AVOin
kaupunkiympäristö 6.11.2019
Pysäköintinormien soveltaminen
PYSÄKÖINTINORMIT, MITÄ JA MIKSI?
Jyväskylässä ei ole aiemmin laadittu kokonaisvaltaista pysäköinnin hallintamallia. Aiemmat ohjeet autopaikkojen tilavarauksista ja rakentamisesta asuinalueilla ovat vuodelta 1989.
• Keskustan pysäköintisuunnitelmassa 1991 on suositukset pysäköintipaikkojen rakentamisen rajoittamiseksi ydinkeskustassa liike- ja toimistovaltaisilla tonteilla.
Suosituksia päivitettiin 2013 ja samalla keskusta-asumiselle esitettiin pysäköintinormi.
• Pysäköinnin järjestäminen on monessa täydennysrakentamisen hankkeessa osoittautunut esteeksi joko kustannusten tai tilan puutteen vuoksi.
• Aiemmin pysäköintinormeja on tehty tapauskohtaisesti soveltaen niitä kunkin hankkeen ja kaavan tarpeisiin. - > tämä on osin johtanut epäjohdonmukaisuuteen ja
epätasapuolisuuteen.
• Suunnittelu henkilöautojen pysäköinnin hallitsemiseksi ja asemakaavojen pysäköintinormien tarkistamiseksi käynnistettiin keväällä 2017. (Kaavoitus, elinkeinoyksikkö, JyväsParkki Oy)
• Taustalla selvityksiä pysäköinnin nykytilasta ja pysäköintiin tulevaisuudessa vaikuttavista tekijöistä
• Pysäköintitarpeen arviointi kasvavan kaupungin asukkaiden ja liike-elämän tarpeisiin
• Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi pysäköinnin hallintamallin ja asemakaavojen pysäköintinormit 16.10.2018.
Pysäköinnin hallinta on osa ennakoivaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä
kaupunkisuunnittelua sekä tavoitteellista kaupunkikehitystä elinvoimasta ja kilpailukyvystä huolehtien.
TAVOITTEET
Pysäköintijärjestelmää kehitetään tulevaisuuden liikennejärjestelmän ja tiivistyvän kaupungin tarpeisiin.
Pysäköintinormien tuleemahdollistaa täydennysrakentaminenerityisesti keskusta‐
alueella ‐> pysäköintinormien keventäminen.
Pysäköintipaikkojen käyttöastetta tehostamalla ja pysäköintiä keskittämällä halutaanvälttää liiallisten autopaikkojen rakentaminen‐>
täydennysrakentaminen ja ympäristön viihtyisyys.
Pysäköintiratkaisuissa tuleeottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet, liikkumispalveluiden kehittyminen ja esimerkiksi autojen
yhteiskäytön yleistyminen.
Pysäköintiratkaisuilla on tavoitteena vaikuttaa lisäksi keskustaan tulevien matkojen määrään ja kulkutapaan, liikenteen sujuvuuteen, ilman laatuun, turhan autoliikenteen vähentämiseen, kaupunkitilan tehokkaampaan käyttöön sekä keskustan palvelujen houkuttelevuuteen.
PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE JYVÄSKYLÄSSÄ
Jyväskylän ydinkeskustassa on nykyään yhteensä noin 8 500 autojen pysäköintipaikkaa.
Näistä noin 5 000 paikkaa on yksityisten kiinteistöjen alueella, pysäköintilaitoksissa on noin 2 500 paikkaa ja 900 paikkaa kadunvarsilla ja pysäköintialueilla.
Jyväskylässä selvitettiin asukaspysäköintipaikkojen käyttöasteita keskustan ja aluekeskusten alueolla vuorokauden eri aikoina toukokuussa 2017.
Selvityksessä pysäköintipaikkojen käyttöasteet korttelialueilla vaihtelivat‐> huomion arvoista oli vapaiden paikkojen suuri osuus.
Pysäköintipaikkojen käyttöasteet olivat päivällä 28 – 53 % ja illalla 38 – 56 %.
Laskentaa ei suoritettu yöllä.
Pysäköintilaitoksissa on yhteensä n. 2 500 autopaikkaa, ja päivittäisiä kävijöitä n. 2900.
Yhtä autopaikkaa kohti käyttäjiä on 1,15 autoa päivittäin. Pysäköintilaitosten paikat ovat eniten käytössä kello 8 – 16 välisenä aikana. Iltaisin ja öisin paikkoja on runsaasti
vapaana.
Tehokkaalla vuorottaispysäköinnilläja nimeämättömillä autopaikoilla olisi nykytilanteessa mahdollista tulla toimeen noin 20 % pienemmällä
pysäköintipaikkamäärällä. Tämä tarkoittaisi noin 1 300 autopaikkaa.
Keskustan täydennysrakentamisen edellytykset ovat erittäin hyvät vapaan pysäköintikapasiteetin ansiosta.
PYSÄKÖINNIN HALLINTA
Keskustan pysäköintilaitoksissa on runsaasti lunastamattomia ns.
kaavavelvoitepaikkoja.
PYSÄKÖINNIN HALLINTA
Auton omistaminen vaihtelee huomattavasti asuinpaikan mukaan. Keskustassa ja sen läheisyydessä autottomia asuinkuntia on merkittävästi enemmän kuin muilla alueilla.
Pysäköinnille asetetaan asemakaavoissa vain minimivaatimus.
Hankkeen toteuttaja voi lisäksi toteuttaa tontilleen tarpeelliseksi katsomansa määrän autopaikkoja.
Maantasopysäköinti, vie merkittävästi tilaa. Pysäköinnin keskittäminen yleisiin pysäköintilaitoksiin vapauttaa tilaa muulle maankäytölle kuten
täydennysrakentamiselle ja kaupunkivihreälle.
PYSÄKÖINNIN HALLINTA
Pysäköintilaitoksissa on hyvin vapaata tilaa, ja pysäköinti on halvempaa kuin katujen varsilla. Kiinteistöjen luopuessa autopaikkojen nimeämisestä niiden
käyttöä voisi tehostaa kiinteistöjen alueella.
Pysäköintilaitosten saavutettavuus ja käyttäjäkokemus on tärkeä keskustan vetovoimatekijä.
Pysäköintilaitosten käyttöasteen ja kävijämäärän kasvaessa pysäköintikokemuksen tulee olla laadukas.
Yhteiskäyttöautopalveluita edistetään myöntämällä huojennuksia asemakaavassa
määrätyistä autopaikkanormeista.
Yhteiskäyttöautoille on syytä varata mahdollisimman hyvät ja toimivat pysäköintimahdollisuudet myös julkisessa
kaupunkitilassa.
PYSÄKÖINTINORMIT
Ydinkeskustaa lukuun
ottamatta vyöhykkeiden rajat ovat ohjeellisia.
Reunavyöhykkeillä
pysäköintinormia määriteltäessä otetaan huomioon alueen
ominaisuudet muun muassa joukkoliikenteen palvelutason ja jalankulku‐
ja pyöräilyreittien toimivuuden osalta.
UUDET PYSÄKÖINTINORMIT
UUDET PYSÄKÖINTINORMIT
1 autopaikka kerrosalaneliömetriä, asuinrannusta tai asuntoa kohden
ap / kem2
ap / kem2
ap / asuinra‐
kennus
ap / kem2
ap / asuinra‐
kennus
ap /
kem2 ap / asunto ap /
kem2 ap / asunto
Käyttötarkoitus Asuminen
kerrostalo 1/400 ja/tai 1/170 * 1/140 1/120 1/100 1/85
rivitalo 1/400 ja/tai 1/170 * 1/120 1/100 1/100 1/85
kytketty pientalo (väh. 3 asuntoa) 1/400 ja/tai 1/170 * 1/120 *** 1/100 *** 2 2
erillispientalo ja paritalo 1/400 ja/tai 1/170 * 2 2 2 2
opiskelija‐asuminen 1/1000 1/1000 1/400 1/200 1/100
palveluasuminen 1/400 ja/tai 1/250 * 1/250 1/200 1/150 1/150
Liike‐ ja toimistorakentaminen 1/200 ** 1/130 1/100 1/80 1/70
Teollisuus‐ ja varastorakentaminen 1/100 1/100 1/100 1/100
SOTE‐palvelut (esim. sairaalat ja terveyskeskukset) 1/300 1/170 1/120 1/100 1/85
Opetuspalvelut (esim. päiväkodit ja oppilaitokset) 1/300 1/300 1/200 1/150 1/150
Kulttuuripalvelut (esim. kirjastot ja teatterit) pysäköinnin mitoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti Liikuntapalvelut (esim. hallit ja kentät) pysäköinnin mitoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti
ERIKOISALUEET: Yleisten pysäköintilaitosten läheisyydessä kuten Hippoksella, Kankaalla, Kukkulan alueella ja Lutakossaasemakaavojen pysäköintinormit määritellään tapauskohtaisesti siten, että pysäköintipaikkoja pyritään keskittämään yleisiin pysäköintilaitoksiin.
Suojeltujen kulttuuriympäristöjen alueilla (lailla suojellut ja RKY‐alueet) normit voidaan määritellä
kulttuuriympäristöön soveltuviksi tapauskohtaisesti siten, että edelletyt pysäköintiratkaisut eivät heikennä kulttuuriympäristön arvoja.
Esimerkki keskustaan toteutettavan uuden asuinrakennuksen pysäköintipaikkojen määrittämiseksi.
ESIMERKKITILANNE:
Ydinkeskustan alueelle halutaan rakentaa kerrostalo, jonka kerrosala on 3 000 kem2.
Nykyisten normien mukaan pysäköintipaikkoja tontille pitäisi rakentaa yhteensä 25 autolle.
Uusien pysäköintinormien mukaan on mahdollista:
A. lunastaa pysäköintipaikat yleisistä pysäköintilaitoksista 1ap/400kem2 eli 8 autopaikkaa.
B. Rakentaa autopaikat rakenteellisina omalle tontille 1 ap/170 kem2 eli pyöristettynä 18 autopaikkaa.
UUDET PYSÄKÖINTINORMIT ‐ soveltaminen
Vaihtoehtojen A ja B yhdistelmä: Jos tontille mahtuu vain osa autopaikosta esimerkiksi 4 autopaikkaa, nämä autopaikat kattavat rakennusoikeudesta 680 kem2 (4x170).
Pysäköintilaitoksista lunastettavat autopaikat koskevat tällöin (3000‐680=) 2320 kem2 ja
autopaikkoja on lunastettava 2320/400 = 6 autopaikkaa. Yhteensä pysäköintipaikkoja tulisi näin ollen (4+6) 10 autopaikkaa.
PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN hinta muodostuisi eri vaihtoehdoissa periaatteessa seuraavasti (hinnat suuntaa‐antavia):
A. 8 autopaikkaa lunastetaan P‐laitoksesta 8 x n. 25 000 euroa = noin 200 000 euroa.
B. Omalle tontille rakennetaan kannen alle 18 autopaikka á noin 18 000 euroa = noin 324 000 euroa.
A+B. Autopaikat omalle tontille 4 x 18 000 euroa = noin 72 000 euroa + P‐laitoksista lunastettavat autopaikat 6 x noin 25 000 euroa = noin 150 000 euroa, yhteensä noin 222 000 euroa.
UUDET PYSÄKÖINTINORMIT ‐ soveltaminen
• Pysäköintinormit esitetään kaavoissa pääsääntöisesti kerrosalaan sidottuna.
• Rakenteelliseksi pysäköinniksi tulkitaan ratkaisu, jossa vähintään 50 % autopaikoista on maan alla, rakennuksen rungossa tai kannen alla.
• Täydennysrakentamisen yhteydessä olemassa olevien rakennusten
autopaikkamäärät voidaan tarkastella uudestaan uusien normien mukaisesti.
• Rakennusluvan yhteydessä vähäinen poikkeama asemakaavan autopaikkojen lukumäärää koskevasta määräyksestä
• Poikkeamisluvat: Olemassa olevien rakennusten käyttötarkoituksen
muutoksissa sovelletaan uusia normeja. (Esim. poikkeamisluvan vaativa ullakkokerroksen osittainen käyttötarkoituksen muutos asunnoiksi)
UUDET PYSÄKÖINTINORMIT ‐ soveltaminen
• Tontilta yhteiskäyttöautolle varatulla p-paikalla voi korvata 5 autopaikkaa tai ydinkeskustassa yhden p-laitoksesta lunastettavan paikan. Vähennys on enintään 30 % kaavan edellyttämistä autopaikoista, velvoiteautopaikkoja oltava
kuitenkin aina ennen 30% vähennystä vähintään 5 ap. Eli jos kaava edellyttää 15 ap (1ap/ 170kem2) saa vähentää 5 autopaikkaa, -> tontille toteutettava 10ap (joista yksi on yhteiskäyttöauton paikka)
• Yhteiskäyttöautosta saatava vähennys edellyttää kiinteistön pysyvää liittymistä yhteiskäyttöautopalveluun. Sitoutuminen palveluun osoitetaan sopimuksen
kaupungin määrittelemien sopimusehtojen mukaisesti rakennuslupaa haettaessa vähintään 10 vuoden ajaksi.
• Yhteiskäyttöautopaikoilla tulee olla sähköautojen latauspisteet.
• Opiskelija- ja palveluasuminen on määritelty tarkemmin tulkintaepäselvyyksien ehkäisemiseksi.
• Normit pyöristetään normaalien matemaattisten laskusääntöjen mukaisesti esim. 4,4 ap = 4 ap
• Mahdollistaa esim. olemassa olevan asuinrakennuksen korottamisen yhdellä asuinkerroksella ilman että uusia pysäköintipaikkoja rakennetaan
UUDET PYSÄKÖINTINORMIT ‐ soveltaminen
Taloyhtiö on vähentänyt autopaikkoja, ja niitä on jäänyt jäljelle 25.
Näistä olemassa oleva rakennus vie 17 ap, eli jäljelle jää 8 ap.
Taloyhtiö hakee kaavamuutosta täydennysrakentamista varten.
Kaavamuutoksella tontille muodostu uutta rakennusoikeutta 1 800kem2
Uusi rakennusoikeus tuottaa velvoitteena 1 800kem2/ 170kem2 = 11 ap jos paikat rakennetaan tontille.
‐> taloyhtiöltä jää puuttumaan 3 ap.
‐> taloyhtiö päättääkin lunastaa yhden autopaikan pysäköintilaitoksesta normin 1/
400kem2 mukaisesti, jolloin jää 1800kem2‐400kem2 = 1400kem2. Loput paikat rakennetaan tontille, eli 1400kem2/ 170kem2= 8 ap. Tällöin tontille jääneet autopaikat riittävät.
Ratkaisu: Yhteensä 9 velvoitepaikkaa,
joista 1 lunastus pysäköintihallista ja 8 tontilla.
Tontilla olevista autopaikoista 4 rakennetaan uudisrakennuksen rungon
maantasokerrokseen.
UUDET PYSÄKÖINTINORMIT ‐ soveltaminen
Vanhat normit:
Asuinrakentaminen
2000kem2 vanhan normin mukaan 1ap/ 85 kem2 = 24 autopaikkaa
Uudet normit:
Asuinrakentaminen
2000kem2 uuden normin mukaan 1/ 170 kem2 = 12 autopaikkaa, joista väh. 6 rakenteellisia
Uudet normit:
asuinrakentaminen 2000kem2 uuden normin mukaan, jossa lunastus p‐laitoksesta 1/ 400 kem2 = 5 autopaikkaa
Vanhoissa normeissa mm:
• 1 ap/ 85kem2
• 1 ap/ 50 kem2 (liiketilat)
• 1 ap/ 70kem2 (liiketilat)
• 1 ap/ asunto
• 1 ap/ asunto, kuitenkin vähintään 1ap/
85kem2
Uusissa normeissa ydinkeskustassa:
• 1 ap/ 170kem2, toteutus rakenteellisena
• 1 ap/ 400kem2, lunastus p‐laitoksesta
• 1 ap/ 200 kem2, liiketilat
• 1 ap/ 300 kem2 , sote ja opetus
• 1 ap/ asunto
• 1 ap/ asunto, kuitenkin vähintään 1ap/
85kem2
Esimerkki laskutavasta ydinkeskustassa
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/pysakointi/pysakointiraportti.pdf
