K y y jä rv e n S a h a n ty ö v ä k e ä v u o d e lta 1 9 2 7 : y lä riv is s ä v a s e m m a lt a O nni N ie m in e n , L au ri M ö k s y , E elis H ä n n i
n en , J o h a n A n tt ila , V e ik k o P o ik k i ja A in o U u s is a io . A la riv is s ä v a s e m m a l
ta E e m il L a h tin e n , M a t t i P o ik k i, N i
k o la i N o p o n e n , L e m p i R a s ila , S a im a S ö d e rb a c k a , M a r ia P o ik k i ja A n ja P o ik k i? K u v a n o m . Y rjö H u u m a r k a n - gas.
Kyyj ärven Saha
75-vuotias
”Alku aina hankalaa”
Ensi helmikuun 6 pnä tulee kulu
neeksi tasan 75-vuotta siitä, kun Jo
hannes M äntynen, Oskar Poikki, Mooses M äntynen ja Vihtori Lauta-
kangas ostivat m aapalstan Juho ja Selma Jokiselta sahan ja myllyn ra
kennuspaikaksi.
Edellä m ainitut Kyyjärven isännät perustivat Saha ja M yllyosuuskun
nan, sekä rakennuttivat sahan ja myl
lyn höyrykonekäyttöisenä. Rakentajat päätyivät mahdollisesti siksi höyryko
neeseen, koska Nopolanjoessa ei ole putousta eikä näinollen voinut ajatel
la vesivoiman käyttöä. Osuuskunta luopui kahden vuoden kuluttua lai
toksesta. Laitos siirtyi oston kautta Johannes Polkille. Veljekset Benhard, M atti ja Hannes perivät isänsä kuole
man jälkeen laitoksen ja hoitivat sitä 2.1.1939 asti, jolloinka sahan nykyis
ten omistajain isä Armi M äntynen yh
dessä Vihtori M äntysen kanssa osti sahalaitoksen. Saha siirtyi kokonaan
Armi M äntysen omistukseen oston kautta 2.1.1941. Sahalaitos on pala
nut maan tasalle vuosina 1933 ja 1949, sekä kerran osittain.
Mikä saha on tänään?
Yritys on nykyään m erkittävä työn
antaja paikkakunnalla. Työntekijöitä on ympäri vuoden 25—30. M erkittä
vintä m aatalouden harjoittajien kan
nalta on se, että tukkipuun kantohin
takin nousee kilpailun ansiosta. Tar- vitseehan saha tukkipuuta vuosittain noin 13.000 m3. Pääasiallisin hankinta tapahtuu omalta paikkakunnalta.
Kuljetus jalostuspaikalle tapahtuu omalla kalustolla. Kilpailukykyä lisää se, m itä pitem mälle pystytään raaka- aine jalostam aan höyläyksen ja kuiva
tuksen kautta. Rakennuslistaa on vie
ty Ruotsiin saakka. Pääasialliset osta
jat tosin ovat Lahden talousalueelta sekä Pohjanm aan puusepänteollisuus.
sa asiakkaat voivat valita ja ostaa tar
vitsemaansa tavaraa.” Toinen m erkit
tävä uutuus on M etsäntutkim uslai
toksen m yötävaikutuksella istutettu energiapaju kokeilu. Jos energiapajun järkevä ja taloudellinen korjuu pysty
tään kehittäm ään tullaan sitä käyttä
mään puutavaran kuivatusuuneissa sahausjätteiden lisänä.
Eteenpäin elävän mieli
Näin juhlavuoden edellä olemme saaneet toteutettua isän suunnitel
m at”, mainitsee Tapio. "Ostim me Ruotsista sahalaitoksen kalustoa ja asensimme yhden kehäsahan eli raa
min lisää. Ensim mäisellä raam illa pelkataan tukit ja kahdella voidaan jatkosahaus hoitaa ja näin toim inta tehostuu entisestään.”
MATTI TAM M INEN
Uutta täytyy uskaltaa
"Kolmen koevuoden hyvän koke
muksen pohjalta olemme anoneet jäl
leen lupaa ns. liikkuvalle lautatarhal
le. Vuosina 1976—78 saimme ensim
mäisenä Suomessa luvan tälle liikku
valle lautatarhalle”, kertoilee veljek
sistä vanhin Tapio M äntynen ja ja t
kaa: "rekka-autoon lastattu lautatar- , ha pysähtyy sovituissa paikoissa, jois- '
S is ä k u v a e n s im m ä is e s tä s a h a la ito k s e s ta v u o d e lta 1 9 2 0 . K u v a n o m . Y r jö H u u m a r k a n g a s .
X
S a h a la ito k s e n to in e n a u to v u o d e lta 1 9 2 0 . O h ja u s p y ö rä n ä ä re s s ä J o h a n n es P o ik k i ja a u to n v ie re llä s a h a n p e r u s ta ja jä s e n O s k a r P o ik k i. K u va n o m . Y rjö H u u m a r k a n g a s .
