Sälinkään kylän maisemanhoito- ja maankäyttösuunnitelma : Osa 2/2 · DIGI

MILJÖÖTYYPIT

Pellot

rakennetut

Pellotja niityt: Rakennetut ympäristöt: Maisemathan erityiskohtia:

Laajat yhtenäisetpeltoaukeat

m

Q

Keskikokoiset^/pienehköt

iHH

Pienet teiden ia asutuksen ^{* *} raiaava reuna

Pienet teidenjaasutuksen

gHHj Kylän palvelukeskusmiljöö

läheisetpeltoalueet

□

Hill

n Maisemakuvallisesti merkittävä Pienet asutuksen keskelle

yksittäinen lato tai aitta jääneet peltoalueet

Keskikokoiset syrjäisetpeltoalueet [gflffll Metsäympäristön pientalomiljöö Ongelmakohteita:

Pienet,syrjäiset peltoalueet Taajamatyylinen pientalomiljöö

Umpeenkasvavaalue A Sorakuoppa

Niitty Lomamökkimiljöö

! Teollisuus- ja varastomiljöö

Osa-alueet

Osa-alue 3.Kilpijärven itärannan ja Heiskonsuon alue 1:15 000

Salmelan, entinen Mekka, luota näkee ensimmäisen kerran Kilpijärven etelästä tultaessa. Piha- piirin nykyiset rakennukset ovat 1940-ja 1950-luvuilta. Ahkerasti hoidettu puutarha on lähinnä

1960-luvulta ja se on palkittu 1980-luvulla. Lähempänä järveä samaan tilaan kuulunut pieni perinteinen mökkion 1920-luvulta.

Sotienjälkeisenasun ovatvanhoista torpista saaneetmyöskin Nikkilä ja Metsikkö eli Meksiko.

Aivan Hiidensuon vierelläovatolleet Kanadan ja Borgin torpat. Tyystin hävinnyttorppa lienee Saxbeck, joka kartanolla olevan muistitietoon perustuvan kartan mukaan sijaitsi Heiskonsuon eteläpuolella. Niemelän talon pihapiiri muodostaa sopusuhtaisen perinteisen maatilakokonai- suuden.

Sälinkään torpparihistoriaan kuuluu kiinnostavana yksityiskohtana, ^että 1900-luvun alun lakkoi- luun liittyviä torpparikokouksia pidettiinmm. Nikkilässä ja Medinassa eli nykyisessä Anttilassa.

Kilpijärven itärannan rakennuskannan valtaosan muodostaa eri-ikäinen loma-asutus. Vanhim- mat kesämökeistä ovat 1940-1950-luvuilta. Maantien varressa on muutama 1900-luvun jälki- puoliskon omakotitalo.

Luonto- ja maisemakuvallisia tekijöitä^/maisemakuvalliset ja luonto-arvot

Lukonmäki edustaa hyvin arvokasta harjumaisemaa. Mäki ^on jäätikköjoen muodostama delta.

Suunnittelualueella^senjyrkätrinteet tulevat komeimmin esiin Nikkilän tilan eteläpuolella.

Osa-alueen suurehkot suot Heiskonsuo, Hiidensuo ja Verkkopäänsuo on ojitettu, joten niiden luontoarvot lienevät jossain määrin vähentyneet.

Kapeat järvinäkymät Salmelan ja Mattilan pohjoispuolilta elävöittävät kauniisti tiemaisemaa.

Neosaltaan kertovat piakkoisesta saapumisesta Sälinkään kylään.

Mäntylän ympäristöerittäin viehättäväpienine peltoineen jakukkivine pientareilleen.Nikkilän- tieltä aukeaa alas laaksoon kaunis näkymä, jota kehystää tien varressa kasvava suuri koivu ja senjuurella seisova kivi.

Nikkilän pihapiiristä nousevat esiin tienvarren pihtakuuset. Pihapiirin _tuntumassa sijaitsevat vanhat laidunalueetovatkasvamassa voimakkaasti umpeen.

Mattilan kohdalla Sälinkääntien itäpuolella ^on kolme kaunista pientä puusaareketta. Kukkies- saanmaitohorsmat tekevät saarekkeista viehättävän värikkäät.

Kukkolan pienet peltoalueet saarekkeineen ja vaihtelevine metsänreunoineen ovat luonnon ^mo- nimuotoisuuden kannalta varteenotettavia kohteita. Selännealueellaon muitakin pieniä nykyisin umpeenkasvavia vanhoja peltoja, jotkatuovatvaihtelua metsäluontoon.

Selännealueella Heiskonsuon ja Verkkopäänsuon eteläpuolella^on muinaisten rantojen huuhtou- tuneita kivikoita. Osa-alueellaon myös muutamia lähteitä.

Etelässä Lukonharju muodostaa tärkeän pohjavesilähteen. Harju ulottuu lännessä Hiidenlahdelle asti. Pohjavesialue sisältäämyös lähes koko harjun pohjoispuolisen laakson. Myös Kilpijärven itäranta Sälinkääntien länsipuolellaon pohjavesialuetta.

93

9

Kuva 41. Järvinäkymä Salmelan luota

Ongelmakohtiaja kehitettäviä kohtia

Soranottoalueet ^nakertavat Lukonharjun reunoja. Tämä on etenkin ongelmana muutoin viehät tävänMäntyläntilanympäristössä tienvarressa.

Vähäiset järvinäkymät vaarassa ovatkasvaa umpeen

Tienvarsi ja rantavyöhyke ovat muuttumassa hyvin sekalaisen uudemman rakennuskannan ja pihaistutusten myötäpois perinteisestä maaseutumiljööstä.

Maisemanhoito- ja maankäyttösuunnitelma Maisemanhoitotoimenpiteitä

Pidetään avoinna ^/ puoliavoimina kapeat järvinäkymät Salmelan jaMattilan pohjoispuolilla.

Näkymiä ylläpidetään varovaisilla harvennuksilla ja^etenkin vesakon raivauksilla. Säästetään mm. osa tervalepistä. Tienvarressa Salmelan luonapientä viljelemätöntä, metsittyvää maa-alaa tulisi mieluiten hoitaa niittymäisenä. Muutama puu voi paikalla kasvaa, kunhan ne eivät olen- naisesti haittaa järvinäkymää.

Anttilan pohjoispuoleltaolisi kasvillisuuden harvennuksilla olisi mahdollista tuoda niin raken- nusta kuin avattavaajärvinäkymää esiin. Anttilan ja Mattilan välisen tien itäpuolisen ^metsäsaa- rekkeen reunalla kasvavia katajia kannattaa^ottaaesiin^muutapuustoa varovasti harventamalla.

Mäntylän ympäristön vanhoja peltoja soisi hoidettavan ja pidettävän auki mm. niittämällä. Män- tylän talousrakennuksen kunnostusta tulisi jatkaa. Kirkkaan peltikaton sijasta^kaunis kunnostettu

å

asuinrakennus ansaitsisi perinteisemmän katteen tai edes katon maalauksen. Mäntylän jaNikki- län välinen tiheäkasvuinen metsäsaareke kaipaa varovaista harvennusta.

Nikkiläntien ^varressakasvavien lukuisten puiden taimia ja vesoja olisi peltonäkymän avoimuu- den vuoksi harvennettava olennaisesti. Siellä täällä yksittäisinä puut sopisivat. Pientareita tulisi niittää vuosittain. Sälinkääntien ja Nikkiläntien risteyksessä olevaa koivikkoa voi harventaa.

Suojavyöhykkeitä saattaisi tarvita Nikkilän suunnalta järveen laskevan valtaojan varteen Sälin- kääntien tuntumaan, peltojen kaltevuuksien vuoksi. Pohjavesialueilla oleville pelloille voi ^myös perustaa suojavyöhykkeen tai vähentäämuutenlannoitusta.

Lukonmäen pohjoispuolella Metsikön ja Salmelan välissä sijaitsevan^suon pohjoisreunaa voitai- siin kehittää monimuotoisemmaksi harventamalla reunapuustoa. Nikkilän eteläpuolella metsän reunaa voisi osin kerroksistaa. Mattilan itäpuolinen ^metsäreunakaipaisi hakkuunjälkeistä hoi- toa.

Maankäyttömahdollisuuksia

Uudet rakennuspaikat tulisi hakea mieluiten läheltä Sälinkääntietä, ei kuitenkaan niin että tontil- le ajettaisiin suoraan päätieltä, vilkkaan liikenteen ja turvallisuuden takia. Kulku ohjattaisiin joko nykyisiä teitä myöten tai uusiin kohteisiin mahdollisimman vähillä tielinjauksilla, etenkään peltoja ei^tule pilkkoa tarpeettomasti. Luontevimpia rakennuspaikkoja ovatlounaaseen suuntau- tuvat metsänreunat. Näitäonetenkin Anttilan ja Niemelän välillä Sälinkääntien itäpuolella.

Sälinkääntien välitön läheisyys mahdollistaisi liittymisen vesi-ja viemäriverkkoon. Sälinkään- tien vartta ei tule kuitenkaan rakentaa täyteen, vaan tien ja asutuksen väliin on hyvä säästää metsämaatajaasutusta saisi mieluusti ryhmittää.

Kukkolan ja Kivisyrjän läheiset metsäalueet olisivat myös lähellä vesi- ja viemäriverkkoa ja toisaalta neovat myös lähellä Sälinkään kyläkeskustaa. Rakentamiseen otollisia ja etenkin ^pie- nilmastollisia suotuisia paikkoja^on Nikkilän ja Mäntylän läheisyydessä metsänreunoissa. Heis- kontien ^varressaolisi etenkin loma-asutukselleluontevia paikkoja.

Kilpijärven rannat ovat osa-alueella käytännössä rakennettu täyteen. Olemassa olevat peltoalu- eidenyli avautuvat järvinäkymät tulee säilyttää rakentamattomina.

Keskeiset peltoalueet tulee säilyttää viljelykäytössä. Valtaosa metsistä sopii hyvin metsätalous- käyttöön.

Nikkiläntie olisi rauhallinen reitti pyöräillä Lukon suuntaan Sälinkääntien vilkkaan liikenteen sijasta.

Osa-alueen itäpuolitse kulkee ohjeellinen ulkoilureitti olemassa olevia teitä pitkin. Sinne olisi hyvä järjestää polkuyhteys Arkkukallionmäen suunnasta.

95

Ehdotukset maisemanhoitotoimenpiteiksi

maankäytöksi

Avoimena hoidettava _||||| Istutettava suojakasvillisuus

vesistönreuna Ensisijaisesti avoimena

Puoliavoimena hoidettava säilytettäväpeltoaukea

vesistönreuna Maisemakuvaa selkeyttävä

Suljettuna hoidettava mahdollinen uudisoelto

0 200 400 600 m

Mahdollinen uusi rakennusalue kyläasutukselle, ensisijainen Kyläasutuksen laajenemisvara 1 Kyläasutuksen laajenemisvara 2

*

veTstönreuna

55» Kehitettävä metsän

H

****■ reunavyöhyke suojavyöhyke Haja-asutuksen sijoittamiseen

&§? Kehitettävä metsäsaareke O Mahdollinen kosteikko soveltuvat alueet 5, Avattava näkymä wffiß tai laskeutusallas

/y‘

Tärkeää näkymää peittävä ^™ Niitettävät tai laidunnettavat alueet \

f Kevyenliikenteen väylän jatke

H SrnTvmääSinävä m

A/

= Tärkeäänäkymääpeittävä gsgs; Puistomaisesti hoidettavat alueet „ . .

poistettava kasvillisuus «ssa _ Korkeuskäyrät

I I Osa-alueet

Osa-alue 3.Kilpijärven itärannan ja Heiskonsuon alue 1:15 000

4 Koverojärven peltoaukea

Kuva 42. Vilpakan pellot, näkymä Suojärventieltä

Miljöötyypin kuvaus: arvot ja ongelmat

Maisemanperustekijät/maasto-jamaisemakuvaus

Osa-alue muodostuu Koverojärveä ympäröivästä selännealueen välitason peltoaukeista. Tasaiset savikot ja^turvemaat levittäytyvät kuivatun järven ympärille. Pohjoisesta ja etelästä osa-aluetta rajaavat moreeni-ja kallioselänteet. Selännemetsien ja välitason peltoaukeiden väliin jää vaihet-

tumisvyöhyke, jollavuorottelevat pienet moreenikumpareet ja osin savimaalla olevat ^metsän-

reunat sekä ojavarsien pienet pellot ja painanteiden soistumat. Osa-alueen länsipuoli seurailee Kilpijärven ja Mäntsälänjoen valuma-alueiden vedenjakajaa. Kuivatun metsääkasvavan Kove- rojärven kaakkoiskulmasta laskevat ^{alueeltakertyneet} vedet Koveronojaa myöten Pitkäjärvelle

päin.Osa-alueen pohjoisosasta alkaa^Vuotavankallioiden ja Siperian metsäalue. Asutuson har- vaa ja sijoittunut suojaisille paikoilleKoverojärven peltoaukeanreunamaille.

Maiseman kulttuurihistoria^/historiallinen kerroksellisuus^/historiallisetarvot

Koverojärven ympäristö oli vielä ^metsän peitossa 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla ^kartanon myötä järveä ympäröivät laajat savikot raivattiin niityiksi ja torpparit raivasivat pieniä peltoja mäkien suojaan ylemmäksi järven rannan hallanaroilta mailta. Niittyjä oli vielä 1920-luvulla järven alavimmilla rannoilla. Matala järvi oli jo tuolloin ruovikoitunut ja kasvanut ^umpeen.

Osa-alueen pellot saivat nykyisen laajuutensa sotien jälkeen raivaustoiminnan ja järven 1930- luvulla tehdyn kuivatuksen ^myötä.

MILJÖÖTYYPIT O 200 400 600 m Metsät

Metsät: Luonnonympäristön Muut merkinnät:

yksityiskohtia:

| Lakimetsä Laaksometsä ^/Tärkeä maisematilaa

rsssjs Tärkeä maisematilaa Rantametsä Yksittäispuu ^{• *} rajaava reuna

sbsSs hallitseva lakimetsä guo O Peltosaareke p—| a|_ueet

|||| Jyrkkärinnemetsä ⁼ Metsäpainanneja O Yksittäiskivi’ Loiva rinnemetsä

■

imi

Kapea kärrypolku 1800-luvulla vei lähes nykyistäSuojärventietä niin Suojärvelle, Pitkäjärvelle kuin Viljamaalle, niityille ja torppiin. Nykyinen Koverontie on saanut alkunsa myös torpalle johtaneesta polusta. Varsinaisesti ^se kuitenkin rakennettiin vasta asutustilojen myötä 1950- luvulla. Vanhojatorpan paikkojaon muutamia Koverojärven ympäristössä. Suojärventien var- rella 1870-luvulla olivat nykyäänkin asutut Vilpakka, Kalliomäki (ent. Stralsund) ja Koivisto (ent.Björnfruhtan).

Vilpakan pihapiiri tulee tiloista parhaiten esille sen sijoittuessa näkyvälle paikalle etelärintee- seen seurantaloavastapäätä. Punaiset talousrakennukset noudattavat hyvin sopusointuista mitta- kaavaaja perinteistä puurakentamista. Pihapiiriä hallitsee keltainen asuinrakennus 1940-luvulta.

Torppariajaltaon peräisin myösLeppälä (tunnettu ^myösTuhkalan nimellä),jonka vihreä päära- kennus ^on alkuaan 1920-luvulta, rakennusta ^on kuitenkin uusittu. Pihalla ^on perinteinen huma- lasalko. Punaisten talousrakennusten _reunustama piha jää hieman syrjään tiestä.

Kalliomäellä (Stralsund) pihapiiri on osin hajonnut.Puretun vanhan asuinrakennuksen tilalle on rakennettu uusi 1960-luvulla toiselle puolelle tietä. Vanhasta^onjäljellä vielä kivijalka, alimmat hirret ja kuistin portaat. Säilytetytpitkät perinteiset talousrakennuksetovatmuodostaneet ennen rajatun pihanvanhan talon kanssa.

Kauimmaisena osa-alueella Koiviston tilan 1930-luvulta peräisin oleva suuri keltainen asuinra- kennus seisoo komeasti mäen päällä. Vanha tie on säilynyt pihaliikenteessä, uuden linjauksen kulkiessa aivan vieressä. Useita vanhoja talousrakennuksia ^on purettu. Tilan pihapiiriin asti ulottuvat edelleen käytössä olevat hakamaat ja kivikkoiset laitumet. Paikalla ollutta_Björnfruh- tan-torppaakutsuttiin aikanaan Karhunpeljästykseksi (taipelkäksi Peljästykseksi).

Ennen sotia on rakennettu mm. Niittylä. Niittylä muodostaa yhtenäisen punaiseksi maalatun maatilakokonaisuuden. Vilpakan ja Salorannan välillä tien pohjoispuolella pilkottavat pienen Rannilan autiot ja hajoamispisteessä olevat rakennukset. Pihapiirissä kasvaa edelleen omenapuu. Suojärventien varrelta Kalliomäen ja Koiviston väliltä löytyy puolestaan pieni,mut- tahuolella hoidettu pihapiiri muutaminevanhoine rakennuksineen.

Koverontien viisi tilaa ovat sotien jälkeisen asutustoiminnan tulosta. Upsalassa tosin oli aika- naantorpanpaikka. Asuinrakennukset ovatkin pääasiassa rintamamiestalotyyppiä.

Luonto^-jo maisemakuvallisia tekijöitä^/maisemakuvalliset ja luonto-arvot

Koverojärvi kasvaa nykyisellään koivikkoa turvemaalla. Vain kaakkoiskulmassa lähellä järven vanhaa laskuaukkoa lienee hieman säilynyt ruovikkoa.

Metsäalueilla maasto on vaihtelevaa, minkä huomaa hyvin Suojärventiellä tien kiertäessä maas- tonkorkeimpia kohtia.

Osa-alueella on muutamalähde.

Tienvarsimaisemaa elävöittävät talojen pihapiirit ja niiden lähialueet. Vilpakan risteyksessä kasvaa monirunkoinen koivu. Salorannan pihalla kasvaa tammi aivan tienvarressa. Kalliomäellä tietä rajaavat orapihlaja- ja syreeniaidanteet. Pienet pellot luovat myös osaltaan vaihtelua tie- maisemaan.

Maisemakuvallisesti tärkeimmät pellot_ovat lähimpänä kyläkeskustaa sijaitsevat peltoaukeat.

0 200 400 600 m MILJÖÖTYYPIT

Pellot

rakennetut ympäristöt

Pellot ja niityt: Rakennetut ympäristöt: Maisemathanerityiskohtia:

Laajat yhtenäisetpeltoaukeat

m

Q

Keskikokoiset^/ pienehköt

iHH

Pienet teiden ia asutuksen

* * rai^aavareuna

S SÄ^

^SK

ZZZ

Pienet asutuksen keskelle

iHH

H Maisemakuvallisesti merkittävä

jääneetpeltoalueet

HHI

Keskikokoiset syrjäisetpeltoalueet BBBS Metsäympäristön pientalomiljöö Ongelmakohteita-

—3

|

|

Hl

Hi

SorakuoppT*"

j Teollisuus- ja varastomiljöö

~~| Osa-alueet

Osa-alue4. Koveroj arven peltoaukea 1:15 000

Perinteiset hakamaat monimuotoistavat Koiviston pihapiiriä. Tilan laidunalueita ulottuu myös pitkälle läheisiin metsiin.

Mainitsemisen arvoisiaovat suuret siirtolohkareet Aholan tilan luona, vaikka ne sijaitsevatkin juuri osa-alueen ulkopuolellaSuojärventieltä lähtevän Aholantien ^varressa. Yksi niistäon tiettä- västi rauhoitettu (Sälinkään osayleiskaava 1991).

Ongelmakohtia jakehitettäviä kohtia

Mitään kovin suuria maisemallisia ongelmia Koverojärven alueella ei ole. Järven ympäristössä on ilmeisesti kosteusongelmia, minkä vuoksi järvelle^on haluttu tehdä pengerryksiä.

Hakkuualueetovat avanneetmetsäalueita. Vanhoja laidunalueita^onkasvanut umpeen.

Hiekkakuopan jyrkätreunat leikkaavat maastoa Suojärventien ^varressa lähellä Vilpakanmäkeä.

Maisemanhoito- ja maankäyttösuunnitelma Maisemanhoitotoimenpiteitä

Kovin erityisiä maisemanhoitotoimenpiteitä Koverojärven alue ei nykyisellään kaipaa, alueen syrjäisyyden vuoksi.

Tievarsimaisemien monimuotoisuuteen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Etenkin asu- tuksen läheisyydessä metsäalueiden hoidon olisi hyvä olla intensiivisempää ja metsäluonnon monimuotoista ja monipuolista lajistoltaan.

Hakkuiden jäljiltä tienvarsipuustoa voi muutamin paikoin kasvattaa ja hoitaa jatkossa monipuo- lisemmiksi lajistoltaan.

Laidunalueet Koiviston tilalla^on hyvä säilyttää luonnon monimuotoisuutta edistävinä kohteina.

Hakamaiden kasvillisuutta kannattaisi myös tarkemmin tutkia mahdollisten perinnebiotooppila- jien varalta.

Seurantalo Rientolan reuna-aluetta tulisi niittää ja harventaa säännöllisesti.

Maankäyttömahdollisuuksia

Koverojärven alue on etäisyydeltään kyläkeskustaan pyöräilymatkan päässä, tällöin asuminen tukee hyvin kylän palveluita. Mahdollinen uusi rakentaminen alueelle olisi lähinnä haja- asutusta.Tienvarsista kaukaisimpina sijaitsevat kohteet luontuisivat parhaiten loma-asumiseen.

Rakentamisen tulisi sijoittua mieluiten olemassa olevien teiden varsille. Etenkin Koverontien varressa mutta myös Suojärventien varressa on lukuisia sopivia rakennuspaikkoja. Myös Niitty- läntien varsi soveltuisi rakentamiseen tasaisen moreenimaan ansiosta.

Kylän taajamaan liittyvää tiheämpää _asutusta olisi mahdollista sijoittaa seurantalo Rientolan

tuntumaan peltoaukean reunoille jaKuunovinmäen koillislaidalle.

♦

Ehdotukset maisemanhoitotoimenpiteiksi

Avoimena hoidettava ggys Istutettava suojakasvillisuus vesistön^reuna Fnsisiiaisesti avoimena

vesistönreuna Ensisijaisesti avoimena

Puoliavoimena hoidettava

i

vesistönreuna Maisemakuvaaselkeyttävä

Suljettunahoidettava mahdollinen uudisoelto

Mahdollinen uusi rakennusalue kyläasutukselle, ensisijainen Kyläasutuksen laajenemisvara 1 Kyläasutuksen laajenemisvara 2

veTstönreuna

Kehitettävä metsän

SM

reunavyöhyke suojavyöhyke Haja-asutuksen sijoittamiseen

Kehitettävä metsäsaareke O Mahdollinen kosteikko soveltuvat alueet

Avattava näkymä ta'laskeutusallas

/'y

Tärkeää näkymääpeittävä ESS Niitettävät tai laidunnettavat alueet _\,

Kevyenliikenteen väylän jatke

SS

= Tärkeää näkymääpeittävä §ggg Puistomaisesti hoidettavat alueet

poistettavakasvillisuus «888 Korkeuskäyrät

□

Osa-alue 4. Koverojärven^peltoaukea 1:15 000

♦

Kyläkeskustaa lähimmät metsäalueetovateniten virkistyskäytössä. Jonkinlainen yhdistetty pol- ku-ja latulenkki olisi ehkä hyvä olla olemassa poikittain Suojärventien ja Koverontien välillä.

Alueen maasto on myösmonipuolista ulkoilua ajatellen.

Osa-alueen itäpuolitse kulkee ohjeellinen ulkoilureitti olemassa olevia teitä pitkin. Sinne olisi hyvä järjestää polkuyhteys Arkkukallionmäen suunnasta.

Keskeiset maisemakuvallisesti

merkittävimmät

5 Välisuon

peltoaukea

Kuva 43. Pohjola Lassilantien varrelta

Miljöötyypin kuvaus: arvot ja ongelmat

Maisemanperustekijät/maasto-jamaisemakuvaus

Välisuo ja sitä reunustavat rikkonaiset peltoaukeat sijoittuvat laajan selännealueen kainaloon vedenjakajalle. Savikkopellot ja Välisuon turvemaa ovat tasaista selänteen välitasoa. Vaihtele- vankokoiset moreenimäeterottavatalueen omaksi kokonaisuudeksi Vähäkylän ja Koverojärven peltoaukeista. Idässä aluetta rajaaKärmemäki, jonka taakse jäävät Siperian metsäalueen kallio-

maat jaSaikarjärvet. Pohjoisessa reunamoreenimuodostumat ja moreeniselänne voimakkaasti suuntautuneine lakikivikkoineen muodostaa luontevan reunan Sälinkään ja Sulkavan kylien välille. Asutus on sijoittunut lähinnä etelään ja lounaaseen antaville rinteille Välisuon pohjois- puolelle. Välisuoneteläpuolellaolevan peltoaukean reunat ovatrakentamattomat.

103

0 200 400 600 m

MILJÖÖTYYPIT

Metsät ja luonnonympäristön yksityiskohdat

Metsät: Luonnonympäristön Muut merkinnät:

__ yksityiskohtia:

| Lakimetsä

38881

Tärkeä maisematilaa Rantametsä Yksittäispuu ^• ♦ rajaava reuna

hallitseva lakimetsä guo O Peltosaareke j ^| a| ueet

|||| Jyrkkärinnemetsä ⁼ Metsäpainanneja O Yksitt äiskivi, Loiva rinnemetsä puronvarsimetsä siirtolohkare Tärkeä maisematilaa |||ll Metsäsaareke ^® Lähde reunustava rinnemetsä _Tjenvarsimetsä /•/Puukuja

Osa-alue 5. Välisuon peltoaukea 1:15 000

Maisemankulttuurihistoria^/historiallinen kerroksellisuus /historiallisetarvot

Vasta 1800-luku toi viljelyn ja asutuksen Välisuon metsä-ja suoalueelle. Vanha maantie oli kuitenkin sivunnut aluetta jo 1700-luvulla. Ensimmäiset niityt olikin raivattu Vähäkylältä päin Saikarinojan vartta aina maantien itäpuolelle asti. Samat alueet säilyivät niittyinä vielä 1900- luvun puoleen väliin. Niittyala oli lähes nykyisten peltojen laajuudessa 1800-luvun loppupuolel- la. Torppien yhteyteen raivattiin 1800-luvun kuluessa ensimmäiset pienet pellot. Sointulan ja Haaralan luota peltoja on 1900-luvun lopulla jäänyt pois viljelystä.

Ensimmäisettorpatrakennettiin Välisuon alueen pohjoisosiin. Jo 1870-luvulla paikoillaan olleet Santala (ent. Sandbakka) ja Haarala ovat vanhimmat alueen tilat. Muita vanhoja torppia olivat Tyyri eli Tyrus, Kuoppala ja Vennenberg. Nämä ^ovatkuitenkin sittemmin hävinneet. Edellisten

lisäksi vanhaa asutuskerrostumaa edustavat Lassila ja Sointulaovat ainakin 1920-luvulta.

Santala^onedelleen toimiva maatila. Tilantaitekattoinen, vaaleaksirapattu 1920-luvulta peräisin oleva komea päärakennus näkyy hyvin maantielle avoimen pihamaan yli. Tilalla on eri-ikäisiä perinteisesti punaiseksi maalattuja talousrakennuksia.

Haaralan pihapiirionkätkössä Haaralan tieltä lähellä Välisuota. 1920-luvulla rakennetun asuin- rakennuksen ulkovuorauson muutettu levypäällysteiseksi. Tien varressa olevat talousrakennuk- set ovat säilyttäneet perinteisen ^asun.

Tyyrin torpasta muistuttavat edelleen paikoillaan Tyyrinmäen kupeessa seisovat sauna, aitta ja riihi. Ne ovat hyvin perinteisesti rakennettuja hirsisiä ja maalaamattomia. Tyyrinmäellä laidun-

nettiin vielä 1990-luvulla, josta muistonaovat aidat ja puoliavoin metsä. Myös Kuoppalasta kylän rajan tuntumassa on jäljelläkarttojen mukaan pari rakennusta.

Sointulan pihapiiri on ympäröivien peltojen umpeenkasvaessa katoamassa näkyvistä ja tilan perinteiset rakennukset ^ovat pääsemässä hoitamattomina huonoon kuntoon. 1920-luvulta oleva asuinrakennuksessa ^on mm. edelleen vanhanmalliset ikkunat. Lassilan vanhoista talousraken- nuksista osa on säästetty, mutta pihapiiriin on rakennettu mm. uusi asuinrakennus 1960-luvun lopussa.

Vähäsuolla sotienjälkeistä asutustoimintaa edustaa Pohjolan tila. 1980-luvulla osa-alueelta loh- kottiin useita loma-asutukseen tarkoitettuja tontteja.

Lassilantien ^varressaPohjolan tilan tienristeyksentuntumassa on vanha maitolaituri.

Luonto- ja maisemakuvallisia tekijöitä^/maisemakuvalliset jaluonto-arvot

Välisuon peltoaukeat ^ovat pääosin pieniä. Tärkein niistä ^on Välisuon pohjoispuolinen aukea Tyyrin ja Lassilan luona. Peltoaukeaa täplittävät muutamatkauniit peltosaarekkeet. Maasto ^on varsin kivikkoista. Lassilan tien varressa onkin erittäin suuri siirtolohkare. Lähempänä Pohjolaa luona peltoaukeaon pilkkoutunut, _mutta maisemakuvallisesti monipuolinen.

Tyyrin mäellä^on vielä merkkejä loppuneesta laidunnuksesta. Haaralan luona entiset pellot luo-

vatnykyisellään niittymäisen idyllin.

Välisuo ^on ojitettu varsin sekapuustoinen suoalue. ^Sen eteläpuolinen peltoaukea ^on syrjäinen.

Tosin aukea kuitenkin näkyy pienestä aukostaSuojärventieltäja rikastaa näin tiemaisemaa.

Santalan pihapiirissä kasvaa muutamakomea koivu, jotka näkyvät hyvin maantielle.

105

0 200 400 600 m

MILJÖÖTYYPIT

Pellot ja rakennetut

Pellotja niityt: Rakennetut ympäristöt: Maisemathan erityiskohtia:

Laajat yhtenäisetpeltoaukeat

m

Q

Keskikokoiset^/pienehköt

Hm

f^—- Varhainen p

i

■

läheisetpeltoalueet

iii

n

Pienet asutuksen keskelle

iHH

D Maisemakuvallisesti merkittävä jääneetpeltoalueet g|gg| Rintamamiestalomiljöö yksittäinen lato tai aitta Keskikokoiset syrjäisetpeltoalueet

gggg

Ongelmakohteita^- rzzz Pienet, syrjäisetpeltoalueet

Niitty

] Taajamatyylinen pientalomiljöö

HHm

XXr*’

A Sorakuoppa

| Teollisuus- ja varastomiljöö

Osa-alueet

Osa-alue5. Välisuon peltoaukea 1:15 000

Saikarjärvet ovat piilossa rehevien soisten ryteikköjen takana. Järviltä johtava laskuoja, Saika- rinoja on puromainen ja sisältää osin lähes luonnontilaisia osuuksia.

Vuotavankallioillaon hyvin vaihtelevat maastonmuodot ja kasvuolosuhteet. Alue ei ole kuiten- kaan enääjärin erämainen laajojen hakkuiden vuoksi. Kallioiden laella mäntyvaltaisissa metsis- säkasvaakanervaa, jäkälää ja puolukkaamutta myös mustikkaa.

Sälinkään ja Sulkavan rajalla olevilla reunamoreeneillaon nähtävillä lakilouhikoitans. pirunpel- toja(Herlevi-Harja 1991).

Ongelmakohtiajakehitettäviä kohtia

Huomattavampia ongelmia Välisuon osa-alueella ^on maiseman umpeenkasvu. Näkyvimpänä paikkana Oitintien varsi Vähäkyläntien risteystä vastapäätä. Hoitamattomuus liittyy etenkin nykyisen tien rinnalle jääneen tien vanhan linjauksen pientareisiin. Lisäksi tien vieressä Saika- rinojan varren pelloilla tilusten rajoilla ja ojanvarressa oleva kasvillisuus yhdessä sähkölinjan kanssatuottavat jokseenkin sekavan vaikutelman.

Peltojen umpeenkasvua on myös Sointulan ja Haaralan luona. Varsinkaan Sointulaa ei enää juurierota puuston takaa.

Osa-alueen useat säilyneet iäkkäät rakennukset ovat päässeet unohtumaan ja kaipaavat säilyttä- vääkunnostusta.

Maisemanhoito-ja maankäyttösuunnitelma Maisemanhoitotoimenpiteitä

Alueella olisi hyviä käyttämättömiä laidunmaita, esim. Haaralan ympäristössä. Vanhoina pel- toina ^neolisi arvokasta säilyttää avoimina.

Oitintienvarressa raivaukset avaisivat näkymän peltoalueelle. Pientareiden säännöllinen niitto ylläpitäisi jatkossa näkymää. Entisen tienlinjan kohdalle ^on kyläläisten toimesta suunnitteilla infotaulu, palvelemaan kylään pohjoisesta tulevia. Risteysalue, Infotaulu jasen hoidettu ympä- ristö mahdollisine istutuksineen tervehtisi tärkeänä solmukohtana vierailijoita.

Lassilantien pientareidenpuustoaja pensaikkoa tulisi ajoittain harventaa ja niittää ruohovartista kasvillisuutta kohtia. Pieni lähes huomaamaton huonokuntoinen rakennelma tulisi purkaa tien-

varresta Pohjolan ja Santalan välistä.

Saikarinojan puroympäristö järviltä Sointuhan ulottuvalla osuudella tulisi säilyttää ja mahdolli- simman luonnontilaisena. Tarvittaessa hoitotoimenpiteillä tulisi pyrkiä ennallistamaan ympäris- töä mahdollisimman luonnonmukaiseksi.

Maankäyttömahdollisuuksia

Välisuon osa-alue soveltuu lähinnä harvaan haja-asutukseen ja loma-asutukseen. Sopivia edulli- siin ilmansuuntiin antavia paikkoja ^on useita. Loma-asutukselle Välisuon alueon otollinen hy- vien luontoyhteyksien ja alueen rauhallisuuden vuoksi.

107

Ehdotukset maisemanhoitotoimenpiteiksi

MERKINNÄT;

Avoimena hoidettava

mg

vesistönreuna Ensisiiaisesti avoimena

vesistönreuna Ensisijaisesti avoimena

Puoliavoimena hoidettava

i i

vesistönreuna Maisemakuvaa selkeyttävä

Suljettuna hoidettava mahdollinen uudisoelto

Mahdollinen uusi rakennusalue kyläasutukselle, ensisijainen Kyläasutuksen laajenemisvara 1 Kyläasutuksen laajenemisvara 2

veTstöU nreunå

Kehitettävä metsän

M

reunavyöhyke suojavyöhyke Haja-asutuksen sijoittamiseen

Kehitettävä metsäsaareke O Mahdollinen kosteikko soveltuvat alueet Avattava näkymä _pfffff] ^*a'laskeutusallas

/y

H no!ttävä

/V

= Tärkeää näkymääpeittävä »gs Puistomaisesti hoidettavat alueet v . ^{... „.}

poistettavakasvillisuus «««8 Korkeuskäyrät

Osa-alueet

Osa-alue5. Välisuon peltoaukea 1:15 000

Lassilantie ja Haaralantie muodostavat hyvän ja rauhallisen ulkoilujenkin, josta^on yhteydet Suojärventielle ja Vähäkyläntielle.

Saikarin ja Siperian monipuolinenmaastojatkuenSuojärvelle sopii hyvin eräretkeilyyn jamar- jastukseen. Olemassa olevat metsäautotiet helpottavat alueella liikkumista.

Keskeiset peltoalueet tulee säilyttää viljelykäytössä. Valtaosa metsistä sopii metsätalouskäyt- töön.

6 Karhuaronojan ja Picponojan

selänncalue

¥.

Kuva 44. Karhuaronojan varren peltoja

Miljöötyypin kuvaus: arvot jaongelmat

Maisemanperustekijät/maasto-jamaisemakuvaus

Karhuaronojan ja Pieponojan osa-alue muodostuu selännealueen välitason savikoista. Pohjoi- sessa aluetta rajaavat Ukonhuhdanmäen jaLevassuonmäen moreeniselänteet, joiden väliin jää kapea Levassuo. Etelästä osa-alueenerottavat Vähäkylän peltoaukeista korkeat kalliomäet, mm.

Karhuaronkallio jaRepomäki. Sekä idässä että lännessä^on harjumuodostumia. Pieponoja, Myl- lyoja halkaiseekin Vähäkylässä harjujaksoon liittyvät hiekka- ja soramuodostumien ketjun.

Lännessä ^aluettarajaa Pikkusuota ympäröivä moreeniselänne. Osa-alue ^on hyvin harvaan asuttu

jakeskiosiltaan ^asumaton.

109

0 200 400 600 m

MILJÖÖTYYPIT

Metsät

Metsät: Luonnonympäristön Muut merkinnät:

yksityiskohtia:

il Lakimetsä

<ssss

■

ggg

™ hallitseva lakimetsä ___ Suo O Peltosaareke

osa

HUI

j

Tärkeä maisematilaa |||il Metsäsaareke ^® Lähde reunustava rinnemetsä

m

/V

Osa-alue 6.Karhuaronojan ja Pieponojan selännealue 1:15 000

Maiseman kulttuurihistoria^/historiallinen kerroksellisuus /historialliset arvot

Ennen Sälinkään kartanon aikaa osa-alue oli täysin^asumaton. Itäreunaa kulki maantie ja lännes- sä polku Vähäkylästä Sulkavaan. Ensimmäiset pellot Repomäen reunalla liittyvät ^Vähäkylän vanhaan asutukseen. Metsän ^{reunaan on} pelloilta ajanmittaan kerätty viljelyä haittaavia kiviä.

Kiviaidaksi asti niistä eiole, mutta matalana kivipenkereenä^nerajaavat kauniisti peltoaukeaa.

1800-luvulla purojenvarret raivattiin niityiksi. Osa-alueen kolme maatilaa saivat tuolloin myös alkunsa kartanon torpista. Torppien pienet pellot sijoittuvat talojen läheisyyteen. 1930-luvulle tultaessa Karhuaronojan ^varren pellot olivat jo lähes nykyisessä mitassaan. Länsipuolella Pie- ponojan varteen raivattiin peltoja vielä 1950-1960-luvulla. Muutama pelto on sittemmin jäänyt pois viljelystä.

Kuuselan (ent. Kotka) päärakennus on rapattu 1,5 kerroksinen asuintalo. Pihapiiriin kuuluu useita talousrakennuksia. Pihapiiri ^on kätkössä Oitintien nykyiseltä suoristetulta linjaukselta.

Aiemmin tie mutkitteli lähempää Kuuselaa.

Junttilan tila edustaa kokonaisuudessaan sopusuhtaista maatilamiljöötä moninaisine talousra- kennuksineen. Puutarha ^on hyvin hoidettu ja pihan pohjoisreunalla kasvaa monipuolista puus-

toa.Keltainen asuinrakennusonkomea. Tiettävästi tupa^on sisustukseltaan perinteinen.

Rajamäki (ent. Malmbakka) koostuu nykyisellään hyvin eri-ikäisestä ja eriluonteisesta raken- nuskannasta. Vanha keltainen asuinrakennus on 1930-luvun alusta. Sen rinnalle ^on rakennettu uusi tiilinen. Pihapiirissä on myös pari vanhaa rapistumaan päässyttä talousrakennusta, uusi tuotantorakennus ja lomamökki. Lähistöllä^on tilasta erotettutontti 1950-luvulta peräisin olevi- ne viehättävine puisine punasävyisine rakennuksineen.

Luoteiskulmaan Kimparintien varteen on alettu rakentaa muustaasutuksesta eristynyttä mökki- aluetta 1980-luvulta eteenpäin. Tien Kilpeläntien puoleinen pääkin on syntynyt vasta tuolloin.

Mäkelän tilalta Levassuolle päin oleva tienosatoimii edelleen lähinnä tilustienä.

Luonto-ja ntaisemakuvallisia tekijöitä /maisentakuvalliset ja luonto-arvot

Repomäen takaiset pellot liittyvät läheisesti Vähäkylään. Ne ovatmyös tärkeät Kilpelänkulmal- le johtavan tienvarren maiseman monipuolisuuden kannalta. Kilpeläntieltä avautuu lisäksi nä- kymä alas Karhuaronojalle.

Länsiosan metsät ovat varsin yhtenäisiä. Luonnon olosuhteiltaan huomattavia ovat Myllyojan varren jyrkkärinteiset harjumuodostumien metsät, jotka etenkin länsipuolella ovat tiheäkasvuis-

ta. Harjutovat pohjavesilähteitä.

Pieponojan ja Myllyojan metsäosuuksillaon puromaisia piirteitä.

Junttilan luona^on pari komeaa siirtolohkaretta.

Levassuon kulmalla Kimparintien varressakasvaa komea koivu.

111

MILJÖÖTYYPIT

Pellot ja rakennetut ympäristöt

Pellot ja niityt:

Laajat yhtenäisetpeltoaukeat Keskikokoiset^/pienehköt

asutuksen/teidenläheisetpeltoalueet

g-g

läheisetpeltoalueet Pienet asutuksen keskelle

jääneetpeltoalueet Rintamamiestalomiljöö

Keskikokoiset syrjäisetpeltoalueet Metsäympäristön pientalomiljöö Pienet, syrjäisetpeltoalueet Taajamatyylinen pientalomiljöö

HUI

1

O 200 400 600 m

Rakennetut ympäristöt: Maisematilanerityiskohtia:

m

Q

H§§| Perinteinen sälinkääläinen maatilamiljöö Tärkeä näkymä^/näkymälinja Tärkeä maisematilaa

• rajaavareuna

□

HUI

mH| Jälleenrakennusajan maatilamiljöö

B Maisemakuvallisesti merkittävä yksittäinen lato tai aitta Ongelmakohteita:

Umpeenkasvavaalue A Sorakuoppa

Osa-alueet

Osa-alue 6.Karhuaronojan ja Pieponojan selännealue 1:15 000

Ongelmakohtia jakehitettäviä kohtia

Laajat sorakuopat ja maanottoalueet ovat rikkoneet harjumuodostumaa Kimparintien ^varressa.

Paikka ^on tosin syrjässä asutuksesta ja aiheuttaa vain paikallisen maisemavaurion. Varsinkin Mäkelän viereiseen mäkeen suuri kuoppa ^ontehnyt jyrkkäreunaisen loven.

Kimparintien varsi tien länsipäässäon tiheää pensaikkoa.

Maisemanhoito- ja maankäyttösuunnitelma Maisemanhoitotoimenpiteitä

Kuuselan luona tien varresta puustoavoisi harventaa puoliavoimeksi, niin ettärunkojen lomitse näkyisi peltoa nykyistäenemmän.

Kimparintiellä pensaikkoa kannattaa osin harventaa pensaskerrosta ja kehittää kasvillisuutta monipuolisemmaksi.

Rajamäen vastaista metsänja pellon^reunaa voisi paikoin harventaa ja paikoin monipuolistaa ja monikerroksistaa.

Ojanvarret peltoalueilla tulee estäätäydellinen sulkeutuminen säännöllisillä raivauksilla tai har- vennuksilla.

Ojien puromaiset osat säästetään mahdollisimman luonnontilaisina, tarvittaessa ennallistetaan.

Reunametsään jätetään suojaavapuusto.

Soranoton päätyttyätulee suorittaa jälkihoito ja ottoalue tulisi palauttaa metsäiseksi.

Maankäyttömahdollisuuksia

Osa-alueelle sopii ^lähinnä haja- ja loma-asutusta. Karhuaronkallion tuntumassa on kyläraken-

teeseen parhaiten soveltuvimmat paikat. Pienilmastollisesti luontevia paikkoja on Rajamäen lähellämetsänreunassa.

Peltoalueista viljelyä tulisi jatkaa etenkin asutuksen läheisillä pelloilla. Metsät käyvät metsäta- louteen.

Soranottomahdollisuudet vähenevät. Laajennettaessa nykyisiä kuoppia tai mahdollisesti ^uutta aloitettaessa pitää muistaa jälkihoitovelvoite. Maanotto suunniteltava siten, ettei aiheuteta liian jyrkkiäreunoja, joita olisi vaikea korjata jälkikäteen.

113

0 200 400 600

Ehdotukset maisemanhoitotoimenpiteiksi

Avoimena hoidettava _!|||| Istutettava suojakasvillisuus

vesistönreuna Ensisijaisestiavoimena

vesistön reuna Ensisijaisesti avoimena

Puoliavoimena hoidettava säilytettäväpeltoaukea

vesistönreuna Maisemakuvaa selkeyttävä

Suljettuna hoidettava mahdollinen uudisoelto

Mahdollinen uusi rakennusalue kyläasutukselle, ensisijainen Kyläasutuksen laajenemisvara 1 Kyläasutuksen laajenemisvara 2

*

veTstönreuna

SS Kehitettävä metsän

M

reunavyöhyke suojavyöhyke Haja-asutuksen sijoittamiseen

Kehitettävä metsäsaareke O Mahdollinen kosteikko soveltuvat alueet Avattava näkymä _rfffffj tai ^|askeutusallas

./''y

harvennettava kasvillisuus Virkistvskäyttömetsäv^{" .. . .} „ ^.. „ ,

I

poistettavakasvillisuus ^88® Korkeuskäyrät

I I Osa-alueet

Osa-alue 6.Karhuaronojan ja Pieponojan selännealue 1:15 000

7

Järvikulman peltoalue

Kuva 45. Jaakkola, Järvikulmantie

Miljöötyypinkuvaus: arvot ja ongelmat

Maisemanperustekijät/maasto-jamaisemakuvaus

Järvikulman alue sijoittuu laajassa maisemarakenteessa vaihettumisvyöhykkeelle Kilpijärven länsirannalle. Valtaosa-alueestaon laaksosavikoita, jotkaovat osin maaperältään ^myös hiesua.

Aluetta rikkovat erikokoiset mäet ja kumpareet. Luoteispuolelta alue rajoittuu selvästi kapeaan moreeniselänteeseen, johon kuuluu mm. kallioinen Punahiedanmäki. Koillisessa Ruonanojan suualueerottaa Järvikulman alueen Sälinkään kyläkeskustasta ja Vähäkylästä. Lounaiskulmasta aukeaa Kilpijärven laskuojan, Kilpiojan ^laakso, jonka savikot jatkuvat kohti Mustijokea. Järvi- kulmantie sitoo lenkkinä erilliset etelän ja pohjoisen rantapellot yhteen. Järvikulman maisema- alueelle voimakkaan päätteen muodostaa korkea kalliomäki Pajulan eteläpuolella. Asutus on sijoittunut suurelta osin ^aivan järvenrannantuntumaan, mutta sitä on myös hakeutunut pohjoi- seen kapean selänteen reunalle.

Maiseman kulttuurihistoria^/historiallinenkerroksellisuus^/historiallisetarvot

Kilpiojan vartta seurailivat jo 1700-luvun alussa kapeat niittykaistaleet. Myös alava ranta-alue Ruonanojan ^suun ympäristössä oli otettu niittykäyttöön viimeistään 1700-luvun lopulla. Laa-

jimmillaan Järvikulman alueen niityt olivat 1800-luvulla. Tulvanaroilla paikoilla niityt säilyivät

O 200 400 600 m MILJÖÖTYYPIT

Metsät

Metsät: Luonnonympäristön Muut^merkinnät;

yksityiskohtia;

. | Lakimetsä

5888 c Laaksometsä

Tärkeämaisematilaa

qggg

j jQsa a^|uee(

lIN

Loiva rinnemetsä ⁼ puronvarsimetsä siirtolohkare

... Tärkeä maisematilaa ^||||| Metsäsaareke ^® Lähde reunustava rinnemetsä Tienvarsimetsä ^/

V

Osa-alue 7. Järvikulman peltoalue 1:15 000

vielä pitkälle 1900-luvulle tosin kaveten huomattavasti. Tulvaherkkien kosteiden rantamaiden jäädessä niityiksi ylempänä olevat savikot raivattiin Järvikulmalla suurelta osin pelloiksi jo 1800-luvulla kartanon ja torpparien toimesta. Muutamia pellonkulmia raivattiin vielä 1900- luvulla.

Kaanaantie kulkee 1800-luvulta peräisin olevaa reittiään melko suoralinjaisesti halki peltoaluei- den halki. Järvikulmantie^on syntyi vähitellen tilusteistä ja torppia ja tiloja yhdistävistä kärrypo- luista. Vanhin säilynyt linjaus ^on tien itäosa, jossase johtimm. Sälinkään lasitehtaalle. Tien länsipääonkokenut muutoksia vielä 1900-luvun ensimmäisellä puolella.

Kilpijärven rannalla toimi vuosina 1814-1891 lasitehdas eli "lasipruuki". Paikalle missä ai- kanaan seisoi lasihytti on pystytetty muisto- merkki. Maastosta löytyy myös edelleen lasi- murskaa ja jäänteitä rakennusten pohjista.

Nykyisen Eskolan (taiTalikaisen kuten paikal- liset tilaa kutsuvat) tilan asuinrakennuksen paikalla sijaitsi tehtaan komea asuinkäytössä ollut päärakennus, joka purettiin ^vuonna 1915.

Eskolan nykyinen asuinrakennus^on rakennet-

tu tiettävästi alkuaan Sälinkään kartanon _met- sänvartijan taloksi. ^Komeaa puurakennusta on valitettavasti jonkin^verran muuteltu, ikkunat on vaihdettu ja kuisti purettu. Puutarhassa on kookkaita saarnia jakoivuja. Pihapiirin itäpuo- lellarantaan kulkee iäkäs nyttemmin ränsisty- nyt koivukuja. Länsipuolella pihaa rajaa _tuo- mipihlaja-aidanne. Pihan perällä ^on pieni huo- nokuntoinen hirsinen saunarakennus. Tilan talousrakennukset ovat pääosin sotien jälkei- siä.

Kuva 46. Lasitehtaan muistomerkki

Jaakkolan (ent. Marokko) tila ^on kokenut useita muodonmuutoksia. Järvikulmantie kulkee pi- hapiirin halki. Tietä reunustavat pohjoispuolella perinteiset talousrakennukset. Eteläpuolella syreeniaidanne piilottaa vuonna 1970valmistuneen tiilisen asuinrakennuksen. Tilan vanha pää- rakennus ^on purettu. Pihapiirissä ^on runsaasti puutarhaistutuksia, lisäksi pohjoispuolella^on pari kasvihuonetta. Jaakkolasta lohkotulla tontilla koillisessa metsänreunassa on myös erittäin moni-

lajinen huolella^hoidettu puutarha.

Juhola (ent. Eknäs) sijaitsee aivan Kilpijärven rannalla. ^Valkea taitekattoinen suuri asuinraken- nus on 1920-luvulta. Perinteiset ikkunat. Rakennus kaipaa kunnostusta, mm. ikkunoiden pielet ovat kärsineet ja ulkomaali on rapistunut sään armoilla. Talousrakennukset ovatvarsin tyypilli- set. Alempana pellolla^on vanha hirsikehikko jätettypystyyn.

Kilpioja (tai pikemminkin vanhalta nimeltään Kilpoja) ^on alkuaan ollut vanha torppa 1800- luvulta. Tilan nykyiset rakennukset ovat sotien jälkeiseltä ajalta, asuinrakennus niinkin myö- hään kuin 1960-luvun alusta. Pihaareunustaatuuhea kuusiaita.

Fetz-niminen torppa sijaitsi ruukista etelään pienellä järvenrannan kumpareella. Paikalla on ollut myös 1800-luvulla tuulimylly. Nykyään samalla paikalla ^on pari uutta omakotitaloa ja kesäasuntoja sekä tienvarressa melko huomaamaton vanha maakellari.

MILJÖÖTYYPIT O 200 400 600

Pellot ja rakennetut

Pellotja niityt: Rakennetut ympäristöt: Maisematilan erityiskohtia:

Laajat yhtenäisetpeltoaukeat m| Kartanomiljöö

O

Keskikokoiset^/pienehköt

11111

i

Pienet teiden ia asutuksen ^{• * rajaava}reuna

r

^heTseÄS

n

Pienet asutuksen keskelle

HHi

jääneet peltoalueet Rintamamiestalomiljöö yksittäinen lato tai aitta

Keskikokoiset syrjäiset peltoalueet

588 S Metsäympäristön

S

i

Umpeenkasvavaalue

NiittV

M

] Teollisuus- ja varastomiljöö

Osa-alueet

Osa-alue7. Järvikuiman peltoalue 1:15 000

Pajula (ent. Lontoo), Ullanmäki (ent. Ullabakka) ja Punahieta (ent. Sällibakka) ja Anttila on mainittu vanhoiksi torpanpaikoiksi. Nykyinen asutus niistä kolmella ensin mainitulla^onkuiten- kin sotienjälkeiseltä ajalta. Anttila on puolestaan ilmeisesti sijainnut Tikkatien^varressa vanhan

sorakuopan paikalla.

1900-luvun alkupuolen lisäyksiä Järvikulman asutushistoriaan ovat Pikku-Kilpoja, Ruohola ja Rauhala. Rauhalan pihapiirissä^on vanhoja talousrakennuksia. 1920-luvulta oleva asuinrakennus olisimuuten varsin perinteinen, ellei^sen vuorauksessa olisi käytetty levyjä. Ruoholan pihapiiri on hyvin sopusuhtainen. Pikku-Kilpojan vanhaosa onpurettu aivan hiljattain.

Etenkin itäisen peltoaukean tilat on jaettu kartanon maista 1940-luvulla. Niistä näkeekin hyvin sotienjälkeistä maatilarakentamista. Etenkin Harjunmaa sopii hyvin ympäristöönsä.

Loma-asutus on vallannutosan Järvikulman rantoja 1950-luvulta lähtien. Sekaan on tullut^myö- hemmin myös uutta omakotitaloasutusta. Omakotitaloja ja loma-asuntoja on rakennettu jaon parhaillaan rakenteilla ^myösPunahiedan mäelle.

Luonto-ja maisemakuvallista tekijöitä /maisemakuvallisetja luonto-arvot

Eskolan mailla,rantapellolla kasvaa erittäinkomea, yksittäinen mänty. Silläon seuranaan muu- tamia pensaita. Mänty lienee Sälinkään huomattavin yksittäispuu.

Valtaosa Järvikulman maisemakuvassa näkyvimmistä yksittäisistä puista liittyy pihapiireihin.

Tyypillisimpiäovatkoivut. Kookkaita kuusia kasvaa mm.Eskolan jaRuoholan pihoilla.

Järvikulmantie asutuksen lomitse. Pihapiirien kasvillisuus rikastuttaa tienvarren maisemaa pen- sasaidanteineen; tuomipihlajaa, syreenejä, ruusupensaita. Komeita katajia kasvaa vanhan Fetzin torpan paikkeilla. Suuria kiviä onKilpojalla ja Jaakkolassa. Kilpojallamännytyhdistettynä kuu- siaitaan luovat kiinnostavan tienäkymän.

Järvikulman metsäalueilla kasvaa jaloja lehtipuita, jotka_ovat olettavasti levinneet puutarhoista.

Rannoilla kasvaa luontaisesti tervaleppää.

Tärkein avoin rantanäkymä ^osuu Terhenniemen ja Järvenpään metsien väliin. Kapeampi avoin näkymä on Terhenniemen ja Juholan välissä. Eskolassarannat ovat parhaimmillaan puoliavoi- mia järven siintäessäpuuston runkojen lomitse. Kapeita näkymiä voi havaita Järvikulmantieltä, pihojen lomitse ja pienten peltojen yli.

Ongelmakohtiajakehitettäviä kohtia

Sorakuoppa Tikkatienvarressa on useasta eri ^suunnastanäkyvä maisemavaurio.

Monet uudet taajamaniiljöötä edustavat omakotitalot tai loma-asunnot soveltuvat varsin huonos- ti maaseutumaiseen ympäristöönsä. Valkoiset, perinteisestä muodostaja materiaalista poikkea- vatrakennukset erottuvatturhan hyvin maisemakuvassa.

Peltoalueisiin rajoittuvien rantojen umpeenkasvua esiintyy useilla kohdilla Järvikulmalla.^Ran- tapuustoja -pensaikko haittaa useita näkymiä järvelle.

119

Kuva 47. Kilpijärven säännöstclypato

Maisemanhoito- ja maankäyttösuunnitelma Maisemanhoitotoimenpiteitä

Eskolassa tiheähköärantapuustoa kannattaisi edelleen harventaa kaukonäkymien lisäämiseksi Harventamisen ei pidä olla tasaista^vaanpuustoaja pensaikkoa pyritään ryhmittelemään. Sääste- täänkauniita puuyksilöitä. Jo harvennettuja osuuksia ylläpidetään.

Lasitehtaan muistomerkin ympäriltä olisi niitettävä korkeaksi kasvavaa ruohovartista kasvilli-

suutta vuosittain ja poistettava itsestään taimettunuttatiheää nuorta puustoa ja vesakkoa ainakin aluksi muutaman vuoden välein.

Laajimmat avoimet ^rannat liittyvät Juholan tilaan ja^ovat nähtävissä hyvin Pajulan ja Ruoholan tietämillä.Ranta olisi pidettävä avoimena. Paikalla kasvava ^muutamayksittäinen puu japensas ei kuitenkaan haittaa näkymää,vaantuo siihenlisää mielenkiintoa.

Järvikulman tieltä olisi mahdollista avata uusia kapeita järvinäkymiärantapuustoa varovasti harventamalla.

Mikäli soranottovielä jatkuu Tikkatien ^varren sorakuopalla, kannattaisi istuttaa suojapuustoa ja -pensaita kumpareen reunoille. Jo muutama sopivasti istutettu kasvi riittäisi hyvin peittämään kuopan näkyvistä. Osa kumpareen nykyisestä puustosta on varsin huonokuntoista ja vaatisi poistamisen. Lajisto on muuten monipuolinen. Mikäli soranotto on päättynyt, tulee kuopanreu- noja tasoittaa ja pyrkiä luomaan kumpareesta uusi monipuolinen metsäsaareke.