YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 62 YLO
Dnro LOS-2004-Y-1073-111
Annettu julkipanon jälkeen 18.9.2009
ASIA
Päätös Pori Energia Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Pihlavan voimalaitoksen toimintaa Porin kaupungissa Pihlavassa.
LUVAN HAKIJA
Pori Energia Oy (ent. Porin Lämpövoima Oy) PL 9
28101 PORI
TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN
Pori Energia Oy:n Pihlavan voimalaitos 28800 PIHLAVA.
Toimialatunnus: 401151
Kiinteistörekisteritunnukset: RN:o 609-417-32-2 ja RN:o 609-454-4-3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Pori Energia Oy:n Pihlavan voimalaitoksen toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 14.11.2000 (Lounais-Suomen ympäristökeskus päätös nro 67 YLO).
YLEISKUVAUS TOIMINNASTA
Voimalaitos tuottaa prosessihöyryä Suomen Kuitulevy Oy:lle ja Pihlavan Saha Oy:lle sekä kaukolämpöä Pihlavan asuinalueelle. Voimalaitos jäi varalaitokseksi vuoden 2008 lopulla, kun höyryputki Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitokselta valmistui.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 3b LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentti kohta 3).
ASIAN VIREILLETULO
Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 31.12.2004. Lupahake- musta on täydennetty ja tarkistettu 14.11.2008 ja 5.1.2009.
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Ympäristölupaa haettaessa vireillä ollut asemakaava on valmistunut ja saanut lainvoiman vuonna 2005. Kaavalla varmistetaan katuverkon ja kunnallistekniikan rakentaminen, uusi- en yritystonttien erottaminen sekä alueella olevien kulttuurihistoriallisten, maisemallisten ja ympäristöllisten arvojen säilyttäminen. Nykyiselle tehdasalueelle ja Pihlavan asutuksen ja tehtaan välimaastoon on hahmoteltu teollisuuskylää, jossa uusien ja vanhojen puunjalos- tusyritysten lisäksi on koulutus- ja tietokeskus sekä asutusta ja yritystoimintaa tukevia pal- veluja.
Voimalaitoksen tontti on varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueena (ET-5). Määräysten mukaan alue tulee aidata koillissivultaan vä- hintään 3 m korkealla umpiaidalla. Voimalaitoksen pohjois-, itä- ja eteläpuolelta
ET-5 alue rajautuu teollisuusalueiden aluevarauksiin. Voimalaitoksen länsipuolella ET- 5 alue rajautuu katuun ja kapean suojaviheralueen takaiseen asuinpientaloalueeseen.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista
Voimalaitos toimii A. Ahlström Oy:n omistamilla kahdella kiinteistöllä Porin kaupungis- sa Pihlavan kaupunginosassa Pihlavanlahden rannalla. Kiinteistöllä 609-417-32-2 sijait- sevat hakijan toimintaan liittyvät rakennukset ja polttoainevarastot, Suomen Kuitulevy Oy:n kuitulevytehdas ja Meri-Porin Saha Oy. Pihlavan teollisuusalueella toimii myös Pihlavan Saha Oy.
Laitoksen lähiympäristö
Pihlavan teollisuusalue rajoittuu pohjois- ja koillissuunnassa Pihlavanlahteen. Teollisuus- alueen etelä- ja länsipuolella on Pihlavan asuinalue. Lähimmät asuintalot ovat noin 100 - 150 m etäisyydellä Pori Energia Oy:n Pihlavan voimalaitoksesta. Lähin koulu eli Pihlavan ala-aste sijaitsee noin 700 m etäisyydellä voimalaitoksesta.
ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET
Ilmanlaatu
Porin alueen ilmanlaatua tarkkaillaan Porin kaupungin ja alueen teollisuusyritysten järjes- tämänä yhteistarkkailuna. Pihlavan voimalaitosta lähinnä oleva ilmanlaadun mittausasema (Lampaluoto) sijaitsee noin 8,5 km voimalaitoksesta luoteeseen. Lampaluodossa mitattavia komponentteja ovat ilman rikkidioksidin (S02), typpidioksidin (NO2) pitoisuudet. Vuoden 2003 ilmanlaadun tarkkailun vuosiyhteenvedon mukaan ilman rikkidioksidin (S02), typpi- dioksidin (NO2) ja hiilimonoksidin (CO) pitoisuudet olivat kaikissa mittauspisteissä alle ohjearvojen. Hiilimonoksidin pitoisuus kuvaa lähinnä ajoneuvoliikenteen vaikutusta kau- pungin keskustassa. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuushuippu esiintyi Itätullin mittausasemalla maaliskuussa, jolloin vuorokausiohjearvo ylittyi. Korkeat hiukkaspitoi- suudet kaupungin keskustassa aiheutuvat yleensä liikenteen ja katupölyn yhteisvaikutuk- sesta. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilmanlaadun ajallinen edustavuus mittaus- jaksolla (273 vrk) oli 80 % hyvä, 20 % tyydyttävä 0 % välttävä ja 0 % huono.
Pihlavanlahti ja merialue
Kokemäenjoki laskee Porin kaupungin kohdalla Pihlavanlahteen, jonka Ahlaisten saaristo erottaa avomerestä. Veden laatu Porin merialueella on kohentunut huomattavasti viime ai- koina. Fosforikuormituksen pieneneminen on vähentänyt huomattavasti rehevyyshaittoja rantavyöhykkeen tuntumassa. Kemira Pigments Oy:n rikkihappoa ja rautasulfaattia sisäl- tävien jätevesien laskeminen mereen loppui käytännössä kokonaan 1990-luvun loppuun mennessä. Myös titaani- ja vanadiinikuormitus on laskenut murto-osaan 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Vaikka ravinnepitoisuudet ovatkin laskeneet huomattavasti, Pihla- vanlahti ja sisäsaaristo kuuluvat edelleen rehevien vesien luokkaan. Saaristoalueen ulko- puolella veden ravinnetaso muuttuu vähitellen niukkaravinteiseksi.
Pihlavanlahden suojelualueet
Kokemäenjoen suistoalueella, Pihlavanlandessa sijaitsee 2 885 ha laajuinen, Natura 2000 - suojeluohjelmaan kuuluva alue. Alue on liitetty Natura -verkostoon ns. luontodirektiivin (SCI) sekä lintudirektiivin (SPA) perusteella. Kaakkoisin osa suiston alueesta kuuluu li- säksi erilliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja se on vahvistetun seutukaavan SL-alue.
Kivinin lehto, Härkiluoto ja Täärnoora sisältyvät valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjel- maan.
Melu
Pihlavan teollisuusalueen ympäristön melua on mitattu vuonna 1997 (Insinööritoimisto Paavo Ristola 0y, työnumero 11693). Selvityksen mukaan tehdasalueen melussa ei ole erotettavissa yksittäisiä, muita voimakkaampia melulähteitä. Tehdasalueen melussa esiin- tyy kuitenkin meluhuippuja, jotka ovat lähtöisin työkoneiden työskentelystä ja tavaraa kuljettavista kuorma-autoista. Mittaustulosten perusteella sekä päivä- että yöajan ohjearvo vanhoilla asuinalueilla alittui. Koska tehdasalueen toiminnoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden 1997 jälkeen, voidaan arvioida, etteivät ohjearvot ylity asuinalueilla nykytilanteessakaan.
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet
Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenottamo (Ulasoori-Vähärauma) sijaitsee noin 10,7 km voimalaitoksesta kaakkoon.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Pihlavan voimalaitoksen toiminta varalaitoksena poikkeaa jossakin määrin alkuperäisestä ympäristölupahakemuksesta, sillä kaikkia niitä toimintoja ei ylläpidetä käyttövalmiudessa, mitä hakemuksessa on aiemmin esitetty. Voimalaitoksen pääkattilana toimivan La-Mont- kattilan ja siihen liittyvän, etupesänä toimivan pyroflow-kattilan käyttövalmiutta jatketaan.
Kattiloiden yhteislämpöteho on 36 MW (49 MWp). Kattilat on otettu käyttöön v. 1966 ja 1979.
Siirrettävää raskasta polttoöljyä käyttävää 8,6 MW ( 9,5 MWp) varakattilaa pidetään tois- taiseksi käyttövalmiudessa. Kattila on otettu käyttöön v. 1977. Vuonna 2008 käytössä ol- leet kaksi pienempää 4,06 MW ja 2,7 MW varakattilaa ovat jääneet pois käytöstä. Alueen höyry ja kaukolämpö tuotetaan Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksella Kaanaassa, josta alueelle rakennetut höyry- ja kaukolämpöputket ovat valmistuneet ja käytössä.
Sähköntuotantovalmiutta Pihlavan voimalaitoksella ei enää jatkossa pidetä yllä, joten ha- kemuksessa esitetyt turbiinit jäävät pois käytöstä. Voimalaitoksella ei ole jatkossa jatku- vaa miehitystä, vaan valvonta ja tarvittaessa muu miehitys hoidetaan Porin Energia Oy:n PPV:n Kaanaan voimalaitosta operoivan henkilöstön voimin.
Varalle jäävän kiinteän polttoaineen yhdistelmäkattilan kaasut puhdistetaan edelleen 2- kenttäisellä sähkösuodattimella, minkä jälkeen ne johdetaan 91 metriä korkeaan tiiliraken- teiseen savupiippuun.
Porin Lämpövoima Oy (nyk. Pori Energia) on Valtioneuvoston asetukseen 1017/2002 (9
§) viitaten ilmoittanut 28.6.2004, että yhtiö sitoutuu käyttämään Pihlavan voimalaitosta enintään 20 000 tuntia 1.1.2008 ja 31.12.2015 välisenä aikana
Polttoaineet
Kiinteän polttoaineen kattiloissa on käytetty polttoaineena puuta, turvetta, raskasta poltto- öljyä ja kuitulevymursketta. Siirrettävässä varakattilassa käytetään polttoaineena raskasta polttoöljyä. Vuonna 2008 voimalaitoksessa käytettiin polttoaineena puupolttoaineita 22033 tonnia ja 3357 tonnia raskasta polttoöljyä (S < 1,0 %). Näiden polttoaineiden käyt- töä jatketaan mahdollisessa ylösajotilanteessa. Polttoaineiden käsittely- ja varastointitarve alueella vähenee jatkossa huomattavasti.
Puupolttoaineiden varastointi
Polttoainekasasta valuvat sadevedet ohjataan sadevesiviemäriin. Puru ja kuori varastoi- daan niin, että ne sekoittuvat varastokasan tekovaiheessa mahdollisimman tasaisesti. Par- haiten tässä onnistutaan laittamalla kuori ja puru kerroksittain. Purun ja kuoren kerroksit- tain laittaminen tasoittaa myös varastokasan kosteutta. Metsähaketta ja purua voidaan va- rastoida lyhytaikaisesti hyvin sekoitettuna. Ongelmana on lähinnä tuoreen metsähakkeen varastointi kesäaikana. Tuore metsähake lämpenee sellaisenaan varastoituna jo muutaman viikon aikana erittäin kuumaksi. Varsinaista liekille syttymisvaaraa kesäaikaisesta varas- toinnista ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
Varastokasa rakennetaan pääosin pyöräkuormaajalla. Apuna voidaan käyttää tela-alustaista puskukonetta. Varastokasa saadaan tarpeeksi tiiviiksi pyöräkuormaajalla, mikäli kasaa tampataan kauttaaltaan huolellisesti ja ajokertoja kasan pinnalla toistetaan riittävästi koko kasan pinta-alalla aina kun uusi kerros on levitetty. Varastokasa voidaan tarvittaessa peittää alkusyksystä, ennen kuin ilman suhteellinen kosteus on noussut niin korkeaksi, että normaalia kosteuden haihtumista varastokasasta ei enää tapahdu.
Varastoalueen ja asutuksen väliin on rakennettu 3 metriä korkea maavalli vuonna 2006.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Päästöt ilmaan
Kattilalaitoksen merkittävimmät päästöt ilmaan ovat typen oksidit, rikkidioksidi ja hiukka- set. Kattiloiden savukaasut ohjataan yhteiseen 91 metriä korkeaan tiilipiippuun.
Päästöt ilmaan rajoittuvat jatkossa tilanteeseen, jossa voimalaitos joudutaan ottamaan ajoon. Koska välitöntä käyttöönottovalmiutta ei voimalaitoksella ole, käyttötunteja kertyy ainoastaan hyvin merkittävissä kaukolämmön tai höyrytoimitusten häiriötilanteissa.
Voimalaitoksen 49 MWp kiinteän polttoaineen yhdistelmäkattilan ominaispäästöksi on ilmoitettu:
mg/MJ mg/m3n O2 6 %
Hiukkaset 48 48
Rikkidioksidi 148 370
Typen oksidit 158 395
Yhdistelmäkattilan päästöiksi mitattiin v. 2006: hiukkaset 3 mg/MJ, rikkidioksidi 126 mg/MJ ja typenoksidit 104 mg/MJ.
Voimalaitoksen päästöt ilmaan (t/a) ennen varalaitokseksi muuttamista olivat seuraavat:
v. 2007 v. 2008
Hiukkaset 1,0 1,0 Rikkidioksidi 56 39 Typenoksidit (NO2) 47 32 Hiilidioksidi, foss 10718 13953
Jätevedet ja kemikaalit
Päästöt vesistöön ja viemäriin rajoittuvat myös vähintään käyttötuntien suhteessa. Pori Energia Oy luopuu alueella olevasta vesilaitoksestaan, jolloin vesien käsittelyyn ei tarvita kemikaaleja eikä siitä myöskään synny jätevesiä. Jatkossa mahdollinen vedentarve hoide- taan talousvesiverkostosta sekä kattilaveden osalta säiliöautoilla paikalle tuotuna. Mahdol- lisen käytön yhteydessä syntyvät pienet jätevesimäärät johdetaan Suomen Kuitulevy Oy:lle puhdistettavaksi.
Voimalaitoksen jäähdytysvesitarve poistuu turbiinien käytön loppuessa ja mahdolliset muut puhtaat vedet johdetaan sadevesien mukana Pihlavanlahteen nykyisellä tavalla.
Melu
Melutaso pienenee oleellisesti toiminnan supistuessa. Tilapäiset melupäästöt ovat mahdol- lisia ylösajo- ja häiriötilanteissa.
Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminnan jätteet muodostuvat lähinnä polttojätteestä eli tuhkasta. Polttojätteiksi luetaan pohja- ja lentotuhka. Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet pyritään mahdollisuuksien mu- kaan hyödyntämään. Hyödyntämiseen soveltumattomat jätejakeet huolehditaan asianmu- kaiseen loppusijoitukseen. Voimalaitosten toiminnasta muodostuva tuhka kuljetetaan 1.1.2004 alkaen Aittaluodon Corenson läjitysalueelle läjitysalueen täyttö- ja kerrosraken- teisiin. Tuhka punnitaan Aittaluodon ja Pihlavan kuormavaaoilla, tiedot tuhkamääristä ja lajeista tallentuvat vaakatietokantoihin ja edelleen prosessitietojärjestelmään (PTJ).
Voimalaitoksella syntyi v. 2008 seuraavia jätteitä:
Jätelaji Tunnus kok.
paino t/a
määr.tapa Jätteen tyyppi
Sij. tunnus Vast. ottaja Lentotuhka 10 01 03 225 mitattu 1 3 PLV Aittaluoto
Pohjatuhka 10 01 01 487 mitattu 1 3
Corenso kaato‐
paikka Sekajäte 20 03 01 14 arvio 1 3 V. Lehti Jäteöljy 13 01 11 0,16 arvio 3 1C PLV Pihlava Paristot 16 06 04 0,01 arvio 3 2 V. Lehti Akut 16 06 01 0,120 arvio 3 2 V. Lehti Loisteputket 20 01 21 0,03 arvio 3 2 V. Lehti Paperi ja kar-
tonki 20 01 01 5 arvio 1 1C PLV Pihlava Rautaromu 20 01 40 6,30 mitattu 1 1A
Länsirannikon Romu
tyyppi 3 = ongelmajäte Päästöjen tarkkailu
Päästöjen tarkkailua jatketaan Pihlavan voimalaitoksella soveltuvin osin ympäristölupaha- kemuksessa 29.12.2004 esitetyllä tavalla. Ilmapäästöjen määräaikaismittauksia hiukkas- päästöjen osalta esitetään tehtäväksi 5000 käyttötunnin välein 1.12.2008 alkaen. SO2 ja NOx osalta määräaikaismittauksia ei nähdä tarpeellisina.
Päästöjen tarkkailusuunnitelma 29.12.2004
Laitoksella on kaksi kattilaa. Normaalikäytössä toimii v. 1966 käyttöön otettu La-Mont- kattila (arinakattila), jota v. 1979 on laajennettu etupesänä toimivalla Pyroflow kattilalla (kiertopetikattila). Kattiloiden yhteislämpöteho on 36 MW. Varakattilana toimii siirrettävä raskaspolttoöljykattila lämpöteholtaan 8,6 MW. Kattilan savukaasuja tarkkaillaan jatkuva- toimisella tummuusmittarilla, jonka tulokset tallennetaan ATK-järjestelmään.
Prosessin käytön tarkkailu
Voimalaitoksen käytönvalvonnan osa-alueena on päästöjen ja päästöihin vaikuttavien pro- sessiarvojen tarkkailu. Toimintaan liittyy päästöjen tarkkailulaitteiden säännöllinen kun- nonvalvonta, korjaus ja säätötoimenpiteet. Päästöjen tarkkailua varten voimalaitoksella on jatkuvatoiminen hiukkasmittari tyypiltään Sick FW 56-1 ja happianalysaattori. Laitoksella otettiin loppukesällä v. 2000 käyttöön uusi sähkösuodin, jonka erotusaste on 99,69 %.
Polttoainetarkkailu
Voimalaitokselle tulevasta kiinteästä polttoaineesta analysoidaan päivittäin polttoainekoh- tainen kosteus. Kuukausitasolla analysoidaan tarvittaessa pistokokein polttoainekohtainen tehollinen lämpöarvo, pääasiassa polttoaineen lämpöarvona käytetään polttoainekohtaista vakiolämpöarvoa. Kiinteän polttoaineen kulutus mitataan kuukausitasolla varastotaseen ja tuotujen punnittujen polttoainemäärien perusteella. Polttoöljyn kulutus mitataan määrämit- tareilla.
Tehotasot ja käynnistykset
Tiedot voimalaitoksen tehotasoista ja tuotannosta tallentuvat prosessitietojärjestelmään (PTJ). Käynnistykset ja pysäytykset tallennetaan myös sähköiseen käyttöpäiväkirjaan.
Palamisen ja puhdistinlaitteiden tarkkailu
Savukaasujen happipitoisuutta seurataan jatkuvatoimisella kattilan kakkosvedossa olevalla mittarilla ja hiukkaspäästöjä sähkösuotimen jälkeen olevalla jatkuvatoimisella hiukkasmit- tarilla (Sick FW 56-1) sekä tummuusmittauksella. Sähkösuotimen toimivuutta ja kuntoa seurataan valvomossa olevalla sähkösuotimen Kraft valvonta- ja ohjausyksiköllä.
Päästömittaukset
Ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä 14.11.2000 on hiukkaspäästöille annettu raja-arvoksi 100 mg/n(m 3) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuuden ollessa 6%. Hiukkas- päästöjä seurataan sähkösuotimen jälkeiseen savukanavaan asennetulla jatkuvatoimisella hiukkaspäästömittarilla tyypiltään Sick FW 56-1. Hiukkaspäästöt tallentuvat valvomossa olevalle piirturille ja myös prosessitietojärjestelmään. Käytetystä polttoainepohjasta johtu- en (puupolttoaineen osuus iso) kyseiset päästöt täyttävät yleisesti vastaavan kokoluokan laitoksille annetut raja-arvot. Päästöt mitataan joka toinen vuosi ulkopuolisen mittaajan toimesta kahdella eri tehotasolla normaalia polttoainepohjaa käyttäen. Mittauksen piirissä ovat S02, NO2 ja hiukkaspäästöt. Jatkuvatoimiselle hiukkasmittarille tehdään samanaikai- sesti monipistekalibrointi.
Raportointi
Päästöt raportoidaan kerran vuodessa seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle.
S02-, NO2-, ja hiukkaspäästöt lasketaan saatujen päästömittaustulosten, hiukkaspäästöt jatkuvatoimisen mittauksen antamien tietojen perusteella ja S02 - sekä NO2 -päästöt kerta- mittaukseen perustuen kokonais- ja ominaispäästöinä. Kokonaispäästöt lasketaan polttoai- netietojen perusteella. Raskasmetalli- ja CO2-päästöt lasketaan polttoainepohjasta poltto- ainekohtaisten päästökerrointen perusteella.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA JA ENERGIATEHOKKUUS
Luvan hakija on liittynyt voimalaitosalan energiansäästösopimukseen.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Pori Energia Oy osallistuu kaupunkialueen muiden teollisuuslaitosten ja Porin kaupungin yhteistyönä tehtävään Porin kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun, joka toteutetaan Porin ympäristötoimiston toimesta. Ilman laadun mittausten mukaan Pihlavan voimalaitoksen vaikutus Porin ilman laatuun ei ole merkittävä.
Pintavesiin päästetään vain sade-, jäähdytys — ja pienehkö määrä prosessivesiä, joten hai- tallisia ekologisia tai terveydellisiä vaikutuksia ei käytännössä ole. Jäähdytysveden lämpö- kuorma on varsin vähäinen ja sekoittuu nopeasti suureen vesimassaan.
Pihlavan teollisuusalueen ympäristölle aiheuttama melu on mitattu kesällä 1997, jolloin alueen aiheuttama meluvaikutus todettiin vähäiseksi. Työssä selvitettiin Pihlavassa sijait- sevan Suomen Kuitulevyn, Porin lämpövoiman ja Ahlström Pihlavan teollisuusalueen ai- heuttamaa melua ympäristöön. Mittaukset tehtiin pääosin illalla ja yöllä, jolloin liikenteen aiheuttama melu oli alhaisimmillaan. Tehdasalueen melussa ei ole erotettavissa mitään yk- sittäistä, muita selvästi voimakkaampaa melulähdettä. Tehdasalueen melussa esiintyy me- luhuippuja, jotka ovat peräisin työkoneiden työskentelystä ja tavaraa kuljettavista rekoista.
Muuten tehtaan melu on pääasiassa tasaista kohinaa, jonka taso näkyy hetkellisvaihtelu- käyrän pohjatasona. Mittaustulosten perusteella ei päiväajan 55 dB(A):n eikä yöajan 50 dB(A) ohjearvoa vanhoille asuinalueille ylitetty.
YMPÄRISTÖRISKIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY
Voimalaitokselle on laadittu veden käsittelyä ja vaarallisten kemikaalien käsittelyä kos- keva raportti, päivätty 28.12.2004.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen
Hakija on täydentänyt lupahakemusta 14.11.2008, 5.1.2009 ja 27.2.2009.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Porin kaupungin ilmoitustaululla 24.2. – 29.3.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 18.2. – 20.3.2005 sekä Satakunnan Kansa –lehdessä 26.2.2005. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 18.2.2005.
Tarkastukset ja neuvottelut
Ympäristöluvan käsittelyyn liittyvä tarkastus on tehty 30.1.2008. Tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Porin kaupunginhallitus 18.4.2005
Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.
Porin kaupungin ympäristölautakunta 12.4.2005
Suomen ympäristökeskuksen raportissa "Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa" on esitetty päästötasot olemassa olevien voimalaitos- ten hiukkas-, typenoksidien sekä rikkidioksidin päästöille. Puuta polttoaineena käyttäväl- le voimalaitokselle hiukkaspäästötasoksi on esitetty 50 — 125 mg/m3n.
Otettaessa huomioon Pihlavan voimalaitoksella käytössä oleva vuonna 2000 käyttöön- otettu sähkösuodin ja voimalaitoksen arvioitu käyttöaika, voidaan laitoksen hiukkaspääs- töjen osalta todeta vastaavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Myös laitoksen ty- penoksidien ja rikkidioksidin ominaispäästöt alittavat edellä mainitussa raportissa esitetyt päästötasot.
Puupolttoaineiden ulkovarastoinnissa tulee edelleen noudattaa hakijan esittämää yhtiön toimintajärjestelmän mukaista ohjetta, jonka mukaan puru ja kuori varastoidaan omana seoksenaan kerroksittain ja palakooltaan isommat hakkeet omana. Näin voidaan vähentää varastokasojen itsestään syttymistä ja siitä aiheutuvia haittoja ympäristössä. Hakijan tulee esittää suunnitelma toteutusaikatauluineen toiminnasta syntyvän tuhkajätteen, sekä lento- että pohjatuhkan, hyötykäytöstä ja loppusijoittamisesta. Suunnitelmassa tulee huomioida voimalaitoksen koko jäljellä oleva käyttöaika.
Pihlavan teollisuusalueella sijaitsevien melulähteiden ympäristöön aiheuttama melu tulee selvittää mallintamalla. Mallinnuksessa tulee selvittää voimalaitoksen yksittäiset melu- lähteet ja niiden aiheuttama melu. Meluselvityksessä tulee lisäksi tarvittaessa esittää
suunnitelma meluntorjuntatoimista. Selvitys tulee toteuttaa yhteistyössä Suomen Kuitulevy Oy:n ja Pihlavan Saha Oy:n kanssa huomioiden vireillä oleva Pihlavan teolli- suusalueen ja Kaunismäen asemakaava.
Pihlavan voimalaitokselle otetaan raakavettä Kokemäenjoesta jäähdytysvedeksi sekä puhdistetaan sitä prosessivedeksi. Vettä toimitetaan myös Suomen Kuitulevy Oy:lle.
Jäähdytysvedet johdetaan takaisin Kokemäenjokeen ja prosessijätevedet johdetaan Suo- men Kuitulevy Oy:n jätevesien puhdistusprosessin kautta edelleen Kokemäenjokeen.
Vaikka varsinaisessa lupahakemuksessa vesienkäsittely on esitetty maininnan omaisesti, tulee annettavassa lupapäätöksessä huomioida vesienkäsittelyprosessi ja siihen liittyvät mahdolliset ympäristövaikutukset riittävällä tavalla.
Lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hakijalla ei ole hakemuksen mukaan voimassa olevaa lupaa vedenottoon Kokemäenjoesta eikä jäähdytysvesien johtamiseen Kokemäenjokeen.
Muistutukset
Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia.
Hakijan vastine lausuntoihin
Hakija antoi 13.11.2008 päivätyn vastineen ympäristölupahakemusta koskevista lausun- noista:
Porin kaupunginhallituksen pöytäkirjaan 14/18.4.2005 ja siihen liittyviin kaavoitusosaston, Porin Jätehuollon ja terveyslautakunnan antamiin lausuntoihin sekä Lounais-Suomen ym- päristökeskuksen tarkastuspöytäkirjaan 30.1.2008 ei ole kommentoitavaa.
Porin kaupungin ympäristölautakunnan pöytäkirjan 4/12.4.2005 johdosta hakija toteaa vas- tineeksi seuraavaa:
Voimalaitoksella syntyvä tuhka on toimitettu vuonna 2008 Hangassuon kaatopaikalle hyö- tykäyttöön. Koska voimalaitos tulee jäämään varalaitokseksi vuoden 2009 alussa, ei käy- tännössä laitoksella synny merkittäviä määriä tuhkia. Hyötykäyttöä Hangassuon kaatopai- kalla voitaneen edelleen jatkaa, joten esitettyä erillisen suunnitelman laatimista tuhkan hyötykäytöstä ja loppusijoittamisesta ei nähdä tarpeelliseksi.
Voimalaitoksen toiminnan vähenemisen johdosta ei ole myöskään tarvetta laatia erillistä melulähteiden mallinnusta/selvitystä Pihlavan voimalaitoksen osalta. Hakemuksessa esitet- ty vuonna 1997 laadittu selvitys katsotaan riittäväksi.
Lausunnossa esitetyt kannanotot liittyen vesien käsittelyyn ja ympäristövaikutuksiin eivät ole tällä hetkellä ajankohtaisia. Prosessiveden valmistus ja jäähdytysveden käyttö loppuu vuoden 2009 alussa, kun alueella tarvittava höyry saadaan Porin Prosessivoiman voimalai- tokselta ja Pihlavan voimalaitos jää varalaitokseksi. Tarvittaessa Pihlavan voimalaitoksella käytetään vetenä talousvettä ja ionivaihdettu vesi toimitetaan paikalle säiliöautoilla.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Pori Energia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Pihlavan voimalaitoksen toimintaan. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hake- muksessa esitetyllä tavalla.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Ilmansuojelu
1. 49 MWp kiinteän polttoaineen yhdistelmäkattilan hiukkaspäästö saa olla vuorokausi- keskiarvona enintään 50 mg/m3(n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 6 tila- vuusprosenttia
9,5 MWp raskasöljykattilan hiukkaspäästö saa olla vuorokausikeskiarvona enintään 100 mg/m3(n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 3 tilavuusprosenttia.
Päästömääräykset eivät koske kattiloiden ylös- tai alasajotilanteita.
2. Voimalaitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia, kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,1 painopro- senttia ja turpeen rikkipitoisuus enintään 0,2 painoprosenttia.
3. Kattiloiden savukaasut on johdettava vähintään 90 metriä korkeaan piippuun.
Meluntorjunta
4. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä tulee rajoittaa siten, että siitä ei aiheudu merkittävää viihtyisyyshaittaa lähiasutukselle.
Jätehuolto
5. Laitoksella syntyvät hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten pohja- lentotuhka sekä paperi- ja pahvijätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet (mm. öljykattilan lentotuhka- ja nuohousjätteet) on toimitettava sellaiselle yritykselle tai laitokselle, joka saa ympäristöluvan perusteella ottaa vastaan ko. ongelmajätteitä.
Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä säiliöissä tai astioissa, jotka on merkitty vaa- rallisuutta osoittavin merkinnöin.
6. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirja, jossa on oltava mm. on- gelmajätteen haltijaa, kuljetuksen suorittajaa ja vastaanottajaa koskevat tiedot, siirron ajankohta, ongelmajätteen tuottajan nimi, ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, olo- muoto ja ominaisuudet. Siirtoasiakirjan on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava ongelmajätteen vastaanottajalle.
7. Voimalaitoksessa syntyvät lento- ja pohjatuhkat ja petihiekka tulee hyödyntää mah- dollisuuksien mukaan. Lento- ja pohjantuhkan hyödyntämisessä maarakentamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston asetus (591/2006) ja tehtävä sen edellyttämät selvitykset ja ilmoitukset. Kaatopaikalle sijoitettavasta lento- ja pohjatuhkasta ja peti- hiekasta on tehtävä kaatopaikkakelpoisuuden määritykset valtioneuvoston asetuksen
202/2006) mukaisesti. Lento- ja pohjatuhkakuormat sekä petihiekkakuormat on tarvittaessa peitettävä pölyämisen estämiseksi.
Ympäristöriskien hallinta
8. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantu- mista eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Laitoksella on noudatettava riskien hallintaa koskevaa suunnitelmaa ja se on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman muutoksesta tulee välittömästi ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Energiatehokkuus
9. Energiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on raportoitava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä.
Käyttö ja päästötarkkailu
10. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua on tehtävä lupahakemuksessa esitetyn tarkkailu- suunnitelman mukaisesti. Kattiloiden hiukkaspäästöt tulee mitata vähintään 3000 käyttötunnin välein.
Vaikutustarkkailu
11. Luvan saajan on osallistuttava Porin kaupungin ilmanlaadun ja melun yhteistarkkai- luun. Tarkkailuun osallistumisesta ympäristökeskus päättää tarvittaessa erikseen.
Tarkkailun tulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Kirjanpito
12. Käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mit- tauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kir- janpitoa tallenteineen on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Kirjapito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.
Kirjanpidon tulee lisäksi sisältää ainakin seuraavat tiedot:
tuotantotiedot, käyntiajat ja päästötiedot kattiloittain
päästöt viemäriin, vesistöön ja maaperään
tiedot päästöraja-arvojen ylityksistä
käytetyt polttoaineet sekä niiden laatutiedot
käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit
veden käyttö- ja kierrätysmäärät
energian tuotanto- ja käyttötiedot
puhdistinlaitteiden, suodatinten ja äänenvaimentimien käyttö- ja toi- mintatiedot
päästömittareiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot
kattiloiden ylös- ja alasajot
poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niistä aiheu- tuneet päästöt ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet
tiedot laitoksella tehdyistä mittauksista
ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteet ja niihin vaikuttaneet te- kijät
suoritetut huoltotoimenpiteet
toiminnassa muodostuneet jätteet ja niiden laatu sekä käsitellyt, väli- varastoidut, hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetutut jätteet sijoi- tuskohteineen
toiminnassa syntyneet ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat
jätteiden kaatopaikkakelpoisuustestit ja asiantuntijalausunnot
ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä
ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet
Raportointi ja tiedottaminen
13. Ilma- melu- tai jätevesipäästöihin olennaisesti vaikuttavista häiriötilanteista ja niiden johdosta tehtävistä päästöjen vähentämistoimista tulee ilmoittaa välittömästi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Ilmoitukset tehdään sähköisesti TYVI-järjestelmän kautta.
Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva yhteenveto em. kirjapidosta. Tiedot toimitetaan pääasiassa TYVI-järjestelmän kautta.
Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen
14. Voimalaitosta saa käyttää enintään 20 000 tuntia 1.1.2008 ja 31.12.2015 välisenä ai- kana.
Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta etukäteen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopet- tamisilmoitukseen tulee liittää suunnitelma lopettamisen yhteydessä tehtävistä toi- menpiteistä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain, jätelain ja naapuruus- suhdelain vaatimukset kattilalaitoksen toiminnoille. Ympäristön pilaantumisen arvi- oinnissa ja pilaantumisen ehkäisemistä koskevia määräyksiä annettaessa on otettu huomioon, että kyseessä on varalaitos. Päätöksessä on otettu huomioon mitä luonnon- suojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupaharkinnassa on otettu huomioon luvan hakijan esittämät toiminnot ja niistä aiheutuva pilaantumisen todennäköisyys ja onnet- tomuusriski sekä aluetta ja lähialuetta koskevien oikeusvaikutteisten kaavojen
määräykset. Lupahakemuksessa esitetyt toimet ympäristön pilaantumisen eh- käisemiseksi vastaavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain, naapuruus- suhdelain ja jätelain vaatimukset sekä muiden päästölähteiden yhteisvaikutukset lä- hiympäristöön sekä lausunnoissa esitetyt vaatimukset.
Voimalaitos on varalaitos eikä sen normaalitoiminnoista aiheudu sellaisia päästöjä il- maan tai melua, joista aiheutuisi ympäristön merkittävää pilaantumista, mikäli päästö- jä rajoitetaan esitetyillä ja päätöksessä määrätyillä tavoilla. Voimalaitoksen merkittä- vimmät ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat päästöt ovat kattiloiden ylösajo- tilanteet ja häiriötilanteet.
Ilmansuojelu
Luvan hakija on sitoutunut käyttämään Pihlavan voimalaitosta enintään 20 000 tuntia 1.1.2008 ja 31.12.2015 välisenä aikana, jolloin Valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 8 §:ssä annetut päästörajoitukset eivät koske ko. voimalaitosta.
Laitokselle asetetut päästö- ja tarkkailuvaatimukset vastaavat tämän kokoluokan katti- loilta vaadittavaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa eikä niitä noudatettaessa ai- heudu yhdessä muiden päästöjen kanssa ilman laadun raja- tai ohjearvojen ylityksiä.
Meluntorjunta
Meluntorjuntaa koskeva määräys perustuu melupäästöjen rajoittamiseen siten, että lai- toksen toiminnasta ei aiheudu lähinaapureille merkittävää viihtyisyyshaittaa.
Jätehuolto
Jätteiden lajittelu- ja hyödyntämisvaatimukset perustuvat jätelain 6 §:ään.
Ongelmajätteiden varastointia sekä pakkaamista, kuljetusta, toimittamispaikkoja ja siirtoasiakirjaa koskevat määräykset perustuvat jäteasetuksen 5 ja 6 §:ään sekä valtio- neuvoston päätökseen 659/1996. Jätelain 15 §:ssä määrätään jätteen luovuttamisesta ja vastaanottajan velvollisuuksista.
Ympäristöriskien hallinta
Luvan hakija on selvittänyt laitoksen toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäisemi- seen liittyvät toimet. Riskien hallinnalla ehkäistään ja estetään maaperän pilaantu- misvaara ja ympäristölle haitallisten aineiden joutuminen vesiin ja viemäriin. Määrä- ykset on annettu ympäristönsuojelulain 7 ja 8 §:n perusteella.
Energiatehokkuus
Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan on lupamääräyksiä annettaessa otettava huo- mioon energian käytön tehokkuus ja pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toi- mien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta.
Tarkkailu, raportointi ja kirjapito
Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 5 §:ään, jonka mukaan toiminnanhar- joittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä päätök- sen noudattamisen tarkkailusta ja valvonnasta. Savukaasujen kertaluonteisilla ja jat- kuvatoimisilla mittauksilla seurataan polton ja hiukkaserotinlaitteen tehokkuutta ja päästöjä sekä varmistetaan, että laitoksen toiminnasta ei ole haittaa lähialueen asuk- kaille. Savukaasujen tarkkailua koskevilla määräyksillä varmistetaan myös, että pääs- töt alittavat päästömääräykset eikä poltossa synny epätäydellisessä palamisessa syn- tyviä haitallisia päästöjä.
Kirjanpito ja raportointi jätteiden osalta perustuu myös jätelain 51 ja 52 §:ään.
Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
Luvan hakija on Valtioneuvoston asetukseen 1017/2002 (9 §) viitaten sitoutunut (28.6.2004 päivätty ilmoitus) käyttämään voimalaitosta enintään 20 000 tuntia 1.1.2008 ja 31.12.2015 välisenä aikana. Toiminnan olennaista muuttamista tai lopet- tamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 28 § ja 90 §:iin.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisussa, lupamääräyk- sissä sekä päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa 31.12.2015 saakka.
Korvattavat päätökset
Tämä päätös korvaa Pori Energia Oy:n (ent. Porin Lämpövoima Oy) Pihlavan voima- laitoksen toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan 14.11.2000 (Lounais-Suomen ympä- ristökeskus päätös nro 67 YLO).
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännök- siä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3-8, 35, 40-43, 45- 47, 52, 55, 62 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 9, 21 §
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 §
Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin poltto-
laitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi- ja typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoit- tamisesta (1017/2002)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 §
Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5-8 §
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5610 euroa.
Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökes- kuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan katti- lalaitos, jonka suurin polttoaineteho on 50-150 MW.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Pori Energia Oy Jäljennös päätöksestä
Porin kaupunginhallitus
Porin kaupungin kaavoitusosasto Porin kaupungin terveyslautakunta Porin kaupungin ympäristölautakunta
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaiset
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Porin kaupungin ilmoitustaulu ja ilmoitus Satakunnan kansa -lehdessä.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusoikeus tähän päätökseen on:
- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;
- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusosoitus on liitteenä.
Osastopäällikön sijainen
Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta
Ylitarkastaja Eljas Hietamäki
LIITE Valitusosoitus
