1950-lukujen rakennuskanta pihapiireineen soveltuvat niin sijoittumisensa kuin ulko- ulko-asunsa puolesta hyvin sälinkääläiseen maisemaan ja antavat hyvät puitteet soveltaa

uu-teenkin

rakentamiseen.

Mäntsälän kunnan

rakennustapaohjeet haja-asutusalueitavarten(Mäntsälän

kunta

1995)

sisältävät

hyvin

päteviä

ohjeita myös

Sälinkäälle rakentamiseen. Seuraavassa

on

sekä

poimintoja

sieltä

^että

suunnitelman

yleisistä

maisemanhoito-

ja maankäyttöohjeista ja miljöötyyppi-inventoinnin yhteydessä tehdyistä

havainnoista Sälinkään rakennuskantaa

koskien.

Sijoittuminen:

- mieluiten selänteen ja laakson väliselle vaihettumisvyöhykkeelle

- muualla mieluustimetsänja pellon reuna-alueelle metsänpuolelle

- lähelle olemassa olevaaasutusta

-maaperältään sopivin moreeni tai hiekka

-etelä-ja lounaisrinteetovat pienilmastollisesti edullisimpia

-rinteelle rakennettaessa porrastetaan

-ei avoimille paikoille peltoaukean keskelle

-ei mielelläänlaaksoalueelle

-ei kallioisille lakialueille

-pohjoisrinteet ja painanteet pienilmastollisesti huonompia

-ei rikota laajoja yhtenäisiä metsäalueita rakentamisella

-maastoon ei laajoja pengerryksiä tai leikkauksia

-ei purojen, soidenym. pienvesien ^/kosteikkojen päälle Kulku:

-käytetään mieluiten hyväksi olemassa olevia tieyhteyksiä

- uudet tiet vältetään leikkauksia, linjaus mieluiten korkeuskäyriä seuraillen

-yksi tie johtaa useammalle talolle

- eisuoraanpihalta päätielle(Sälinkääntie, Oitintie)

- ei useita erillisiä rinnakkaisia pihateitä, jotka pilkkovat peltoaluetta tai metsää

Asuinrakennukset Materiaalit:

puu koko alueella ensisijaisesti sokkeleissa mieluiten kiveä tai tiiltä

tiili,lähinnä punatiili, mahdollinen etenkinmetsäisessä, suojaisessa ympäristössä pyöröhirsi^on vieras elementti suomalaisessa asuinrakentamisessa

163

i

t

»

I

Väritys:

vaaleatsävytkuten sinertävä, kellertävä, vihertävä, punertava myös erilaiset taitetut jamurretutkeltaiset

-poikkeuksellisestimyöspunainen etenkin punamulta

-tyypillisestivaaleat, valkoiset nurkkalaudat ja ikkunanpielet

-ei kirkkaita perinteisistä poikkeavia värejä kutenkirkkaansinistä, vihreää,keltaista tai vitival-koista

Muoto:

tyypillisesti suorakaide

runkosyvyys enintään 8-10 metriä yhtenäinen julkisivu, ei yli 15 ^m

kuisti sisäänkäynnin yhteydessä korostaa hyvin pääsisäänkäyntiä eitiiliholvikaaria,eivät kuulu suomalaiseen rakennusperinteeseen Katot:

-kattomuoto mieluiten harjakatto

-poikkeavakattomuoto, kuten taitekatto kertoo perinteisesti esim. maatilan vauraudesta

-kaltevuudeltaan yksikerroksisissa 1:2 tai 1:2,5

-kattokaltevuus perinteisesti 1:1,5jolloin ullakkokerroksessa voi olla asuinhuoneita ja tilaa varastoille

-väritys: musta,punainen.

-mahd.myös vihreä, harmaa,ruskea

-ei kirkkaita peltikattoja

Talousrakennukset javarastot

- suositellaanvaraston^/autotallin ja myös ^saunansijoittamista erilliseen piharakennukseen

-pintamateriaali mahdollisuuksien mukaan ^puu

pelti pintaverhoiluna jakatemateriaalina tulisi^maalata väritys mielellään punamulta tai maalaamatonpuu taitekatto ensisijainen

pienikokoiset rakennukset pulpettikatto mahdollinen ei kaarihalleja

isokokoisten rakennusten mittakaava: tarvittaessa julkisivua tulisi jakaa osiin isokokoisten rakennusten sijoittuminen mahdollisesti syrjemmälle

Loma-asunnot

-mittakaava pieni

-pinta-ja rakennumateriaalipuu

väritys: maalaamaton, punainen,tumma vihreä tai _tummaruskea ei kirkkaita peltikattoja

-pyöröhirsi jossain tapauksessa mahdollinen

k

>

Pihapiirit

-rakennusten jakasvillisuuden ryhmittelyllä voidaan luoda pienilmastollisesti miellyttävä ja näkösuojaa tarjoava oleskelupiha

-tuuheat havupuut pihan pohjoispuolella suojaavat kylmiltä pohjoistuulilta

-pihan eteläpuolella lehtipuut ja-pensaat läpäisevät auringonpaistetta myös talvella rajautuminen

-aitaaminen mahdollista ei kuitenkaan valkoista lauta-aitaa vaanmieluiten tummemmalla sävyl lä maalattuna

-aita sopii tienvarteen rajoittuvalle tontin reunalle tai tiiviisti rakennettujen naapureiden välille kunhan siitä sovitaan yhteisesti

-rakennettu aita eisaaolla korkea ja massiivinen

-kun tilaaonriittävästi vapaasti kasvava pensasaidanne on hyvä etenkin tienvarressa esim. sy-reeni, hernepensas, orapihlaja, tuomipihlaja

matalampia aidannekasvejaovatruusupensaatja_angervot

-kovin voimakkaasti rajattu pihapiiri voi joissain tapauksissa vaikuttaatarpeettomansisäänpäin kääntyneeltä ja luotaantyöntävältä

-metsänja pellonreunaanrakennettaessa puu-ja pensasistutuksia avoimelle puolelle pehmen-tämään aukkoa

rakennusten ^japiha-alueiden sijoittelu

- maaseudulla rakennuksia kannattaa olla perinteiseentapaan useampia, esim. asuinrakennus, varastorakennus, autotalli, sauna

- nykyiset kaikki toiminnat samankaton alle keräävät rakennukset ovatmaalaiskylässä yksinäi-siä ja vaikuttavat helposti massiivisilta

-kahta tai useampaa rakennusta sopivasti sijoittamalla luodaan suojaisia ja rajattuja pihapiirejä

- sijoittamisessa päähuomion tulee kohdistua asuinrakennukseen ja sisääntuloon pihalle ja asun-toon

-ensimmäisenä pihalle tultaessasuoraanedessä ei pitäisi ollavastassaautotallin ovi tai ^muu varastorakennus

-etenkin maatiloilla voidaan käyttää perinteistä jakoa miespihaanja karjapihaan, jotka

vertautu-vatnykyisiin oleskelupuutarhaan ja talouspihaan

-avointa oleskelupihaa ei kannata sijoittaa tienvarteen ilman näkösuojaa antavia aidanteita pihamiljöö

-metsäisillä tonteillasäästetään mahdollisimman paljon luonnon ympäristöä, mm. metsän kent-täkerrosta

-entisiä peltoalueita kannattaa hyödyntää kasvimaiksi ja puutarhoiksi,myöskerran kaksi kesäs-säniitettävät kukkivat niityt laajojen usein leikattavien nurmikenttien sijaanovat suositeltavia

-liian rakennettu piha ja puutarha kovine materiaaleineen,kuten asfaltit jalaatat,ja

säännöllisi-lle istutuksineen ja nurmikoilleen eivät sovellu kovin hyvin maaseutukylän ilmeeseen

-vanhan rakennuskannan ja loma-asutuksen yhteydessä perinteinen pihatanner on paras vaihto-ehto, jota tarvittaessa niitetään

-pienessä mittakaavassa laatoituksia ja muita rakenteita säännöllisiä istutuksia ja nurmikoita voidaan haluttaessa käyttää, soveltuvat parhaiten uusiin ja 1900-luvun jälkipuoliskon pihapiirei-hin

-rakennettaessa metsänreunaan uusi rakennuspaikka sidotaan ympäröivään maisemaan kasvilli-suudella, piha-alueella voidaan käyttää kuitenkinenemmänlehtipuita ja hedelmäpuita ja_muuta puutarhakasvi 11isuutta

165

/

*

4

Kuva 53. Mctsätonttija puutarhatontti, periaatepiirros kasvillisuuden ja pihatilojen luonteesta

pihamiljöön siisteys

-pihamiljöön siisteys ontärkeää kylän maisemakuvalle

-näkyvällä paikalla ei pitäisi varastoida suuria määriä vanhoja autonromuja ja vanhoja koneita ja laitteita

-tarpeellisten muttamaisemakuvaa häiritsevien varastojen ympärille kannattaa istuttaa esim.

suojaistutuksia

-pienetmäärätesim. varhaisia maatalouskoneita ja -välineitä voivat olla sellaisenaan mielen-kiintoisia yksityiskohtia maatilaympäristössä, niitä ei tulisi kuitenkaan käyttää alkuperäisestä tarkoituksestaan poikkeavalla tavalla esim. istutusastioina

-etenkin maatilamiljööseen ja muuhun yritystoimintaan liittyy usein erilaisia koneita jakesken-eräisiä puuhia, joiden väliaikainen varastointi pihamaille kuuluu olennaisenaosanayritysten toimintaa, näille olisi kuitenkin varattavasopivaa tilaa pihamaalta

pihanpuutjapensaat

-maaseutuympäristössä tulee suosia kotoisia luonnossakin esiintyviä lajeja

-erikoiskasvit, jotka poikkeavat voimakkaasti mm.värinsä tai _muotonsavuoksi, (esim. hopea-paju, verivaahtera jaterijoensalava) kuuluvat taajamien rakennettuihin puistoihin ja puutarhoi-hin, niitä tulisi maalaisympäristössä käyttää erittäin harkiten jos ollenkaan

-hopeapaju soveltuu jossain määrin 1940-50-lukujen miljööseen, jossa sitäon Sälinkäälläkin käytetty paljon

l

-perinteiset vanhatkoristekasvit, kuten ruusupensaatja syreenit, sopivat maalaiskylän pihapii-riin (ruusupensaista vältetään tavallistamuotoakurttulehtiruususta, jostaon tullut liian

tavan-omainen liikenneympäristöjenkasvi)

- myös hyötykasveilla kuten hedelmäpuilla ja marjapensailla saadaan aikaan maaseutumiljöö-seen sopivaa viihtyisää pihamiljöötä

-kartanon ympäristössä jasenvaikutusalueella kyläkeskustassa voidaan käyttää laajempaa kas-vivalikoimaa,kotimaisia jaloja lehtipuita ja harvinaisempia koristepuita ja pensaita

-koivu, pihlaja jakuusi kuuluvat perinteisesti maalaistalojen pihapiireihin

-kotimaiset jalot lehtipuut sopivat lisäkasveinahoidettuihin,reheviin puutarhoihin, mm. vanho-jen maatilovanho-jen pihapiiriin

Asutukseenrajoittuva metsä

-monikäyttö, etenkin virkistyskäyttö otetaanhuomioon talousmetsän hoidossa

-kulutuksen vuoksi kulkua ohjataan poluille

-maisemakuvalliset näkökulmatotetaan huomioon, ei laajoja avohakkuita

-voidaan lisätä lehtipuiden osuutta, mm.jaloja lehtipuita

-hoidon intensiteetti suurempi kuin muualla metsäalueella

-avataan paikoin näkymiämetsäänpoistamalla tai harventamalla alikasvustoa

-tiheikötantavatsuojaa eläimistölle

In document Sälinkään kylän maisemanhoito- ja maankäyttösuunnitelma : Osa 2/2 · DIGI (sivua 72-76)