89 Tämä Etelä-Mäntsälän Maamiesseuran
100-vuotisjuhlan merkeissä laadittu historiikki pohjautuu aikaisempiin dokumentteihin, joitaon julkaistu
vii-me vuosikymmeninä seuran täyttäessä tasaisia vuo-silukuja.
Viimeisintämäntekstin pohjana toimivista histori-ankatsauksistaonmv. Sulo Paavolan laatima; hän puo-lestaan onrakentanut 90-vuotisjuhlan katsauksensa ag-rologi Arvi Paajasen työn pohjalle, jne.
Kiitokset kaikilleniille,joiden työtämän uusimman
"laitoksen” valmistamista helpotti, kiitokset sikälikuin ne saajiaan tänä päivänä vielä tavoittavat.
Alkupuheeseen haluaisin liittää vieläsanasen muu-annesta oleellisesta seikasta. Se koskee ajankohtaa, jonaseura on perustettuja jonase viettää juhlaansa.
Aivan viime vuosiinsaakka onMäntsälän Isäntäyh-distyksen perustamisvuotena pidetty vuotta 1888.
Ku-tenSulo Paavolan tekstistä ilmenee,heinäkuun 15. päi-västä em. vuonnaryhdyttiin pitämään jäsenmaksut!-lejä ja jäsenluetteloa ja tarkempaa
perustamisajankoh-taavalottavien tietojenpuuttuessaon tuotahetkeä pi-detty yhdistyksen syntyhetkenä.
Valtionarkistosta hankittu valokopio "Suurivaltai-simmalle,kaikkein armollisimmalle Keisarille ja Suu-riruhtinaalle” osoitetusta sääntöjen vahvistamisano-muksestasisältää sääntöjen ohessa pöytäkirjaotteen pe-rustavasta kokouksesta Kirkonkylän Julenius Maisa-lan talossa helmikuun 27. päivänä 1887. Seurassa on
100-vuotisjuhlia hankittaessa lähdetty siitä,että tämä päivämäärä on Mäntsälän Isäntäyhdistyksen
perusta-misen nimenomainen hetki.
Varsinaisessa seuran toiminnan kuvauksessa olen pi-täytynyt aiempien tekijöiden käsittelytavassa itse asiassa viimeistä kymmentä vuotta ja pientä sanalli-sen asunsamuuttumista lukuunottamatta historiikki on aiempien historioitsijoiden jäljiltä. Asiaton
ker-rottukronologisessa aikajärjestyksessä niitäsen kum-memmin eri otsikoiden alle yksilöimättä. Tämäei vält-tämättäole selkeintapakuvata näinkin mittavaa toi-menkaarta, muttapuolustaa kuitenkin tällaisen
koh-teenkyseessä ollen paikkaansa. Toiminnanaloittain jaoteltu kerrontatapa ei tällaisen suppean repertuaa-rin yhteisön kyseessä ollen oikein ole mahdollistakaan.
Asiatovatperäkkäin ja sillä hyvä. Sadan vuoden ko-konaisuudestasaa vaivattoman selon juuri yhtäpitä-vääjakaiken kattavaa aikaperspektiiviä pitkin liikkuen.
Olen hakenut aiheeseen hieman aiempaa laajempia näköaloja(perustamisvaihe). Sisältääpä tämän vaati-mattomandokumentin loppu hieman tulevaisuuden ar-vailujakin. Ehkä mahdollinen 200-vuotishistoriikin te-kijä nauraa niille ehkä ei. Joka tapauksessa sata vuotta sitten oltiin hyvin tosissaan.
Sääksjärvellä keväällä 1987 Kauko Ollila
Vanhimmat toimivat maamiesseurat 1880 luvulta
Ennen vuotta 1899, jolloin "Osuus- jaYhteistoimin-nan Edistämisseura” Pellervo perustettiin, oli Maa-miesseuroja olemassa maassammekaikkiaan 74 ja niissä jäseniä 1899. Mainittuna vuonnailmestyi toh-tori Hannes Gebhardinteos "Maanviljelijäin yhteis-toiminnasta ulkomailla”. Pääasiallisesti tämänkirjan sekä Pellervo-seuran aikaansaamainnostus, jota myös maanviljelysseurojen taholta koetettiin yhä suurem-massa määrin ylläpitää, synnytti noina ensimmäisinä
"routavuosina” huomattavan määränpaikallisia maa-miesseuroja. Maataloudellinen tietokiija "Maahenki”
vuodelta 1910 näkee seurojen perustamisinnossa myös merkittävän annoksen isänmaallisuuden ilmentymiä.
JoMaahengenaikoihin puhuttiin 1880-luvulla pe-rustetuista seuroistamaamme vanhimpina yhä tuol-loin toiminnassa olevina maamiesseuroina. Kaikkia tuonvuosikymmenen lopulla perustettuja seuroja van-hempi ja yhä toimiva oli vain Ilmajoen maamiesseu-ra; perustettu vuonna 1803. Väliin jäävän ajanjakson kuluessa eri puolilla Suomen Suuriruhtinaskuntaa oli ehtinyt syntyä jakuolla joukko maamiesseuroja. Etelä-Suomeen tiedetään perustetun joitakin maamiesseu-roja jo viime vuosisadan alussa ja Oulun Läänin Ta-lousseuran toimesta niitä syntyi pohjoisempaan Suo-meen 1860luvulla, muttakaikki nekuihtuivat pois elinehtojenpuuttuessa.Varsinainen talonpojan valis-tumisen aika ei paikallistasolla ollut vielä koittanut.
Tämän päivän neuvonnallista kolmiyhteyttä maamiesseura-maatalouskeskus-maatalouskeskusten liitto vastasi vuosisadan vaihteessa yhdistelmä maamiesseura-läänin
maanviljelysseura-maatalous-seurojen keskusliitto. Maanviljelysseurat muotoutui-vat 1800-luvunpuolivälin jälkeen vähitellen 1700-luvun lopulla perustetunKeisarillisen Suomen Talousseu-ran mallin mukaan lääneittäin jakautuneiksi instans-seiksi, jotka perustavalla tavalla ja valtionapujen tultua mukaanmyösyhä ansiokkaammin emäseu-ransa esimerkin mukaan kansantajuistivat sen ajan maataloudellista tietämystä javarustivat talonpoikais-väestöä uudella tietämyksellä, työmenetelmillä jamah-dollisuuksilla. Uudenmaan läänin maanviljelysseura perustettiin tai oikeamminse erkani 1856 peruste-tustaUudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelysseu-rasta läänin suomenkielisten pitäjien toimesta 1897.
Paitsi että tämän maataloudellisen kolmiyhteyden merkittävä tehtäväkenttä jo alkuun olineuvonta,
pai-noilla "SuurivaltaisinKaikkein armollisin Kejsari ja Suuriruhtinas”. Ja jatkuu:
”Rohkenen kaikkein syvimmästä alamaisuudesta anoavaltuutettuna asiamiehenä Mäntsälänpitäjän Isän-täyhdistyksestä Uudenmaan läänistä Helsingin kihla-kuntaan. Kuten myötäliitetty ote isäntä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta Helmikuun27. päivältä vuon-na 1887osoittaa, että tähänmyötä liitetty isäntä yh-distyksensäännöt vahvistettaisiin ja saisivat laillisen voiman Mäntsälässä Heinäkuun 28. päivä 1887.”
Allekirjoituksena: ”Kaikkein uskollisin ja alamaisin alamainen
Karl S. Julenius Mäntsälän Isäntäyhdistyksen puolesta
Pöytäkirja toimitettu Mäntsä-län Isäntä-Yhdistyksen perus-tavassa kokouksessa Kirkon-kylän Julenius Maisalan talos-sahelmikuun27. päivänä 1887.
I.
Puheenjohtajaksi valittiin kansakoulunopettaja A. Kor-honen ja kirjuriksi tai.poika Oskar Laine.
2.
Tarkastettiin ja hyväksyttiin sääntövaliokunnan laati-ma sääntöehdotus isäntä-yhdistykselle Mäntsälässä.
3.
Pyytämään asianomaista vahvistusta Isäntä-yhdistyksen säännöille ja lupaa Isäntä-yhdistyksen perusta-miseen valtuutettiin MaanviljelijäK.L. Julenius.
Pöytäkirja tarkastettiin ja hyväksyttiin. Paikka ja aika edelläsanotut.
Kokouksen puolesta:
A. Korhonen
Oskar Laine Otteen yhtäpitäväisyyden pääkirjan kanssa vakuuttaa
Oskar Laine
Isäntäyhdistyksen perustamiskokouksessa hyväksy-tyt ja edelleen kaikkein korkeimmille vallanpitäjille hyväksyttäviksi lähetetyt säännöt sisältävätmm.
seu-91 tekevät lapsen osalliseksi elinkorkolaitoksessa, sekä
omanesimerkin, että suullisten esitysten kautta saa-dapalvelus-ja työväkeähuomaamaan hyötyä säästä-väisyydestä...”
”...Samoin koko yhdistys paikkakunnallamme
harras-taa maanviljelyksen, karjanhoidon jakotiteollisuuden puoltamista, kokee herättää kansan huomiota järjes-tetyn metsänhoidon hyödyllisyyteen, kehoittaa kan-saanoudattamaanlainkuuliaisuutta ja edistämään isän-täväenja palkollisten keskinäistä sopua ja hyvää suh-dettatoisiinsa, niinkuin saada sopivia rakennustapo-ja, sekä harrastaa muitakin hyödyllisiäja edistymistä tarkoittavia pyrinnöitä maatalouden ja yhteiskunnan alalla.”
2§
"Jäseneksiyhdistykseen pääsee jokainen hyvämai-neinenjarehelliseksi tunnettumies, tahinais-henkilö, joka sitoutuu näitä sääntöjä noudattamalla yhdistyk-sen tarkoituksia kannattamaan ja maksaa yhdistykseen
tullessa ja kunakinseuraavankalenterivuoden alussa jäsenmaksuksi50penniä".
9§
"Raha varoja käytetään pää-asiallisesti postimak-suiksi lähetetyistä rahoista ja takaisin lähetetyistä vas-takirjoista. palkollisten ja köyhän työväen sisäänpa-nosten. niinsanotuksi hoitokulunkimaksun suoritta-miseksi, sekäniin paljon kuin varatmyödenantavat, palkintosisäänpanoksiksi säästäväisten köyhäin edes-tä. ynnämuihin hyödyllisiin tarkoituksiin yhdistyk-sen tutkinnanmukaan.”
Tarkastettu ja hyväksytty Mäntsälässä helmikuun 27. päivänä 1887.
Odert Eskola Oskar Laine
Ensiaskeleet
Isäntäyhdistyksen varsinaisia perustajia ja alkuun-saattajia olivat maanviljelijä,kunnallisneuvos, sittem-min myös valtiopäivämies Oskar Laine
Hirvihaaras-ta jakirkonkyläläinen maanviljelijä Karl S. Julenius.
Painotettakoontässäyhteydessä vielä Isäntäyhdistyksen toimenkuvaa seoli koko pitäjän alueella toimiva yhteisö, oikeastaan lähellä meidän nykyistä maatalous-seuraamme.Kun aikanaan keskiseen Mäntsälään pe-rustettiin toinenseura, siirtyi alkuperäisen yhdistyk-sen toiminta Sääksjärvelle, luoden pohjan Etelä-Mäntsälän Maamiesseuralle.
Kun yhdistyksen varsinainen toiminta tilikirjoihin ja jäsenluetteloihin tulleiden merkintöjenperusteella voidaan katsoa alkaneeksi heinäkuun 15. päivänä 1888, oli jäseniä yhdistyksessä 50. He ovatseuraavassa lue-teltuina siinä järjestyksessä kuin heidän nimensäon tilikirjaan merkitty.
KV. Lund, maanviljelijä Olkinen, A. Korhonen, kansakoulunopettaja Kirkonkylä, OskarLaine,
talok-kaanpoika Hirvihaara, Tilda LaineHirvihaara,Karl S. Julenius, maanviljelijäKirkonkylä, JohnAug. Las-sila, maanviljelijäHirvihaara, AnttiHänen, maanvil-jelijäSääksjärvi,Kasimir Leimu Janakkala,M.F. Es-kola, emäntäHirvihaara, Ad. Tuppuri, maanviljelijä Hirvihaara, A.L. Tuppuri, emäntäHirvihaara, Ma-tilda Martis, emäntäHirvihaara, O.E. Aspelund, kirk-koherraKirkonkylä, Emil Muren, pastori Soukkio, JohanEerola, maanviljelijäSääksjärvi,Knut Edvart Sohlberg, maanviljelijä Sälinkää, Oskari Simenius, emäntäSääksjärvi,Karl Manelius, maanviljelijä
Num-minen, LeanderTupala, maanviljelijäLevanto, Klas Sihvola maanviljelijäSaari, A.V. Gestrin, maanvil-jelijäSääksjärvi, Adolf Tegelman, maanviljelijä Sul-kava, J.H. Jaakkola, maanviljelijäOhkola, K. Saa-risto, maanviljelijä Nikinoja, RikhartLevelä, maan-viljelijäHermanonkimaa, JuhoMelart, maanviljeli-jä Hautmaanviljeli-järvi, AnttiJokinen, maanviljelijä Hermanon-kimaa, VilhoLeino, räätäli Hirvihaara, J.S.Pietala,
maanviljelijäSoukkio, EmilManninen, maanvilj. poi-ka Sääksjärvi, J.A. Holmberg, tehtailijaHirvihaara, A.J. Kallola, maanviljelijäSoukkio, O.V. Ollila, maan-viljelijä Soukkio, V. Tuominen, kauppias Soukkio, Antti Juhan, taloll. poika Soukkio, VitaliHiomala, maanviljelijä Soukkio, Johan Ollila, maanviljelijä Soukkio, Oskar KonstantinPietilä, maanviljelijä Souk-kio, J.V.Pietilä, maanviljelijäSoukkio,Nehemias Me-lart,maanviljelijäLevanto, OskarMelart, maanvilj.
poika Levanto, Juho Tupala, maanviljelijäLevanto, J. Helen Heikkilä, maanviljelijäLevanto, J.E. Vasa-ralinna, maanviljelijäLevanto, JuhoMelart, ylioppi-lasLevanto, J. Hannula, maanviljelijä Levanto.
Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Oskar
Lai-ne, rahastonhoitajan tehtävissä oli Karl S. Julenius.
1887—1905
varovainen alkuIsäntäyhdistyksen ensimmäisenävuonnasaatiin vah-vistus säännöille ja hankittiin toiminnan aloittamiselle välttämättömiä tarvikkeita, kuten pöytä-, tili-ja jäsen-kirjat. Vuoden mittaan pidettiin arpajaiset, joista saa-tiin puhdasta tuloa 87 mk 25 p. Kokonaistulo oli537,36 mk. Ensimmäisen vuoden tulot olivat618,11 mk ja
me-not 138,03 mk, joten ylijäämää kertyi mukavat480,08 mk.
Toiminta hiljeni kuitenkin heti alkuunsa kymmenek-si vuodekkymmenek-si. Todella merkittävää jaseuran
perusaja-tusta lähellä oli ensimmäisen käsityönäyttelyn pito 1902 vanhan pappilan pihalla. Naisten käsitöitä oli näytteillä peräti 93, miehilläkin ja lapsilta 22 yh-teensä 144 työtä. Palkintoja jaettiinkaikkiaan 25 kap-paletta javanhin palkinnon saaja oli 83-vuotias Kris-tiina Lindroos. Hän voitti liinalangallaan ensimmäi-sen palkinnon.
Samanavuonna aikaansaatiin pitäjän ensimmäiset käsityökurssit, 24.3.1903 järjestettiin kilpa-ajot Souk-kien Kotojärven jäällä, keväällä oli juurikaskilpailun vuoro. Tammikuun 19. päivänä 1904 keskusteltiin ensi kerran tarkastusyhdistyksen perustamisesta pitäjään,
muttakäytännön toimenpiteisiin ei hankkeen
puoles-ta vielä ryhdytty. Samassa kokouksessa valittiin toi-mikunta järjestelemään Uudenmaanläänin Maanvil-jelysseuran maamiespäiviä maaliskuun 26. ja27. päi-viksi. Kokouksen viimeisenä asiana puheenjohtaja Os-kari Laine pohjusti esityksellään keskustelua yhtei-senosuusmeijerin perustamisesta Kirkonkylään. Tä-mähanke sai yksimielistä kannatusta jakokouksessa valittiinkin heti valiokunta sitä edistämään. Valiokun-taankuuluivat OskariLaine, L. Herlevi, J. Ahkiola, E. Nieminen, Simenius jaKaukanen. Oskari Laine pyysi, että häntä ei enäävalittaisi puheenjohtaksi. 27.
maaliskuuta 1904 tuli uudeksi puheenjohtajaksi kar-tanonvuokraaja Severin Ahkiola. Uudeksi rahaston-hoitajaksi valittiin maanviljelijä J.O. Simelius (Sara).
Ahkiolan puheenjohtajuudessa pidettiin useita kilpai-luja, aiheinamm.kasvitarhan asiat, kyntö, kesannointi ja juurikasvit.