Asema- ja rakennuskaavoitus

Asemakaava on kaupunkien yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun muoto. Rakennuskaava on vastaava kaavamuoto maaseudun taajamissa.

Asema- ja rakennuskaavat laatii kunta. Ne hyväksyy kunnanvaltuusto ja valtuuston päätös on eräitä ei olennaisia kaavan muutoksia lukuun ottamatta alistettava ympäristöministeriön tai lääninhallituksen vahvis-tettavaksi.

Maamme 444 kunnasta (pois lukien Ahvenanmaa) 9 on sellaista kuntaa, joiden alueella ei ole vahvistettua asema- tai rakennuskaavaa. Detalji-kaavoitettua aluetta on 1,4 % maapinta-alasta eli noin 4195 km^2, mistä asema- ja rakennuskaava-alueita on noin 3333 km² ja rantakaa-va-alueita 862 km^2•

Taulukko 6.4

LÄÄNJNHALLITUKSISSA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ VUONNA 1988 RATKAISTUT DEfAUIKAAVOJEN VAHVISTAMISTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSEf

YM

Detaljikaavojen vahvistamista koskevat päätökset

Asema

Uutta asema- ja rakennuskaava-aluetta vahvistettiin vuonna 1988 69 km^2, josta asemakaavoituksen osuus oli 31 km² ja rakennuskaavoituksen 38 km²• Vuonna 1987 vastaava luku oli ollut 75,8 km2, joka jakaantui tasan asema- ja rakennuskaavojen kesken.

Vuonna 1988 vahvistetut kaavat ja kaavan muutokset kohdistuivat yhteensä 165,4 km² suuruiseen alueeseen (ns. bruttopinta-ala), josta asemakaavojen osuus oli 72,7 ja rakennuskaavojen 92,7 km2•

Asema- ja rakennuskaavojen muutoksia vahvistettiin 96,2 km²:n suurui-selle alueelle,' josta asemakaavaosuus oli 41,7 km² (4 km²/v.1987) ja rakennuskaavaosuus 54,5 km² (52 km² /v .1987). Vuonna 1986 muutosten pinta-ala oli ollut noin 100, v.1985 105 ja v.1984 108 km^2•

Lukumääräisesti asemakaavojen muutoksia vahvistettiin vuonna 1988 yhteensä 731 kpl (674 kpl v.1987) ja rakennuskaavojen muutoksia 371 kpl (387 kpl v.1987). Kaavan muutospäätökset käsittivät 66 % kaikista detaljikaavojen vahvistuspäätöksistä. Muutokset kohdistuivat 2,9 %:n osuuteen maan asema- ja rakennuskaavoitetusta alueesta.

Detaljikaavapäätöksiä (asema-, rakennus- ja rantakaavat) tehtiinyhteensä 2229 kpl. Näistä ympäristöministeriön (vahvistus)päätösten osuus oli 30

% (665 kpl), lääninhallitusten 55 % (1235 kpl) ja kuntien ilman alistusta hyväksymien kaavan muutosten osuus oli 15 % (329 kpl).

Kuvio 6.1

KOKO MAASSA VUOSINA 1973-88 TEHDYf ASEMA-, RAKENNUS- JA RANTAKAAVAN VAHVISTAMISPÄÄTÖKSET

k -.P~II~vu~o~s~i ---~

1400•

kpl

~ ~

1 2 0 0 1 - - - 1

~

1 OOOt---t _~ 1 - - - r

-8001- ~ r - - ~ 1111---11111-r----tlllr---i

6001---iH!r----ffiB----

-400 1- r-- ,____ r-- - f--- - - f--- ~~~--HII-- - - - r-- r-- - - r--

-200 '---.II:IDII 11r----= r-- r-- -- r-- r-- - r-- r-- f

-o . . . 2 3 1

2~

123 123 123 1 2 3 1 2 3 123 ^oo

^m ~~ ^m ~ ~ ~~ ~ ~~ ~~ ~

123 123 123 123 1 2 3 1 2 3 123 r-'-- t--~~

1973 ~

t--~'-- r-~ ~ r- ...._ '-- r- '--'- r- ,__ ,__ t--~ ..._ t-- '--'- 1-- ,__.__ t-..._~ 1-- ,__.._ f--L--L - 1--'--L- r- ..._

'--._.IL.._lL~~~~~~~~~~~

0 kuntien tekemät (kaavan muutokset, joita ei alisteta vahvistettavaksi)

[1]] lääninhallitusten tekemät

111 ympäristöministeriön tekemät

[I] asemakaavapäätökset

rn

rakennuskaavapäätökset

rn

rantakaavapäätökset

Ministeriössä ja lääninhallituksissa annettiin asemakaavapäätöksiä (vahvistaminen) vuonna 1988 yhteensä 984 kpl (953/v.1987). Lisäksi eri kunnat hyväksyivät suoraan päätöksillään ilman alistusmenettelyä 311 asemakaavan muutosta.

Rakennuskaavapäätöksiä tehtiin yhteensä 691 kpl (768 kpl v.1987).

Alistamatta jätettyjä ei olennaisia rakennuskaavan muutoksia oli lisäksi 17 kpl.

Vahvistusviranomaisilla on suhteellisen harvoissa tapauksissa ollut tarvet-ta puuttua kunnan kaavaratkaisuun. Vuonna 1988 ympäristöministeriö ja lääninhallitukset jättivät kokonaan tai pääosin vahvistamatta 6 asema-kaava-alistusta (0,6 %) , 11 rakennusasema-kaava-alistusta (1,6 %) sekä 10 rantakaava-alistusta (4,4 %). Lisäksi jätettiin osittain vahvistamatta 18 asemakaava-alistusta (1,8 %), 27 rakennuskaava-alistusta (3,9 %) sekä 23 rantakaava-alistusta (10,2 %).

Alistus peruutettiin kokonaan tai pääosin 15 asemakaava-alistuksen (1,5 %) sekä 13 rakennuskaava-alistuksen (1,9 %) osalta. Lisäksi 4 ase1nakaavan (0,4 %), 10 rakennuskaavan (1,4 %) ja 2 rantakaavan (0,9

%) alistus peruutettiin osittain.

Vuonna 1988 ministeriössä ja lääninhallituksissa tehtiin 2 asemakaavan kurr•oamista koskenutta päätöstä, jotka koskivat noin 36 hehtaarin suuruista aluetta. Rakennuskaavan kumoamispäätöksiä tehtiin 17 kpl noin 308 hehtaarin alueelta.

Ympäristöministeriössä vuoden 1988 vahvistetuista asemakaavoista 13,1

%:iin ( 87 kpl) sisältyi nimenomainen rakennussuojelua koskeva aluevaraus (Sr·-merkintä).

Taulukko 6.40

DETAUIKAAVOJEN VAHVISTAMISTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET {kpl) VUONNA 1988

Ympäristöministeriö Lääninhallitukset Kunnat* Yhteensä

kpl % kpl % kpl % kpl %

Asemakaavat 664 51,3 320 24,7 311 24,0 1295 58,1

Rakennuskaavat 1 0,1 690 97,5 17 2,4 708 31,8

Rantakaavat 0 0,0 225 99,6 1 0,4 226 10,1

YHTEENSÄ 665 29,8 1235 55,4 329 14,8 2229

* Ilman alistusta

1987 679 30,4 1256 56,2 299 13,4 2234

1986 709 32,5 1169 53,6 304 13,9 2182

1985 728 35,2 1005 48,6 336 16,2 2069

Taulukko 6.41

KAAVANMUUTOSTEN VAHVISTAMISTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET {kpl) VUONNA 1988

Ympäristöministeriö Lääninhallitukset Kunnat* Yhteensä

kpl % kpl % kpl % kpl %

Asemakaavan muutokset 510 48,9 221 21,2 311 29,8 1042 71,3

Rakennuskaavan muutoksal 0,0 371 95,6 17 4,4 388 26,5

Rantakaavan muutokset 0 0,0 31 96,9 1 3,1 32 2,2

YHTEENSÄ 510 34,9 623 42,6 329 22,5 1462

* ilman alistusta

1987 516 37,5 561 40,8 299 21,7 1376

1986 538 37,7 586 41,0 304 21,3 1428

1985 526 38,0 523 37,8 336 24,3 1385

Valituskaavat

Sellaisia asema-, rakennus- ja rantakaavoja, joista valtuuston päätök-sestä oli tehty valitus, ratkaistiin ministeriössä ja lääninhallituksissa vuonna 1988 yhteensä 167 kpl (193 kpl/v.1987). Asemakaavoista 8,1 %, rakennuskaavoista 9,0 % ja rantakaavoista 11,1 % oli valituskaavoja.

Ympäristöministeriön ja lääninhallitusten kaavapäätöksistä valitettiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle 38 asemakaavan, 27 rakennuskaavan ja 24 rantakaavan osalta. Valituksen sisältäneistä kaavoista puolet tuli korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Valitus KHO:lle näyttää asema-, rakennus- ja rantakaava-asioissa johta-van edelleen verraten harvoin ministeriön tai lääninhallituksen päätöksen kumoamiseen. Vain noin 5 %:ssa kaavavalituksiin annetuissa ratkai-suissa eli 4 tapauksessa korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen.

Verrattaessa kumottujen osuutta kaikkiin ministeriössä ja lääninhalli-tuksissa vuonna 1988 tehtyihin kaavapäätöksiin niin asemakaavoista ei kumottu yhtään päätöstä, rakennuskaavoistakin vain 0,1 % ja rantakaa-voista 1 ,3 %.

Taulukko 6.7

LÄÄNINHALLITUKSISSA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ VUONNA 1988 RATKAISTUT VALITUSDETAIJIKAAVAT *

1988 Valituskaavapäätökset kpl % 1988 v.1987

YM Asema Rak.- Ranta- Yht. ratkaist. Yht.

Lääninhallitukset kaavat kaavat kaavat 1988 kaavoista kpl

YM 57 0 0 57 8,6 50

Uudenmaan 7 3 0 10 8,2 14

Turun ja Porin 4 12 3 19 9,9 20

Hämeen 2 9 6 17 9,3 24

Kymen 0 4 5 9 13,6 13

Mikkelin 2 3 3 8 6,6 13

P - Karjalan 1 4 1 6 12,2 11

Kuopion 4 5 0 9 11,3 5

Keski-Suomen 0 4 3 7 9,6 7

Vaasan 1 6 0 7 4,5 24

Oulun 0 7 2 9 10,8 5

Lapin 2 5 2 9 8,0 7

YHTEENSÄ 80 62 25 167 8,8 193

% 1988 ratkais- 8,1 9,0 11,1 8,8

toista kaavoista

* Kaava-alistus, jota koskevasta kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä on valitettu.

1987 yht. kpl 75 74 44 193 10,0

% 1987 ratk.kaav. 7,9 9,6 20,6 10,0

1986 yht. kpl 99 72 32 203

% 1986 ratk.kaav. 9,9 10,1 19,6 10,8

1985 yht. kpl 83 65 17 165

% 1985 ratk.kaav. 8,4 10,6 12,9 9,5

% 1987 ratkaist.

kaavoista

7,4 10,7

8,4 14,9 18,8 13,3 27,5 7,4 11,7 10,4 5,6 10,0

10,0

Taulukko 6.8

LÄÄNINHALLITUKSISSA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ VUONNA 1988 RATKAISTUT VALITUS-DETAUIKAAVAT, JOISTA ON EDELLEEN VALITETTU KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE*

1988 / KHO Valituskaavapäätökset kpl %-osuus 1988 ratk. 1987 %-osuus 1987 ratk. ratlmis-tuista kaavoista

% 1988 ratlmist.

valituskaavoista

Asema Rak.-kaavat kaavat

25 0

* luvut osoittavat suuruusluokan; joitain päätöksiä saattaa puuttua.

** Rantakaavojen osalta sisältyy kaavoja, joista ei oltu valitettu lääninhallitukselle.

1987 yht. ltpl 40 27 22 89

yht. kaa- valitus-kpl voista kaavoista

29 4,3 58,0

VALITUSDETAUIKAAVOJEN RATKAISUT KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA VUONNA 1988 (lääninhallitukset ja ympäristöministeriö)

P ä ä t ö k s e t k p l

Asemakaavat Rakennuskaavat Rantakaavat Yhteensä

kpl % kpl % kpl % kpl %

YHT ."EI

MUUTTU-NUT KHO:ssa 25 100,0 22 95,7 22 88,0 69 94,5

Päätös kumottu * 0 0,0 1 4,3 3 12,0 4 5,5

Yhteensä 25 100,0 23 100,0 25 100,0 73 100,0

* "Kumottujen osuus verrattuna kaikkiin vuonna 1988 tehtyihin kaavapäätöksiin (YM ja lääninhallitukset) oli asemakaavoista 0 %, rakennuskaavoista 0,1 % ja rantakaavoista 1,3 % sekä kaikista detaljikaavoista 0,2 %.

49

Toimivallansiirron vaikutus

Toimivallan jakoon ministeriön ja lääninhallitusten kesken ei vuonna 1988 tehty muutoksia. Myös kuntien itsenäinen oikeus ei olennaisten kaavan muutosten tekemiseen oli voimassa samassa laajuudessa kuin edellisenäkin vuonna.

Detaljikaavapäätöksiä (asema-, rakennus- ja rantakaavat) tehtiinyhteensä 2229 kpl. Näistä ympäristöministeriön (vahvistus)päätösten osuus oli, 30

% ja lääninhallitusten 55 % sekä kuntien ilman alistusta hyväksymien kaavan muutosten osuus oli 15 %.

Asemakaavapäätöksiä tehtiin vuonna 1988 ministeriössä 664 (vuonna 1987 679) ja lääninhallituksissa 320 (vuonna 1987 274). Lisäksi kunnissa tehtiin 311 sellaista asemakaavan muutosta, joita ei alistettu vahvistet-tavaksi. Kahtena edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat olleet 282 ja 286.

Vuoden 1988 yhteensä 1295 asemakaava- ja muutospäätöksistä tehtiin ympäristöministeriössä 51 %, lääninhallituksissa 25 % ja alistamatta jätettyjä ei olennaisia kaavan muutoksia oli 24 %. Alistamatta jätettyjen ei olennaisten asemakaavan muutosten osuus oli 30 % kaikista vuoden 1988 asemakaavan muutoksista.

Alistamatta jätettyjä ei olennaisia rakennuskaavan muutoksia oli vuonna 1988 17 kpl.

Taulukko 6.1

TOIMIVALLAN SIIRRON VAIKUTUS ERI TASOILLA TEHTYJEN ASEMAKAAVAPÄÄTÖSTEN LUKUMÄÄRÄÄN (päätökset kpl)

Ympäristö-

Lääninhal-Vuosi ministeriö litukset Kunnat* Yhteensä

1975 792 171 159 1122

1976 791 158 195 1144

1977 699 170 219 1088

1978 595 178 221 994

1979 703 184 370 1257

1980 700 191 283 1174

1981 687 259 324 1270

1982 738 268 256 1262

1983 656 299 292 1247

1984 691 308 281 1280

1985 728 260 311 1299

1986 708 296 286 1290

1987 679 274 282 1235

1988 664 320 311 1295

* Asemakaavan muutosten hyväksymispäätökset, joita ei alisteta vahvistettavaksi.

Kaavojen sisällöstä

Vuonna 1988 vahvistettuihin asema- ja rakennuskaavoihin sisältyi ker-rosalaa yhteensä 9,01 milj.krsm² (ns.nettomuutos eli kerrosalan lisäänty-minen). Edellisenä vuonna vastaava luku oli ollut 9,31 milj.krsm² sekä vuosina 1977-85 keskimäärin vajaa 14 milj.krsm² vuosittain.

Vahvistetut kaavat ja niiden muutokset sisälsivät ns. bruttokerrosalaa yhteensä 27 milj.krsm^2, josta asemakaavoissa oli 14,7 ja rakennuskaa-voissa 12,3.

Vuonna 1988 vahvistetuissa asema- ja rakennuskaavoissa oli asuntoraken-tamLiseen (A) varattua kerrosalaa. 4,26 milj.krsm² (3,99 /v.1987). Asema-kaavoissa tästä oli 2,10 milj.krsm² (1,68 /v.1987) ja rakennuskaavoissa 2,16 milj.krsm2 (2,31 /v.1987). Vuosina 1977-85 vahvistetuissa asema- ja rakennuskaavoissa oli asuntorakentamiseen varattua kerrosalaa ollut vuosittain keskimäärin 5, 7 milj.krsm²•

Omakoti- ja rivitalojen (AO+AP+AR) rakentamiseen varattua kerrosalaa vuonna 1988 oli 3,89 milj.krsm² (3,67 /v.1987), josta asemakaavojen osuus oli 1,81 milj.krsm² (1,39 /v.1987)ja rakennuskaavojen 2,08 milj.krsm²

(2,28 /v.1987).

Kerrostaloja (AK) varten varatun kerrosalan määrä oli yhteensä 0,29 milj.krsm²• Asemakaava-alueilla kerrostaloja varten varatun kerrosalan määrä lisääntyi 298000 krsm² ja väheni rakennuskaava-alueilla 4000 krsrn^2•

Taulukko 6.2

VUOSINA 1977-88 VAHVISTETUISSA ASEMA- JA RAKENNUSKAAVOISSA OMAKOTI- (AO) JA RIVI-(AP•AR) SEKÄ KERROSTALOILLE (AK) VARATTUJEN ALUEIDEN SISÄLTÄMÄ KERROSALA (1000 krsm2) ns. nettomuutos

Vuosi ASEMAKAAVAT IRAKENNUSKAAVAT KAAVAT YHTEENSÄ

Omakoti- KeiTos- Yhteensä Omakoti- Kerros- Yhteensä Omakoti- Kerros- Yhteensä ja rivitalot talot ja rivitalot talot ja rivitalot talot

-1977 2332 952 3284 1907 139 2046 4239 1091 5330

1978 5023 666 5689 516 351 867 5539 1017 6556

1979 2706 432 3138 2407 57 2464 5113 489 5602

1980 2976 714 3690 3173 121 3294 6149 835 6984

1981 2536 664 3200 1716 78 1794 4252 742 4994

1982 1705 310 2015 1794 50 1844 3499 360 3859

1983 1948 386 2334 2069 38 2107 4017 424 4441

1984 2888 332 3220 2028 53 2081 4916 385 5301

1985 1518 314 1832 1385 5 1390 2903 319 3222

1986 1832 78 1910 1814 -123 1691 3646 -45 3601

1987 1392 ·483 1875 2282 -64 2218 3674 419 4093

1988 1807 .298 2105 2082 -4 2078 3889 294 4183

* 1977-85 sis. ns. uudet alueet ja laajennukset

* 1986-88 sis. ns. uudet alueet, laajennukset sekä muutokset

** Tilastokeskuksen talonrakennustilasto; kaikki valmistuneet vars. asuinrakennukset ml. kaavan ulkopuoliset alueet.

Valmistuneet vars.as.rak.

1000 krsm2 **

5371 5504 5245 5168

4488 4497 4717

Teollisuus- ja varastorakennusten sekä lllke- ja toimistorakennusten (T+K) rakentamista varten oli vuonna 1988 vahvistetuissa asema- ja rakennuskaavoissa varattu kerrosalaa yhteensä 3,23 milj.krsm² (3,87 /v.1987 ja 4,41 /v.1986), josta asemakaavojen osuus oli 1,55 milj.krsm² (2,50 /v.1987) ja rakennuskaavojen 1,68milj.krsm² (1,37 /v.1987). Vuosina 1977-85 vahvistetuissa asema- ja rakennuskaavoissa oli tähän tarkoituk-seen osoitettua kerrosalaa ollut vuosittain keskimäärin 6,6 milj.krsm2•

Yleisten rakennusten (Y) rakentamiseen oli vuonna 1988 vahvistetuissa asema- ja rakennuskaavoissa osoitettu 0,87 milj.krsm^2, joka määrä sitä oli ollut myös edellisenä vuonna. Asemakaavoissa tästä oli 0,50 milj.krsm² (0,36 /v.1987) ja rakennuskaavoissa 0,37 milj.krsm² (0,52 /v.1987).

Vuosien 1977-85 asema- ja rakennuskaavoissa oli yleisten rakennusten rakentamiseen osoitettua kerrosalaa vuosittain keskimäärin 1,2 milj.krsm²• Kuviot 6.2 ja 6.3

1977-1988 VAHVISTETTUJEN ASEMA- JA RAKENNUSKAAVOJEN ALUEVARAUSTEN SISÄLTÄMÄ KERROSALA 1000 KRSM2 {ns. nettomuutos)

7000~---~~---~---~~---~--~

1000krsm2 yhteen;:oJ3,90 milj. 8,54 milj.k 9,31 milj.krsm 9,01 milj.krsm2

1977-85 keskimäärin/vuosi 1986 1987 1988

yhteensä 9300 ha 7700 ha 7600 ha 6900 ha

3~~~~---~

1977-1988 VAHVISTETTUJEN ASEMA- JA RAKENNUSKAAVOJEN SISÄLTÄMÄT ALUEVARAUKSET HA {ns. nettomuutos)

D

asuinrakennusten korttelialueet (A) 1==1 teollisuus-ja varastorakennusten sekä liike-ja l:::j toimistorakennusten korttelialueet (T+K)

~~~ yleisten rakennusten korttelialueet (y)

[D virkistys- sekä loma- ja matkailualueet (V+R)

0

muut alueet

Vuonna 1988 vahvistettujen asema- ja rakennuskaavojen sisältämien aluevarausten jakautumisessa eri käyttötarkoituksiin vuonna 1988 voidaan havaita, että asuinrakennusten korttelialueiden (A) suhteellinen osuus (29, 7 %) edelleen lisääntyi edellisestä vuodesta, jolloin se oli ollut 26,7

%. Vastaavasti asuinrakennusten korttelialueiden suhteellinen osuus vuosittain vahvistetun uuden kaava-alueen pinta-alasta oli vuosina 1977-85 ollut keskimäärin 25 %.

Teollisuus- ja varastorakennusten sekä liikerakennusten korttelialuei-den (T+K) suhteellinen osuus, joka vuosina 1977-85 oli ollut keskimäärin 20 %, laski vuonna 1988 11,8 %:iin oltuaan edellisenä vuonna 14,6 %ja vuonna 1986 16,5 %. Yleisten rakennusten korttelialueiden (Y) osuus säilyi puolestaan runsaan 4 %:n tasolla, mitä se oli keskimäärin ollut myös vuosina 1977-85. Virkistykseen varattujen alueiden (V+R) suhteelli-nen osuus kasvoi lähes 29 %:iin sen oltua edellisenä vuonna 26 % sekä vuosina 1977-85 keskimäärin 23 %.

Kuviot 6.4 ja 6.5

VUOSINA 1977-1988 VAJMSTEITUJEN ASEMA-JA RAKENNUSKAAVOJEN ALUEVARAUKSET (HA) JA NIIDEN SUHTEELLINEN JAKAANTUMINEN ERI KÄYITÖTARKOITUKSIIN

yhteensä 9300 ha 100

% 90t-

80t-50

26,9

muut

111

22,8

~

''R

40~~~~3---1~

2 0 , 5

-30~~--~

^..

~:~~.~~

^..

~~.~

^.•

t---i~~~--~~~~--~~~ri

20 r-r::::::::: · . ._---4 1::::::::::

1···

10 ^{i -}1':: 25,2:: • . ._---4

1···

~:: :~:::::

0 ^{A o 0 o 0 0 0 0 o} 1977-85

keskimäärin/vuosi 1986 1987 1Q88

4\J~'"DI~~1.:-:-.-:-. :-:: •• -::-. : -•• :-:-.-:1. ---1: : : : : : : t - - - : : : : : : : 1--- : : : : : : : ^~

~=::::::::

, ...

30r-~o::::::::

...

:1---4:::::::1--:::::::1---:::::::1-":::::::::

2Qf-~:: 41,3:: :..._--~:: 42,7:1--::42,8:1---::47,3

:1-~:: :Å:::::

1-···

10f-~:::::::::...._--~:::::::r-- :::::::~

:::::::1-~:::::::::

0 ..•. :::::::

yhteensä 13,90 milj. 8,54milj. 9,31milj. 9,01 milj.

VUOSINA 1977-1988 VAJMST~UJEN ASEMA- JA RAKENNUSKAAVOJEN ALUEVARAUSTEN SISÄLTÄMÄ KERROSAlA {KRSM ) JA SEN SUHTEELLINEN JAKAANTUMINEN ERI KÄ YITÖT ARKOITUKSIIN

Maaseututaajamien kaavoituksen voimakasta muuttumista asuinkerrosta-loista pienimittakaavaisempaan asuntorakentamiseen kuvaa se, että kerrostalollle osoitettu kerrosala oli lisääntynyt vielä vuonna 1978 351000 krsm², vuonna 1980 121000 krsm² ja vuonna 1984 vielä 53000 krsm^2• Vuoden 1988 aikana voimassa olevissa rakennuskaavoissa asuinker-rostaloille varatun kerrosian määrä väheni 4000 krsm² ja edellisenä vuonna 64000 krsm^2• Rakennuskaava-alueilla omakoti- ja rivitaloja varten varatun kerrosalan lisäys oli vuonna 1988 2,08 milj.krsm^2• Edellisenä vuonna vastaava luku oli ollut noin 2,28 ja vuonna 1986 1 ,81.

Taulukko 6.2a

VUOSINA 1982 - 88 V AHVISTETUISSA ASEMA- JA RAKENNUS KM VOISSA OMAKOTI-(AO) JA RIVI- (AP•AR) SEKÄ KERROSTALOILLE (AK) VARATTUJEN ALUEIDEN SISÄL-TÄMÄ KERROSALA (ns. nettomuutos 1000 KRSM2) SEKÄ KAIKKIEN VALMISTUNEIDEN ASUINRAKENNUSTEN SISÄLTÄMÄ KERROSALA (1000 KRSM2) **

Kaavoissa Valmistuneet Kaavoissa Valmistuneet Yhteensä Valmistuneet Vuosi AO,AP,AR pientalot AK kerrostalot 'kaavoissa vars.as.rak.

1982 3499 4173 360 1198 3859 5371

1983 4017 4285 424 1219 4441 5504

1984 4916 3998 385 1247 5301 5245

1985 2903 3953 319 1215 3222 5168

1986 3646 3611 -45 877 3601 4488

1987 3674 3463 419 1034 4093 4497

1988 3889 3736 294 981 4183 4717

* 1982-85 sis. ns. uudet alueet ja laajennukset

* 1986-88 sis. ns. uudet alueet, laajennukset sekä muutokset

** Tilastokeskuksen talonrakennustilasto; kaikki valmistuneet varsinaiset asuinrakennukset mukaan lukien kaavan ulkopuoliset alueet

Kuvio 6.6

VUOSINA 1977-1988 VAHVISTETTUJEN ASEMAKAAVOJEN ALUEVARAUKSET (ns. nettomuutos)

~~---, ha

1250 1300

250 1977-85 keskimAärin/VU08i

Kuvio 6.7

VUOSINA 1977-1988 VAHVISTETTUJEN RAKENNUSKAAVOJEN ALUEVARAUKSET (ns. nettomuutos)

2~'r---. _ha

1977-85 keskimäärin/vuosi

Q asuinrakennusten korttelialueet (A)

~ teollisuus- jll varastorakennusten sekä liike-ta

t=::l toimistorakennusten korttelialueet (T+K)

IIIJ yleisten rakennusten korttelialueet (Y)

0] virkistys- sekä loma- ja matkailualueet (V+R)

0

muut alueet

Taulukko 6.38

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1988 valmistuneet rakennukset käsittivät kerrosalaa 10,24 milj.krsm², josta varsinaisten asuinrakennusten osuus oli 4, 71 milj. krsm^2• Myönnettyjen rakennus-lupien käsittämät rakennushankkeet sisälsivät 13,75 milj. krsm², josta varsinaisiin asuinrakennuksiin sisältyi 6,46 milj. krsm2. Vahvistettujen aserna- ja rakennuskaavojen sekä niiden muutosten aluevarausten sisältämä kerrosala (ns. nettomuutos) vuonna 1988 oli 9,01 milj.krsm² (9,30 /v.1987), josta asuinrakennusten korttelialueille (A) sijoittui 4,26 milj.krsm² (3,99 /v.1987).

Taulukko 6.3

KAAVOITUKSEN JA RAKENTAMISEN ERÄIDEN TilASTOTIETOJEN VERTAILU VUOSILTA 1986-88

Myönnettyjen Ja valmistuneiden rakeonuabaokkelden sisältämä kerro&ala (knm2) koko maa

Rakennuksen ~yöonetyt milj. krsm2 Valmistuneet milj. krsm2 käyttötarkoitus

v.1986* v.1987'1' v.1~ v.1~ v.1987** v.1~

Kaikki rakeonuklet 11,52 11,68 13,75 9,82 Aauin.l'a.k. yht. 5,30 5,36 7,03 4,82 Vlll'll.llll."fa.k. yht. 4,88 4,91 6,46 4,48 Aauinl<erroGtalot 1,04 1,07 1,38 0,87 Kytketyt pientalot 1,04 1,06 1,50 0,96 Erill. pientalot 2,80 2,75 3,57 2,64 Teolllilluusrak. 1,18 1,21 1,47 0,89 Varaat.or-ak. 0,51 0,62 0,61 0,49

* Tilaatokeakuk.sen talonra.keonuatilaatoo ennakkotiedot ..., Tilaatokeakuk.sen talonra.keonustilasto

10,06 10,24 4,83 5,04 4,50 4,71 1,03 0,98 0,94 1,09 2,51 2,64 1,03 1,00 0,47 0,46

Vahvistetut asema- ja rakeonlllkaavat (na.uudet alueet•laajennuklet•muutokset) Kaavan Aluevarausten ais. kerrosala aluevar. (nettomuutos) milJ. krsm2 merkintä v.1986 v.1987 v.1988 Yht.netto 8,54 9,30 9,01 A yht. 3,65 3,99 4,26

AK -o,04 0,42 0,29

AP • AR 1,42 1,23 1,42

AO 2,22 2,44 2,47

T 3,27 2,42 1,72

KAAVOITUKSEN JA RAKENTAMISEN ERÄIDEN TILASTOTIETOJEN VERTAILU VUOSILTA 1985- 88

Kaava-alueille valmistuneiden rakennushankkeiden sisältämä kerrosala (krsm2) koko maa

-Rakennuksen Valmistuneet milj. krsm2 käyttötarkoitus

v.1985** v.1986** v.1987**

Kaikki* as.k. rak.k. Kaikki* as.k. rak.k. Kaikki* as.k.

Kaikki rakennukset 10,70 4,92 2,03 9,82 4,35 1,93 10,06 4,66 Asuinrak. yht. j ^5,50 2,68 1,26 4,82 2,22 1,10 4,83 2,33 Vars. as.-rak.yht. 5,16 2,68 1,26 4,49 2,22 1,10 4,50 2,33 Asuinkerrostalot 1 1,21 1,06 0,13 0,87 0,78 0,08 1,03 0,93 Kytketyt pientalot 1,13 0,66 0,42 0,96 0,52 0,39 0,95 0,52 Erill. pientalot 2,81 0,95 0,69 ~~,64 0,91 0,61 2,52 0,88 Teollisuusrak. 1,09 0,53 0,22 0,89 0,46 0,22 1,03 0,60 Varastorak. 0,46 0,25 0,08 0,49 0,31 0,09 0,47 0,29

-* Koko maassa valmistuneet rakennukset (ml. kaavan ulkopuoliset alueet).

** Tilastokeskuksen talonrakennustilasto

rak.k.

1,93 1,10 1,09 0,10 0,39 0,60 0,24 0,07

Vahvistetut asema- ja rakennuskaavat (ns. uudet alueet•laajennukset•muutokset) Kaavan Aluevarausten sisältämä kerrosala aluevaraus- (nettomuutos) milj. krsm2

merkintä V.l~I:Sb v.l~!:Sö v.19ts7 v.198ts as.k. rak.k as.k. rak.k. as.k. rak.k. as.k. rak.k.

Yht.netto 6,97 3,88 4,22 4,32 4,94 4,36 4,63 4,37 A yht. 1,79 1,57 1,73 1,92 1,68 2,31 2,10 2,16 AK 0,20 -0,06 0,08 -0,12 0,48 -0,06 0,30 0,00 AP • AR 0,30 0,52 0,75 0,67 0,41 0,82 0,64 0,77 AO 1,19 0,94 1,08 1,14 0,98 1,46 1,16 1,30 T 3,15 1,68 1,30 1,97 1,57 0,85 0,66 1,05

Taulukko 6.52

Vuonna 1988 vahvistetut kaavat ja kaavan muutokset kohdistuivat yhteensä 165,4 km² suuruiseen alueeseen (ns. bruttopinta-ala), josta asemakaavojen osuus oli 72,7 ja rakennuskaavojen 92,7 km2• Vahviste-tut kaavat ja niiden muutokset sisälsivät (ns.brutto-) kerrosalaa yhteensä 27,0 milj.krsm^2, josta asemakaavoissa oli 14,7 ja rakennuskaavoissa 12,3 milj.krsm^2•

VUOSINA 1988 JA 1987 VAHVISTETTUSEN ASEMA- JA RAKENNUSKAAVOJEN KAAVOJEN (ns. uudet alueet • laajennukset • muutokset) ALUEVARAUKSET {ha) SEKÄ KERROSALA {1000 krsm2) na. nettomuutos

Vuosi A T•K ^y V•R Muut alueet YHTEENSÄ AP • AR AO Yht. AK

ba krsm2 ba krsm2 ba krsm2 ba krsm2 ba krsm2 ba krsm2 bakrsm2 ba krsm2 baknm2 ba krsm2 1988

Ase- uud.al 576 1393 251 922 61 167 525 69 530 242 1943 2793 142 338 364 758 506 1096 25 137 makaa-laaJ. 268 778 94 446 41 141 350 11 403 61 1156 1437 87 250 139 354 226 604 39 166

vat muut. 23 -72 5 180 30 191 -44 9 -14 101 0 409 38 58 20 49 58 107 8 -5

1988 Yht. 867 2099 350 1548 132 499 831 89 919 404 3099 4639 267 646 523 1161 790 1807 72 298

% 28,0 45,2 11,3 33,4 4,3 10,8 26,8 1,9 29,7 8,7 100,0 100,0 8,6 13,9 16,9 25,0 25,5 39,0 2,3 6,4 Rak. uud.al 569 1097 253 886 69 110 399 8 439 15 1729 2116 110 233 393 733 503 966 2 9 kaa- laaj. 549 1053 219 660 62 114 718 80 547 26 2095 1933 181 400 342 604 523 1004 5 15

vat muut. 68 15 -5 133 34 146 48 15 -145 16 0 325 80 141 32 -29 112 112 -4 -28

1988 Yht. 1186 2165 467 1679 165 370 1165 103 841 57 3824 4374 371 774 767 1308 1138 2082 3 -4

% 31,0 49,5 12,2 38,4 4,3 8,5 30,5 2,4 22,0 1,3 100,0 100,0 9,7 17,7 20,1 29,9 29,8 47,6 0,1 -o,1 YH- uud.al 1145 2490 504 1808 130 277 924 77 969 257 3672 4909 252 571 757 1491 1009 2062 27 146 TEEN-Iaaj. 817 1831 313 1106 103 255 1068 91 950 87 3251 3370 268 650 481 958 749 1608 44 181

SÄ muut. 91 -57 0 313 64 337 4 24 -159 117 0 734 118 199 52 20 170 219 4 -33

1988 Yht. 2053 4264 817 3227 297 869 1996 192 1760 461 6923 9013 638 1420 1290 2469 1928 3889 75 294

% 29,7 47,3 11,8 35,8 4,3 9,6 28,8 2,1 25,4 5,1 100,0 100,0 9,2 15,8 18,6 27,4 27,8 43,1 1,1 3,3

---·-1987

Ase- uud.al 449 1084 398 1613 75 149 625 32 546 91 2093 2969 80 205 310 633 390 838 42 179 makaa-laaj. 209 562 179 640 54 226 561 104 615 109 1618 1641 58 162 151 361 209 523 28 125

vat muut. 2 33 15 249 38 -15 -73 4 18 61 0 332 23 47 9 -16 32 31 21 179

1987 Yht. 660 1679 592 2502 167 360 1113 140 1179 261 3711 4942 161 414 470 978 631 1392 91 483

% 17,8 34,0 16,0 50,6 4,5 7,3 30,0 2,8 31,8 5,3 100,0 100,0 4,3 8,4 12,7 19,8 17,0 28,2 2,5 9,8 Rak. uud.al 576 1153 252 709 119 213 449 51 512 57 1908 2183 84 178 421 774 505 952 24 99 kaa- laaJ. 701 1151 272 756 111 313 448 13 433 28 1965 2261 231 483 449 704 680 1187 -21 -72

vat muut. 86 5 -3 -98 13 2 -39 6 -57 6 0 -79 81 157 33 -14 114 143 -18 -91

1987 Yht. 1363 2309 521 1367 243 528 858 70 888 91 3873 4365 396 818 903 1464 1299 2282 -15 -64

% 35,2 52,9 13,5 31,3 6,3 12,1 22,2 1,6 22,9 2,1 100,0 100,0 10,2 18,7 23,3 33,5 33,5 52,3 -o,4 -1,5 YH- uud.al 1025 2237 650 2322 194 362 1074 83 1058 148 4001 5152 164 383 731 1407 895 1790 66 278 TEEN-laaj. 910 1713 451 1396 165 539 1009 117 1048 137 3583 3902 289 645 600 1065 889 1710 7 53

SÄ muut. 88 38 12 151 51 -13 -112 10 -39 67 0 253 104 204 42 -30 146 174 3 88

1987 Yht. 2023 3988 1113 3869 410 888 1971 210 2067 352 7584 9307 557 1232 1373 2442 1930 3674 76 419

% 26,7 42,8 14,7 41,6 5,4 9,5 26,0 2,3 27,3 3,8 100,0 100,0 7,3 13,2 18,1 26,2 25,4 39,5 1,0 4,5

7. Rantakaavoitus ja

In document Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1988 (sivua 47-59)