"Taas työväentalo palanut" · DIGI

"Taas työväentalo palanu t"

Tähän otsikkoon törmäsin lukiessani mikrofi lmiltä Helsingin Yliopiston kirjaston lukusalissa vanhaa Satakunnan Kansa- lehteä, joka oli ilmestynyt

jorlukuun

17 , päivänä 1919.

Artikkelissa kerrottiin, että lGrhiniemen työväentalo oli

palanut sunnuntainyönä poroksi.

grtr

Olen vuosia kerännyt tie-

toja

lapsuuteni kotikylää koskevista

vanhoista

ta- pahtumista, joten tämd.kin

artikkeli johti

"jatkotut-

kimuksiini".

Helsingissä olevasta Tyovaenarkistosta loysin materiaalia Karhinie-

men

työväenyhdistyksestä

ja

sen vaiheista. Aineistoa ei ollut paljon, mutta se oli helposti loydettdvissä sekä luettavissa. Kiitos arkistoj.t nykyisten tietokantojen !

Suur-Huittisten historian

III.2

osassa mainitaan, että ryöväenyhdisryksiä

Huitti-

sissa

oli

perustettu vuonna 1906

mm.

Suttilassa, Loi-

massa, Huhtamossa, Raija- lassa, Palojoella, Sammussa ja Karhiniemellä. Seuraavana vuonna saivat räikänmaalai- setkin oman yhdisryksensä.

Aikanaan yhdisrylaistä suurin

oli

Loiman yhdistys, ^jossa oli

125 jdsentä ja Karhiniemellä oli alkuvuosi na 34 jäsentä.

Työväenarkistossa olevasta materiaal ista )lhdisryksen aineisto alkoi vuodesta L906

ja

loppui vuoteen 1930, tosin vdliltä

puuttui

useitakin vuosia.

Tirtustuin yhdisryksen pöy-

täkirjoihin

sekd muuhun materiaaliin.

Lukija huomioinee, että

Karhiniemen

työväenyh- disryksen synryajoista on

kulunut lfies

sata vuotta,

eikä silloin monet aktiivisesti toimineet yhdisryksen ^j äsenet olleet luku- eikä kirjoitustai- toisia, koska kansakoulutoi- mintaa ei ollut vielä heidän nuoruudessaan olemassa.

(Allekirj o ituksena kaytettiin puumerkkia!)

)hdisryksen toiminta Kar- hiniemella oli varsin vilkasta, kokouksia oli säännöllisesti

kuukausittain.

Pienetkin päätökset

tehtiin

yksituu- maisesti. Kokouskaytantöä pyrittiin kehittämään tarkoi- tuksenmukaisemmaksi "lo- peftamalla ryhjien ajatusten haastaminen" ja saapumalla kokouksiin ajoissa.

Parasta j?ilkipolville orr, että yhdisryksen kokouksista pidettiin pöytZfirjoja, jotka

nyt

ovat meidän luettavis- samme. Ne ovat suhteellisen selkolukuisia

ja

niissä on kerrottu yhdisryksen toimi- henkilöistä. Ilmeisesti suuri osa

Lylatr

torppareista ja työväestöstä

kuului

yhdis-

tykseen.

Jäsenistöstä

oli

nimetty

eri toimikuntia mm.

hu- vitoimikunta,

joka

^jetjesti

ohjelmallisia iltamia, olipa pienimuotoinen kirj astokin muutamine niteineen. Yh-

$uithliBfs Polof loiirrc fpnltult'

taits, ^tDoBIEn Uilö SorDinienrcn tUt'tuöcnt&lo. No fuomoftiln ^tto

! iiötleen _böUö, nuth tdi oli io

fifgiir ^{fernut niin lrnrrsn tuollon}

ettei fonrlnutu3 ^snöö

^:

tudlnut' :tulfo IUiUlnDIleen, goto menr _Potlgfn

tunniBh poid0ii.

.

$q,{![a ^o8f oflul trn 0:n ^iltomo,

jol.r'loppui Ih tg. Etd;fi irtil$ö'

JUn ^{DU pn tuntenlobmr ,$ttii _Pet'

iån toiiid,

^-

Dibett6ö.:,Dflttfit

^u

tliu ^to tuonce iotctn: tdlduuuö,tfhm,.

;

lukuuta L906. Kokouksen pöytäkirj assa mainitaan, että

"päätettiin _yhryä Huittisten tydvdjen yhrisryksen torp- pariosastoksi". Mutta ennen vuoden loppua jo kumottiin

p erustamiskoko uksen p äätös

ja

"pirettin" toinen kokous samassa paikassa, "josa ku-

mottin viime

^kokouksen

päätös ja päåtettiin perustaa itsenäinen yhristys ^jäsentäjä hankkimaan valittiin ^Fabian Harju ja Nestori Santala"

$tolcnnuå dt tDotupl€iltt $o[e' rn(hn D. In. funnln prlnpuDbtt,

disrys toimitti omaa "Yritys"- nimistä lehteä, joka sisdlsi

muuraman kasinkirj oitetun sivun. Materiaali lehteen oli kerätry muista lehdistä, mutta myös yhdisryksen om at jd-

senet osallistuivat aktiivisesti aineiston kirj oittamiseen.

Karhiniemen työväen yhd istyksen perustam ⁱ nen Tyovaenyhdisryksen ensim- mäinen

ja

perustava ko- kous pidettiin

\7

Pakkosen torpassa

22.

päivänä

jo*-

30

Huittisten Joulu 2005

Marraskuun

kuukausi- kokouksessa oli keskustelun aiheena ryöväen

palkkoj.t

taksoitus sekä muut ryöväen elinehtojen tärkeät asiat.

Joulukuun kuukausiko- kouksessa ehdotettiin edus- tajaThmpereen koko maata käsittdvään torpparikoko uk- seen, jossa kasiteltiin ^maa- talousohj elmaa. Edustaj aksi valittiin toveri O. Terho.

Vuonna 1907 jäseniä yh- disryksella oli 43 ja rahaayh- disryksella oli ^" 200:7 markka

|

5 penniä".

Vuoden 1908 tammikuus- sa keskusteltiin yhdistyksessä oman talon hankkimisesta ja toimikuntaan valittiin Fabi-

an Harju,

Ville

Pakkonen varalle valittiin Kulmanen ja Kokman. Palkkaa maksettiin

I

mk/reissulta.

Huhtikuun kokouksessa

valittiin

F. Harju Palokun-

nan talolla

pidettdvään valitsij ayhdisryksen kokouk-

seen Lauttakylään. Samassa

kokouksessa keskusteltiin

eduskuntaehdokkais ta ja ase-

tettiin vanhat edus ajat ensi sijalle ja uudeksi ehdokkaaksi ehdotettiin ^{F. Terhoa} KeiLf-

ästä. Thkseerauslautakunt aan ja valtuustoon valittiin ^myös ehdokkaaL

Kokous päätti, että vap- puiuhlassa kokoonnutaan santakuopille, ^j osta ldhdetään kavelyretkelle Lauttakylään.

Kulkueen

lipunkantajat

valittiin

sekä jarjesryksen valvojat.

Neljanneksi otettiin vielä kasiteltdväksi kyrymys "jot

avustetaan Terhoo, että han

on

paikkakunnalla vaali- kiihoiuajana

ja

päätettiin pitää

huvit,

jonka tulokset luovutetaan Terholle jos tulot on pienet niin maksetaan yh- disryksen kassasta lisää".

Toukokuun kuukausiko- kous keskusteli oman talon tonttimaan vuokraamisesta

ja jatkettiin

keskustelua oman talon hankkimisesta.

Talon hankkimiskuluj a varten tehtiin velkaki rja Lauttalrylan

ryöväe nyh di s tyks e I tä.

"Valtakirja. Annettu tam- mikuun ensi päivänä pireryn tyäväj en yhrisryksen p uolesta teettämään velka kirjan ja ot- tamaan lauttakylän _ryävdjen yhrisrykseltä

viiren

saran markan lainan yhrisryksen ragennus rahastolr. Täysin valtutetut Kalle ^Kivine n ja

\fille

Pakkonen. Täkauk- seksi Fabian Harju ja Frans

\(/ahtari".

Marraskuun kokouksessa

keskusteltiin rakennuksen

tarvikkeiden

hankinnasta

ja

toimikunta päätti min-

kälainen

rakennus tulee.

Se on

7

^syLtå pitka j^

4

¹¹⁶

syltää leveä. (syltä

on

I,7B rrr = 3k1ryrnåråå, kirjoittajan lisäys). Päätettiin itse rikkoa kivet. Seka tehtiin kontrahti tonttim aan vuokran maksa- misesta.

Vuokravälikirja:

Allekirjoittanut

vuokraa niinsanotusta I(raappalan maasta

Tirrin

^rajaha maan-

tien vierestä noin viisi ka- panalaa maata Karhiniemen Tyovaen yhdisrykselle aij otun talon tonttimaaksi seuraavilla ehdoilla:

l.Vuokra aika kestää viisi-

ky--entä

vuotta.

2. Työv. yhdisryksen on tasta maKsettava I vero vuo- sittain kakstoista markkaa viisikymmentä penniä.

3.

Vuokrasumma on aina makseftava vuosittain

Marraskuun

kuluessa ja ensimmäinen vuokra heti v?ilikirjan saatua.

4. _Jor

^{tonttimaa Työ.}

yhdisryksen puolesta tulee siirreryksi uudelle omistajalle, on hän velvoitettu muutosti- laisuudessa, jos tahtoo edel- leen tonttim aata hyvzikseen

käyttää, anoa ^maksamaan vuokraaj alle (25) kaksilcym- mentdviisi markkaa.

5. Kaikki lanta mikä tulee sanotulla tontilla, on kuuluva vuokran antajalle.

Huittinen, 12 p:nä Mar- rask. 1908. Vihtori Vastamä-

Huittisten Joulu 2005 3 I

ki, puumerkki tilallinen Edella mainittuihin ehtoi- hin on Tyo. yhdisrys valtuu- tetun asiamiehensä kautta suostuvainen

ja

sitoutuu niitä noudattamaan. Paikka ja alka kuin ^edella mainittu.

Kautta

Ville

Pakkonen ja puumerkki

Todistavat: Mandi ^Reki- koski ja Frans Rekikoski

Kiinnityspäätös työväentalon tonttimaahan:

Vuonn a I91 1 Lokakuun 10.

päivänä varsinaisissa syyskärä-

jissä Huittisten, \Tampulan

tdyttäminen

ja

kuka niitä tulee tdyttämään. Vuoden

lopussa yhdisryksella oli rahaa

300'22 mk. (300,22 ^{mk) ja} yhdisryksen jäsenluku 28.

Vuosi 1909 oli yhdistyk- sen oman talon rakennus- vuosi. Vuosikokous valitsi keskuudestaan erilaisia toi- mikuntia mm. rakentamista varten ja huvien jårjestämistä varten sekä rahastonhoitaj an,

sihteerit ja kokouskutsujan.

Jäsenmaksut

olivat

kuten ennenkin 3 mk.

Heinäkuun kokous päät-

ti

"ottaa 200 kahrensaran markan lainan lauttakylan

keskusteltiin lasin puitten aineitten hankkijasta, jotka sitoutui laittamaan Fabian Harju 6 markalla laveltä ja heinäkuun kokous teki påa- töksen 200 markan lainasta ja välikattolaurat tuo Marttilan sahalta F. Harju, joka saa B

markkaa.

Lokakuussa

oltiin jo

ra- kentamisessa

niin

pitkalla, että päätettiin "kamarin ja kookin tilkittemisestä. _Jäsenet tilkittevät ja tilget tuo Ville Pakkonen."

Ilmeisesti talo valmistui

jouluun

mennessä koska 26.12.1909 kokous päätti antaa vuokralle "kamarin ^ja kookin _Jalmari Vikmannille seuraavilla ehroilla: kamari oltava vapaana silloin kun yhrisrys pitää huvej a tai ilta- mia ja kooki kahvein keittoa varten. Vaan puut silloin yh- risrykseltä kahvin keittoon.

Tulee pitää huoneet puhtaana ei pilata eika tärvellä laattioi- ta. Mitä tulee iltamia, huveja

tai

yhrisryksen kokouksia laittaa lemmintä. On oltava

kuukauren

ylössanomus vuokraajan

ja

yhrisryksen valillä eikä kella yhrisryksen jäsenellä saa olla hänen valta erittäin vaan mitä ^jos yleensä kokouksessa päätetään" ^.

Vuoden 1909

^lopussa

yhdisryksella

oli

rahaa 95 markkaa.

Vuonna

f9f0 oltiin jo

omassa talossa. Huittisten Karhiniemen Työvaen yh-

disryksen kokouksessa omalla talolla helmikuun 3 p.l910 päätettiin pitäa arpalaiset ra- kennusvelan lyhentämiseksi

touko-,

kesä-, heinäkuun

aikana. Arvan

hinnaksi määrättiin 25 penniä kappale.

Arpaj aisluvan hakij aksi otet- tiin piirisihteeri I. Merivirta Turusta.

Frans Vahtari,

kirjuri

^ja

Ville

Pakkonen, puheen- johtaja.

Liitteenä oli:

"Päätös Hänen Ylhaisyytensä Suo- men Kenraalikuvernööri on suvainnut antaa suostumuk-

sensa mainittujen arpajaisten toimeen panemiseen. Jotenka ne saadaan pitää kuitenkin silla ehdolla, ettei arpajais- tilaisuudessa saada pitää minkaänlaisia puheita eikä esitelmiä.

Tirrussa läänin kanslia 29.

päivänä kesäkuuta 1 9 10.

N. Borgström"

Ilmeisesti talossa oli ^vielä pientä keskeneräisyyttä, koska

elokuun kokous päätti, ^että talon nurkat vuorataan ja tilkitään. Seinät ^maalataan ja ovet ja välikatto.

Vuoden 1911 vuosiko- kouksessa

päätettiin,

että anotaan arpaj aisten pitolupaa sFys- loka- tai marraskuun aikana pidettdväksi. Arpa- jaistuotot kdytetään raken- nusvelan lyhentämiseksi.

Tämmikuun kokous päätti lahettää osanottajan luento- kurssille Laumakylaan sekä

talon kuistin rakentamista

suunniteltiin ja

valittiin

ryöryhmä.

^{Ja vielä tärkeä}

asia, kun päätettiin ost aa yh- disrykselle prännäri, mylly j^

maitokannu.

Maaliskuun kokous päät- ti, että talon kuistiin laitetaan pellinen lakka rautakannatti- mien kanssa. Ovien tilaajaksi valittiin Ville Pakkonen. Ti- lattiin myös laulukirjoja yh- disrykselle. Kitj astoa lisättiin 25 markalla.

Huhtikuun kokouksessa päätettiin lahteä ryöväenta- lolta Ho 2 vappukulkueessa, johon valittiin lipunkantaja ja airuet. Keskusteltiin talon välikaton ripojen ja sahajau- hojen hankinnasta mutta asia

jätettiin pöydälle.

Kesäkuun kokous päätti ostaa kahvikuppeja

ja 5

^I

kahvipannun

ja

kattilan 7 l. Tusina lusikoita ja Vz tu- sinaa kahvikuppeja

I

tusina juomalaseja. Tilataan ^"Työ- läisnainen"

ja

"Helsinkin ryömies"- ^lehdet.

Lokakuussa anottiin jat-

koarpaj aisia rulevaksi marras- kuuksi. Koska viime syyskuun

17. päivänä jäi arpalippuja

Karhiniemen työuäentalo. Kuua: Ktjo Jaahola.

ja

Punkalaitumen pitäjien

karaj akunnassa vahvistettiin

kiinnirys

Tälollinen _Juho Vihtori Vastamäen omista- maan \Tastamdki nimiseen 1l 12 mantt aalia suuruiseen nelj ännekseen Isoraution pe-

rintötaloa N: o 7, Huittisten pitäjän Karhiniemen ^kylässä, Karhiniemen Tyovaenyhdis- rykselle vakuudeksi edella seisovaan vuokravälikirjan pysryäisyydestä, todistaa Kihlakunnan oikeuden puo- lesta Michael Paqvalin.

Joulukuun 1908 kuukau- sikokouksen

huolen

^aihe näytti olevan kaavakkeiden

ryavajen yhrisrykseltä. sekä

päätettiin milla

^tavalla

ragennusta ruvetaan tege- mään. Laina ottamaan ja velkaki rjan tekemään tdysin

valtuutettuina yhrisryksen puolesta Simula takauksille Pakkonen."

Seka päätettiin

milla tavoin "ragennus ruvetan te- gemän ja paatös tehtin anta urakalla vähemmän vaatival- le min ga ragennus komitea

hyväksyy.

Urakkaarjous päätettiin tehrä 15. påivänä tammikuuta urakan kokous hyväksyi Vetrik Salolle."

Toukokuun kokouksessa

37

Huittisten Joulu 2005

myymättä. r\rpajaistuotot

kaytetään

rakennusvelan lyhentämiseen.

Marraskuun kokous päät- ti perustaa keskusteluseuran,

joka

kokoontuu

2

kertaa kuukaudessa.

Lukija huomioinee, että

Karhiniemen

työväenyh- disryksessä

oli

sen aikaisen

mittapuun

mukaan myös

kulttuuri huomioitu; tuli

valtakunnallisia lehtiä, kir-

jastossa oli kirjoja ja tehtiin omaa lehteä,

jonka

nimi

oli

"Yritys" _sekä

nyt oltiin

perustamassa keskusteluseu- raa! (Tässä haasteita nykyisille kylaseuroille.)

Vuoden L9I2

vuosi- kokous arvioi yhdisryksen irtaimiston; talo 4000 mk, 1 pöytä 10 mk, lamput 12

mk, 2 kahvipannua 12 mk,

1 kattila 11

mk,

kahvikupit 11 mk, juomalasit 11 mk, 23 kahvilusikkaa 3 mk, kah- vipalttina

I

mk, maitokannu

I

mk, tiskivati, vesikuppi, 4

kpl

^{lautasia, soppakauha}

teesihti, laulukirjoja ¹⁰ kpl, lainaki rjoja 24 kpl.

Tehtiin myös päätös saada

" koko us tarkoituksenmukai-

semmaksi lopettamall a tyhji- en ajatusten haastaminen ja

j okainen saapuisi kokoukseen klo 4

j"

oltaisiin viimeistään klo

7

^vapaat, ettei liikojen kinausten tdhren väsytetä kokoukseen tulijoita" ^.

Joulukuussa

^pidettiin lapsille kuusijuhla, johon ostettiin namuja pussiin ja illalla pidettiin iltamat. Ilta- miin tilattiin pullia ¹⁰⁰ kpl

(2

pennin), pieniä leipiä 200 kpl, 1 kg karamellejä, hopea lankaa, lyhtypaperia. Soittaj a palkataan.

Vuosikokoulrsessa 19 L3

valittiin

puheenjohtaja, sihteeri entisilla ^{ehroill a} ja

palkoilla.

Rahastonhoita- jalle maksetaan 5

mk

sekd kirj astoa hoitavalle. Valittiin kolme ^j ärj esryksen valvoj aa.

Jäsenmaksuksi ^pääte ttiin ²⁵

p I

henkilö. Yhdisryksen tilaa vuokrataan jäsenille ja

vieraille. Talon vuokraus 8

markkaa vieraille ja omille puolella.

Maaliskuun kokous päät-

ti

^maksaa velkaa 200 mk ja rahaa jäi 186 mk 97 p yhdis- rykselle.

Annettiin

kunnallistoi- mikunnalle päätös, vaikka F.

Harju oli aluksi vastustanut, mutta perui ennen päätöksen tekoa ajatuksensa. Päätettiin maalata talon muurit.

Lokakuun kokous

l9l3

keskusteli maksetaanko F.

Harjulle tekemänsä kaapin hinta

ja K.

Simula lupasi tuoda sen. Kitjastoa pide- tään auki joka toinen sun- nuntai klo 7 -8. Joulukuussa ostettiin halko j^ j^ripoja sekä maksettiin vakuutus.

Vuonna

l9l4

huhtikuun kokous erotti ^{jäsenen järjes-} tyksen valvojan tehtävistä ja antoi muistutuksen hänen pitämästään hairioistä nåy- telmäseuran harjoitusten aikana.

Kesäkuun kokous päät-

ti,

^ettei osteta Th-pereen kenkatehtaan rikkurien val- mistamia kenkia niin ^kauan

kuin

tehtaat ovat lakossa.

Ei pystyta avustamaan huo- noista rahavaroista johtuen tamperelaisia.

Päätettiin antaa ikkuna- pokien ^maalaus

\7.

Pakko- sen tehtdvdksi. Keskusteltiin sfikovalon ottamisesta yhdis- ryksen talolle.

Kokouksien muistioita ei ole rnrodelta 19f 5 Tyoväen- arkistossa.

Vuosi 19f6, jolloin tam- mikuussa vuosikokouksessa

valittiin tavalliset toimihen-

kilot ^ja

vuokrajtujestelmä päätettiin pitää vanhallaan.

Helmikuun ^kokous päätti laittaa hevospuomin, 3 syltää

pitkan

j^

3 renkaan kanssa.

K.Simula tuo sen valmiiseen reilaan ja nostaa laskulla ra- hat kassasta. Päätettiin tilata vappuneuloj a 50 kpl.

Lokakuun

kokouksessa

päätettiin

laitattaa lukko puuvajan oveen. Sokerisak-

;/a-,/aa'

Runo on Karhiniemen ty:n Yritys+anomalehd,estä.

sien

ja

nisuveitsen laitosta keskusteltiin. Pöytä

ja

2 tuolia tilattiin V. Pakkoselta.

Keskusteltiin 8 holliparrun laittamisesta talolle.

Vuosikokous

L9L7

to- tesi, että rahaa yhdisryksella on 277 mk. Päätettiin mm.

kunnostaa talon ndytelmdla- vaa. Vuodelta ei ollut muita pöytiiki rjoja. Vuodesta 1918

ei ollut

kokouspöyt:iki rjaa arkistossa.

Vuonna

L9L9 sunnun- taina

joulukuun

14. yönä

aamuyöstä paloi Karhiniemen työväentalo. Lauttalrylä-lehti kirjoittaa palosta: "Viime lau- antai-iltana oli Karhiniemen työväentalolla yhdisryksen il- tama. Noin tunti ^{sen jdlkeen} kun iltama oli loppunut, noin kello 1 ytillä oli mainittu talo liekkien vallassa ja paloi po- roksi lyhyessä ajassa tuhaksi.

TLli oli

luultavasti ^päässyt valloilleen rakennuksessa ol- leesta keittiöhuoneesta, jossa

eräiden henkilöiden tiede- tään keittäneen kahvia vielä iltaman j?ilkeen. Rakennus

oli

vakuutettu Kokemäen

p alovakuutusyhtiössä hyvin

pienestä summasta vain 4500 markastd'.

Lauttakyl

ä-Iehdessä 30.12.1919 oli viela kyseistä tulipaloa koskeva artikkeli.

Vuodet L92O-1924. Ky-

seisistä vuosista

ei

^Työväen

arkistossa löyrynyt pöytdkir- joj^, lieneekö yhdisrys silloin toiminut laisinkaan, en tiedä.

Karhiniemen työväenyhdis- ryksen pöytäki rjat loppuvat

yleensä vuoteen 1930.

Jor jollakin

^lukijalla

sattuisi olemaan ^lisätietoa yhdisryksestä, toivoisin, että ottaisit yhteyttä minuull.

lrja-Liisa Marku

Huittisten Joulu 2005 33