Kyyjärven keskikoulun vaiheita · DIGI

ORVOKKI LINNA

Kyyjärven keskikoulun vaiheita

Kun pitkäaikainen unelma muuttuu todellisuu­

deksi, merkitsee se samalla yhtä hyvin yksilön kuin yhteisönkin kohdalla toiveiden toteutumisen aiheuttamaa helpotusta ja yleistä ilonaihetta. Jo ­ takin tällaista tunnelmaa oli havaittavissa elo­

kuun lopussa vuonna 1965 Kyyjärvellä, missä vuosikausien unelma omalla paikkakunnalla toi­

mivasta keskikoulusta toteutui käytännössä ja pi­

täjään perustetun valtion omistaman koulun en­

simmäiset oppilaat aloittivat opintonsa kotoisen Kyyjärven tutulla maaperällä. Todellakin maini­

tun vuoden syyskuun ensimmäinen päivä merkit­

si suurta käännekohtaa opinhaluisen nuorison keskuudessa. Monet tähän saakka olivat suun­

nanneet kulkunsa naapuripitäjien kouluja kohti.

Paljon suuremmaksi on kuitenkin vuosien mit­

taan noussut niitten nuorten lukumäärä, jotka ovat jääneet vaille oppikoulun antamaa opetusta lahjakkuudestaan ja opinhalustaan huolimatta, koska kustannukset olsivat voineet monille tulla ylivoimaisen suuriksi.

Valtion omistamaa oppikoulua alettiin suunni­

tella Kyyjärvelle jo vuoden 1962 lopulla. Seuraa- van vuoden aikana valtuusto teki esityksen ope­

tusministeriölle määrärahan varaamisesta valtion vuoden 1964 budjettiin. Esitystä puollettiin sekä kouluhallituksessa että opetusministeriössä, mutta valtion talousarviosta se jäi pois. Niinpä esitys uudistettiin tammikuussa 1964. Asia sai myöntei­

sen ratkaisun, kun kansanedustaja-aloitteiden pohjalta saatiin tarvittava määräraha vuoden 1965

talousarvioon. Lopullisen päätöksen keskikoulun perustaminen sai, kun koulun alkamiseen tarvit­

tavat varat 10.000 mk tulivat hyväksytyiksi tasa­

vallan presidentin esittelyssä 27. 8. 1965 ja an­

nettiin asetus oppikoulun perustamisesta.

Tieto koulun perustamisesta levisi pikaista vauhtia kaikkien keskuuteen. E i ole vaikeata pää­

tellä, millaiset mielialat lasten vanhemmilla silloin oli, kun monien vuosien haave oli toteutunut.

Vaikka tieto koulun perustamisesta tuli vasta kovin myöhään, päästiin kuitenkin aloittamaan koulutyö syyskuun ensimmäisenä päivänä. Jo ke­

väällä oli hiljaisuudessa suoriteltu valmisteluja koulun aloittamiseksi syksyllä. Lapset olivat olleet naapuripitäjien oppikoulujen pääsykokeissa, ja kun puhe oman pitäjän koulun mahdollisesta al­

kamisesta vahvistui syksyä kohti, kannusti tämä monia vielä syksylläkin osallistumaan pääsykokei­

siin. Vastaperustelulla keskikoululla ei voitu jär­

jestää omia pääsykokeita, koska määrärahan myöntäminen ja asetuksen anto jäivät kovin myö­

häiseen ajankohtaan.

Koulutyö aloitettiin tyhjäksi jääneessä kirkon­

kylän entisessä kansakoulussa, joka sijaitsee eräällä Kyyjärven kauneimmista paikoista lähellä leirintäaluetta. Kyyjärven kunta teki sopimuksen kouluhallituksen kanssa luvaten huolehtia ope­

tustiloista niin kauan kunnes uusi koulu valmis­

tuu. Se päätti myös lahjoittaa valtiolle tontin uut­

ta keskikoulurakennusta varten. Keskikoulun

"historiallisesti” ensimmäiselle luokalle tuli oppi­

laita 40, joista oli tyttöjä 23 ja poikia 17. Ensim­

mäisiksi vanhempainneuvoston jäseniksi tuli vali­

tuksi kunnansiht. Eino Kainu, opett. Urho Veijo, liikemies Toivo Löytönen, liikemies Toivo Hei- nua ja maanvilj. Allan Karstunen.

Se välitön ilo, joka valtasi pitäjän asukkaat koulun perustamisen johdosta, oli selvästi havait­

tavissa myös oppilaiden kesken. Myös tietoisuus

”esikoisasemasta” kuvastui läpi vuoden vilpittö­

mänä kiitollisuutena niitä kohtaan joitten uuras­

tuksen tuloksena oman pitäjän opinahjo pääsi al­

kuun. Opinhaluisina he tulevat edelleenkin pit­

kien matkojen takaa koululle myötämielisten van­

hempien hyvät evästykset kannustiminaan.

Kyyjärven keskikoulun oppilasmäärä on nous­

sut 154: ään ja luokkia on neljä kaikkiaan. Kulu­

neiden vuosien aikana Kyyjärven kunta on aivan esimerkillisellä tavalla antanut tukensa aloittele- valle koululle. Eivät kauneimmatkaan kiitoksen sanat riitä korvaamaan sitä lämpöä, mitä on kun­

nan taholta osoitettu. Koulurakennusten ja luok­

kahuoneiden kunnostamisesta on pidetty hyvää huolta. Keskikoulun käytössä on kaksi erillistä koulurakennusta vuosilta 1902 ja 1935. Van­

Keskikoulun IV luokka, koulun ensimmäiset oppilaat luokanvalvojineen

hempaan rakennukseen on sijoitettu I, I I , I I I luokka ja uudemmassa rakennuksessa on opetta­

jainhuone ja IV luokka. Lisäksi on erästä pientä luokkahuonetta käytetty veistoluokkana. Voimis- telutuntien pitoa on koko koulun toiminnan ajan helpottanut se, että niitä on saatu pitää uuden keskuskansakoulun asianmukaisissa tiloissa. Myös tyttöjen käsityötunteja ja kotitaloustunteja on pi­

detty kansakoululla. On tosiaan ollut ilahduttavaa todeta, että myös kansakoulu ja sen opettajat ovat ojentaneet auttavan kätensä väliaikaisissa ti­

loissa toimivalle koululle. Ruoka on joka päivä saatu kansakoululta pientä korvausta vastaan.

Kunta on antanut keskikoulun oppilaille ilmaisen autokuljetuksen. Kouluautoissa kulkee kaikkiaan 80 oppilasta. Opetusvälineistöä on saatu lainata myös kansakoululta. Omaa kalustoa ja opetusvä­

lineistöä on hankittu myönnettyjen määrärahojen puitteissa keskikoululle, mm. piano, levysoitin, magnetofoni, raina-, monistus- ja kirjoituskoneet sekä ruotsin ja englannin kielen opetusta varten oppikirjoja vastaavat kielilevyt.

Opetustoiminta hoidettiin keskikoulun parina ensimmäisenä toimintavuotena pelkästään tunti­

opettajani voimin. Keväällä 1967 perustettiin en­

simmäinen lehtoraatti opetusaineina ruotsi ja

englanti. Viime keväänä perustettiin kaksi uutta nuoremman lehtorin virkaa, nimittäin suomen ja historian sekä matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan virat. Ensi vuonna tulee perustettavaksi myös luonnonhistorian ja maantiedon lehtoraatti.

Näin on ensi syksynä, kun keskikoulun viides toi­

mintavuosi alkaa, neljä vakinaisen opettajan vir­

kaa. Tällä hetkellä koulussa on opettajia kaikkiaan yksitoista, joista kuusi on keskuskansakoulun ja kansalaiskoulun opettajia.

Vaikka keskikoulun käytössä oleva kansakoulu sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä, ei alue ole kuitenkaan riittävän iso uuden koulun paik­

kaa ajatellen. Vuosien aikana on ollut todellakin monia suunnitelmia uuden rakennuksen paikasta.

Koulu vaatii ympärilleen määrätynlaisen alueen, ja tulevaisuuden koululla on esitettävänä monia vaatimuksia ollakseen täydellinen. Tonttikysymys selvisi vuoden 1967 aikana. Kyyjärven kunta lah­

joitti maanvilj. Toivo Lintulahdelta ostamansa 1 ha:n suuruisen tontin valtiolle uuden koulun pai­

kaksi, jonka myös valtioneuvosto hyväksyi. Alue sijaitsee keskuskansakoulun ja urheilukentän vä­

littömässä läheisyydessä. Tämän jälkeen on tehty monet eri raha-aloitteet eduskunnalle uuden kou­

lun saamiseksi. Tosin valtiovarainministeriössä ne

9

Nykyaikainen hinaaja Riuttasalmessa. Noin 20 v. sitten.

Lapsena olin joskus mukana kesänaikaan kirk­

komatkalla. Silloin usein, varsinkin rippipyhinä, lähtö tapahtui jo lauantaina iltapäivällä, koska ripillekirjoitus oli lauantai-iltana kirkossa. Sen suoritti silloin kanttori August Viitala. Kaikki ri-

hylättiin viime vuoden puolella. Koska Kyyjärvi on eräs harvoista paikkakunnista, joka viime vuo­

sien aikana on valtion toimesta saanut keskikou­

lun, ei kunnan taholta kuitenkaan ole jääty odot­

telemaan asioitten verkkaista kehitystä, vaan mo­

nien tarmokkaitten miesten asioimisten kautta on päästy nyt sitten niin pitkälle, että hallituksen 4. 10. 1968 eduskunnalle antamassa tulo- ja me­

noarvioesityksessä otettiin huomioon myös Kyy­

järven keskikoulun rakentaminen. Ensi vuoden alusta lähtien on siis ehdotettu 400 000 mk ra- kennustöitten aloittamiseksi kokonaiskustannus­

ten ollessa 720 000 mk. Kaikkien yhteisenä toivo­

muksena onkin, että työt pääsisivät alkuun mah­

dollisimman pian, ja tälläkin tavalla vältyttäisiin uhkaavalta talven työttömyydeltä, joka monien mielen jo on katkeroittanut. Opetustoiminnan kannalta on myös aivan välttämätöntä päästä mil­

tei jo vuoden sisällä uusiin tiloihin. Lähivuosien tilastot osoittavat, että kouluun pyrkivien oppi­

laiden lukumäärä pysyisi ennallaan. Viime vuoden osalta voidaan sanoa, että I luokan pääsykokeissa hyväksyttyjä oli enemmän kuin kouluun voitiin ottaa. Tämä taas antaa aiheen suunnitelmalle rin­

nakkaisluokkien perustamiseksi, mikäli koulun pikainen rakentaminen on mahdollista.

Lähiviikot antanevat vastauksen tähänkin ky­

symykseen. Tosiasia on kuitenkin se, että ilman sitä uutteruutta ja sitkeyttä, millä asioita on ajet­

tu viime vuosina, ei olisi koskaan päästy niihin myönteisiin ratkaisuihin, jotka ovat Kyyjärven keskikoulun hyväksi koituneet.

Muistoja kirkko- matkoista

piile menijät eivät kuitenkaan lähteneet lauantai­

na, vaan vasta sunnuntaiaamuna, sillä oli tapana, että vain joku henkilö kylältä meni ja kirjoitutti oman talon väen ja naapurinsa ripille. Muistan hyvin Hilda Aumasen, joka otti tämän tehtävän suorittaakseen. Pyytämättäkin hän kirjoitutti lähi­

naapurinsa, josta kuitenkin heti ilmoitti asian­

omaisille, että saavat mennä silloin kuin tahtovat.

Ei ollut sitten enää huolta ripille kirjoittamisesta.

Keskivahankalaiset Kaijanmäkeä, Piiparia ja Pitkälehtoa myöten kuljetettiin samassa roikassa.

Kirkkoon kun lähdettiin, niin naiset nostivat ha­

meen helmat vyötäröisille ja ottivat kengät käteen ja eväsnyytin toiseen. Kävellen tultiin Matilaiselle, josta edelleen Miinan talon pihan sivu riihen luokse ja siitä laivarantaan. Siellä oltiin aamusella hyvissä ajoin, ja voitiin seurata laivan kulkua Laikalta ja Perälästä asti. Laivan lähestyessä Mati­

laisen rantaa se alkoi puhaltaa pilliin kovalla äänellä. Se juhlisti tunnelmaa erinomaisesti.

Poikaset olisivat halunneet mennä itse laivaan, jossa toisessa osastossa keskellä lattiaa jyskytti suuri pysty höyrykone ja penkit olivat seinän vie­

ressä. Mutta tavallisesti itse laiva, johon mahtui useita kymmeniä henkilöitä, tapasi olla jo Matilai­

selle tullessaan niin täynnä, että sieltä lähtevät saivat mennä roomuun, jota laiva hinasi perässään.

Se oli niin suuri, että muistelisin siihen mahtu­

neen enemmän kuin laivaan. Laituri oli rakennet­

tu niin pitkälle järveen, että laiva ja roomu voivat siihen hyvin uida.

Laiva uida hyrskytteli sitten Tapulinlahden rantaan, jossa lasti purkautui laiturille. Rannassa vielä peseydyttiin, pantiin kengät jalkaan ja men­

tiin kirkkoon.

Erikoisesti jäivät mieleen ne matkat, jolloin jo lauantaina mentiin kirkolle. Yöpymispaikka oli tavallisimmin Kivikolla, Väinölässä ja Juudin tu­

valla. Pyhäaamuna vanhemmat ihmiset nousivat varhain ylös ja menivät rantaan pesulle, josta sit- 10