 Kappalemitat
1 krossi (kr.) = 12 tusinaa (ts.) 144kappaletta (kpl.) 1 tusina = 12 kappaletta
1 toltti(lautoja) = 12 kappaletta 1 pakka(pk. paperia) = 10 riisiä (rs.) 1riisi = 20 kirjaa
1 kirja = 24 arkkia kirjoituspaperia (ark. kp.) 1 kirja = 25 arkkia painopaperia (ark.pp.) 1 tiu(munia) = 20 kappaletta
Aaltosen puari oli Sipilänlähellä, jaHeikki Kasulin piti kauppaa Keskikylässä. Heikki tuli perheineen Venä- jältä ja joutuilähtemään maailmansodan aikoihin takaisin kotimaahansa. Vietti Junttilan kauppa oliÄmmänki- ven lähellä.
Pajatovatkautta aikojen kuuluneet kylänkuvaan. Kylän pajaon ollutsemikä viimeksi muistetaan Nylundin pajana. Viimeinen kylän palkkaama seppä oli Veckman. Eteläpäässä Luomasuon tien käänteessä oli Kaaleppi- seppä. Vähän Louhilinnaan päin muistetaan Matti Seppä, joka oli erikoisen hyvä sirppien, puukkojen ym. te- rien tekijä. Tuomalan mäellä muistetaan Vuorion paja, Keskikylällä Aapeli-sepän ja Vileniuksen pajat. Pohjois-
päässä Ojansuun paikkeilla oli paja. (Katso ylöskantokirjaa v. 1891, jossa mainitaan mm. sen aikaiset sepät jakäsityöläiset).
Etelä-Mäntsälän Maamiesseura
1887—1987
89 Tämä Etelä-Mäntsälän Maamiesseuran 100-
vuotisjuhlan merkeissä laadittu historiikki pohjautuu aikaisempiin dokumentteihin, joitaon julkaistuvii-
me vuosikymmeninä seuran täyttäessä tasaisia vuo- silukuja.
Viimeisintämäntekstin pohjana toimivista histori- ankatsauksistaonmv. Sulo Paavolan laatima; hän puo- lestaan onrakentanut 90-vuotisjuhlan katsauksensa ag- rologi Arvi Paajasen työn pohjalle, jne.
Kiitokset kaikilleniille,joiden työtämän uusimman
"laitoksen” valmistamista helpotti, kiitokset sikälikuin ne saajiaan tänä päivänä vielä tavoittavat.
Alkupuheeseen haluaisin liittää vieläsanasen muu- annesta oleellisesta seikasta. Se koskee ajankohtaa, jonaseura on perustettuja jonase viettää juhlaansa.
Aivan viime vuosiinsaakka onMäntsälän Isäntäyh- distyksen perustamisvuotena pidetty vuotta 1888.Ku-
tenSulo Paavolan tekstistä ilmenee,heinäkuun 15.päi- västä em. vuonnaryhdyttiin pitämään jäsenmaksut!- lejä ja jäsenluetteloa ja tarkempaa perustamisajankoh-
taavalottavien tietojenpuuttuessaon tuotahetkeä pi- detty yhdistyksen syntyhetkenä.
Valtionarkistosta hankittu valokopio "Suurivaltai- simmalle,kaikkein armollisimmalle Keisarille ja Suu- riruhtinaalle” osoitetusta sääntöjen vahvistamisano- muksestasisältää sääntöjen ohessa pöytäkirjaotteenpe- rustavasta kokouksesta Kirkonkylän Julenius Maisa- lan talossa helmikuun 27. päivänä 1887. Seurassa on
100-vuotisjuhlia hankittaessa lähdetty siitä,että tämä päivämäärä on Mäntsälän Isäntäyhdistyksen perusta-
misen nimenomainen hetki.
Varsinaisessa seuran toiminnan kuvauksessa olen pi- täytynyt aiempien tekijöiden käsittelytavassa itse asiassa viimeistä kymmentä vuotta ja pientä sanalli- sen asunsamuuttumista lukuunottamatta historiikki on aiempien historioitsijoiden jäljiltä. Asiatonker-
rottukronologisessa aikajärjestyksessä niitäsenkum- memmin eri otsikoiden alle yksilöimättä. Tämäei vält- tämättäole selkeintapakuvata näinkin mittavaa toi- menkaarta, muttapuolustaa kuitenkin tällaisen koh-
teenkyseessä ollen paikkaansa. Toiminnanaloittain jaoteltu kerrontatapa ei tällaisen suppean repertuaa- rin yhteisön kyseessä ollen oikein ole mahdollistakaan.
Asiatovatperäkkäin ja sillä hyvä. Sadan vuoden ko- konaisuudestasaa vaivattoman selon juuri yhtäpitä- vääjakaiken kattavaa aikaperspektiiviä pitkin liikkuen.
Olen hakenut aiheeseen hieman aiempaa laajempia näköaloja(perustamisvaihe). Sisältääpä tämän vaati- mattomandokumentin loppu hieman tulevaisuudenar- vailujakin. Ehkä mahdollinen 200-vuotishistoriikinte- kijä nauraa niille ehkä ei. Joka tapauksessa sata vuotta sitten oltiin hyvin tosissaan.
Sääksjärvellä keväällä 1987 Kauko Ollila
Vanhimmat toimivat maamiesseurat 1880 luvulta
Ennen vuotta 1899, jolloin "Osuus- jaYhteistoimin- nan Edistämisseura” Pellervo perustettiin, oliMaa- miesseuroja olemassa maassammekaikkiaan 74 ja niissä jäseniä 1899. Mainittuna vuonnailmestyi toh- tori Hannes Gebhardinteos "Maanviljelijäin yhteis- toiminnasta ulkomailla”. Pääasiallisesti tämänkirjan sekä Pellervo-seuran aikaansaamainnostus, jota myös maanviljelysseurojen taholta koetettiin yhä suurem- massa määrin ylläpitää, synnytti noina ensimmäisinä
"routavuosina” huomattavan määränpaikallisiamaa- miesseuroja. Maataloudellinen tietokiija "Maahenki”
vuodelta 1910 näkee seurojen perustamisinnossa myös merkittävän annoksen isänmaallisuuden ilmentymiä.
JoMaahengenaikoihin puhuttiin 1880-luvulla pe- rustetuista seuroistamaamme vanhimpina yhä tuol- loin toiminnassa olevina maamiesseuroina. Kaikkia tuonvuosikymmenen lopulla perustettuja seurojavan- hempi ja yhä toimiva oli vain Ilmajoen maamiesseu- ra; perustettu vuonna 1803. Väliin jäävän ajanjakson kuluessa eri puolilla Suomen Suuriruhtinaskuntaa oli ehtinyt syntyä jakuolla joukko maamiesseuroja. Etelä- Suomeen tiedetään perustetun joitakin maamiesseu- roja jo viime vuosisadan alussa ja Oulun Läänin Ta- lousseuran toimesta niitä syntyi pohjoisempaan Suo- meen 1860luvulla, muttakaikki nekuihtuivat pois elinehtojenpuuttuessa.Varsinainen talonpojan valis- tumisen aika ei paikallistasolla ollut vielä koittanut.
Tämän päivän neuvonnallista kolmiyhteyttä maamiesseura-maatalouskeskus-maatalouskeskusten liitto vastasi vuosisadan vaihteessa yhdistelmä maamiesseura-läänin maanviljelysseura-maatalous-
seurojen keskusliitto. Maanviljelysseurat muotoutui- vat 1800-luvunpuolivälin jälkeen vähitellen 1700-luvun lopulla perustetunKeisarillisen Suomen Talousseu- ran mallin mukaan lääneittäin jakautuneiksi instans- seiksi, jotka perustavalla tavalla ja valtionapujen tultua mukaanmyösyhä ansiokkaammin emäseu- ransa esimerkin mukaan kansantajuistivat sen ajan maataloudellista tietämystä javarustivat talonpoikais- väestöä uudella tietämyksellä, työmenetelmillä jamah- dollisuuksilla. Uudenmaan läänin maanviljelysseura perustettiin tai oikeamminse erkani 1856peruste- tustaUudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelysseu- rasta läänin suomenkielisten pitäjien toimesta 1897.
Paitsi että tämän maataloudellisen kolmiyhteyden merkittävä tehtäväkenttä jo alkuun olineuvonta,pai-
noilla "SuurivaltaisinKaikkein armollisin Kejsari ja Suuriruhtinas”. Ja jatkuu:
”Rohkenen kaikkein syvimmästä alamaisuudesta anoavaltuutettuna asiamiehenä MäntsälänpitäjänIsän- täyhdistyksestä Uudenmaan läänistä Helsingin kihla- kuntaan. Kuten myötäliitetty ote isäntä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta Helmikuun27. päivältä vuon- na 1887osoittaa, että tähänmyötä liitetty isäntä yh- distyksensäännöt vahvistettaisiin ja saisivat laillisen voiman Mäntsälässä Heinäkuun 28. päivä 1887.”
Allekirjoituksena: ”Kaikkein uskollisin ja alamaisin alamainen
Karl S. Julenius Mäntsälän Isäntäyhdistyksen puolesta
Pöytäkirja toimitettu Mäntsä- län Isäntä-Yhdistyksen perus- tavassa kokouksessa Kirkon- kylän Julenius Maisalan talos- sahelmikuun27. päivänä 1887.
I.
Puheenjohtajaksi valittiin kansakoulunopettaja A.Kor- honen ja kirjuriksi tai.poika Oskar Laine.
2.
Tarkastettiin ja hyväksyttiin sääntövaliokunnan laati- ma sääntöehdotus isäntä-yhdistykselle Mäntsälässä.
3.
Pyytämään asianomaista vahvistusta Isäntä- yhdistyksen säännöille ja lupaa yhdistyksen perusta- miseen valtuutettiin MaanviljelijäK.L. Julenius.
Pöytäkirja tarkastettiin ja hyväksyttiin. Paikka ja aika edelläsanotut.
Kokouksen puolesta:
A. Korhonen
Oskar Laine Otteen yhtäpitäväisyyden pääkirjan kanssa vakuuttaa
Oskar Laine
Isäntäyhdistyksen perustamiskokouksessa hyväksy- tyt ja edelleen kaikkein korkeimmille vallanpitäjille hyväksyttäviksi lähetetyt säännöt sisältävätmm. seu-
91 tekevät lapsen osalliseksi elinkorkolaitoksessa, sekä
omanesimerkin, että suullisten esitysten kautta saa- dapalvelus-ja työväkeähuomaamaan hyötyäsäästä- väisyydestä...”
”...Samoin koko yhdistys paikkakunnallamme harras-
taa maanviljelyksen, karjanhoidon jakotiteollisuuden puoltamista, kokee herättää kansan huomiota järjes- tetyn metsänhoidon hyödyllisyyteen, kehoittaa kan- saanoudattamaanlainkuuliaisuutta ja edistämään isän- täväenja palkollisten keskinäistä sopua ja hyvääsuh- dettatoisiinsa, niinkuin saada sopivia rakennustapo- ja, sekä harrastaa muitakin hyödyllisiäja edistymistä tarkoittavia pyrinnöitä maatalouden ja yhteiskunnan alalla.”
2§
"Jäseneksiyhdistykseen pääsee jokainen hyvämai- neinenjarehelliseksi tunnettumies, tahinais-henkilö, joka sitoutuu näitä sääntöjä noudattamalla yhdistyk- sen tarkoituksia kannattamaan ja maksaa yhdistykseen
tullessa ja kunakinseuraavankalenterivuoden alussa jäsenmaksuksi50penniä".
9§
"Raha varoja käytetään pää-asiallisesti postimak- suiksi lähetetyistä rahoista ja takaisin lähetetyistävas- takirjoista. palkollisten ja köyhän työväen sisäänpa- nosten. niinsanotuksi hoitokulunkimaksun suoritta- miseksi, sekäniin paljon kuin varatmyödenantavat, palkintosisäänpanoksiksi säästäväisten köyhäin edes- tä. ynnämuihin hyödyllisiin tarkoituksiin yhdistyk- sen tutkinnanmukaan.”
Tarkastettu ja hyväksytty Mäntsälässä helmikuun 27. päivänä 1887.
Odert Eskola Oskar Laine
Ensiaskeleet
Isäntäyhdistyksen varsinaisia perustajia ja alkuun- saattajia olivat maanviljelijä,kunnallisneuvos, sittem- min myös valtiopäivämies Oskar Laine Hirvihaaras-
ta jakirkonkyläläinen maanviljelijä Karl S. Julenius.
Painotettakoontässäyhteydessä vielä Isäntäyhdistyksen toimenkuvaa seoli koko pitäjän alueella toimiva yhteisö, oikeastaan lähellä meidän nykyistä maatalous- seuraamme.Kun aikanaan keskiseen Mäntsälään pe- rustettiin toinenseura, siirtyi alkuperäisen yhdistyk- sen toiminta Sääksjärvelle, luoden pohjan Etelä- Mäntsälän Maamiesseuralle.
Kun yhdistyksen varsinainen toiminta tilikirjoihin ja jäsenluetteloihin tulleiden merkintöjenperusteella voidaan katsoa alkaneeksi heinäkuun 15. päivänä 1888, oli jäseniä yhdistyksessä 50. He ovatseuraavassa lue- teltuina siinä järjestyksessä kuin heidän nimensäon tilikirjaan merkitty.
KV. Lund, maanviljelijä Olkinen, A. Korhonen, kansakoulunopettaja Kirkonkylä, OskarLaine, talok-
kaanpoika Hirvihaara, Tilda LaineHirvihaara,Karl S. Julenius, maanviljelijäKirkonkylä, JohnAug.Las- sila, maanviljelijäHirvihaara, AnttiHänen, maanvil- jelijäSääksjärvi,Kasimir Leimu Janakkala,M.F. Es- kola, emäntäHirvihaara, Ad. Tuppuri, maanviljelijä Hirvihaara, A.L. Tuppuri, emäntäHirvihaara, Ma- tilda Martis, emäntäHirvihaara, O.E. Aspelund,kirk- koherraKirkonkylä, Emil Muren, pastori Soukkio, JohanEerola, maanviljelijäSääksjärvi,Knut Edvart Sohlberg, maanviljelijä Sälinkää, Oskari Simenius, emäntäSääksjärvi,Karl Manelius, maanviljelijä Num-
minen, LeanderTupala, maanviljelijäLevanto, Klas Sihvola maanviljelijäSaari, A.V. Gestrin, maanvil- jelijäSääksjärvi, Adolf Tegelman, maanviljelijä Sul- kava, J.H. Jaakkola, maanviljelijäOhkola, K. Saa- risto, maanviljelijä Nikinoja, RikhartLevelä, maan- viljelijäHermanonkimaa, JuhoMelart, maanviljeli- jä Hautjärvi, AnttiJokinen, maanviljelijä Hermanon- kimaa, VilhoLeino, räätäli Hirvihaara, J.S.Pietala,
maanviljelijäSoukkio, EmilManninen, maanvilj. poi- ka Sääksjärvi, J.A. Holmberg, tehtailijaHirvihaara, A.J. Kallola, maanviljelijäSoukkio, O.V. Ollila, maan- viljelijä Soukkio, V. Tuominen, kauppias Soukkio, Antti Juhan, taloll. poika Soukkio, VitaliHiomala, maanviljelijä Soukkio, Johan Ollila, maanviljelijä Soukkio, Oskar KonstantinPietilä, maanviljelijä Souk- kio, J.V.Pietilä, maanviljelijäSoukkio,Nehemias Me- lart,maanviljelijäLevanto, OskarMelart, maanvilj.
poika Levanto, Juho Tupala, maanviljelijäLevanto, J. Helen Heikkilä, maanviljelijäLevanto, J.E. Vasa- ralinna, maanviljelijäLevanto, JuhoMelart,ylioppi- lasLevanto, J. Hannula, maanviljelijä Levanto.
Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Oskar Lai-
ne, rahastonhoitajan tehtävissä oli Karl S. Julenius.
1887—1905
varovainen alkuIsäntäyhdistyksen ensimmäisenävuonnasaatiin vah- vistus säännöille ja hankittiin toiminnan aloittamiselle välttämättömiä tarvikkeita, kuten pöytä-, tili-ja jäsen- kirjat. Vuoden mittaan pidettiin arpajaiset, joistasaa- tiin puhdasta tuloa 87 mk 25 p. Kokonaistulo oli537,36 mk. Ensimmäisen vuoden tulot olivat618,11 mk jame-
not 138,03 mk, joten ylijäämää kertyi mukavat480,08 mk.
Toiminta hiljeni kuitenkin heti alkuunsa kymmenek- si vuodeksi. Todella merkittävää jaseuran perusaja-
tusta lähellä oli ensimmäisen käsityönäyttelyn pito 1902 vanhan pappilan pihalla. Naisten käsitöitä oli näytteillä peräti 93, miehilläkin ja lapsilta 22 yh- teensä 144 työtä. Palkintoja jaettiinkaikkiaan 25 kap- paletta javanhin palkinnon saaja oli 83-vuotias Kris- tiina Lindroos. Hän voitti liinalangallaan ensimmäi- sen palkinnon.
Samanavuonna aikaansaatiin pitäjän ensimmäiset käsityökurssit, 24.3.1903 järjestettiin kilpa-ajot Souk- kien Kotojärven jäällä, keväällä oli juurikaskilpailun vuoro. Tammikuun 19. päivänä 1904 keskusteltiin ensi kerran tarkastusyhdistyksen perustamisesta pitäjään,
muttakäytännön toimenpiteisiin ei hankkeen puoles-
ta vielä ryhdytty. Samassa kokouksessa valittiin toi- mikunta järjestelemään Uudenmaanläänin Maanvil- jelysseuran maamiespäiviä maaliskuun 26. ja27. päi- viksi. Kokouksen viimeisenä asiana puheenjohtaja Os- kari Laine pohjusti esityksellään keskustelua yhtei- senosuusmeijerin perustamisesta Kirkonkylään. Tä- mähanke sai yksimielistä kannatusta jakokouksessa valittiinkin heti valiokunta sitä edistämään. Valiokun- taankuuluivat OskariLaine, L. Herlevi, J. Ahkiola, E. Nieminen, Simenius jaKaukanen. Oskari Laine pyysi, että häntä ei enäävalittaisi puheenjohtaksi. 27.
maaliskuuta 1904 tuli uudeksi puheenjohtajaksi kar- tanonvuokraaja Severin Ahkiola. Uudeksi rahaston- hoitajaksi valittiin maanviljelijä J.O. Simelius (Sara).
Ahkiolan puheenjohtajuudessa pidettiin useita kilpai- luja, aiheinamm.kasvitarhan asiat, kyntö, kesannointi ja juurikasvit.
Piirijako nimi muuttuu
Mäntsälän MaalaisseuraksiVuonna 1906 päätettiin yhdistys jakaa piireihin, Maaliskuun4. päivänä pidetyssä kokouksessa toteu-
tettiin piirijako, jonka mukaanSääksjärven, Herman- onkimaan jaNummisten kylät muodostivat yhden pii- rin; Hirvihaaran ja Ohkolan kylättoisen;Kirkonky- läkolmannen; Kaukalampi, Saari, Levanto ja Haut- järvi neljännen, sekäSoukkio, Sälinkää, Sulkava, Mai- toinen, Olkinen ja Nikinoja viidennen piirin.
Pääseuralle valittiin puheenjohtaja ja sihteeri sekä kuhunkin piiriin puheenjohtajat, jotka kukin kuului- vatyhdistyksen johtokuntaan. Kukin piiritaas valitsi keskuudestaan kolme jäsentä piirin johtokuntaan. Täs- säkokouksessa päätettiin seuran nimimuuttaa"Mänt- sälän Maalaisseuraksi”.
Uudenmaanläänin Maanviljelysseuran puolesta kävi useissa kokouksissa eri toiminta-alojen asiantuntijoi- ta esitelmänpitäjinä. Vuoden 1907 vuosikokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi J.O. Sara. Samassa kokouksessa päätettiin myös toimeenpanna metsänhoi- to-, turnipsi- jakasvitarhakilpailut.
28. päivänä joulukuuta 1907 päätettiin valita komi- tea laatimaan yhdistykselleuutta sääntöehdotusta. Ko- miteaan tulivat valituiksi agr. L. Herlevi ja tilalliset J.O. Sara, H. Nurmela, J.E. Niemelä jaK.V. Salo- koski. Samassa kokouksessa päätettiinottaaMäntsä- län Isäntäyhdistyksen sijalleuusi, edellä kerrottu nimi.
Isäntäyhdistyksen viimeinen kokous pidettiin 12.
päivänä tammikuuta 1908. Tällöin seuraoli alkuräi-
itsensä lisäksi Sälinkää, Sulkava, Nikinoja, Maitoi- nen jaOlkinen. Levännen piirissä olivatmyösSaari, Hautjärvi jaKaukalampi. Sääksjärvenpiiriin jäi Num- misten "muutettua” vielä Hermanonkimaa-
Tehdyn päätöksen mukaan piiriosastot valitsivat ku- kin helmikuun kokouksessaan kolmimiehisen toimi- kunnan, jonka jäsenistä yksi on esimies piirissään.
Maalaisseura päättitässä ensimmäisessä kokoukses- saan pitää kaksipäiväiset maamiespäivät Mäntsälän Osuusmeijerillä huhtikuussa.
Turvepehkuosuuskunta, tarkastusyhdistyksiä
Maaliskuun1. päivänä 1908 päätettiinperustaatur-
vepehkuosuuskunta. Tätä hanketta ajamaan valittiin kahdeksanjäseninen toimikunta. Viisi vakinaista oli- vatH. Nurmela, A. Sukula, IlmariVainio, A. Nordst- römjaK. Eerakkala. Varalla olivat L. Herlevi, E. Ju- hola jaA. Maunula. K. Eerakkala lupasi Luhtaano- jan varrella ilmaistasuota40 jaI. Vainio viisitynny- rinalaa. Tämä osuuskunta oli toiminnassa vielä vii-
me sotien jälkeenkin.
Päätetyt maamiespäivät järjestettiinOsuusmeijerillä 12.-13. huhtikuuta 1908. Niiden suurin anti oli jouk- ko esitelmiä, joista saatu into poiki välittömästi kontrolli- eli tarkastusyhdistyksen perustamisen. Esillä olleet mallisäännöt hyväksyttiin rivakasti. Sääksjär- velle perustettiin peräti kaksi sonniyhdistystä yksi pitkän kylän kumpaankin päähän.
1910-1916
Metsätalousyhdistys
uusi maalaisseuraMaalaisseuran toiminnan vauhdikkaan alun kruu- nasi Metsätalousyhdistyksen perustaminen. Vuosisa- danensimmäinen kymmen oli vilkkaan touhun kaut- ta, jonka puitteissa järjestettiin naisten käsityökurs- seja ja pidettiin kilpailuja monilla aloilla. Uudenmaan- läänin Maanviljelysseuran edustaja oli neuvontatoi- messaan useissa tilaisuuksissaläsnä, laskien arvokasta perustaavarsinaisten koulutusmahdollisuuksien ulko- puolella vielä pitkään pysyttelevän maaseutuelinkei- nonkehittämiselle.
Maalaisseuran vilkas toiminta lopahti muutaman vuoden kuluttua hyvästä alusta. Aikavälillä 24.4.1910
93 lettiin jakaa. Seuran johtokuntaan valittiin O. Gestrin
esimieheksi, sekä V. Perttilä jaJ.O. Sara, joka oli toi- minut koko seuranpuheenjohtajana. Varalle tulivatJu- ho Anttila jaF. Palmisto.
Koko pitäjän käsittävän maalaisseuran toiminta lop- pui siis 26 vuoden yhteistoiminnan jälkeen.
Vuonna 1914 pidettiin juurikasvin- ja perunanistu- tukseen liittyvät kilpailut sekä kisattiin myös kasvi- tarhan hoidossa sekä kynnössä. Osallistujiaeri kil- pailuissa oli 30.
Joulukuun 12. päivänä 1915 valittiin johtokuntaan kolmen edustajan sijasta viisi. Seuran johdossa oli- vat nytJalmari Sipiläesimiehenä, jäseninäK.H. Lau- rila, A. Kalliola, Väinö Gestrin jaI. Sipilä. J.O. Sa- ra, joka oli ollutseuran 27 toiminnan vuoden aikana niinesimiehenä, rahastonhoitajanakuin tilintarkasta- janakin, erosiseuran johdosta vuoden 1915 lopussa.
Vuoden 1916 tilinpäätöksen tulopuoli 1648mk, ylitti ensi kerran ja komeasti 1000 markan "haamurajan”.
Vuonna 1917 vastaava summa oli peräti 9445 mk ja säästöäkinkertyi mukavat 1006mk. Kokouksia samana vuonnaoli kokonaista kymmenen kappaletta. 21. päi- vänä tammikuuta pidetyssä kokouksessa päätettiin maanviljelijä Juho Anttilaottaaseurankunniajäsenek- si.Hän onkautta yhdistyksen historiansenensimmäi- nenkunniajäsen.
Etelä-Mäntsälän Maamiesseura nimeksi 1920
Seuraavan vuoden kansalaissota aiheutti seuratoi- minnantyrehtymisen useaksi vuodeksi. Vuoden 1916 jälkeinen ensimmäinen pöytäkirjaon tehty 12.12.1920.
Heti kokouksen ensimmäisessä pykälässä käsiteltiin seuran nimenmuutosta ja uudeksi sellaiseksi valittiin Etelä-Mäntsälän Maamiesseura. Sentoiminta-aluetta olivatSääksjärvi, Hermanonkimaa jaNumminen. Uu- teenjohtokuntaan tulivat valituiksinyt Armas Matti- la,Emil Gestrin, AretKalliola, livari Sipilä ja yliop- pilas Väinö Levelä. Senenempää toimintaa ei vuon-
na -20 ollutkaan.
Vuodesta 1921vuoteen 1927 toiminta oli hiljaisem- paa. Tyydyttiin pitämään vain välttämättömät vuosi- kokoukset jahuolehtimaan yhdistysrutiinien hoidos- ta, sekä lähettämään edustajat läänin maanviljelysseu- rankokouksiin. Vuonna 1927 onnistuttiin jo järjestä- määnkyntö- ja perunanviljelyskilpailut. Taaskahte- na seuraavana vuonnapidettiin vain välttämättömät kevät-ja syyskokoukset jakerättiin jäsenmaksut.Vuon- na 1930 pidettiin kahdet iltamat, kutomakurssit ja muutenkin toimittiin vilkkaammin.
AIV:n teossa Alli ja Onni Eerola 1937.
Veistokurssi Jussilantuvassa 1930.
Naisosasto 1933
pitkä hiljaisuus
1934—1947Taas 1931-32 elettiin hiljaiseloa,mutta 1933 aloitti maamiesseuran naisosasto toimintansa jasen ensim- mäiseksi puheenjohtajaksi valittiin emäntä Maria Ai- rola. Vuodesta 1934 alkoi todella pitkä hiljaiselon kau- si, jota pidensivät kaksi kovaa jakohtalokasta sotaa.
Vuonna 1947 valittiin johtokunta, jonka jäseniäoli- vat Rafael Haarma, Väinö Aromaa, Sulo Paavola, EmilBrusila, Unto Sipilä ja Armas Seppälä sekäva- ralla ToivoPaavola, UunoRauti, Lauri Salonen ja Nii- lo Mikkola. Tänä näkyvämmän toiminnan jälleenkäyn- nistymisen vuotena pidettiin kolmet iltamat, sekä ruokatalous- ja leipomakurssit. Seuran retkelle osal- listui 38 jäsentä. Seuran jäsenmäärätuonavuonna oli
182.
Vuonna 1948 pidettiin toiminnan 60-vuotisjuhlaa.
Ensimmäisiin pidettyihin traktorikyntökilpailuihin
1949 järjestettiin lypsykilpailut, traktorikyntökilpai- lut, hevoskyntökilpailut, karjanhoitopäivät, sianhoi- tokurssit, maatalouden suunnittelukurssit ja ompelu- kurssit. Retkelle oli lähtijöitä 23. Tupailtoja ja esitel- mätilaisuuksia pidettiin kaksi. Yleisiä iltamia seura järjesti peräti viiteen eri otteeseen. Jäseniä oli vuo- den lopussa 244.
Viljankuivaamo
1950Vuonna 1950 heräsiseuran johtokunnassa ajatus ko- neellisen viljankuivaamon hankkimisestaseuranalu- eelle. Tätäasiaa käsittelemään koollekutsutussako- kouksessa oli läsnä 21 seuran jäsentäja aiheesta kes- kusteltiin todella vilkkaasti.Ihonatammikuun 29. päi- vänäpäätettiinperustaaEtelä-Mäntsälän Maamiesseu- ranKoneosasto. Seuran johtokunnan valmiiksi miet- timätsäännöthyväksyttiin ja osastolle valittiin puheen- johtaja ja johtokunta, sekä rakennustoimikunta jonka
95 kopuolellekin jakuivatustilauksia alkoi tulla runsain
mitoin. Ensimmäisenä syksynä oli viljaa kuivattamassa ja lajittelemassa yhteensä 121 tilaa.
Muutatoimintaatuonavuonnaedustivattutut ku- viot;oli traktorikyntökilpailut, joissa oli osallistujia
14, sekä lypsykilpailut. Retkeläisiä saatiin tällä ker-
taa mukaan 31. Iltamia oli kolmet jatupailtaesitelmä- tilaisuuksia kahdet. Jäsenmääräoli noussut vuoden aikana peräti 318:ksi.
Seuraavana vuonnaoli kuivurilaitteilla 116 käyttä- jää. Koneosasto järjestimyös viljankäsittelykurssin.
Naisosasto piti kutomakurssit ja hyvänä kurssin jat- kona kutomatöiden näyttelyn. Kyntökilpailut järjes- tettiin sekä hevos-ettätraktoripeleille. Iltamia oli kah- detja tupa-ja esitelmätilaisuuksia neljät. Viimemai- nitut kokosivat peräti 305kiinnostunutta,retkelle osal- listui55 henkilöä. Vuoden lopussa seurassa oli perä- ti 422 jäsentä.
Olympiavuoden toiminta oli koneosaston kannalta erittäin vilkas. Paitsi Helsingin suurtapahtumasta, muistetaantuovuosi myöstoivottoman märästä syk- systä. Koneosaston kuivurilla kuivatettiin viljaa jat- kuvasti ja ympärivuorokautisesti elokuulta joulukuun loppuun. Kuivaajaa käytti 286 viljelijää. Koko seu- ran tulot olivattuona vuonna yli miljoona silloista markkaa, tarkalleen 1.121,811 mk, menot982,811 mk.
Vuoden 1952 muutaantia olivat kaksipäiväiset trak- torin huoltokurssit22 osanottajineen, traktorikyntö- kilpailut 12 osanottajalla, nahkatyökurssit ja -näyttelyt.
Naisosasto aloitti ompeluiltojen vieton niitä pidet- tiin tuonavuonna 15. Tupailtoja sekä esitelmätilaisuuk-
siaoli neljä, retki tehtiin 48 seuralaisen mukana ol- len. Seuran jäsenmäärä oli vuoden lopussa 446.
Vuonna 1953 vietettiin 65-vuotisjuhlia. Traktorikyn- tökilvassa oli yleinen januorten sarja. Ensinmaini-
tunvoitti pitäjänkuulu kyntömiesEsa OjaHirvihaa-
rasta, mutta nuorten sarjan Olavi Metsä omasta ky- lästä. Viljankuivaamoakäytti 218 viljelijää. Yleisiä ko- kouksia pidettiin kahdesti, johtokunta kokoontui 11 kertaa. Tuona vuonnakutsuttiin yhdistyksen kunnia-
jäseneksiÄäretKalliola, livari Sipilä, Jalmari Sipilä ja Emil Brusila. Tupa- ja keskusteluiltoja oli tuona vuonna 16.
1954 järjestettiinmm.rikkaruohontorjuntakilpailu johon saatiin mukaan kolme tilaa. Laitumet kuntoon -kilpaan osallistui 14tilaa. Maatalousnaisilla olivil- kas kurssivuosi. Kymenlaakson maatalousnäyttely oli retkikohteena.
Elokuun 17. ja 18. päivänä järjestettiin Mäntsäläs- sämaatalousnäyttely, jota järjestämässä jarakentamas- sa oli myös seuran jäseniä. Niinikään osallistuttiin näyttelyn yhteydessä järjestettyihin kilpailuihin. Seura lahjoittiSääksjärven jaOnkimaan urheiluseuroilleva- roja, ensinmainitulle 7500mk jajälkimmäiselle 2500 mk.
Seuraavanvuodenkalenterissa olivattaaskurssit jos jonkinlaiset. Mainittavin niistä kesäkuinen salaojitus- kurssi kaksipäiväisenä, mukana 35 kurssilaista. Kar-
jan terveyspäiville maaliskuussa saatiin mukaan 60 osanottajaa. Seura hankkiomanrikkaruohoruiskun- sa ja lahjoitti naisosastolle 20.000 mk sadan hengen pitokaluston hankkimiseen.
Toinen kuivuri seuralle 1956
1956 heräsi ajatus toisen kuivurin hankkimisesta ky- län pohjoispäähän. Hanke hyväksyttiin Onkimaan Jaakkolassa karkauspäivänä 29. helmikuuta pidetys- säyleisessä kokouksessa. Hankettavartenotettiin lai- naa jaseura luovutti siihen varoja 20.000 markkaa.
Retkiä tuonavuonnatehtiin neljä: Malmille,Orima- ttilaan, Askolaan ja Santahaminaan.
Vuosi 1957 menisamankorkean aktiivisuudenmer- keissä, kurssein ja kilpailuin. 1958 vietettiin 70- vuotisjuhlaa. Juhlapäivä 14.9. alkoi erikoisuudella, puimurien työnäytöksellä ja siihen kuului myös jovuo- denkulkuun erottamattomasti liittyvä kyntökilpailu.
Pääjuhlaa pidettiinLouhilinnassa, jossa maanviljelys- seuran puheenjohtaja I.Auer jakoi hopeiset järjestö- merkit. Saajiaolivat VäinöAromaa, SuloPaavola, Un-
toSipilä,ArviReijonen, JaakkoSalonen,Kerttu Mik- kola, Terttu Aromaa, ToiniSalomaa,Vieno Laihoja Liisa Paavola.
Maaliskuun5. päivänä 1959 vietettiin rakennus- ja konepäiviä. Kyntökilpailut olivat itsestäänselvyys,ret- ket tehtiin Askolaan ja Sammattiin. Kerho-ja keskus- teluiltoja pidettiin melkeinpä joka toinen viikko.
Vuonna 1960 perustettiin seuraan nuoriso-osasto.
27. tammikuuta kokoonkutsuttuun kokoukseen osal- listui 83 nuortenedustajaa, ja silloisen maanviljelys- seuran puuhamiehen Kaarlo Lepoluodon johdannas- sa valittiin osastolle johtokunta, johon tulivat: Kari Ruponen, Lasse Paavola, Eero Aalto,Pentti Lalluk- ka, UntoPuisto,Raija Mikkola, AuliMetsä,Eila Ol- lila,Laila Nurmi ja Anja Järvelä. Samanavuonnape- rustettiin myös Mäntsälän Maamiesseuraliitto, jonka kokoukseen valittiin seuran edustajaksi Sulo Paavo-
la. Nuoriso-osasto katosi kuvioista melko pian perus- tamisensa jälkeen.
Vuonna 1961 perustettiin Onkimaalle naisosasto, säännöthyväksyttiin maamiesseuran johtokunnassa 30.
toukokuuta. Kurssitoiminta käsitti sokerijuurikkaan harvennusta ja hoitoa Brusilassa.
Onkimaalle
oma seura
1962Onkimaalle perustettiinomamaamiesseura 11. hel- mikuuta 1962,jotenkahden kylän yhteinen taival näis- sä merkeissä päättyi 74 vuodenjälkeen.Samanavuon- naErkki Aalto erosi kahdeksan vuottahallussa pitä- mältään seuran puheenjohtajan paikalta. Uudeksi pu- heenjohtajaksi valitsi johtokuntaVäinöAromaan. 20.
maaliskuuta pidetyssä vuosikokouksessa ojennettiin hopeiset järjestömerkit Erkki Aallolle,Elvi Saariselle ja Meeri Sipilälle. Seura sai järjestötoiminnastaen- simmäisen palkinnon. Neuvonnassa olivat etusijalla salaojituksen yleistäminen, laidunkurssi jarikkaruo- hontorjunta. Maamiesseuraliiton kanssa elvytettiin yh- teistä kurssitoimintaa.
1964 ilmeni kiinnostusta mäntsäläläisen maatalous- näyttelyn järjestämiseentaas useammanvuodentau- on jälkeen. Neuvoja Arvi Paajasen alustuksen poh- jalta valittiin näyttelytoimikuntaan sääksjärveläisiksi
