15~. Strömforsin haara Purasjärven ja Kuuskosken yläpuolella olevan yhtymispaikan välillä (Taulu V)
IV. Vedenkorkeussuhteet Kymijoen vesistössä
2. Vedenkorkeusvaihtelut muutamissa vesistön suuremmissa järvissä
Kymijoen vesistön asteikkojen vedenkorkeushavainto-ainesta käsiteltäessä on pitkäaikaisten havaintojaksojen puute tuntuva. Niinkuin edellisestä jo on käynyt ilmi, on pitemmältä ajalta havaintoja ainoastaan muutamista vesistön suuremmista järvistä, ja nämät havaintosarjat ovat myöskin eripituisia, joten vaikeuksia syntyy niitä toisiinsa vertaillessa.
Kymijoessa on ainoastaan muutmuilla harvoilla astei-koilla tehty havaintoja säännöllisesti vuodesta 1900 tai 1901 alkaen, suurin osa asteikkoja sekä itse joessa että myöskin sen lisävesissä on asetettu vasta vv. 1908 ja 1909.
Koska pitempiaikuista, monelle asteikolle yhteistä havaintoaikaa ei ole oleU1assa, on näyttänyt oikeimmalta tähän julkaisuun ottaa koko havaintoaines. Samasta syystä esitetään seuraavassa· vedenkorkeussuhteet erik-seen jokaisesta järvestä, josta pitempiaikaisia veden-korkeushavaintoja on olemassa, ja vasta seuraavassa luvussa otetaan vedenkorkeudet vesistön eri osissa, erit-täinkin itse· joessa, käsiteltäviksi.
Taulukoissa sivv. 18-150, Nidos 2, julkaistu havain-toaines on järjestetty kalenterivuosittain. Taulukkoihin on merkitty, paitsi havaitut vedenkorkeudet, 1nyöskin kuukausi- ja vuosikeskiarvot sekä korkeimmat ja mata-limmat vedet vuoden aikana. Niistä asteikoista, joilla pi-temmän ajan on tehty havaintoja, on taulukoissa sivv.
151--158 lisäksi kalenterivuosittain järjestettyjä yhdistel-miä kuukausi- ja vuosikeskiarvoista sekä korkeimmista ja matalimmista vedenkorkeuksista, ja havaintotulokset ovat vielä grafisesti esitetyt tauluilla XXVII-LVII, Nid. 3.
Keiteleessä on vedenkorkeushavaintoja tehty 24 p:stä huhtik. 1885 alkaen asteikolla N :o 11 Viitasaaren kirkon-kylässä. Vuoteen 1896 asti tehtiin havaintoja neljästi kuukaudessa, sitten tavallisesti 8
a
9 kertaa kuussa.Luetut vedenkorkeudet ovat taulukoissa sivv. 20-26, ja tauluilla XXVII ja XXVIII, Nid. 3, ovat vedenkorkeus-vaihtelut grafisesti esitetyt. I{uukausikeskiarvoja lasket-taissa on käytetty interpoleerattuja arvoja niille päiville, jolloin havaintoja ei ole tehty.
Viereisessä taulukossa on joka päivän keskiarvot vv.
1886-1909 ajalla, ja näitten arvojen nojalla on keski-vedenkorkeuskäyrä tauluilla XXVII ja XXVIII piir-retty. Näitä lukuja käytettäessä on kuitenkin huomat-tava, että järven laskusuhteet mahdollisesti ovat muuttu-neet Äänekosken tehtaan rakentamisen kautta vv.
1895-1897, mikä myöskin on vaikuttanut järven veden-korkeuteen.
Keiteleen vedenkorkeuksien päiväkeskiarvot aikakautena 18B6-1909.
Taulusta ja keskikäyrästä selviää vedenkorkeusvaih-telujen normaalinen vuotuinen kulku. Tämä tapahtuu seuraavasti: on vedenkorkeus san1a, jonka jälkeen se alkaa vähitellen kasvaa. Aluksi on kasvaminen hitainen, 120 cm:stä 9 p.
huhtik. 126 cm:iin 28 p. huhtik., siis 6 cm 19 vuorokau-dessa eli 0.32 cm vuorokautta kohti. Tämän jälkeen nousee vesi nopeammin 29 p:stä huhtik. 31 p:ään toukok., jolloin vesi 33 vuorokaudessa nousee 163 c1n:iin, siis 37 cm, joka vastaa 1.06 cm vuorokautta kohti. Nouseminen jatkuu, vaikkakin vähemmässä määrin, 31 p:stä toukok.
12 p :ään kesäk., Ininä päivänä vedenkorkeus on 167 cm, joten se siis on 12 vuorokaudessa kasvanut 4 cm eli 0.33
cin vuorokaudessa. Saavutettuaan maksimiarvonsa pysyy vedenkorkeus muuttumattomana 20 vuorokautta, 1 p:ään heinäk., josta alkaen vedenkorkeus jokseenkin yhdenmu-kaisesti alenee 6 p:ään lokak., jolloin se on 134 cm. Veden-korkeus on siis 98 vuorokaudessa alentunut 33 cin, tai 0.34 cm vuorokaudessa. 6 p :stä lokak. vuoden loppuun on ve-denkorkeus jokseenkin muuttumaton, mainittuna aikana se on alentunut ainoastaan 3 cm alkuarvoonsa 1 p.
taminik., eli 131 cm :iin.
I{eskivedenkorkeus koko aikakautena 1886-1909 on 139 cm. Keskivedenkorkeuskäyrästä saadut suurimmat ja pienimmät arvot ovat 167 ja 120 cm; erotus on 47 cm.
I{eskiveden ja matalanveden korkeusero on 19 cin eli 40
%
korkeimman ja matalimman vedenkorkeuden erotuksesta.
Vedenkorkeussuhteet eri vuosina eroavat luonnolli-sesti paljonkin yllä esitetyistä teoreettisista suhteista, jotka vastaavat keskivedenkorkeuskäyrää aikakautena 1886-1909.
Niinpä ei matalin vesi aina ole huhtikuussa eikä kor-kein kesäkuussa. 24-vuotisena havaintokautena on matalin vesi 9 kertaa ollut huhtikuussa, 3 kertaa maaliskuussa, kerran toukokuussa, kerran helmikuussa, kerran tammi-kuun---helmikuun ajalla ja kerran tammikuun-n1aalis-kuun ajalla; sitäpaitsi on 8 eri vuonna tapahtunut, että paitsi minimiä huhtikuussa on ollut vielä matalampi vesi syksyllä, syyskuussa, marraskuussa tai joulukuussa.
Samana aikakautena on korkein -vesi 10 kertaa ollut kesäkuussa, 3 kertaa toukokuussa, 3 kertaa rajalla touko-kuun ja kesätouko-kuun -välillä, 2 kertaa heinäkuussa ja 2 kertaa rajalla kesäkuun ia heinäkuun välillä; sitäpaitsi on lumen-sulamisen aiheuttamasta korkeasta vedestä toukokuun-heinäkuun aikana 4 vuotena vienyt voiton vielä korkeampi vedenkorkeus vuoden alussa tai lopussa. Siten oli veden-korkeus tammikuussa vv. 1894 ja 1908 korkeainpi kuin touko- tai kesäkuun tulvat, ja v. 1902 oli vesi elokuun-joulukuun aikana paljon korkeamma.lla kuin heinäkuussa;
Inyöskin v. 1909 oli vesi joulukuussa hieman korkeam-malla kuin heinäkuussa.
Paitsi. säännöllisesti joka vuosi lumensulamisen aiheut-tamaa vedenkorkeuden lisäystä huhtik.-heinäkuun aikana on muutamina vuosina huomattavissa pienempi veden-korkeuden lisäys vuoden lopussa, minkä lisäyksen kesän ja syksyn sateet ovat aiheuttaneet; tätä seikkaa kuvaavat selvästi taulut XXVII ja XXVIII. Maksimi vuoden lopussa on m. m. käyrissä, jotka osattavat vedenkorkeutta vv. 1893-1896, 1898, 1900 ja 1909, ja eniten silmään-pistävä on se v. 1902.
Nämät toisarvoiset maksimit eivät kuitenkaan ole olleet kylliksi lukuisia ja voimakkaita, jotta niitten vai-kutus ilmaantuisi keskivedenkorkeuden käyrässä.
Taulukossa siv. 151, Nid. 2. on yhdistelmä sekä kuukausi- ja vuosikeskiarvoista koko aikakaudelta että Iny.:1skin joka vuoden korkeimmasta ja matalimmasta vedestä.
Niinkuin jo aikaiseminin on esitetty, on kaikkien havaittujen vedenkorkeuksien keskiarvo 139 cm, jota vastaava I{eiteleen vedenpinnan keskikorkeus on 99.38 m yli NN. I{orkein vuosikeskiarvo on 170 cm (v. 1899), alin on 100 cm (v. 1895); erotus on 70 cm.
Erotus cm:ssä vuosikeskiarvojen ja koko ajanjakson keskiarvon ( 139) välillä
188611887118881188911890 11891 118921189311894118951189611897
~~~~--=-~~-~-~~:1121 + o! +
9! - 91-391- 2;~--=~
1898 1 1899 1900 1901 1902 1903 1904
1
+ + + + +
191Havaintokautena 1886-1909 on 14 vuoden keskivesi korkeammalla tai vähintäin 139 cm, ja 10 vuonna on keskivesi alempana kuin 139 cm. Selvän kuvan eri vuosien keskivedenkorkeuksista saa havainnollisesta esityksestä taululla LVI ja ylläolevasta taulukosta.
1\iitä vedenkorkeuden kuukausikeskiarvoihin tulee, ovat nämät yleensä suurimmat kesäkuussa ja pienimmät Inaalis- ja huhtikuussa (kts. myös taulua LVII), jonka ohessa toukok.-syyskuun kuukausikeskiarvot yleensä ovat suuremmat, muitten kuukausien keskiarvot taas pienemmät kuin koko aikakauden keskiarvo. Suurin kuukausikeskiarvo on 251 cm (kesäkuussa 1899), pienin 79 cm (maalis- ja huhtikuussa 1902); erotus on 172 cm.
Kaikkein korkeimmillaan koko havaintokautena 1886 --1909 oli vesi kesäkuun ensimäisinä päivinä 1899, nim.
254 cm, matalimmillaan oli vesi taas saman ajan ku-luessa huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa v. 1902, jolloin vesi oli 77 cm. Erotus korkeimman ja matalimman veden välillä on siis 177 cm.
Keskitulvavedenkorkeus eli aikakauden kaikkien vuo-sien korkeimpien vedenkorkeukvuo-sien keskiarvo on 175 cm, keskimatalanvedenkorkeus on 110 cm; erotus on 65 cm.
I{oko aikakauden keskivedenkorkeus (139 cm) on siis 29 cm suurempi kuin keskimatalanvedenkorkeus ja 36 cm keskitulvavedenkorkeutta pienempi. Keskivedenkorkeu-den ja keskimatalan veKeskivedenkorkeu-denkorkeuKeskivedenkorkeu-den Protus on 45 ~~keski
tulva"Vedenkorkeuden ja keskimatalanvedenkorkeuden ero-tuksesta. Nämät keskitulvavedPnkorkeuden ja keski-matalanvedenkmkeuden arvot eivät luonnollisesti yhdy keskikäyrästä saatuihin arvoihin, koska korkein ja matalin vesi ei ole samana päivänä joka vuonna.
Vuotuinen erotus tulvaveden ja mataliinman veden välillä selviää allaolevasta taulukosta.
Vuonna 11886 r
1887~18881188+
89011891118921189311894118951189611897---··---·-·---~
-1 __ T ___
i····---r--i---;-···-··--, ! 1 1
l\
T 1
VV 200 167 1 197j188 1171 166 191 166!163 ll1 138 1291126 ! 123 1137 1ll 107 ll9 i 91 87 TV-MV 62 . 38 1 71 i 65 1 34 1 55 84 4 7 1 72 2 4
Vuonna
TV 208 254: 157 144 180 164 163 200 193 191 150 148 MV 106 142 ll4 83 77 123 116 123 114 106 88 85 TV -MV 102 112 43 61 103 41 47 77 79 85 62 63
Suurin vuotuinen vedenkorkeuden vaihtelu on, niin-kuin taulukosta näkyy, 112 cm (1899), pienin on 24 cm (1895); keskimäärin on vaihtelu 65 cm.
1iJ
Vedenkorkeuden lisäänty1ninen oli nopein toukokuun lopussa 1899 (7. 5 cm vuorokaudessa), ja aleneminen oli nopein elokuussa samana vuonna (2. 75 cm vuorokaudessa).
Pielaveden vedenkorkeutta on havaittu 1 p:stä tammik.
1885 alkaen, lukuun ottamatta edellistä vuosipuoliskoa v. 1895. Ennen 1 p. tammik. 1896 tehtiin havaintoja 4 kertaa kuussa, viiinmnainitusta päivästä alkaen joka päivä. Havaintoaines on julaistu Nidoksessa 2, sivv.
32-38, ja grafisesti esitetty tauluilla XXIX ja XXX, Nidos 3. I{.oska havaintojakso keskeytyy v. 1895, on havaintoainesta käsitelty erikseen vuosilta 1885-1894 ja erikseen vuosilta 1896-1909. Siten on mainituille tauluille piirretty kaksi eri keskikäyrää, yksi kutakin aikakautta kohti.
Niinkuin näistä keskikäyristä selviää, ovat vuotuiset vedenkorkeusvaihtelut jokseenkin samankaltaiset kuin I{.eiteleessäkin. Vedenpinta alenee siis jokseenkin yhden-Inukaisesti 1 p :stä tmn1nik. huhtikuun alkupuoleen asti,
jolloin se on alimmillaan. Tämän jälkeen nousee veden-pinta huhtikuussa ja toukokuussa ensiksi hitaasti, sitten nopeammin, saavuttaakseen korkeimman arvonsa touko-kuun lopussa ja kesätouko-kuun alussa. I<_orkeimmasta arvos-taan alkaa vedenpinta taas aleta n. 7 p. kesäkuuta, ja aleneminen on jokseenkin yhdenmukainen syyskuun alkuun asti. Tämän jälkeen alenee vedenpinta edelleen, vaikka-kin hitaammin, lokakuun alkupuoleen asti, jolloin se uudelleen alkaa nousta. Marraskuun lopussa on käyrässä toisarvoinen maksimi, joskaan ei vallan selväpiirteinen.
Tässä suhteessa eroavat Pielaveden ja I{.eiteleen keski-käyrät toisistaan.
Vuotuisten maksimien ja minimien jakautuminen eri kuukausille selviää allaolevasta taulukosta.
Maksimit. .1 1
Järven keskivedenkorkeus aikakautena 1885-1894 on 234 c1n, ja aikakautena 1896--1909 226 cm. I{.oko aikakauden 1885--1909 keskivedenkorkeus on, jos v. 1895 ei lasketa mukaan, 230 cm.
Suurin vuosikeskiarvo on 258 cm (v. 1899), pienin vuosikeskiarvo on 207 c1n 1901); erotus on 51 c1n.
Eri vuosikeskiarvojen eroavaisuudet normaalisesta selviävät seuraavasta taulukosta, joka on laadittu käyttä-mällä taulukkoa siv. 151, Nid. 2.
Erotus cm:ssä vuosikeskiarvojen ja koko aikakauden keskiarvon (230) välillä
188511886118871. 18881188911890 1891 II8921I893J18941I896li897
1 ' 1 1 1 1 1 1
---r-· -- -r--· -- ··· -- -··-··-
---~---- -
----~---·----r
---~----
----+
11 121 9i lll 2!+ w;
+51189811899,190011901 11902 1903
1 +
17~---~~~--:~~---~~r _1_3_, ~---···----',---·----·---,--·-·----·---'---·--'---·-------,I{.oko havaintokautena oli vesi korkeimn1illaan 3-5 p.
kesäk. 1899, jolloin se oli 350 cm; matalimmillaan oli vesi 9----26 p. huhtik. 1909, jolloin vedenkorkeus oli 172 cm.
Suurin havaittu vaihtelu on siis 178 cm.
Kaikkien 24 vuoden keskitulvavedenkorkeus on 276 cm, keskimatalanvedenkorkeus on 203 cm ja erotus näitten välillä 73 cm. I{.eskivedenkorkeuden ja keskimatalan-vedenkorkeuden erotus on 27 cm, joka vastaa 37 erotuk-sesta keskitulvavedenkorkeuden ja keskimatalanveden-korkeuden välillä.
Seuraava taulukko sisältää eri vuosien tulvaveden- ja matalanvedenkorkeudet sekä näitten erotukset.
TV 272 274 272 297
Suurin oli vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu v. 1899, se oli 129, cm, pienin vaihtelu, 50 cm, oli vv. 1890 1893. Keskivaihtelu on 73 cm.
Vedenkorkeuden nopein kasvu on 18 cm vuorokau-dessa (v. 19 05).
:Muuten selviävät vedenkorkeussuhteet eri aikoina taulukaista Nidoksessa 2, sivv. 32-38, ja 151 sekä kanavassa. Jälkimmäisellä asteikolla on sitäpaitsi tehty havaintoja 4 kertaa kuussa vuonna 1895.
I{ummankin asteikon havaintoaines on julkaistu tau-lukoissa sivv. 38-45, Nid. 2.
I{oska vesiasteikko N :o 29 on I{olun kanavassa ver-rattain etäällä Nilakasta ja koska tämän asteikon veden-korkeuskäyrät osattavat useita epäsäännöllisyyksiä, on ainoastaan asteikon N :o 28 :n käyrät julkaistu.
Vedenkorkeusvaihtelujen normaalinen vuotuinen kulku selviää aikakauden 1896-1909 keskikäyrästä taululla XXXI, Nid. 3.
Vuoden kolmena ensimäisenä kuukautena alenee veden-pinta yhdenmukaisesti 13 cm alimpaan arvoonsa, 196 cm, joka vallitsee maalisk. 28 p:n ja huhtik. 9 p:n välisellä ajalla. Tämän jälkeen seuraa nousu, ensiksi hidas 25 p:ään huhtik., sitten nopeampi, joka jatkuu 21 p:ään toukok., jolloin taas hitaampi nousu seuraa 29 p :ään toukok., milloin vesi saavuttaa 1naksimiarvonsa 259 cm. Suurin nousu vuorokaudessa on 3 cm. Korkeimmillaan on vesi 5 vuorokautta, jonka jälkeen aleneminen uudelleen alkaa.
Elokuun keskivaiheille asti alenee vedenpinta keskimäärin
0.5 c1n vuorokaudessa, tämän jälkeen on aleneminen hitaampi lokakuuhun asti, jolloin vesi on 214 c1n astei-kolla. Marraskuussa voi huomata hyvin heikon nousun (1 cm), ja joulukuussa tapahtuu uudelleen muutaman cm:n aleneminen. Nilakan vedenkorkeuskäyrän osottama toisarvoinen maksimi vuoden lopussa on kuitenkin pie-nempi kuin vastaava maksimi Pielavedessä.
I{eskikäyrästä aikakautena 1896-1909 saadaan erotus (63 cm) korkeimman veden (259 cm) ja matalimman veden (196 cm) välillä. I{oska koko aikakauden keskivedenkor-keus on 219 cm, on keskivedenkorkeskivedenkor-keus 23 cm yläpuolella keskikäyrästä johdettua matalinta vedenkorkeutta ja 40 cm alapuolella samoin saatua korkeinta vedenkorkeutta.
Tässä on huomattava, niinkuin jo aikaisemmin mai-nittiin, että täten saadut korkeimmat ja matalimmat vedenkorkeudet eivät käy yhteen kaikkein korkeim-pien ja matalimkorkeim-pien vedenkorkeuksien kanssa eivätkä myöskään keskitulvaveden- ja keskimatalanvedenkor-keuksien kanssa.
Mitä tulee vedenkorkeussuhteisiin eri vuosina aika-kautena 1896-1909, selviävät eroavaisuudet normaali-sesta kulusta taulusta XXXI, Nidos 3.
Korkeimman ja matalimman vedenkorkeuden j akau-tuminen vuoden eri kuukausille selviää allaolevasta tau-lukosta.
..t.i ..t:.i ..t.i ~ ..t.i ~ ..t:.i ..t.i ..t:.i ..t.i . 1 'i:
'§ '§ .;!l 0 :cl! ..t.i UJ "äl :Q
.:E :C\l UJ ro ro :Q
Ci1 ..!:<: UJ p 0 ;>-., ~ 1-< - 1 El
s
v ro ;::l ;::l V ·o:; ~ ;>-., 0 1-<~1
::::ro ~ ;g ~~ 0 ~ ~ Cf) ~ C\1 ,.!<!
~ ~ ;g ::::
1 ..-1
1
Maksimit. Minimit .:1~1
1 1 11 1
9!_
1 6l=l=h-1
1 1-!
i2!i!
1Taulukot Nid. 2, siv. 152, sisältävät kuukausi- ja vuosikeskiarvot sekä korkeiin1nat ja matalimmat ve-denkorkeudet joka vuonna vesiasteikoilla N :o 28 ja N :o 29, ja allaolevaan taulukkoon on merkitty vuosikeski-arvojen eroavaisuudet koko aikakauden keskiarvosta (219 cm) asteikolla N :o 28.
Erotus cm:ssä vuosikeskiarvojen ja koko aikakauden keskiarvon (219) välillä
189611897118981189911900; 190111902119031190:!1190511906119071190811909
-9~-~-J+ 14~~-~~~~
31-I9\
8\ + 8\ +ol
+ 8\ +o\ +
4\-15\=-:3 Suurin vuosikeskiarvo, 244 cm, on v. 1899, pienin keskiarvo, 200 cm, on v. 1901; erotus on 44 cm.Havainnot asteikolla N :o 29 osottavat, että keski-vedenkorkeus v. 1895 oli vielä alempana kuin v. 1901 (kts. taulua siv. 152, Nidos 2).
Kaikkein korkeimmillaan koko aikakautena oli vesi asteikolla N :o 28 3-5 p. kesäk. 1899, jolloin se oli 331 cm, ja kaikkein matalimmillaan oli vesi 11-26 p.
huhtik. 1909, jolloin korkeus oli 168 cm. Suurin veden-korkeusvaihtelu koko aikakautena on siis 163 cm.
14-vuotisen aikakauden keskitulvavedenkorkeus on 267 c1n, keskimatalanveden 192 cm, ja erotus 75 cm.
E:~eskivedenpinta on 27 cm yläpuolella keskimatalan-vedenpintaa ja 48 cm alapuolella keskitulvakeskimatalan-vedenpintaa.
Edellinen erotus on 36
%
keskitulvaveden- ja keski-matalanvedenkorkeuksien erotuksesta.Eri vuosien tulvaveden- ja matalanvedenkorkeudet ovat lisäksi yhdistetyt seuraavaan taulukkoon.
1
Vuonna 1896 1897 1898 1899 1900 1901 1902
TV 244 265 298 331 261 238 254
MV 190 194 205 205 202 172 171
TV-MV 54 71 93 126 59 66 83
Vuonna 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909
1---TV 260 261 284 278 273 242 246
MV 205 201 199 192 192 187 I68
TV-MV 55 60 85 86 8l 55 78
Niinkuin taulukosta selviää, on suurin vuotuinen vaih-telu 126 cm (1899), pienin on 54 cm 1) (1896), keski-vaihtelu on 75 cm. Nilakan vedenkorkeussuhteitten lähem-pää tutkimista varten viitataan jo mainittuihin tauluk-koihin ja tauluun XXXI sekä tauluihin LVI ja LVII, Nid. 3.
Rasvangissa ja sen kanssa yhtä korkealla olevassa Virmasvedessä on asteikolla N :o 30 Kolun sulun koh-dalla tehty vedenkorkeushavaintoja 1 p:stä tammik.
1895, ensiinäisenä vuonna 4 kertaa kuukaudessa, sitten joka päivä. Luetut vedenkorkeudet ovat taulukoissa Ni-doksessa 2, sivv. 46-49, sekä tauluilla XXXII, LVI ja LVII, Nid. 3.
Järvien vuotuiset vedenkorkeusvaihtelut ovat, niinkuin keskikäyrästä taululla XXXII selviää, jokseenkin saman-kaltaiset kuin Nilakassakin, ainoastaan suuremman veden-pinnan ja suuremman sadealueen aiheuttamina erotuk-silla. Siten on vesi korkeim1nillaan hieman 1nyöhem1nin Rasvangissa ja Virmasvedessä, eli 7--20 p. kesäk., ja keskikäyrästä saadun korkeimman ja matalimn1an veden erotus on pienempi, nim. 52 cm.
Seuraava taulu osottaa korkeimman ja 1natalimman veden jakautumisen eri kuukausille niinä 15 vuotena, jolloin havaintoja on tehty.
Maksimit. ·1 l 1 Minimit . . i -- 2
[ 1
Ii II 3 9 .
I{uukausi- ja vuosikeskiarvot sekä korkeimmat ja matalimmat vedenkorkeudet ov.at yhdistetyt taulukkoon siv. 152, Nid. 2, ja seuraavalla sivulla olevasta taulukosta selviävät eroavaisuudet eri vuosien vuosikeskiarvojen ja koko aikakauden keskiarvon välillä.
1) V. 1895 on vaihtelu asteikolla N:o 29 ainoastaan 30 cm.
176
-
Vuosikeskiarvojen ja koko aikakauden keskiarvon (240) erotus cm:ssäI{orkeimmillaan, 352 cm korkealla, oli vesi kesäkuun aikana v. 1899, matalimmillaan, 191 cm, 16 p. maalisk.
1902; näitten vedenpintojen korkeusero on 161 cm.
I{eskikorkean- ja keskimatalanveden korkeudet koko ajanjaksona ovat vast. 279 cm ja 214 cm, näiden ero on 65 cm.
I{eskiveden ja keskilnatalanveden korkeuksien ero on 26 cm eli 40 keskikorkean- ja keskimatalanveden kor-keuksien erosta.
Allaoleva taulukko sisältää korkeimman ja matalim-man vedenkorkeuden sekä näiden erotuksen koko havainto-kauden kaikkina vuosina.
Vesijärvestä on, kuten aikaisemmin on mainittu, vedenkorkeushavaintoja tehty vuodesta 1870 alkaen, jolloin asteikolla N :o 62 Vesijärven sulun luona alettiin havain-toja tehdä. Havainhavain-toja tehtiin alussa 4 kertaa kuukau-dessa sekä tammik. 1 p :stä 1896 alkaen joka päivä; ne ovat julkaistut taulukoissa 2:n Nidos, sivv. 60--70, ja grafisesti ovat vedenkorkeusvaihtelut esitetyt tauluilla XXXIII ja XXXIV, 3:s Nidos.
Koko havaintokauden keskivedenkäyrä, mikä ilmaisee vuotuisten vedenkorkeusvaihtelujen yleisen kulun, on piirretty käyttämällä seuraavassa taulukossa olevia keski-arvoja jokaiselta päivältä.
I{uten käyrästä ja taulukosta lähemmin käy selville, tapahtuvat vedenkorkeusvaihtelut >mormaalisen>> vuoden aikana seuraavalla tavalla:
Vuoden kahtena ensimäisenä kuukautena, tammik.
ja helmik., aina maalisk. 8 p :ään asti laskee vedenpinta vähitellen 256 cm:stä 249 cin:iin, eli 7 cm 66:ssa
vuoro-Vesijärven vedenkorkeuden päivittäiset keskiarvot vv. 1871-1909.
kaudessa, mikä tekee 0.11 cm vuorokautta kohti. Maalisk.
8 :stä huhtik. 3 p :ään pysyy vedenpinta sitten Inuuttu-Inattomana alimmillaan.
Viimeksimainitusta päivästä lähtien alkaa vedenpinta nousta 0.37 cm vuorokaudessa huhtik. 21 p:ään asti, vuorokau-dessa. ·Viiineinainittuna päivänä on vedenpinta yhtä korkealla kuin vuoden alussa.
Elok. 21 p:stä-syysk. 30 p:ään alenee vedenpinta vieläkin 4 cm eli 0.10 cm vuorokaudessa, jonka jälkeen se Inarrask. 6 p :ään mennessä nousee saman verran.
Vedenpinta on sitten loppuvuoden melkein muuttumatta 256 cm :n korkeudella.
Korkeimman ja matalimman vedenpinnan korkeus-ero, joka saadaan käyrästä tahi taulukosta, on ainoastaan
cm ja syynä tähän on nähtävästi se, että järven pinta peittää niin suuren osan, 29.6 koko sen sadealueesta.
I{oko aikakauden keskivedenpinta (258 cm) on 9 cm ylempänä ja 19 cm alempana keskivedenkäyrästä saatuja matalanveden- ja korkeanvedenpintoja.
Mitä sitten vedenkorkeussuhteisiin havaintokauden eri vuosina tulee, osattavat nämä monta poikkeusta
tavallisia oloja kuvaavasta keskikäyrästä, kuten selvästi näkyy grafisesta esityksestä tauluilla XXXIII ja XXXIV, 3:as Nidos.
.!:Ii .!:Ii .!:Ii ~ .!:Ii .!:Ii .!:Ii .!:Ii .!:Ii .!:Ii .!:Ii 1· :c-.1
·s ·s s
al 03::r:
-~ ~ ~ al .:E::r:
:;:l ..!:tl 0 :;:l 0 ~ :al UJ (]) "ä)::r:
:al 1:::: .!:Ii ~ 0 U) UJ ;;>-. ;;>-. ..!.:: ....l al 0 1-o 1-o UJ C\1 al :3 l..!:tl :;:l 0 ,:;:l ....l ::J:al :al 1-os
t-; t-; ~ ~1
Maksimit - - - - 24 9 3 1 - 1 1 1 39
Minimit 2 - 12 8 - 1 6 2 3 5 39
I{orkein vesi on ylläolevan taulukon mukaan tavalli-sesti toukokuussa- 24 kertaa 39:stä- sitten kesäkuussa (9 kertaa) ja heinäkuussa (3 kertaa); kolmena vuonna, nim. 1883, 1890 ja 1909, on vesi ollut korkeimmillaan vuoden lopussa. Alin vesi on kylläkin enimmäkseen maaliskuussa ja huhtikuussa, mutta tässä ei huomaa sellaista säännöllisyyttä kuin korkeanveden suhteissa.
Monena vuonna kohoaa vedenpinta vuoden loppu-puolella, mikä seikka myöskin vaikuttaa keskikäyrään.
Vesijärven vedenkorkeuden kuukausi- ja vuosikeski-arvot ovat siv. 153, 2:n Nidos, samaten myöskin korkein
~ja matalin vedenkorkeus eri vuosina, ja taulukkoon liittyy vedenkorkeussuhteiden schematinen esitys tauluilla LVI ja LVII, 3:as Nidos.
Kuukautinen keskivedenkorkeus on tavallisesti pienin maaliskuussa ja suurin toukokuussa, kuten allaolevasta taulukosta näkyy, mutta yksityisinä vuosina tapahtuu tämänkin keskivedenkorkeuden suhteen eroavaisuuksia.
Kuukautinen keskivedenkorkeus cm:ssä koko aikakautena 1871-1909 .!:Ii .!:Ii .!:Ii ~ .!:Ii .!:Ii .!:Ii .!:Ii .!:Ii .!:Ii .!:Ii
·s
'§ -~ 0 :al .!:Ii UJ :;:l.:E ..!.:: :al 1:::: UJ al al
s
al 4) ~ :;:l :;:l UJ (]) "(j) ~ 0 ;;>-. ;;>-. ..tA 0 1-o 1-o :3::r:
al::r:
0 ~ ::r: U) ....l C\1 0t-; ~ t-; ~ ~
255 252 249 254 274 273 265 258 253 254 256 256 Koko havaintokauden 1871-1909 keskivedenkorkeus on 258 cm. Koska asteikon nollapisteen korkeus on 78.63 m yli NN, on siis keskivedenpinnan korkeus 81.21 m yli NN.
Mitä yksityisten vuosien keskivedenkorkeuteen tulee, on tämä suurin, 286 cm, vuonna 1871 ja pienin, 229 cm, vuonna 1887; korkeusero on 57 cm.
Kuten seuraavasta taulukosta ja taul. LVI näkyy, on 39 havaintovuodesta 17 vuotena keskivedenkorkeus suu-rempi tahi yhtä suuri kuin koko aikakauden keskiveden-korkeus, jotavastoin 22 vuonna keskivedenkorkeus on aikakauden äskenmainittua vedenkorkeutta pienempi.
Suurin vedenkorkeus koko aikakautena on 327 c1n, joka havaittiin heinäk. 1 p. 1871, ja matalimmillaan, 211 cm:n korkeudella, oli vesi syysk. 1 p. 1887. Näitten luku-jen ero on 116 cm.
Koko aikakauden keskikorkeanveden korkeus on 282 cm, keskimatalanveden korkeus 241 cm ja näiden lukujen ero siis 41 cm. Keskivedenpinta, jonka korkeus on 258 cm, on siis 17 cm keskimatalanvedenpintaa ylempänä ja 24 cm keskikorkeanveden pintaa alempana.
Vuosikeskiarvojen ja koko aikakauden keskiarvon (258 cm)
-erotus cm:ssä
1871 1872 1873 1874 1875 1876 1877 1878 1879 1880 +28 - 2 +7 +7 - 9 -10 -1 +10 +9 -13
1881 1882 1883 1884 1885 1886 1887 1888 1889 1890 - 3 - 2 3 +O -11
-81-29
-15 --15 121891 1892 1893 1894 1895 1896 1897 1898 1899 1900
~~··-·-~·-- 8 1 6 3 +5 9 --7 +12 + 19 +5
1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909
--4 + 141 +21 18
+
16 +11 +7 9 6Taulukossa siv. 153, 2:n Nidos on mainittu eri vuosien suurin ja pienin vedenkorkeus ja nämä ynnä niiden erot ovat kootut allaolevaan taulukkoon.
Vuonna 1871 1872 1873 1874 1875 1876 1877 1878
TV . . . . .. 327 284 281 281 276 270 284 282
MV . . . .
..
255 245 251 256 230 230 243 254TV-MV.
..
72 39 30 25 46 40 41 28Vuonna 1879 1880 1881 1882 1883 1884 1885 1886
TV . . . 297 261 280 285 288 291 261 273
MV . . . 252 227 235 232 231 235 233 229
TV-MV .. 45 34 45 53 57 56 28 44
Vuonna 1887 1888 1889 1890 1891 1892 1893 1894 TV
...
249 272 267 269 274 276 267 271MV . . . 2II 223 223 231 239 232 241 241
TV-MV .. 38 49 44 38 35 44 26 30
Vuonna 1895 1896 1897 1898 1899 1900 1901 1902 TV . . .
..
285 271 283 306 299 286 277 291MV . . .
. .
243 230 231 251 258 248 243 247TV-MV . . . 42 41 52 55 41 38 34 44
Vuonna 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909
TV . . . 298 304 292 305 286 268 270
MV . . . 265 266 257 251 249 239 237
TV-MV .. 33 38 35 54 37 29 33
Aikakauden suurin vuotuinen vaihtelu, 72 cm, oli vuonna 1871, pienin vaihtelu, vuonna 1874, oli 25 cm.
Keskivaihtelu on 41 cm.
Päijänteessä on vedenkorkeushavaintoja tehty sekä Vesijärven sulun luona (asteikolla N :o 63) että I{alkkisten sulun luona (asteikolla N :o 65), edellisellä paikalla heinä-kuusta 1870 alkaen, jälkimmäisellä tammiheinä-kuusta 1879.
Tammik. 1 p:stä 1896 on havaintoja tehty joka päivä, sitä ennen ainoastaan 4 kertaa kuukaudessa. Vuosina 1908 ja 1909 on Päijänteeseen asetettu 3 uutta asteikkoa,
23
178
nim. Haapakosken alapuolelle, Sysmän kohdalle ja I{op-suon lahteen. Haapakaskeila ja I{opI{op-suon lahdessa on sitä-paitsi mareografeja. Kaikki vuoden 1909 loppuun saakka asteikoilla N :o 63 ja N :o 65 tehdyt havainnot ovat taulukoissa sivv. 70----88, 2:n Nidos. Grafisesti ovat veden-korkeussuhteet vv. 1871-~-1878 esitetyt taululla XXXV, Vesijärven sulun luona olevaan asteikkoon N:o 63 ver-rattuina, ja aikakaudelta 1879-1909 taululla XXXVI---XXXVIII, I{alkkisten sulun luona olevaan asteikkoon N :o 65 verrattuina.
Taulussa XXXV oleva keskivedenkäyrä koskee koko havaintokautta 1871-1909, jota vastointauluihin XXXVI --XXXVIII piirretty keskivedenkäyrä kohdistuu aika-kauteen 1879--1909.
Allaolevassa taulukossa on keskivedenkäyrän piirtä-mistä varten taululle XXXV laskettu koko havainto-kauden 1871--1909 päiviitäiset keskiarvot Vesijärven sulun luona olevan asteikon N :o 63 mukaan.
Päijänteen vedenkorkeuden päivittäiset keskiarvot aikakautena 1871-1909.
Jos verrataan Päijänteen molempia, taululla XXXV ja XXXVI olevia keskivedenkäyriä keskenään, ja otetaan huomioon, että Vesijärven sulun luona olevan asteikon N :o 63 nollapiste on 9 cm ylempänä kuin I{alkkisten sulun luona olevan asteikon N :o 65 nolla piste, niin huomataan, että molemmat käyrät, vaikkakin eripitkiltä ajoilta, käyvät 1nelkein yhteen.
Seuraavassa käsitellään Päijänteen vuotuisten veden-korkeusvaihtelujen normaalista kulkua ja tätä varten käytämme pitemmän ajanjakson keskivedenkäyrää (kts.
taul. XXXV ja ylläolevaa taulukkoa).
Sainoinkuin aikaise1nmin kuvaitujen järvien, laskee myöskin Päijänteen vedenpinta vuoden kolmena ensi-Inäisenä kuukautena verrattain tasaisesti. Oltuaan tmn-mik. 1 p. 231 cm korkealla alenee vedenpinta 214 cm:iin on siis hieman taipunut, S:n 1nuotoinen. Kohoaminen 65 vuorokautena on 62 cm, joka vuorokautta kohti saakka verrattain tasaisesti vähän taipunutta, suoraa viivaa lähenevää, S-muotoista käyrää myöten. Tällä aikaa alenee vedenpinta 42 cm eli 0.41 cm vuorokaudessa.
Lokak. 9:stä-28:een päivään laskee se vielä 2 cm eli 232 cm:n korkeuteen.
Loppuvuoden on vedenpinta melkein muuttumatto-Inana. Kuten käyrästä taululla XXXV näkyy, eivät vuo-den loppupuolella väliin ilmenevät toisarvoiset maksiini-arvot vaikuta keskiarvoihin.
Seuraava taulukko näyttää mitenkä maksiinit ja miniinit jakautuvat eri kuukausia kohti.
1~
1~
1 11il . 1~ 1~1~ 1~ !i
1 i~l~ 111
1 •1~ ~~~
Taulukon n1ukaan on vesi korkeiininillaan tavalli-sesti kesäkuussa ja aliinmillaan tavallitavalli-sesti huhtikuun aikana, mikä selviää myöskin keskikorkeuskäyrästä.Jokaisen kuukauden ja vuoden keskikorkeuden arvot ovat kootut taulukkoihin sivv. 154-155, 2:n Nidos.
Allaoleva taulukko sisältää sitäpaitsi koko aikakauden kuukausikeskiarvot, verrattuina Vesijärven sulun luona olevaan asteikkoon N :o 63.
Koko havaintokauden 1871-1909 kuukausikeskiarvot cm:ssä
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ Tavallisesti on siis kuukausikeskiarvo suurin kesä-kuussa ja pienin huhtikesä-kuussa.
Asteikkoon N :o 63 verrattuna on Päijänteen keski-vedenkorkeus aikakautena 1871-1909 239 cn1. Koska asteikon nollapiste on 75.81 m yli NN, on siis keskiveden-pinnan korkeus havaintokautena 1871--1909 78.20 m
NN. Jos lasketaan keskivedenkorkeus käyttämällä
asteikolla N :o 65 l(alkkisten sulun luona tehtyjä
asteikolla N :o 65 l(alkkisten sulun luona tehtyjä