Kivijärven reitti
12. Kymijoen Korkeakosken haara Parikan haaraantumispaikan ja Suomenlahden välillä (Taulu VII)
I{uten aikaisen1n1in jo useita kertoja on mainittu, jakautuu l{ymijoen itäinen päähaara Parikan luona kahtia. Pienempi näistä, n. k. l{orkeakosken haara, kul-kee haaraantuinispaikalta alkaen mutkitellen molemmin puolin eteläistä pääsuuntaansa n. 2 km:n matkan ja muodostaa tällä välillä ensin pienen virran ja sitten kolme koskea, nimittäin: Petäjänkosken, Osolankosken ja l{or-keakosken. Viimeksimainitun kosken alapuolella kääntyy joki ja juoksee tyyneenä sekä verrattain suorana n. km:n Inatkan kaakkoa kohti, jonka jälkeen sen pääsuunta Inuuttuu eteläkaakkoiseksi. N. 2.5 lnn:n verran kulkee se tyyneenä, kiemurrellen molemmin puolin tätä pää-suuntaansa ja laskee sitten kahden lyhyen suuhaaran kautta suoraan Kotkan kaupungin pohjoispuolella ole-vaan Sunilanlahteen, n. 1.4 km:n päässä Hovijoen haaran suusta it~än.
l{orkeakosken haaran pituus Parikan haaraantu-Inispaikalta suuhun on, virtajuovaa myöten Initattuna, G.10 kn1 ja linnuntietä 4.65 km, jotenka pitennys on 31 Putous taasen on 12.71 In ja vastaava suhteellinen putous 2. 09 °/oo eli 1 : 480. Tällöin on kuitenkin huo-n1attava, että suurin osa putousta on n. 2 km:n pituisessa yläosassa, jotavastoin l{orkeakosken alapuolella putous
on aivan vähäinen sekä riippuvainen merenpinnan kor-keudesta.
Leveys on pienin, vain 10m, Petäjänkoskessa, suurin, 105 m, heti Osolankosken ja Korkeakosken alapuolella;
l{orkeakosken haaran keskileveys on 43 m. Väylän vesisyvyys vaihtelee 0.5 In:stä Osolankoskessa 7.1 m:iin Petäjänkosken alapuolella; keskisyvyys on 3.5 In. Pohja on suurimmaksi osaksi savensekaista hiekkaa paitsi kos-kissa, missä se on kalliota ja kivensekaista soraa.
Rannat, jotka suurimmaksi osaksi ovat savea, ovat yleensä verrattain korkeat koskien luona sekä l{orkea-kosken alapuolella, jotavastoin ne ovat matalia ja tulvan aikana osaksi veden vallassa Petäjänkosken yläpuolella.
Vähin rantakorkeus länsipuolella on 0. 7 m ja itäpuolella 0.3 m. Länsirannan suurin korkeus on 11.5 m, itärannan 8.8 m; keskikorkeudet ovat vast. 2.2 m ja 1.9 m.
l{orkeakosken haara virtaa verrattain mäkisen alueen läpi, missä rapakivivuoriperä on yleensä näkyvissä ja 1nissä vuorien väliset laaksot ovat saven peittämiä.
Korkeakoskelta alkaen aina mereen saakka seuraa joki selvämuotoista laaksoa, joka l{orkeakosken pohjoispuo-lelta jatkuu n. 4 km:n matkan NNW-suuntaan Pernon itäpuolella olevien laajojen suomaiden luo (kts. taulua VII).
Kymijoen Korkeakosken haara Parikan haaraantumispaikan ja Suomenlahden välillä.
P 't I uus . P t u ous 19/ 1904 x Joen S uunn · p· · 1enm IV!Iul"- S uunn · 1 P' Iemn · 01'kean rannan ), Vasemman
P1tenuys.- keski- 1: ~pau rannan
1-- - -; -prosentti --~-~-~--- leveysl---'---lsyv~ysl---'---1-ke-sk-i----;--1- pie~in j~--J-k ___ e_s_k---:i--p-i_e_n_i_n ___ j_a~--1 vl1;l1Ul /
lin~un-
100 (x-z)~o~.
1 Relatiivinen~=~k~-
leveys H:eski- keJki- syvyys~eski-
kkor- 1 suurin kor- suurinkor-. k' i . , z pu- 1 putous . e veden aikana v~ en veden aikana e1~s
1
keus yli keus yli
plt In tietä tous 1 aikana aikana J!v~n
,
KV:n KV:nkm km 0/o m 1' 0/oo r--;:~~
---
m ~-~m--1~·-~ m -~-,-~~ m 1 m m m1 1 1 1
--~:---:---:-1---:-,--:-1---Parikan haaraantumisp.- i 1 1 1 .
Petäjänkoski . . . 1.00 [ 0.77 30 0.24
1
1 0.24[1: 4,166 6.0 1 1.7 1.3 1 o.7- 2.8 0.9 j o.J--3.3 Petäjänkoski . . . 0.20 1 0.19 5 1.87 9.4011: 107 6.2 1 1.3 3.911.4- 7.7 2.4 , 0.6-8.8 Petäjänkoski-Osolankoski. 0.20 1 0.20 0.021 0.10
1
1: 1~,000 7.1 1 2.7 3.1 . o.7- 7.7 2.1 1 0.6-4.4 Osolankoski . . . 0.10 1 0.10 1.80t 18.00 1 . 5o 3.1 1 o.s 1.5 1 o.7- 5.4 1.7 1 1.5-5.4 Osolankoski-Korkeakoski.. 0.45 0.43 5 0.01: 0.021 1:45.000 4.8 2.0 1.8 1 0.9- 3.5 1.7 1 1.2-3.1 Korkeakoski... . . . 0.01 1 0.01 8.071807.00[1: 1.2 3.1 0.9 5.4 11.7- 9.1 2.2 1 l 1.5-2.8 Korkeakoski-SuomenJahti 4.14 i 3.75 10 0.70! 0.17i 1:51914 5.4 1 1.8 2.4 1 0.9-11.5[ 2.1 1.0-6.0
V lll i
Parikan haaraantumisp.-1 1 1 1 1 1 1 1 / 1
Suomenlahti . . . 6.10 1 4.65 31 12.71[ 2.09 1:480 7.1 0.5 2.2 0.7-11.5 1.9 Q.3-8.8
142
Korkeakosken yläpuolella ovat rantamaat osaksi viljeltyjä ja asuttuja, osaksi metsäisiä tai niittyjä. Korkeakosken alapuolella, 2 km:n matkalla, ovat viljelykset vallitsevina, senjälkeen vaihtelevat ne metsämaiden, puutarhojen, tehdasalueiden ja varastopaikkojen kanssa.
Parikan haaraantumispaikan luona (taulu VII) on Korkeakosken haara pakoitettu kulkemaan jyrkästi tai-puneen S:n 1nuotoisena, jonka jälkeen se, n. 400 m haa-raantumispaikan alapuolella, uurtaa itselleen tien rapa-kivikynnyksen yli, muodostaen tällöin Vuolteen virran.
Tästä edelleen jatkuu se tyyneenä virtana ensin SSE-suuntaan ja sitten kaaressa Petäjänkoskelle, jonne se saapuu melkein NE-suunnassa. Väylän pituus haaraan-tumispaikan ja Petäjänkosken välillä on l.O km ja piten-nys 30 ~Ia- Putous on 0. 24 m, josta kuitenkin 0.17 m tulee 150 m:n pituisen Vuolteen virran osalle.
Tässä virrassa on taipaleen kapein, 29 m leveä kohta, levein kohta, 81 m, on saman virran alapuolella; keski-leveys on 45 m. Vähin syvyys on 1. 7 1n ja se on nlyös-kin Vuolteen virrassa. Suurin syvyys on 6. 0 m, keski-syvyys 4.0 m. Pohja on mainitussa virrassa kalliota, mutta muualla savensekaista hiekkaa.
Korkeimmat •annat tapaa Vuolteen virrassa ja Petäjän-kosken yläpuolella ja kaikkein korkein kohta länsipuolella on 2.8 m, itäpuolella 3.3 m keskivedenpintaa ylem-pana. Muuten ovat rannat sangen matalia, varsinkin itäranta, jonka pienin korkeus on 0.3 m; vastaisen rannan matalin kohta on 0. 7 m korkea. Läntisen rannan keski-korkeus on 1.3 m, itäisen 0. 9 m. Rantamaat ovat osaksi viljeltyjä, osaksi metsää kasvavia; itäpuolella on sitä-paitsi matalia, veden vaivaamia niittymaita.
:Kuva 148. Petäjänkoski (myötävirtaan) 23frv 1911.~
PetäjänkoskiY(taulu~ XVIII) on 200 m:n pituinen, 1.87 m:n korkuinen ja hieman kaareva koski. Itärannan puolella on kosken suuntaan kulkeva, 100 m:n pituinen, kivillä täytetty hirsiarkku, jonka johdosta vähin leveys vedenpinnassa on 10 m. Suurin leveys on 57 m ja keski-leveys 39 m. I{oski on virtanamassa 1. 3
a
6. 2 m tai keski-määrin 3. 2 m syvä.Kallioiset ja metsäiset rannat ovat länsipuolella 1. 4
a
7. 7 m tai keskimäärin 3. 9 m korkeat sekä itäpuolella 0. 6a
8. 8 m tai keskimäärin 2. 4 m korkeat.Petäjänkosken länsirannalla on kallioon hakattu me~kki 18-\)61 N:o 5, jonka korkeus on 11.742 m yli NN.
Petäjänkosken ja Osolankosken välinen suvanto (taulu XVIII) on ENE-suuntainen ja 200· m:n pituinen. Siinä on 0.02 m putousta ja sen leveys, joka 87 m:stä vähitellen pienenee 37 m:ksi, on keskimäärin 55 m. Syvyys vaihtelee 2. 7 ja 7.1 m:n välillä, keskisyvyys on 4.0 m. Pohja on savensekaista hiekkaa. Länsiranta on kallioinen ja suu-rimmaksi osaksi metsää kasvava sekä 0. 7
a
7. 7 m kor-kea, keskikorkeus on 3.1 n1. Viljelty ja asuttu itäranta o.n 0. 6a
4.4 m tai keskimäärin 2.1 m korkea.Osolankoski (taulu XVIII), jonka muodostaa kapea, joen poikki kulkeva kalliokynnys, on 1. 80 m korkea 100 m:n matkalla ja sen leveys vaihtelee 19:sta-56:een m:iin, ollen keskimäärin 36 m. I{ynnyksen kohdalla on syvyys ainoastaan 0. 5 m, mutta heti sen yläpuolella on vettä 3.1 m; keskisyvyys on 3.0 m. Sekä pohja että rannat ovat kalliota.
Kuvac149. Osolankosken rautatiesilta - - 23fiv 1911.
Länsiranta on 0. 7.
a
5.4 m tai keskimäärin 1. 5- m korkea; itärannan korkeus vaihtelee 1. 5 ja 5.4 m :n välillä, ollen keskimäärin 1. 7 m.I{apeimmalle kohdalle on I\..ouvolan-Kotkan rataa varten rakennettu ristikkosilta 21 m:n jänteellä (kuva 149).
Osolankosken länsirannalla on kUntopisteenä kallioon hakattu merkki 18-<) 61 N:o 4, jonka korkeus on 11.028 m yli NN.
Osolankosken alapuolella (taulu XVIII) levenee Korkea-kosken haara 105 m:n levyiseksi, mutta pian se taas vetäytyy kokoon 30 m :n levyiseksi. Osolankosken ja Korkeakosken välinen matka on 450 m, pitennys 5
°/o,
putous 0.01 m ja keskileveys 56 m. Syvyys vaihtelee 2.0-4.8 m:n välillä, ja keskisyvyys on 3.9 m. Pohja on savensekaista hiekkaa.
Rannoilla on l{orkeakosken tehtaaseen kuuluvia raken-nuksia ja varastopaikkoja sekä viljelyksiäkin. Länsi-puolen korkeus vaihtelee 0. 9 ja 3. 5 m:n välillä, itäLänsi-puolen 1.2 ja 3.1 m:n välillä; keskikorkeus on vast. 1.8 ja 1.7 m.
N. 25 m l{orkeakosken putouksen yläpuolella kulkee joen yli valtamaantie, jota varten on rakennettu 4-kaari-nen pui4-kaari-nen tukiansassilta, 10.0, 9.5, 10.0 ja 10.0 m:n · jänneväleillä; keskisyvyys sillan neljässä aukossa on 0.9, 3.0, 3.1 ja 1.5 m.
Kuva 150. Korkeakoski 23fiv 1911.
Korkeakoski (taulu XVIII) on kalliokynnyksen muo-dostama, patojen sulkema koski, jossa on 8.07 m putousta 10 m:n matkalla.
Molemmin puolin koskea on Karhulan Osakeyhtiön omistamia teollisuuslaitoksia; itärannalla on puuhiomo ja länsirannalla sähkövoimalaitos.
Puuhiomo on sisustettu kahteen eri rakennukseen, joista suurempi on itärannalla ja pienempi koskessa ole-valla ,luodolla. Sitä käyttää 11, yhteensä 2,100 hv. anta-vaa turbiinia, jotka ovat sijoitetut kahteen eri
turbiini-Kuva 151. Korkeakoski 23fiv 1911.
ränniin, yksi kummankin hiomorakennuksen luokse. Vesi johdetaan turbiiniränneihin aivan maantiesillan alapuo-lella, melkein kohtisuoraan virtaa vastaan ulkonevan, 45 m:n pituisen ja 10 m:n levyisen johtokanavan kautta.
Suuremman turbiinirännin kynnyskorkeus on 6. 31 m yli NN eli 2. 94 m alempana koskenniskassa olevan luodon kallioon hakattua merkkiä 18
-6-
61 N :o 3, jonka korkeus on 9. 254 m_ yli NN. Pienem~än turbiinirännin kynnys on 7. 08 m korkealla yli NN eli 2.17 m alempana kiinto-pistettä.Länsirannalla olevassa sähkölaitoksessa on 2, yhteensä 550 hv. antavaa amerikkalaista kaksoisturbiinia, ja nämät käyttävät kahta 500 hv:n kiertovirtageneratoria, joiden antama virta johdetaan 4. 7 km:n päässä olevalle l{arhulan tehtaalle siellä käytettäväksi joko käyttö-voimana tahi valaistuksena. Paitsi näitä on sähkövoima-laitoksessa kolmaskin, 275 hv:n turbiini, joka käyttää 270 hv:n tasavirtageneratoria, ja tämä antaa valaistusta ja käyttövoimaa· itärannan puuhiomolle. Sähkölaitokseen tarvittava vesi johdetaan länsirannalla olevaan turbiini-kanavaan 4.12 m leveän, 3:lla liikkuvalla luukulla, joiden suuruus on 1.3x2.8 m, varustetun suun kautta, jonka kynnyskorkeus on 6. 78 m yli NN. Turbiinikanava, jonka alapäässä turbiinikamarit ovat, on 19 m:n pituinen; sen leveys kasvaa vähitellen turbiinikamareihin päin, 1nissä se on 11.8 m. l{ivestä ja betonista tehdyssä t.urbiini-kanavassa, jonka sivumuurin korkeus on 9. 25 m yli NN ja pohjaleveys 6. 75 m, on välppä ja luukku sen kuiville laskemista varten. Jokainen turbiini on omassa turbiini-kamarissaan, jonka kanavan puolelta voi sulkea 3:lla (1.3x2.8 m) luukulla.
Kuva 152. Korkeakoski 23/rv 1911.
Sähkölaitokseen ja puuhiomoon kuuluu yhteinen, putouksen yli kalliokynnykselle rakennettu pato. Tässä padossa on 10 m:n pituinen ja 2.0 m:n levyinen puinen tulvakansi, jonka harjan korkeus on 8.80 m yli NN, ja 4 yhteensä 7.0 m leveätä luukkua.
Luukkujen koillispuolella on 2.63 m:n levyinen uitto-ruuhi, jonka kynnyskorkeus on 7.18 m.
144
Kuva 153. Korkeakoski (vastavirtaan).
Laitoksia varten vahvistettujen määräysten mukaan ei vedenpintaa padon yläpuolella saa kohottaa 8. 80 m ylemmäksi NN eikä laskea alemmaksi 7.91 m yli NN.
Ennen v. 1887 oli koskessa yksi mylly kumpaisellakin rannalla.
Viimemainittuna vuonna rakennettiin puuhiomo ja vv 1905 ja 1906 lisäksi sähkölaitos.
Korkeakosken alisen suvannon (taulu VII) pääsuunta on, niinkuin jo mainittiin, ensiksi kaakkoinen, sitten
Kuva 154. Kymijoki Korkeakosken alapuolella (valokuv.
Korkeakosken viereiseltä sillalta) 23frv 1911.
eteläkaakkoinen. N. 400 m ennen laskuaan Suomen-lahteen jakaantuu joki kahteen haaraan, joista läntinen on suurempi. Pituus on 4.14 km, pitennys 10% ja putous keskiveden aikana 0. 70 m. Vedenpinnan leveys on suurin heti Korkeakosken alapuolella, missä se on 105 m;
pienin leveys on 22 m, keskileveys 40 m.
Vesisyvyys väylässä vaihtelee 1. 8 ja 5. 4 m:n välillä ja on keskimäärin 3.4 m. Pohja on yleensä savensekaista hiekkaa, paitsi lyhyellä välillä, Inissä. se on savea.
Rannat, jotka ovat savea ja pitkillä matkoilla sortu-neita, ovat länsipuolella 0.9
a
11.5 m:n korkuisia ja itä-puolella 1. 0a
6. 0 m:n korkuisia; länsirannan keskikorkeus on 2.4 m ja itärannan 2.1 m.Joen länsipuolella ovat maat viljeltyjä 2 km:n mat-kalla Korkeakosken alapuolella Lukkariin asti. Korkea-kosken ja Lukkarin talon keskivälillä on Hortolan kylä.
Heti Lukkarin alapuolella on Kotkan tiilitehdasalue, jota joen puolella rajoittaa 240 m:n pituinen puulaituri. Tiili-tehtaan alapuolella ovat maat länsipuolella osaksi viljel-tyjä, osaksi metsää kasvavia ja laskupaikan, Kyminsuun, kohdalla on suurehko kallioinen ja metsää kasvava alue, jossa on huviloita ja muita Kymin uittoyhtiön raken-nuksia. Itäpuolella ovat Eskolan ja Heliiän kylät vilje-lyksineen, edelleen l{arhulan kartanon ja Karhulan höyry-sahan alueet. Likellä Heliiän ·kylää on Kymin pitäjän kirkko, ja viimemainitun kylän ja Eskolan kylän välillä on rannalla tiilitehdas vastapäätä Hortolan kylää. Kar-hulan kohdalla on ranta varustettu kivilait urilla, j
å
höyry-sahan rajana jokea vastaan on yksinkertainen, yli 0.5 km:n pituinen paaluista ja rimoista tehty puulaituri.Joen suussa oleva Karhusaari on n. 300 m pitkä ja leveimmältä kohden 120 m leveä; se on osaksi matala ja vesiperäinen, osaksi metsää kasvava. Tämän saaren likellä on kolme lajittelulaitosta, nim. yksi sen yläpuolella haa-raantumispaikassa ja yksi kummankin laskuhaaran suussa.
I{otkan tiilitehtaasta suuhun asti, n. 2 km:n matkalla, jakaa paalurivi joen kahteen osaan, joista toinen on uittoa varten ja toinen Korkeakosken ja l{otkan välistä höyrylaivaliikettä varten.
Vv. 1884 ja 1885 toimitti Tie- ja vesirakennusten ylihallitus Korkeakosken haaran alimmassa osassa erinäisiä ruoppaamis- ja louhimistöitä. Työn päämääränä oli aikaansaada ränni, jonka syvyys matalanveden aikana olisi 1.5 m (5') ja leveys 5.9 m (20').
Työ maksoi 22.585 mk, mistä Karhulan höyrysahan silloinen omis-taja, kapteeni Ruth, suoritti 7,892: 50 mk.