sia kasveja voi hyvin lisätä siemenistä tai siirtää ja istuttaa niitä mättäinä. Eräät lajit lisääntyvät jakamalla
VASTAUKSIA 52 KPL / LÄHETETTY 250 KPL
«
J
LIITE 2 ASUKASKYSELY SÄLINKÄÄN KYLÄN ASUKKAILLE
-TULOKSET
VASTAUKSIA 52KPL /
LÄHETETTY
250KPLKyselyllä
selvitettiin
kyläläistenkokemuksia
kyläympäristöstään,niin asuin- kuin
työ-ympäristönä, sen arvoja ja ongelmia.Selvitettiin
myöskäsityksiä jatoiveita siitä, kuinka Sälinkään
kyläätulisi
jatkossa kehittää,esimerkiksi mahdollisen uuden rakentamisen parhaaseen
sijoittumiseenosaksi
kylämaisemaa. Kyselyn pohjana käytettiinEsko
A.Revon laatimia
kyselyitä, jotkaovatliitteinä
teoksessaFyysisen kyläympäristönkehit-täminen monitasosuunnittelun
osana(Repo 1990).FYYSISTÄ KYLÄYMPÄRISTÖÄ KOSKEVIEN ARVOJENSELVITTÄMINEN 1. Ky liiymparisto elämisenmuodon kuvaajana
Kyläympäristöä tulee kehittää :
ensisijaisesti asuinmiljöönä, toiseksi viljelymiljöönä, kolmanneksi matkailu-ja lomaidyllinä.
2.Kyläynipäristökulttuurin ilmentäjänä Kyläympäristöä onrakennettavaniin, että
ensisijaisesti käytetään soveltuvin osin hyväksi paikallisen perinteenmuoto-, materiaali-, koris-telu-javäriratkaisuja.
toiseksi noudatetaan kylässä nykyisin vallalla olevaa rakennustyyliä.
kolmanneksi kopioidaan sellaisenaan vanhan paikallishdttuurin perinnerakennuksia.
neljänneksi noudatetaanajan henkeäjayleisiä muoti-ilmiöitä.
3.Fyysinen kyläynipäristö esteettisyyden kuvastajana
Kyläympäristön viihtyisyyttä ja miellyttävyyttä heikentävät eniten ensiksi hoitamattomat ja siivottomat pihamaat
toiseksi huonokuntoiset rakennuksetjarakenteet
kolmanneksi luonnonympäristön näkyvät vauriot,kuten sorakuopat, hakkuuaukiot, pakettipellot jaerilaisetsaasteet
neljänneksiympäristöönsopeutumatonuudisrakentaminen.
FYYSISEN KYLÄYMPÄRISTÖN ESTEETTISTEN KEHITTÄMISPERUSTEIDEN
KARTOITUS
1.Mitkä yleiset ympäristötekijät kylässäsi on säilytettävä?
Merkittävät perinnemiljööt jakohteet 37vastausta
eniten mainintoja: kartanoympäristöineen(27 vastausta);
useita mainintoja; mylly(14 vastausta);
pari mainintaa: kyläkeskus; meijeri; Vanha-Marila;Kukkola
Rakenteelliset perusominaisuudet, kuten harjut, metsiköt, lakimetsät, vesinäkymät jne.
33 vastausta
eniten mainintoja; Kilpijärvi; muutamia mainintoja: Rippulanmäki
179
*
t
V
Kylän perusilme 30 vastausta
Suuressaosassavastauksista kylän toivotaan säilyvänmaalaiskylänä(yht. 13vastausta) maalaismaisema;maanviljelyskylä; "elävämaaseutu rauhallinen pikkukylä;
Maisemallisesti oleelliset peltoaukeat27vastausta eniten mainintoja: järvenrantapellot(9 vastausta)
useampia mainintojamyös:Kaanaan pellot(6 vastausta); Vähäkylän pellot (4 vastausta);
2. Mitä kohteita ja alueita ja alueita kyläympäristössäon käsiteltävä varoen?
Perinnerakennuksia ja -rakenteita. 39 vastausta
Vaihettumisvyöhykkeitä, kuten rantoja ja metsänreunojayms.27vastausta
Teittenvarsia. 10vastausta
Muuta5vastausta(Kartanonympäristöä; järvimaisema;Kylän ydinkeskustaa)
3. Mitä kohteita ja alueita kyläympäristössä on korjattava?
Ränsistyneet rakennukset,rakenteet ja laitteet. 38vastausta
Hoitamattomattienvarret, pihamaatyms. 38 vastausta Sorakuopat. 18vastausta
Ympäristöä häiritsevätrakenteet, laitteet, mainoksetyms. 14vastausta Muuta. 10vastausta
4. Mitenkyläympäristöäon uudistettava?
Uudisrakentamisessa kunnioitetaan vanhaa perinnettä. 33vastausta
Uudet rakennukset sijoitetaan vanhan asutuksen sekaan.27vastausta Uudisrakentamisenavullakyläympäristöä nykyaikaistetaan. 13 vastausta
Uudisrakentaminen ohjataan omille erillisille alueilleen. 11vastausta
Kyläkuvaa siistitäänmaalaamalla, siivoamalla yms. 30 vastausta Kyläympäristöön istutetaan puita ja pensaita. 12vastausta
Kyläympäristöön rakennetaan aitoja. 2vastausta Muuten. 8 vastausta
KYLÄYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUKSIIN LIITTYVIEN KYLÄLÄISTEN
TARPEIDENSELVITTÄMINEN
1.Toimeentulo kyllä ei
37 6 Onko kylässä riittävästi peltoa asukkaiden tarpeisiin?
32 9 Ovatko kylän pellot soveltuvia nykyaikaiseen maataloustuotantoon?
29 6 Voidaanko kylän alueella olevia metsiä käyttää taloustuotantoon?
27 13 Voidaanko kylän alueella olevia uusiutumattomia(sora, hiekka, turve yms.) luonnon varoja käyttää taloustuotantoon? Maisemointimuistaen.
21 18 Onko kylässä riittävästi matkailuun tarvittaviaalueita,rakennuksia jarakenteita?
Josei,niin mitä puuttuu? maatilamatkailu(4 mainintaa).
i
%
j
27 18 Onko kylässä riittävästi pienyritystoimintaan tarvittaviaalueita, rakennuksia jaraken teitä?Josei, niin mitä puuttuu?pienyritystoimintaa.
31 12 Voitaisiinko kylässä tyhjillään olevia rakennuksia käyttää pienyritystoimintaan, matkai luun tai asumiseen?
Josvoitaisiin, niin mitä rakennuksia ja mihin tarkoitukseen?
Maatilojen tyhjentyneet tuotantorakennuksetpienyritystoimintaan.
2. Koulutus kyllä ei
39 7 Ovatko olevien koulutuspalveluiden alueet, rakennukset ja rakenteet riittäviä ja käyttö-kelpoisia?
3. Liikkuminen kyllä ei
13 39 Ovatko liikkumista palvelevat kylän alueet, väylät jarakenteet riittäviä ja käyttökelpoisia?
Joseivät, mitä pitäisi tehdä?Eniten toivotaankevyenliikenteen väylien lisäämistä.
Jatkettava: Oilinsuuntaan(yhteensä 14mainintaa), Mäntsälänsuuntaan(12 mainintaa), Kaanaan suuntaan (8 mainintaa), Sulkava-Mäntsälä kevyenliikenteenväylä(2 mainintaa);
Lisää valaistusta (4mainintaa).
4. Tiedonvälitys kyllä ei
23 20 Onko kyläläisillä kiinnostusta liittyä laajakaistaverkkoon, mikäli kylälle sellainenrakennettaisiin?
5. Asuminen kyllä ei
28 15 Tarvitaanko kylässä uusia alueita asuntojen rakentamiseen?
elleisuunnitella, niinrakentaminen sattumanvaraista.
Mikäli kylänasutusta laajennettaisiin, mihin suuntaantai mille alueelle katsoisitte sensopivan?
Uusi asutus olisi pientaloasutusta.
kyllä ei
32 3 Sälinkääntien varteen.
30 12 Kunnan omistamille alueille koulun tuntumaan.
24 6 Kaanaantien suuntaan.
24 10 Kunnan omistamille alueille Tampinmäkeen.
23 6 Oitintienvarteen.
23 7 Tikkatien suuntaan.
20 5 Suojärventien suuntaan.
19 5 Nikkiläntiensuuntaan.
19 6 Heiskontien suuntaan.
19 7 Vähäkyläntiensuuntaan.
18 6 Koverontien suuntaan.
16 12 Lähelle kauppaa.
14 13 Rippulanmäelle.
15 9 Kilpeläntiensuuntaan.
12 9 Syrjäläntien suuntaan.
10 15 Järvikulmantiensuuntaan.
5 21 Kartanon ympäristöön.
181
/
*
»
i
kyllä ei
12 28 Oletteko halukkaat myymääntontteja?
30 18 Olisiko kyläkeskustassa suosittava pienempää tonttikokoa kuin haja-asutusalueella?
6. Vapaa-aika ja virkistys kyllä ei
16 31 Ovatko kylän ulkoilualueet jareitit riittäviä jakäyttökelpoisia?
19 24 Ovatko kylän urheilu-ja kuntoilutilojen alueet,rakennukset jarakenteet riittäviä jakäyttökelpoisia?
kyllä ei
39 II Onko kylässätarvetta hiihtoladulle /pururadalle?
28 20 Tulisiko sevalaista?
Minne mahdollisetpururataja hiihtolatu tulisi sijoittaa?
Rippulanmäelle, koulun lähelle(n. 16mainintaa);
Kylän kiertävä latu (5 mainintaa);
Myös pitkiäreittejä esim. 3km, 5km, 10km; Tampinmäkeen;
Urheilukentän taaksevaihtoehtoisesti; Heiskontiensuuntaan; Lukonmäen suuntaan.
kyllä ei
18 26 Onko Rantapuisto venerantoineen kunnossa jakäyttökelpoinen?
Josei, niin mitä pitäisi tehdä?Ranta vaatisikunnostusta; maisemasiistimmäksi; venepaikkoja, kyllä ei
35 12 Palveleeko kyläympäristö riittävän hyvin yhteisiä rientoja jakeskinäistä kanssakäymistä?
Josei, niin mitä pitäisi tehdä? keskitettävä kartanon alueelle;
Kyläkahvila, jossa voisi tavatakyläläisiä;Pienimuotoinen leikkikenttä kylänkeskustaan;
Kyläläisiltä aktiivisuutta; Lisääasukkaita;
7.Kilpijärvi kyllä ei
48 0 Tuleeko järven kunnostusta jatkaa?
Jostulee, niin miten?
Särkikalojen tehokalastuksella, 39vastausta Vesikasvejaniittämällä, 39 vastausta
Perustamalla kosteikkoja ja laskeutusaltaita järveen laskevien ojienvarsille,38vastausta Kuoppaamalla järven pohjaa, 29vastausta
Perustamalla suojavyöhykkeitä pelloille järveen laskevien ojienvarsille, 28vastausta Muuten, 14vastausta:
Jätevesiasiat kuntoon rannoilla ja valuma-alueilla(useita mainintoja);
Vedenpinnan nosto(2 mainintaa).
e
4
)
8.Kyläymparisto kyllä ei
41 2 Onko kyläympäristö rakenteellisesti riittävän selkeä ja helposti hahmotettava?
30 15 Onko luonnon jarakennetun ympäristön yhteensovittamiseen kiinnitetty riittävässä määrin huomioita?
Josei, niin mitä pitäisi tehdä?
Rakentamisessa huomioitavavanha, luonnollisetrakennuspaikat käyttöön, eiruutukaavaa;
Uudet rakennukset sulauduttavaluontoon;
Lisäksikysyttiin kyläympäristön arvokohteista ja ongelmapaikoista
Kerro ja kirjoita paperin kääntöpuolelle tai erilliselle paperille, mitkä ovat mielestäsi säästämi-sen arvoisia ja itsellesi tärkeitä paikkoja kylässä, mitkä paikat puolestaan koet ongelmallisiksi.
KIITOKSET OSALLISTUMISESTA!
Tarkempia tuloksia kyselystä voi kysyä nähtäväksimm. kylätoimintaryhmän jäseniltä.
183
LIITE 3. Ote
Mäntsälän osoitekartasta
(Mäntsälä 2002)©
Maanmittauslaitos
2002/luna
nro 7/MYY/04185
4
4
Kuvailulehti
Julkaisija Uudenmaan ympäristökeskus Julkaisuaika
Kesäkuu 2004 Tekijä(t)/ Kaisa Linnasalo
Toimittajat'
Julkaisun nimi Sälinkäänkylän maisemanhoito-ja maankäyttösuunnitelma
Tiivistelmä Työn kohdealueena on noin 800 asukkaan Sälinkään kylä, Mäntsälässä.
Nykyinen Sälinkään kyläkeskusta sijaitsee Mustijoen vesistöalueeseen kuuluvanKilpijärven rannalla. Seonkasvanut 1800-luvun alussaperustetun Sälinkään kartanon ja sen teollisuushistoriallisesti arvokkaan kulttuuri-ympäristön tuntumaan. Sälinkään kylä peltolaaksoineen edustaa uus-maalaistapienipiirteistä maaseutumiljöötä.
Liikenneyhteyksien parantuessa osa Mäntsälän kuntaan tulevasta muuttovirrasta ohjautunee myös Sälinkäälle. Kasvavalle kylälle koko-naisvaltainen maisemanhoidon ja maankäytön ohjaus on tärkeää maaseu-tuympäristön ja kylän omaleimaisuuden säilyttämiseksi. Tavoitteena on viihtyisä jaelinvoimainen kyläympäristö. Keskeisiä kysymyksiä työssä ovat myöskulttuurimaiseman arvopiirteiden ja kyläidentiteettiä luovien tekijöi-den säilyttäminen ja vahvistaminen, luonnon monimuotoisuuden turvaami-nenjamaiseman vesitasapainonylläpito muuttuvassaympäristössä.
Kylän luonnon olosuhteita, historiaa, nykytilaa jatulevaisuuden näkymiä on selvitetty suunnitelman pohjaksi. Suunnitelma sisältää maisemaraken-teeseen nojautuvat maankäytön ja maisemanhoidon pääperiaatteet ja tarkemmat maisemanhoito-ohjeet ja maankäyttöehdotukset kylän eri-luonteisille alueille ja kohteille. Erityisesti on pyritty ohjaamaan uuden rakentamisensijoittumista kylärakenteen jamaisemarakenteen ehdoilla.
Yhteistyötahoinaovattoimineet Sälinkäänkylätoimintaryhmä, kyläläiset ja Mäntsälän kunnan kaavoitusviranomaiset. Työ toimii kylän asukkaille laadittuina ympäristönhoito- ja rakentamistapaohjeina ja pohjana varsinaiselle osayleiskaavoitukselle. Suunnitelmaa voimyös soveltaa muille samantapaisillekyläympäristöille.
Asiasanat maisemanhoito, maankäyttö, kyläympäristö, maaseutu, kulttuurimaisema,Sälinkää, Mäntsälä
Julkaisusarjan nimi janumero
Uudenmaan ympäristökeskus-Monisteita 146
ISSN ISBN
1238-7185 952-463-065-6 (nid.)
Sivuja 186
Kieli Suomi Luottamuksellisuus
Julkinen
Hinta
15€ (sis. alv:n 8%= 1,11€) Julkaisun nimi
englanniksi
Landscapemanagement and land use pian for village Sälinkää
(Southern Finland)
Muut tiedot Työ on tehty maisema-arkkitehtuurin diplomityönä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle. Työhön liittyy myöserillinen CD valokuva-aineistosta.
Julkaisun kustantaja
Julkaisun myynti/
Uudenmaan ympäristökeskus
Uudenmaan ympäristökeskus puh. 020 490 101
Tiedotus fax 020 490 3200
jakaja PL 36 (Asemapäällikönkatu 14) e-mail: kirjaamo.uus@ymparisto.fi 00521 Helsinki
♦
>
i
>
Presentationsblad
Utgivare Nylands miljöcentral Datum
Jimi 2004 Författare/
Redaktör
Kaisa Linnasalo Publikationens
titel
Pian för landskapsvård ochmarkanvändning i Sellinge by
Sammandrag En pian for vård och markanvändning har gjorts upp för Sellinge by i Mäntsälä kommun. Byn har ca 800 invånare och invid sjön Kilpijärvi i Svartsåns tillrinningsområde.Den har vuxit upp intill Sellinge gård med från 1800-talet ochen industrihistoriskt värdefullakulturmiljö. Sellinge by med omgivning är ett gott exempel på en nyländsk, smäskalig landsbygdmiljö.
Bättre trafikförbindelser ledertroligtvis tili atten del av inflyttningen tili Mäntsälä kommun styrs tili Sellinge. I den växande byn ärdetviktigt att styralandskapsvården och markanvändningen för attbibehållasärprägeln avlandsbygd och bymiljö. Målet är entrivsam och livskraftig bymiljö.
Centrala frägor i planen är attbevara och förstärka de värdefulla dragen i kulturlandskapet samt de faktorer som bidrar tili byns identitet, skydda naturens mängfald och underhålla vattenbalansen i ett föränderligt landskap.
Planen bygger på utredningar omnaturförhållandena,historiken, dagsläget och framtidsaspekt. Den följer huvudprinciperna för markanvändning och landskapsvård som stöd för landskapstrukturen och innehåller mera detaljerade instruktioner och förslag för landskapsvård och mark-användning för olikartade områden och objekt i byn. Särskildvikt har lagts vid placeringen av nya byggnader i förhållande tili by- och landskap-strukturen.
Planen har utarbetats i samarbete med Sellinge bys aktionsgrupp, byboma och kommunens planeringsmyndigheter.Den ger byborna råd om miljövårdoch byggsätt och kan ligga som grund för den egentliga delgeneralplanläggningen. Planen kan också tillämpas på andra liknandebymiljöer.
Nyckelord landskapsvård, markanvändning,bymiljö,landsbygd, kulturlandskap, Sälinkää, Mäntsälä
Publikationsserie och nummer
Nylands miljöcentral -Duplikat 146
ISSN ISBN
1238-7185 952-463-065-6 (häft.)
Sidantal 186
Språk Finska Offentlighet
Offentlig
Pris
15€ (inkl. moms. 8%= 1,11€)
Publikationens titel på engelska
Landscapemanagementand land use pian for village Sälinkää (Southern Finland)
Övriga uppgifter Planenärgjort somettdiplomarbete för landskapsarkitektur på arkitektavdelningen i Tekniska högskolan. Arbetet innehåller också en avskild CD av fotomaterial.
Förläggare Nylands miljöcentral Beställningar/
distribution
Nylands miljöcentral Information
tfn 020 490 101 fax 020 490 3200
PB 36 (Stinsgatan 14) e-mail: kirjaamo.uus@ymparisto.fi 00521 Helsingfors