Sahaustoiminnan historiaa Huittisten Leppäkoskella · DIGI

Sahaustoiminnan histori aa

Huittisten L"ppäkoskella

Huittisten alueell^ on pitkät perinteet puun sahauksåssa ja vilj an myllytyksessä. Alueella vurtaa useita _f okia ja niissä on paljon koskipaikkof a, ^j oihin

vesivo imaa käyttävi ä sahoja ja myllyjå voitiin nkentaa.

Yksi tällainen saha perus- tettiin Leppäkoskelle Punka- laitumenj o en tannalle vuonna 1,910. Se rekisteröitiin nimellä Leppäkosken saha- ja mylly- laitos K.F, Sakari. Osakeyhtiö siitä tuli vuonna 1,920.

Sahojen suurimp^n^ vi- hollisen^ ovat kautta atkatn olleet tulipalot

ja niitä

on Huittisis sakin sattunut useita.

Leppäkosken saha tuhoutui tulipalossa

vuonna

^1,927.

Syttymisen syynä oli laakerin ylikuumeneminen. Tulipalo ei kuitenkaan yrittåjåä lan- nistanut, va

n

uutta sahaa

alettiin

rakent^maan heti

seufaavana vuonna. Sahaan

hankittiin vuosim alha 1928 oleva Auramerkkin en raaml Tampereen konep ajalta.

Sekä saha että sen yhtey- dessä oleva mylly toimivat luonnollis e sti ve sivo rmalfa.

Tiloilla oli koskiosuuksia _ia näin viljan jauhatuksia saattoi suorittaa myös ilman rahna.

T åma mahdollisuus kuiten- kin loppui, kun 1960-luvulla suurtulvat mursivat padon ja sahauksessa ia ^jauhatuk-

sessa otettiin Leppäkoskella

sähkö

energialähteeksi.

J auhatu s toimi nta lop etettiin 197}-Iuvulla. Suurimpana myllyn asiakk^

n oli

ollut Fluittisten meijeri, jolla oli suuri sikala Lauttakylässä.

Viimeisenä myllärinä toimi Selim Roine.

K.F, Sakarin jdlkeen _sahan omistajana oli hänen poikan- sa liikemies Erkki Sakari.

S ahaus toiminnan pååtytty å

nykyinen omistaja Risto Sa- kari aloitti iäkkään saharaken- nusten purkamisen kevååLlå 2004. Myllyosa on kuitenkin iåtetty purkamatta ja ^sitä on kunnostettu. Myllyn tulevaa

kdyttötarkoitus ta mie tttään.

Lähes

kahdeksankym-

mentävuotias

Aurara ml on myör iätetty paikoilleen

muis tu ttamaan menneiden aikojen sahaustoiminnasta

j okien koskipaikoilla.

Leppäkosken saha

^ja

mylly on ollut

Huittisissa merkit tåvä työnan taia lähe s

sadan vuoden aian. Yaltava

on

myos se puutavaran ^ja

I-epp a ko s ke n s a h ara ke n n a s te n p u r- kaflömaa, keskellä Aara-merkkinen raami uuodelta 1928.

viljan ^{määrä, joka} tässä tuo- tantolaitoksessa on ^j alostettu jatkokdyttöön.

Nyt

purkutyön alla ole- Ya ^raamis aha

oli

^lajissaan

viimeinen Huittisissa. Näin yksi

^mm^ttikunta ^{ia liikelai-} tos on tåltå osin siirtymässä historianhämärään.

Aarre Helminen

78

Huittisten Joulu 2004