Rantakaavoitus ja lomarakentaminen

Rantakaavan päätarkoituksena on ranta-alueiden loma-asutuksen ja sitä palvelevien virkistys- ja muiden yhteiskäyttöalueiden tarkoituksen-mukainen järjestäminen. Rantakaava on annettujen ohjeiden mukaan tarpeen viimeistään silloin, kun rantakilometriä kohden tulee 4-5 loma-rakennusta. Rantakaavan laatiminen on maanomistajan asia. Mikäli maanomistajia on useita, eivätkä he voi sopia kaavan laatimisesta, voi ko. kunta ottaa sen laadittavakseen maanomistajien kustannuksella.

Rantakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto ja päätöksen vahvistaminen kuuluu lääninhallitukselle.

Vuoden 1989 alussa maamme kunnista 301 (68 %) oli sellaisia, joiden alueella oli vahvistettu rantakaava. Rantakaavoituksen piiriin tulleiden kuntien määrä on siten lisääntynyt yhdellätoista vuoden 1988 aikana.

Rantakaavojen vahvistuspäätökset ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 1984. Rantakaavoja oli vuoden 1985 alussa 1065 - nyt niitä on yli 1700. Näin ollen 17 vuodessa voimaan tuli hiukan yli 1000 rantakaavaa ja nyt viimeisellä neljän vuoden jaksolla 650 kaavaa.

Kuvio 7.3

VUOSINA 1975-88 KOKO MAASSA ANNETUT RANTAKAAVAN VAHVISTUSPÄÄTÖKSET JA MUUT RANTAKAAVOITUSTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

kpl/vuosi kpl

600~---~

1975 76 77 78 79 80 81

II] kaavo1tettavan alueen j8 kaavan IaatiJan 0 muut päatokset hyvaksymistä koskevat paätökset

82 83 84 85

§ vahvistuspäatökset 0 rantakaavan tarpeellisuuspäätökset

86 87 88

Voimassa olevia rantakaavoja oli vuoden 1989 alussa yhteensä 1705 kpl ja ne käsittivät pinta-alaltaan 862 km^2, joka vastaa 0,3 % maapinta-alasta. Rantaviivaa kaavoihin sisältyi 5260 km ja loma-rakennusvarauksia 38 000 kpl, mikä vastaa yli kymmenesosaa maan koko lomarakennusmää-rästä. Eniten rantakaavoja on Turun ja Porin läänissä; 406 kpl, pinta-alaltaan 145 km² ja sisältäen rantaviivaa 1004 km ja loma-rakennusva-rauksia 8550 kpl.

Rantakaavahankkeita oli vireillä 690 kpl käsittäen 505 km²:n suuruisen alueen ja sisältäen 2571 km rantaviivaa.

Kuvio 7.1

RANTAKAAVOITUSTilANTEEN KEHITYS VUOSINA 1972-88, VAHVISTETUT (voimassa olevat) RANTAKAAVAT (alueet yht. ha ja kpl) JA VIREILLÄ OLLEET RANTAKAAVAHANKKEET (alueet yht. ha) SEKÄ VAHVISTETTUJEN RANTAKAAVOJEN SISÄLTÄMÄT LOMARAKENNUKSET (kpl); KAIKKI TilANTEESSA 1. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA KUNAKIN VUONNA

90000 80 000 70 000

~ ~

-~ ^11~1~

~ 1 TTTTT

60000 50 000 40 000

vireillä olle~ [TI1TT ⁸⁸⁵

__.,- _~~~ 16e

~ ~

~ ~ ~

~~iOO

30 000 20 000

10 000 ha 0

~

72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89

40 000 35 000 30000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 kpl 0

.,V

^~

~ ~omaral\ennu V ^set

V

io""""

~

~ """"'"

~

IJ!1!1!IT1 voimassa olevat rantakaava-alueet ha

lilliiillJ sekä kaava-alueiden lukumäärä kpl

/

[ / V

.... V

^~

~V ,

Voi:massa olevista kaavoista laskettu "keskiaiVo - rantakaava" on pinta-alaltaan 51 ha, sisältää rantaviivaa 3,1 km, rakennuspaikkoja 20 kpl ja loma-rakennusvarauksia 22 kpl Kutakin loma-rakennusta kohti tulee rantaviivaa 140 m ja (kaava-alueen) pinta-alaa 2,3 ha. Erot eri läänien välHlä ovat huomattavat.

Taulukko 7.10

"KESKIARVO- RANTAKAAVA" LÄÄNEITT ÄIN (laskettu 1.1.1989 voimassa olleista rantakaavoista)

Pinta- Ranta- Rakennus- Lomara- Kutakin lomarakennusta kohti

ala viivaa paikko- kennuk- pinta-

ranta-Lääni ha km ja kpl sia kpl alaa ha viivaa m

KOKO MAASSA VAHVISTETUT (voimassa olevat) RANTAKAAVAT tilanne 1.1.1989

Lääni

Vahvistuspäätökset kpl

Taulukko 7.5

Rantakaavapäätöksiä annettiin 549 kpl, joista 225 kpl oli vahvistuspää-töksiä {214 kpl v.1987).

Rantakaava-alistuksista (ilman valitusta) 1/3 ratkaistiin alle kolmessa kuukaudessa ja 2/3 alle puolessa vuodessa. Valitusrantakaavoista 63 % ratkaistiin alle puolessa vuodessa.

Kokonaan tai pääosin jätettiin rantakaavoista vahvistamatta 10 { 4,4 %)

ja 23 tapauksessa { 10,2 %) jätettiin kaava vahvistamatta joiltain osin.

Kymmenesosaan (24 kpl) rantakaava-alistuksista sisältyi valituksia ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitettiin 24 rantakaavan osalta.

Lääninhallituksille tuli vuoden 1988 aikana tiedoksi tai palautettiin uuteen käsittelyyn yhteensä 25 valitusrantakaavaa. Lääninhallituksen päätös oli pysytetty 19 tapauksessa, kolmen osalta valitus oli jätetty tutkimatta tai peruutettu sekä kolme päätöstä oli kumottu.

Vuonna 1988 vahvistettuihin 190 uuteen rantakaavaan sisältyi pinta-alaa 114 km² {75 km²/v.1987), rantaviivaa 723 km (575 km/v.1987) ja lomarakennusvarauksia lähes 4000 kpl {3300 /v.1987). Vireille tuli 237 rantakaavahanketta yhteensä 130 km²=n suuruiselle alueelle ja rantavii-vaa näihin sisältyy 64 7 km.

Taulukko 7.1

"KESKIARVO - RANTAKAAVA" SISÄLTÄÄ:

Laskettu 1985 Laskettu 1986 Laskettu 1987 Laskettu 1988 Laskettu 1.1.1989 vahvistetuista vahvistetuista vahvistetuista vahvistetuista voimassa olleista rantakaavoista rantakaava ista rantakaavoista rantakaavoista rantakaavoista

Pinta-alaa ha 45 51 38 60 51

Rantaviivaa km 2,7 3,0 2,9 3,8 3,1

Rakennuspaikkoja 15 16 15 20 20

Lomarakennuksia 19 17 17 21 22

Kutakin lomara-kennusta kohti:

- pinta-alaa ha 2,3 3,0 2,3 2,8 2,3

- rantaviivaa m 141 180 176 178 138

1988 VAHVISTETUT RANTAKAAVAT

Vahvistuspäätökset kpl Pinta- Ranta- Rak.paikkoja Lomarakenn. YHTEENSÄ kpl Uusi Laajen- Muutos ala viivaa Oma Muut Oma Muut Rakennus

Lomara-Lääni alue nus ha km ranta ranta paikkoja kennuksia

Uudenmaan 6 2 3 507,7 38,0 82 63 81 75 145 156

Turun ja Porin 25 2 3 1016,0 84,7 380 32 383 36 412 419

Hämeen 45 1 1 1655,3 109,5 486 76 475 62 562 537

Kymen 13 0 1 1045,7 92,1 336 118 325 132 454 457

Mikkelin 28 0 4 3199,0 206,0 670 5 670 33 675 703

P - Karjalan 10 0 1 500,6 41,2 187 10 187 0 197 187

Kuopion 7 0 0 588,4 45,6 160 0 154 0 160 154

Keski-Suomen 17 0 1 581,4 42,5 173 102 166 125 275 291

Vaasan 20 2 7 287,9 19,8 124 43 127 44 167 171

Oulun 3 0 1 234,0 4,7 28 75 27 74 103 101

Lapin 16 0 4 1788,1 38,9 120 589 122 773 709 895

-YHTEENSÄ 190 7 26 11404,1 723,0 2746 1113 2717 1354 3859 4071

v.1987 197 3 16 7493,3 575,7 2475 556 2483 790 3031 3273

v.1986 146 2 13 7384 436,1 1851 518 1874 548 2369 2422

v.1985 115 5 14 5120 314,2 1242 487 1263 965 1729 2228

v.1984 83 14 5993 307,9 1039 436 1019 777 1475 1796

Lomarakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Vuonna 1988 ratkaistut ranta-alueille rakennettavia loma-rakennuksia koskevat 3000 poikkeus-lupaa sisälsivät 4000 loma-rakennuksen rakennushanketta, joista hyväksyttiin 3000.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maassamme valmistui vuoden 1987 aikana 8192 lomarakennusta ja myönnettiin 10 544 lomarakennuk-sen rakennuslupaa (mukana laajennukset).

Kun huomioon otetaan sekä vahvistettujen rantakaavojen että poikkeus-luparatkaisujen sisältämät lomarakennushankkeet, voidaan todeta läänin-hallitusten kautta kulkevan 60-80% vuosittain toteutettavista lomaraken-nushankkeista.

Kuvio 7.4

KOKO MAASSA VUOSINA 1975-88 VUOSITTAIN VALMISTUNEET LOMARAKENNUKSET JA LOMARAKENNUKSILLE MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT {uudet • laajennukset) SEKÄ KUNAKIN

VUONNA VAHVISTETTUJEN RANTAKAAVOJEN JA RANTA-ALUEILLE MYÖNNETTYJEN POIKKEUSLUPIEN SISÄLTÄMÄ LOMARAKENNUKSIEN MÄÄRÄ

kpl/vuosi

Taulilllko 7.2

VALMISTUNEET LOMAREKENNUKSET JA LOMARAKENNUKSILLE MYÖNNETYf RAKENNUSUJVAT SEKÄ. RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAVIA LOMARAKENNUKSIA KOSKEVAT POIKKEUSLUPATIEDOT VUONNA 1 9 8 8 1988 R a t k a i s t u t p o i k k e u s l u v a t kpJ

Lomarakennuksia Yksittäiset Alueelliset Yhteensä

koskevat

poikkeusluvat Pää- Lomarakennukset Pää- Lomarakennukset Pää- Lomarakennukset Lääni tökset myöot. hylätyt tökset myöot. hylätyt tökset myöot.

• Tilastokeskuksen talonrakennustilaston ennakkotiedot vuodelta 1988 (uudet rak. ja laajennukset).

. . Kaikki lomarakennukset

v.1987' 2785 2553 902 37 362 68 2822 2915

Lomarakennukset • Myönnetyt

Rannoilla yli 300 000 lomarakennusta

Väestö- ja asuntolaskennan mukaan maassamme oli vuonna 1980 lähes 252 000 lomarakennusta. Tällä vuosikymmenellä uusia lomarakennuksia on valmistunut vuosittain keskimäärin 7500 eli yhteensä noin 61 000, joten nykyisin lomarakennuksia on yli 310 000. Lukuun eivät sisälly liiketoimintaa palvelevat vapaa-ajan rakennukset kuten lomakylien mökit ym.

Suurin osa lomarakennuksista sijaitsee maan eteläosassa. Lomarakentami-sen painopiste on kuitenkin 1960-luvulta lähtien siirtynyt maan eteläi-simmistä osista Keski-Suomeen. Eniten lomarakennuksia on 1980-luvulla rakennettu Mikkelin, Hämeen sekä Turun ja Porin lääneissä - kussakin yli 7000 kpl. Mikkelin läänin lomarakennuskanta on lisääntynyt yli nel-jäsosalla.

Myös maan pohjoisosien lomarakennusten määrä on kasvanut nopeasti.

Lapissa valmistui 1980-luvulla yli 5000 uutta lomarakennusta, joten Lapin lomarakennuskanta on lisääntynyt yli puolella.

Turun ja Porin läänissä on lomarakennuksista 50 000 ja Hämeen läänissä 46 000. Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Kymen ja Mikkelin läänien alueella sijaitsee lähes 2/3 kaikista maan lomarakennuksista. Keskipinta-alaltaan lomarakennukset ovat noin 42 m² ja viidesosa niistä on tal-viasuttavia.

Tilastokeskuksen tekemän kotitaloustiedustelun mukaan vuonna 1985 omisti 480 000 suomalaista kotitalouttaoman vapaa-ajan asunnon. Siten runsaasta kahdesta miljoonasta kotitaloudesta lähes joka neljännellä oli ajan asunto. Lähes joka kolmannen omistajatalouden vapaa-ajan asuntona oli entinen asuinrakennus ja kaksi kolmannesta omisti jo alkuaan vapaa-ajan käyttöön rakennetun lomarakennuksen. Tehdyn arvion mukaan vuonna 1985 oli noin 370 000 vapaa-ajan käytössä ollutta asuntoa. Näistä runsas neljännes - 97 000 - oli entisiä asuntoja tai muita rakennuksia, jotka oli myöhemmin otettu vapaa-ajan käyttöön.

Loput 273 000 olivat alkuperäisiä vapaa-ajan asuntoja.

Verotustietojen mukaan vapaa-ajan tontteja oli vuoden 1987 lopulla vajaa 277 000, joista 53 000 kaava-alueella, ja vapaa-ajan asuntoja peräti 390 000.

Taulukko 7.20

LOMARAKENTAMISEN VERTAILUTIETOJA LÄÄNEITTÄIN; LOMARAKENNUKSET KPL Väestölaskenta 1980, talonrakennustilasto 1981-88, verotilasto 1987

Väestö- Talonrakennustilasto YH- Verotilasto

laskenta valmist.uudet rakennukset TEENSÄ vapaa-ajan

Lääni 1980 1981-87 1988* kpl tontteja

Uudenmaan 29915 3797 481 34193 29468

Tnrun ja Porin 42930 6516 839 50285 46028

Hämeen 38857 6214 862 45933 42095

Kymen 21293 4486 545 26324 24632

Mikkelin 26691 6587 965 34243 31981

P-Karjalan 10306 3306 432 14044 12103

Kuopion 14010 4025 405 18440 14857

Keski-Suomen 16284 4120 555 20959 18999

Vaasan 22356 4777 431 27564 23603

Oulun 16615 5875 812 23302 20496

Lapin 8578 4490 661 13729 12289

Koko maa 247835 54193 6988 309016 276551

* ennakkotiedot

v. 1987 asuntoja 42126 67185 61259 31709 44145 16905 21505 25772 35483 27889 16299 390277

8. Poikkeusluvat

Maankäytön suunnitelmallisuuden vaatimus on rakennuslaissa toteutettu edellyttämällä taaja-asutuksen muodostamiseen ja taaja-asutusalueelle rakentamiseen asema-, rakennus- tai rantakaavaa. Ympäristöministeriö tai lääninhallitus voi kuitenkin myöntää poikkeuslupia kaavoittamatto-mia alueita koskevasta taaja-asutuksen muodostamiskiellosta (RakL 5

§).Myös muista rakennuskielloista sekä rakentamista koskevista määräyk-sistä ja kaavoista voidaan poiketa näiden viranomaisten myöntämällä luvalla (RakL 132 §). Rakennuslautakunta myöntää vähäisiä poikkeuksia sekä poikkeuksia eräistä rakennuskielloista sekä luvan tilapäisen uudisra-kennuksen rakentamiseen.

Vuonna 1988 ratkaistiin lääninhallituksissa ja ympäristöministeriössä rakennuslain 5 ja 132 §:n mukaisia poikkeuslupa-asioita yhteensä 8905 kappaletta, kun niitä edellisenä vuonna oli ollut 8251. Poikeusluvat lisääntyivät siten lähes kymmenesosalla edellisvuodesta.

Lääninhallitukset ratkaisivat poikkeusluvista 80 % ja ympäristöministe-riö 20 %. Kaupunkeja koskevista 3055 poikkeusluvasta ratkaisivat lääninhallitukset 43 %ja ministeriö 57 %. Poikkeusluvista 1/4 ratkais-tiin alle kuukaudessa ja 314 alle kolmessa kuukaudessa.

Kuvio 8.1

POIKKEUSLUPAPÄÄTÖKSET V. 1988 (8905 kpl)

.~~;kpl iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii.i::;~ti:~:lliiiiililililiillilililililllilll

¹

0 2000 4000 6000 8000

l

RakL 5 §:n mukaisia poikkeuslupia ratkaistiin 4099 kpl (3752 /v.1987), joista myönteisiä oli 90 %. RakL 132 §:n mukaisia poikkeuslupia ratkais-tiin 4806 kpl (4499 /v.1987), joista 82 % oli myönteisiä.

Rakennuslain 5 §:n mukaisten, taaja-asutuksen muodostamista kaavoit-tamattomilla alueilla koskevien poikkeuslupien osuus on noin 46 % ja 132 §:n mukaisten (rantarakentaminen, poikkeaminen kaavoista ym.) 54

%. Yli viidesosaan vuosittain ratkaistavista RakL 5 §:n mukaisista taaja-asutuspoikkeusluvista sisältyy myös muu poikkeaminen (RakL 132 §;

esim. poikkeus rakennusjärjestyksestä).

Kuvio 8.3

KOKO MAASSA VUOSINA 1973·88 VUOSITTAIN RATKAISTUT RAKENNUSlAIN 5 S:N JA 132 S:N MUKAISET POIKKEUSLUVAT

rn

Rakl 5 l·n mukatset potkkeusluvat

Rakl 5 l•n ta 132 A n mukatset poikkeusluvat yhteensä Rakl 132 l•n mukatSel potkkeusluvat

( ] lilärnnhallttuksen rat~tsemat

• ympirtstömtntstenön ratkatsemat

Päätöksiä, joissa oli kysymys poikkeamisesta RakL 32 §:n mukaisesta yleiskaavoituksen turvaamiseksi annetusta rakennuskiellosta, ratkaistiin esim. ympäristöministeriössä vuonna 1988 154 kpl (9 % päätöksistä).

Näissä tapauksissa 124:ssä oli kysymyksessä myös muu poikkeamisperuste;

pääasiassa taaja-asutus.

Ministeriön vuonna 1988 ratkaisemista poikkeusluvista lähes 4 % sijaitsi alueella, jolla oli vahvistettu yleiskaava ja viidesosa alueella, jolla oli kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava.

Kielteisten päätösten osuus rakennuslain 5 §:n mukaisissa poikkeusluvissa on koko maata koskien viiden viime vuoden aikana ollut noin 10 % ja rakennuslain 132 §:n mukaisten poikkeuslupien osalta 16-19 %.

Kielteisten päätösten osuudet rakennuslain 132 §:n poikkeusluvissa eivät ole vertailukelpoisia lääninhallitusten ja ministeriön kesken. Suurin osa (2/3) lääninhallitusten rakennuslain 132 §:n mukaisista poikkeuslupapää-töksistä koskee rantarakentamista eli poikkeamista rakennuslain 123 b

§:n mukaisesta rantakaavan tarpeellisuuteen liittyvästä rajoituksesta.

Näitä ei lainkaan sisälly ministeriön päätöksiin toimivallan ko. poikkeuk-sien osalta siirryttyä kokonaisuudessaan lääninhallituksille vuonna 1976.

Taulukko 8.1

LÄÄNINHALLITUKSISSA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ VUONNA 1988 RATKAISTUT POIKKEUSLUVAT

YM RakL 5 S:n mukaiset RakL 132 S:n mukaiset v.1988 v.1987

LH:t Myönteiset Kielteiset Myönteiset Kielteiset päät. päät.

kpl % kpl % kpl % kpl % YHT.KPL yht.kpl

* YM:n osalta eivät rakennusteknilliset poikkeusluvat (12 kpl) sisälly lukuihin.

Lisäksi YM:ssä 57 rauennutta tms. poikkeuslupahakemusta.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan wonna 1988 myönnettiin rakennuslupa 83 076 rakennushankkeelle, joista uusia rakennuksia koski 68 953, sekä valmistui 59 038 rakennushanketta,joista uusia rakennuksia koski 48 303.

v.1987

LÄÄNINHALLITUKSISSA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ VUONNA 1988 RATKAISTUT POIKKEUSLUPA-PÄÄTÖKSET, JOISTA ON VALITETTU KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE*

1988 1 KHO 1 Rakennuslain muka;,et

YM poikkeusluvat kpl

Lääninhallitukset 5 S 132 S ratkais-tuista po-:tuvista

% 1988 ratkaist.

hy Iät. po-luvista

25 12 Yht. luvista po-luvista

37 2,1 25,7

* luwt osoittavat suuruusluokan; joitain päätöksiä saattaa puuttua.

v.1987 yht. kpl 145 305 450 5,5 35,9

yht. poikkeus- hylätyistä kpl luvista po-luvista

23 1,2 17,5

Poikkeuslupapäätöksistä valitettiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle 4 78 tapauksessa, jotka edustavat 5,4 % kaikista vuonna 1988 ratkaistuista poikkeusluvista. Keskimäärin joka kolmannesta hylätystä poikkeusluvasta valitettiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Korkein hallinto-oikeus käsitteli vuonna 1988 465 poikkeuslupaa, joista 14 7 kpl oli 5 §:n ja 318 kpl 132 §:n lupia. 5 §:n luvista 58 %

"ei muuttunut" KHO:ssa ( 42 % kumottiin) ja 132 §:n luvista 7 4 % "ei muuttunut" KHO:ssa (26 % kumottiin). Kaikkia poikkeuslupia koskevat vastaavat luvut olivat 69 % ja 31 %. Kun "kumottujen" osuutta verrataan kaikkiin vuonna 1988 ministeriössä ja lääninhallituksissa ratkaistuihin poikkeuslupiin käsittää se 5 §:n lupien osalta 1,5 % ja 132 §:n lupien osalta 1, 7 % tehdyistä päätöksistä.

Taulukko 8.16

POIKKEUSLUPIEN RATKAISUT KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA VUONNA 1988 (lääninhallitukset ja ympäristöministeriö)

P ä ä t ö k s e t k p 1

RakL 5 § RakL 132 § Yhteensä

kpl % kpl % kpl

Päätös pysytetty 78 53,1 222 69,8 300

Siirretty hallituksen 0 0,0 0 0,0 0

ratkaistavaksi

Jätetty tutkimatta, 7 4,8 14 4,4 21

peruutettu

YHT."EI

MUUTTU-NUT" KHO:ssa 85 57,8 236 74,2 321

Päätös kumottu * ^{62 42,2 82 25,8} 144

Yhteensä 147 100,0 318 100,0 465

* "Kumottujen" osuus verrattuna kaikkiin vuonna 1988 YM:ssä ja lääninhallituksissa ratkaistuihin poik-keuslupiin vastaa 1,5 % kaikista RakL 5 §:n mukaisista poikkeusluvista ja 1,7 % RakL 132 S:n mukaisista poikkeusluvista sekä 1,6 % kaikista em. poikkeusluvista.

% 64,5

0,0

4,5

69,0 31,0 100,0

Ministeriössä oman poikkeusluparyhmänsä ovat muodostaneet korkeimmas-ta hallinto-oikeudeskorkeimmas-ta siirretyt lääninhallitukseskorkeimmas-ta sinne valitusteitse tulleet poikkeuslupa-asiat, jotka tulevat korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (74/18) 5 §:n nojalla hallituksen (käytännössä valtioneuvos-ton ohjesäännön 13 §:n 1 momentin nojalla ympäristöministeriön) ratkais-taviksi tarkoituksenmukaisuusharkinnan suorittamista varten. Näitä asioita ei vuonna 1988 siirretty enää ainoatakaan.

Rakennuslain 5 §:n mukaisia alueellisia poikkeuslupia ratkaistiin 58 kappaletta, joista myönteiset päätökset sisälsivät 370 asunnon rakenta-mismahdollisuuden.

Poikkeuslupiin liittyviä taulukoita ml. tarkemmat sisältötiedot on raportin liiteosassa.

Rakennusluvan sai vuonna 1988 83000 rakennushanketta ja myönnettyi-hin poikkeuslupiin sisältyi 10700 rakennusta, joka vastaa 13 %rakennus-lupien sisältämistä rakennuksista.

Rakennusluvan saaneet rakennushankkeet sisälsivät kerrosalaa 13,76 milj.krsm² ja myönnettyjen poikkeuslupien vastaavasti 2,9 milj.krsm^2, joka vastaa viidesosaa rakennuslupien sisältämästä kerrosalasta.

Vuonna 1988 myönnettyihin rakennuslupiin sisältyi 4 7000 asuntoa.

Rakennuslain 5 §:n mukaisten poikkeuslupahakemusten sisältämästä 4700 asunnosta sai myönteisen päätöksen 4100 ja vastaavasti 132 §:n mukaisten lupien 6300 asunnosta myönteisen päätöksen sai yli 5700 asuntoa. Näin ollen poikkeuslupamenettelyn kautta luotiin vuonna 1988 edellytykset lähes 10000 asunnon rakentamiselle.

Taulukko 8.20

MYÖNNETTYJEN POIKKEUSLUPIEN JA RAKENNUSLUPIEN VERTAILU

Vuonna 1988 rakennus- poikkeus- rakennus-

poikkeus-luvat * luvat luvat * ^luvat

kpl kpl % 1000 krsm2 1000 krsm2 %

Kaildd rak. 83076 10730 12,9 13757 2901 21,1

Omalkoti- ja rivitalot 32336 4422 13,7 5073 914 18,0

Lomarak. 12422 3204 25,8 574 246 42,9

Asumtot 62151 9851 15,9

* Tilastokeskuksen talonrakennustilaston ennakkotiedot

Vuonna 1987 rakennus- poikkeus- rakennus-

poikkeus-luvat ** ^luvat luvat ** ^luvat

kpl kpl % 1000 krsm2 1000 krsm2 %

Kaikki rak. 72373 9769 13,5 11723 2501 21,3

Omakoti- ja rivitalot 26270 3674 14,0 3835 715 18,6

Lomarak. 10691 2872 26,9 454 198 43,6

AsunilOt 47291 10095 21,3

** Tilastokeskuksen talonrakennustilasto

Rakennustekniset poikkeusluvat

Kaavoitus- ja rakennusosaston rakennusasiaintoimisto käsittelee ne poikkeuslupahakemukset, joissa on kysymys poikkeamisesta pelkästään rakennusteknisistä määräyksistä. Poikkeusluvat on jaettu "varsinaisiin rakennusteknisiin poikkeuslupiin" ja "tilapäisten rakennusten paikallaan pysyttämistä koskeviin lupiin". Useat hankkeet, joissa on kysymys esim. poikkeamisesta asemakaavasta, sisältävät lisäksi poikkeamisen myös rakennusteknisistä määräyksistä. Tällöin hakemus käsitellään kaavoitustoimistossa yhteistyössä rakennusasiaintoimiston kanssa.

Rakennusasiantoimistossa ratkaistiin 10 poikkeuslupaa vuonna 1988, jotka kaikki koskivat rakennuksen paikallaan pysyttämistä. Lisäksi kaksi hakemusta palautettiin kuntaan siellä ratkaistavaksi.

Lääninhallituksissa ei ratkaistu ainoatakaan varsinaista rakennusteknistä poikkeuslupaa.

Kuvio 8.2

Vuosina 1984-88 ANNETUT RAKENNUSLAIN 5 S:N JA 132 S:N MUKAISET KIELTEISET POIKKEUSLUPAPÄÄTÖKSET

Rakl 1321

%50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 ⁴⁰

Keskiarvo/

koko maa f" .. ^.,... ::::l

~ ...

··· ^{Ul.H ::.::: j}

[::::::::::::: t ... TI/IUot ··· ···

··· ^{Mt.H ::: ~}

KV\.H . : : : ~

18% 1988 L·::::::::: IIILH ^{••• -;j}

l' ... ... ···

"''""

^···

~ ... ... IWUe .:j

,

^... ... DUIILH5

1: ::::: :: :::: ::::: ~H ~:: ::: ~

j::::::::::: OLH lo:::::: ~

to····

J.···· ^LLH :: :J

f:

^YM ::::1

r ...

··· ^ULH :::::::::1 t:··· ... TPLH ...

···

r···

... HLH :: :-T

r ...

_{... KYLH ::1}

19 % 1987 t ... ...

,

^... _{··· PKLH} ^MLH ~o::::: ·:::1

~ ... ... KULH ~o::j

j::::::::: KSLH : :l ...

... VLH :::::::1

~ ... _{··-··· OLH ::::::::1}

1-;:::::::: LLH : :J f:" ... YM : : : : i

..

::::::::: ULH ::::::::1

~::::::::::::::: TPLH ::::::::1 1··· ··· _{~ .. ..} ^{HLH :: :J}

KYLH ::j

19 % 1986 1:::::::::::::: MLH ::::1

~ ... ... PKLH :::::::1

~ .... _{.... KULH ::1}

~ ... ... KSLH :1

1::::::::::::::::: VLH ::::::::1 1::::::::: OLH

~:::::::::: llH

. : :r

~: YM ::::::1 ... _{ULH :::::: :~}

...

t:::::::::::: TPLH :::::1

~ .... _{.... HLH}

:: : :r

t··· ... ^{KVLH ::::::::)}

16 % 1985 1::::::::::::: MLH :::::::::1

~:::: PKLH ::::::: ~

··· ^{KULH ::::1}

~o:::: KSLH ::1 1::::::::::::::

,

... ... OLH VLH

t ... ... LLH ::1

r

^{YM ::: ~}

u: ...

_{... ULH} :::::::::1 t::::::::::::: TPLH ... ...

~ ... ... HLH ::::1

~ ... ... KYLH ^. ~ 16 % 1984

, ...

... ^{MLH ::::::f}

~ ... ... ^PKLH :::::: :1

~ .. .. ^KULH :T

"::::::::: KSLH ~

1:::::::::::::: VLH

1::::::::: OLH

... ··· ··· ^llH : :J

%50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40

Rakl 5§

50%

Keskiarvo/

koko maa

19S8 10%

1987 11%

1986 11%

1985 12%

1984 9%

50%

9. Rakennussuojelu

Rakennussuojelulaki {60/85)tuli voimaan 1.7.1985, jolloin kumottiin kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annettu laki {572/64). Samaan aikaan muutettiin myös rakennuslakia, niin että lakien kesken ei esiintynyt ristiriitaisuuksia. Lakien välisen "työnjaon"

mukaisesti rakennuslain mukaista suojelua {kaavallinen suojelu) käytetään kaavoitettavaksi tulevilla alueilla ja rakennussuojelulain mukainen suojelu koskee pääsääntöisesti vain kaavoi ttamattomilla alueilla olevia suojelukoh-teita. Milloin erityistä syytä on, voidaan rakennusssuojelulain mukaista menettelyä käyttää myös kaava-alueilla.

Rakennussuojelulain mukaiset asiat kuuluivat 1.3.1988 asti opetusministe-riölle. Tästä lähtien niiden esittely kuuluu ympäristöministeopetusministe-riölle.

Ympäristöministeriölle kuuluvat myös valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen mukaiset asiat. Rakennussuojeluasioiden siirtämisellä ympäristöministeriöön pyrittiin selkeyttämään hallintoa.

Rakennuslain ja rakennussuojelulain mukaiset toimenpiteet ovat suojelu-kysymyksissä saman asian kaksi eri puolta, joten oli loogista koota suojelu kokonaisuudeksi yhden ministeriön alaisuuteen. Opetusministeriön alainen museovirasto on kuitenkin yhä edelleen asiantuntija rakennus-suojelukysymyksissä. Yhteistyö museoviraston kanssa onkin ollut jatkuvaa ja kiinteää.

Asema- ja rakennuskaavoituksella on rakennuksia suojeltu jossain määrin koko nykyisen rakennuslain voimassa olon ajan. Rakennussuojelun kannalta merkittävä muutos rakennuslakiin tuli vuonna 1985. Rakennettu ympäristö on nykysäännösten mukaan lähtökohta kaavoituksessa - ei enää pelkästään yksi huomioon otettavista tekijöistä. Rakennuslaki sisältää nyt velvoitteen edistää rakennetun ympäristön tarkoituksenmu-kaista hyväksikäyttöä {RakL 34 ja 95 §). Siten kaavoituksessa tulee säilyttävä ja täydentävä vaihtoehto aina tutkia.

Saman lainmuutoksen yhteydessä tehtiin mahdolliseksi antaa kaavassa suojelumääräys, joka on rakennuksen omistajalle kohtuuton {RakL 135 §

3 mom.). Jos kaavassa annetun suojelumääräyksen johdosta rakennusta ei voida käyttää tavanomaisella tai kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla, rakennuksen omistajana on oikeus saada kunnalta korvausta.

Kunnalla puolestaan on mahdollisuus saada korvaukseen avustusta valtiolta {YM). Yhtään kohtuuttomaksi määriteltävää kaavaa ei kuitenkaan ole alistettu vahvistettavaksi. Ainakin toistaiseksi tämä lain antama mahdollisuus on jäänyt käyttämättä.

Rakennuslain ja rakennusssuojelulain muutokset korostavat kunnan asemaa rakennusssuojelun edistäjänä. Kaavoissa on tosin jo rakennuslain voimaantulosta asti { 1958) jossain määrin esiintynyt suojelumerkintöjä, mutta vasta viime vuosina kaavallinen suojelu on selvästi lisääntynyt.

Vuoden 1988 aikana ympäristöministeriössä vahvistetuissa asemakaavoissa 13.1 %:iin {87 kpl) sisältyi suojelumääräyksiä. Suojelumääräysten lisäänty-minen osoittaa kansalaisten kasvanutta kiinnostusta rakennettua ympäris-töä kohtaan.

Suomessa suojeliaan asema- ja rakennuskaavoilla vuosittain noin tuhat rakennusta. Suojeltuja rakennuksia sisältyy kuuteen prosenttiin käsiteltä-vistä asema- ja rakennuskaavoista.

Ministeriössä vuonna 1988 tehdyn selvityksen mukaan vuosina 1986-87 tehtiin:

yli 2500 asemakaavapäätöstä, joista rakennussuojelukaavoja oli 172 eli 6,8 % (ympäristöministeriön ja lääninhallitusten päätökset)

yli 1500 rakennuskaavapäätöstä, joista rakennussuojelukaavoja oli 72 eli 4,8 %

yhteensä yli 4000 päätöstä, joista rakennussuojelukaavoja oli 244 eli 6,0 %.

Rakennussuojelua koskevalla rakennusuojelumerkinnällä (sr, /s) suojeltuja rakennuksia oli vuosina 1986-87 vahvistetuissa asemakaavoissa 1080 sekä niiden lisäksi 269 muuten suojeltua rakennusta (suojeluun pyritty esimerkiksi rakennusoikeutta alentamalla) eli yhteensä 1349 suojeltua rakennusta. Vastaavasti 72 rakennuskaavassa oli 406 erilaisilla suojelu-määräyksillä suojeltua rakennusta sekä niiden lisäksi 176 muuten suojeltua rakennusta.

Yhteensä vuosina 1986-87 suojeltiin 244 vahvistetussa asema- ja rakennuskaavassa 1486 rakennusta suojelumääräyksellä (sr, /s) sekä niiden lisäksi 445 rakennusta muulla tavoin; kaikkiaan suojeltiin siis 1931 rakennusta.

Suurimmassa osassa suojelukaavoja (yli 2/3) oli suojeltu 1-5 rakennusta.

Taulukot 9.5 - 9. 7

SUOJELTUJEN RAKENNUSTEN JAKAUMA VUOSINA 1986- 87 V AHVISTETUISSA ASEMA- JA RAKENNUSKAA VOISSA ASEMAKAAVAT (172 kaavaa):

rakennuksia 1 2 - 5 6 - 10 11 - 20 21 -50 kpl

51 - 100 > 100 yhteensä

---kaavat kpl 75 60 11 10 9 6 1 172

% 43,6 34,9 6,4 5,8 5,2 3,5 0,6 100,0

kaavan

keski pinta- 9,22 9,96 25,35 19,24 20,24 14,11 22,58

ala ha

RAKENNUSKAAVAT (72 kaavaa):

rakennuksia 1 2 - 5 6 - 10 11 - 20 21 -50 51 - 100 >100 yhteensä kpl

---kaavat kpl 25 29 8 4 4 1 1 72

% 34,7 40,3 11,1 5,6 5,6 1,4 1,4 100,0

kaavan

keski pinta- 9,87 72,03 38,43 29,75 26,98 181,47 189,52 ala ha

ASEMA- JA RAKENNUSKAAVAT YHTEENSÄ (244 kaavaa):

rakennuksia 1 2 - 5 6 - 10 11 - 20 21 -50 51 - 100 > 100 yhteensä kpl

---kaavat kpl 100 89 19 14 13 7 2 244

% 41,0 36,5 7,8 5,7 5,3 2,9 0,8 100,0

kaavan

keski pinta- 9,55 45,98 31,89 24,50 23,61 97,79 106,05 ala ha

Monet paikallistason rakennusinventoinnit on tehty yhteistyössä asukkai-den kanssa, ja niistä on yleensä tiedotettu varsin tehokkaasti paikallis-lehdissä. Paikallisten inventointien mukaan koko maassa lienee n. 70 000·-80 000 suojelun arvoista rakennusta. Useimmilla seutukaavaliitoilla on alueensa suojeltavien rakennusten kuntakohtaiset luettelot, jotka kuitenkaan eivät voi olla täydellisiä. Inventointityö onkin jatkuvaa ja alati tarkentuvaa.

Rakennussuojelulain (RakSL 60/85} mukaisia päätöksiä lääninhallitukset tekivät vuoden 1988 aikana 49 kpl (55 kpl/1987}. Suojelupäätöksiä (RakSL 5 ^§} oli 37 kpl, joista kaava-tai kieltoalueille (RakL 42 ^§, 100

§} kohdistui 24 kpl (29 rakennusta} ja muulle alueelle (haja-asutus, kaavoittamaton taaja-asutus} 13 kpl (46 rakennusta}. Kaava- tai kieltoalueiden päätöksistä oli myönteisiä 5 (7 rakennusta) ja hylättyjä 19 (22 rakennusta} sekä muun alueen 9 kpl oli myönteisiä (38 rakennus-ta} ja 4 hylkääviä (8 rakennusta).

Ympäristöministeriö antoi vuonna 1988 kolme rakennussuojelulain mukaista päätöstä.

Kaava- tai kieltoalueille kohdistuneista rakennussuojelulain mukaisista suojeluhankkeista, joiden osalta lääninhallituksen päätös on ollut kielteinen, ei päätös kaikissa tapauksissa välttämättä merkitse sitä, etteikö kohdetta suojeltaisi. Suojelu on näissäkin tapauksissa edelleen mahdollista rakennuslain mukaisella kaavoituksella.

Rakennusuojelulain mukaisia toimenpidekieltopäätöksiä (RakSL 9 §)

annettiin yhteensä 12 kpl, joista kaava- tai kieltoalueille kohdistui 10 ja muulle alueelle 2. Merkillepantavaa on, että toimenpidekielto on aina välittömästi annettava kaavan tai kiellon ulkopuolisella alueella ja näilläkin alueilla silloin, kun on ilmeistä, että rakennusta saattaa uhata purkaminen.

Vuoden 1989 alussa lääninhallituksissa oli vireillä 53 rakennusssuojelu-asiaa (vuotta aiemmin 70}, joista ei vielä ollut tehty toimenpidekielto-tai suojelupäätöstä. Vireillä olleista 40 sijaitsi kaava- toimenpidekielto-tai kieltoalueilla ja 13 kaavattomUla alueilla.

Lääninhallitukset tekivät yhteensä neljä rakennussuojelualoitetta (RakSL 7 §}, joista 3 kaava- tai rakennuskieltoalueille ja yksi kaavattomalle alueelle.

Taulukko 9.1

LÄÄNINHALLITUKSISSA VUONNA 1988 TEHDYT RAKENNUSSUOJELULAIN (60/85) MUKAISET SUOJELUPÄÄTÖKSET

1988 Hankeen sijainti

KAAVA- TAI KIELTOALUE MUU ALUE (haja-asutusalue, (RakL 42 §, 100 §} kaavoittamaton taaja-asutus) Lääninhallitus Päätökset Rakennukset Päätökset Rakennukset

kpl kpl kpl kpl

LÄÄNINHALLITUKSISSA 1988 TEHDYT RAKENNUSSUOJELULAIN {60/85) MUKAISET TOIMENPIDEKIELTOPÄÄTÖKSET

Lääninhallitus

Hankkeen sijainti

KAAVA- TAI KIELTOALUE MUU ALUE (haja-asutusalue, (RakL 42 §, 100 §)

Päätökset Rakennukset kpl

kaavoittamaton taaja-asutus}

Päätökset

In document Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1988 (sivua 59-75)