Lummeneen-Vesijaon lisävesi

Lummeneen-Vesijaon lisävesi on Kymijoen vesistön mieltäkiinnittävimpiä. Sen alue kuuluu itäisimpään osaan sitä ylätasankoa, joka Päijänteen länsirannalta ulottuu pitkälle l{okemäenjoen vesistöön ja jonka yli tämän vesistön ja l{ymijoen vesistön välinen vedenjakaja on vedettävä.

Alueen suurimmat järvet ovat Lummene, Vehkajärvi ja Vesijako, joista aivan Päijänteen likellä oleva Luinmene on ylin. Viimemainitulla järvellä on kaksi laskua, toinen, Hannoistenoja, Päijänteeseen, toinen Vehkajärveen, joka taas purkaa vetensä Vesijakoon. Vesijaolla on myöskin, niinkuin nimestäkin voi päättää, kaksi laskua. Osa vettä juoksee Kokemäenjoen vesistöön, toinen osa juoksee muutamien järvien ja Padasjoen kautta Päijänteeseen.

Matalanveden aikana juoksee jokseenkin yhtä paljon kummallekin puolen, tulvaveden aikana paljon enemmän Päijänteeseen. I{uitenkin on huomattava, että lasku-määrä sekä länteen että itään, etenkin länteen, on suuresti riippuvainen laskujoissa olevista myllyistä. Niinkuin jo ennen on mainittu, on vedenjakaja kartalla (taulu I)

vedetty näitten järvien yli siten, että koko sadealue jaetaan suhteellisesti niihin vesimääriin nähden, jotka juoksevat molempiin vesistöihin.

Sadealue, joka vastaa Harrnaistenojan ja Padasjoen kautta Päijänteeseen ·juoksevaa vesipaljoutta, on pinta-alaltaan 297.4 km^2, josta 23.2% on vettä, 5.4% peltoa, 3.9% niittyä ja 67.5o/₀ metsämaata ja arvotonta maata.

Niinkuin jo mainittiin, ovat kolme yllämainittua järveä ylätasangolla. Tämä on Hultin mukaan ¹) aaltomainen, aallonharjat eivät kuitenkaan ole n. 15 m:ä korkeampia, laaksonpohjista laskettuina. Saman tutkijan mukaan on alue likempänä Päijännettä epätasaisempi. Laaksot jaka-vat täällä ylätasangon pienempiin tasanko-osiin ja yksi-tyisiin kukkuloihin. Ylätasangon verrattain suuren kor-keuden takia- Lummene on 35.79 m ja Vesijako 30.19 n1 Päijänteen yläpuolella on molempien laskujen suhteelli-nen putous sangen suuri.

1) R. Hult: Trakten mellan Lummene och Vesijako, Geogra-fiska Föreningens:_.Tidskrift 1889, siv. 54.

64

Suurin osa aluetta on 1noreenimaata, mutta turvemaat peittävät myös sangen suuren alan. Alueen poikki kulkee kaakosta luoteiseen Asikkalasta tuleva vierinkiviharju, joka erottaa tasangon tasaisemman läntisen osan mäki-semmästä itäosasta. Pienet alueet, pääasiallisesti Padas-joen ja Harrnaistenojan suitten ympärillä, ovat savi-maata.

Lummeneella, joka Hultin mukaan on muodostunut gneissialueen syvennykseen gneissi- ja graniittialueitten rajalla, on huomattava luoteisesta kaakkoon kulkeva orografinen pääsuunta. Sen pituus on 11.

o

km, leveys vaihtelee 3.2 km:stä 4. 7 km:iin ja pinta-ala on 24.3 lnn²,

josta 18.0 km² on laskettu Kymijoen vesistöön kuulu-vaksi. Vedenpinnan korkeus on 113.79 m yli NN. Jär-ven jakaa 4.5 km:n pituinen Salonsaari itäiseen ja länti-seen osaan. Jo mainittu vierinkiviharju kulkee järven yli jokseenkin sen pääsuunnassa, muodostaen sekä Salonsaa-resta ulkonevan pitkänHiukeenkärjen, että myöskin pohjaa myöten kulkevan kynnyksen. Vedensyvyys kynnyksellä vaihtelee Hultin mukaan 2. 5 m:stä 7. 9 m:iin, samalla kuin syvyys järven yhdessätoista aukeassa syvennyksessä vaihtelee saman tutkijan mukaan 3. 9 m:stä 13.5 m:iin.

Viimemainittu syvyys on mitattu läntisellä selällä. Jär-ven länsiosassa on useita pieniä, matalia saaria, rannat ovat alavia ja aukeita; itäosa on kapeine salmineen ja lahtineen muodoltaan epäsäännöllisempi, sen rannat ovat mäkisiä, osaksi kallioisia, kukkuloitten ympäröimiä. Jär-ven itäpäässä, Kuivalahden pohjassa, ovat rannat äkki-jyrkkiä. l{uivalahden ja Lummeneen selän välisen, 20 m:n levyisen Pippurinsalmen yli johtaa Padasjoelta l{ulunoisiin vievän 1naantien yksikaarinen puusilta.

Lummeneen lisävesistä mainittakoon Rimminoja, joka tulee Kukasjärvestä y. m. Kokemäenjoen vesistöön kuuluvista jär-vistä ja lammista ja laskee Lummeneen pohjoisimpaan lahteen.

Purossa on 3.10 m:n korkuinen ja 50 m:n pituinen Rimminkoski, missä on uittoränni ja mylly. Myllyn patoluukku on Kukas-järvellä. Kosken yli johtaa Kuhmalahden ja Kuhmoisten välisen maantien silta.

Niinkuin jo mainittiin, juoksee vesi Lummeneesta kah-teen suuntaan, nimittäin länkah-teenpäin Järvenjoen kautta Vehkajärveen ja itäänpäin Harrnaistenojan kautta Päijän-teeseen. Kummankin laskun kautta juoksee jokseenkin yhtä paljon vettä.

Tätä seuraa ensimäinen koski, Ylä-Myllykoski, jonka putous on 3.55 m 50 m:n matkalla; sen rannat ovat jyrkkiä soratörmiä. Koskessa on mylly kahdella kiviparilla ja uittoränni.

Viimemainitun kosken alla on 300 m:n pituinen vuolas virta, jonka putous on 4.03 m. Virta juoksee korkeitten, jyrkkien sorarantojen välillä viljelysmaitten kautta, sen yli johtaa Padasjoen ja l{uhmoisten välisen vanhan maantien silta.

Tämän jälkeen 1nuodostaa joki toisen kosken, 30 m:n pituisen Sahakosken, jonka putous on 2.27 m. Koskessa on yksiraaminen saha ja uittoränni.

Sahakosken alla on 80 m:n pituinen virta, jonka putous on 0.40 m, ja tätä seuraa 12 m:n pituinen ja 1.60 m:n korkuinen koski. Tämän jälkeen seuraa taas toinen koski, jonka putous on 13.78 m 170 m:n matkalla. Uiton hel-pottmnista varten on 1\ummassakin koskessa uittoränni.

100 m:n pituisen virran jälkeen, jonka putous on 0. m, seuraa viimeinen Harrnaistenojan koskista, Ala-Myllykoski.

Ala-Myllykosken pituus on 125 m, sen putous on 8.48 m. Koskessa on kaksi myllyä, toinen yhdellä ja toinen kahdella kiviparilla, sekä uittoränni.

Ala-Myllykoski laskee Miekoniemenlahteen, joka tulva-veden aikana on Päijänteen lahti ja yhteydessä tämän kanssa kahden salmen kautta. Matalanveden aikana on pohjoinen salmi kuivilla ja yhteys eteläisen, Näpinsalmen kautta siksi epätäydellinen, että Miekoniemenlahden vedenpinta on muutamia cm yli Päijänteen vedenpinnan.

Verrattuna syysk.-jouluk. ajan keskivedenkorkeuteen v. 1909 on Miekonie1nenlahden vedenpinta 78.04 m yli alapuolella muodostaa joki kosken, n. s. Porraskosken.

Porraskoski on 65 m:n pituinen, sen putous on 3.10 m;

sen pohja on kivinen ja rannat matalia ja viljeltyjä. l{os-ken partaalla on kahdella kiviparilla käypä mylly ja kaksiraaminen saha.

Porraskosken alla kääntyy puro eteläänpäin ja juoksee kiemurrellen alavien, tiheää metsää kasvavien sumnaitten kautta Vehkajärveen. Tämä väli on 2,000 m:n pituinen, on laskettu l{ymijoen vesistöön kuuluvaksi. Veden-pinnan korkeus on 110.30 m yli NN.

Vehkajärvestä juoksee vesi Vesijaon pohjoispäähän n. 3 km:n pituisen, kaakkoon juoksevan Kasiniemenjoen kautta, jonka putous on 2.11 m.

Kasiniemenjoki alkaa Vehkajärvestä n. 2 km:n pitui-sen, kapean lahden eteläpäästä. Siinä on heti alussa lyhyt Kasiniemenkoski, ja tätä seuraa Vesijakoon asti ulottuva jakso pieniä järviä ja virtoja.

l{ivipohjainen, padon sulkema Kasiniemenkoski on 55 n1:n pituinen, sen putous on 2.10 m ja leveys 4-5 m.

Itärannalla on mylly kahdella kiviparilla ja meijeri, länsi-rannalla on saha. l{osken suuntaan kulkee uittoränni, kosken yli johtaa vanha puusilta. Tulvaveden poisjohta-Inista varten on itärannan kautta kaivettu oja, jonka pohjaleveys on 0.8 m.

l{asiniemenkosken alla on n. 1 km:n pituinen ja 100-200 m:n levyinen Myllylampi, jonka rannat ovat osaksi korkeita, metsää kasvavia, kivisiä tai kallioisia, osaksi matalia ja niittymaitten ympäröimiä.

Viiluemainitun lammen jälkeen seuraa n. 15 m:n levyinen Karhunsalmi, jonka putous on vähäinen. Tämän alapuolella on 1 km:n pituinen suvanto, josta vesi juoksee Ruhansillan salmen kautta. Salmen yli johtaa vanha 3-kaarinen puusilta, jonka kaaret ovat 3 m.

Rullansillan saimesta juoksee vesi n. 1 km:n pituiseen ja 100-200 m:n levyiseen suvantoon. Tästä juoksee vesi Vesijakoon 150 m:n pituisen ja 0.3-0.4 m:n syvyisen Seppälänvirran kautta, minkä putous on 0.01 m ja pienin leveys 6 m.

Vesijako on NNW-SSE-suunnassa 8.8 km:n pituinen, sen suurin leveys on 3.8 km. Järven pinta-ala on 16.2 km²,

josta 8. 0 km² on laskettu l{ymijoen vesistöön kuuluvaksi.

Vedenpinnan korkeus on 108.19 m yli NN. Rannat ovat kivisiä, metsää kasvavia ja harvaan asuttuja.

Vesijako purkaa, niinkuin jo mainittiin, vetensä kah-taalle.

Osa vettä juoksee länteenpäin PaZsankosken kautta Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaan Palolampeen, toinen osa juoksee itäänpäin Päijänteeseen.

Vesijaon itäinen lasku on yläpäässään salmien ja vir-tojen yhdistämä järvireitti, jonka putous on vähäinen.

Vesijakson alussa on 50-60 m:n levyinen, kivinen, matala ja alavarantainen Hakiansalmi, jonka kautta vesi juoksee pieneen, matalien Inetsärantojen ym.parOimaan Salmentaustajärveen. Tämän vedenpinta on yhtä kor-kealla kuin Vesij aonkin.

Salmentaustajärvestä juoksee vesi Tohtainlampeen 430 m:n pituisen, alavien suomaitten läpi juoksevan, matalan ja osaksi kivisen Sumperinvirran kautta, jonka putous on 0.18 m ja joka on perattu tukinuittoa ja vene-kulkua varten.

Tohtainlampi on pieni, matala, alavien metsämaitten ympäröimä järvi.

Järvi purkaa vetensä Myllyjärveen 200 m:n pituisen, kivipohjaisen, matalarantaisen, peratun Alasenjoen kautta, jonka putous on 0.10 m.

JYiyllyjärvi on pohjoisesta etelään n. 2.5 km:n pituinen, sen rannat ovat verrattain matalia, kivisiä ja metsää kasvavia. Sangen suurten kukkuloitten ympäröimä järvi on ylätasangon tasaisen länsipuolen ja vuorisen itäpuolen rajalla.

Järven itäpuolelta jatkuu vesijakso l{aukelankosken kautta lVIiestämänj ärveen.

Kankelankosken putous on 6.07 m 110 m:n matkalla.

Kosken rannat ovat sangen matalia ja kivisiä. l{oskessa on turbiinilla käypä mylly kolmella kiviparilla, sekä uittoränni.

Miestämänjärven pääsuunta on jokseenkin lännestä itään, se on n. 3 km:n pituinen ja syvimmällä kohden 20 m:n syvyinen. Sen vedenpinta on 101.84 m yli NN.

Järven länsipään ympärillä ovat rannat yleensä matalia ja kivisiä, itäpuolella sitävastoin jyrkkiä ja kallioisia.

l\Iiestämänjärvestä juoksee vesijakso itäänpäin ylä-tasangon rinnettä alas, muodostaen aivan järven vieressä korkean Arrakosken.

Arrakosken putous on 19.84 m 340 m:n matkalla.

l{osken etelärannalla on mylly kolmella kiviparilla, saha ja meijeri, ja pitkin kosken koko pituutta ulottuu uitto-ränni. Tehdaslaitoksia varten on rakennettu kaksi patoa.

Toinen, aivan l\1iestämänjärven alla oleva on vedentulon järjestämistä varten luukuilla varustettu; sitä käytetään myöskin siltana. Toinen pato, joka on kappaleen matkaa edellisen alapuolella, on rakennettu koskenniskan yli kiilatusta kivestä sekä varustettu aukoilla sahan ja meije-rin turbiinirännejä ja uittoränniä varten. Tehdaslaitosten alapuolella johtaa Padasjoelta l{uhmoisiin kulkevan maan-tien kivisilta kosken yli, ja kappaleen 1natkaa alempana on kosken yli rakennettu pieni puupato johtamaan veden kulkua uittoränniin.

Arrakosken alla on kaksi pientä lampea, Alajärvi ja Tarpoin, joitten rannat ovat matalia ja viljeltyjä, ja joita yhdistää toisiinsa 120 m:n pituinen Välijoki. Tässä on putousta 0.02 m.

Itäisemmästä lammesta juoksee vesi Vierunkosken kautta Ruokolampeen ja Yläjärveen.

Viernnkosken putous on 3.00 m 70 m:n matkalla.

l{osken yli johtaa vanha puusilta ja sen partaalla on mylly. Aikaisemmin on täällä ollut rautaruukki.

Vierunkoskelta Päijänteeseen on vesijakson juoksu verrattain tyyntä.

Aivan kosken alapuolelta alkaa 1,500 m:n pituinen, viljelysmaitten läpi juokseva tyyni virta, jonka putous on 0.30 m, ja joka laskee pieneen Rnokolampeen.

Ruoko-lmnmen alavat, vesiperäiset kaislikkorannat ovat viljelys-maitten ympäröimiä.

Ruokolammen yhdistää sen kanssa yhtä korkealla olevaan Yläjärveen 200 m:n pituinen 1-Ieikkilänvirta.

Yläjärven vedenpinta on 0. 68 m Päijänteen veden-pinnan yläpuolella ja 78.68 m yli NN, sen rannat ovat matalia, kivisiä ja sekametsää kasvavia, ja sen syvyys on n. 5 m. Järvestä ulkonee itäänpäin pitkä lahti, jonka ainoastaan kapea Mainiemen taipale erottaa Päijänteestä.

Yläjärvestä juoksee vesi Kirkkojärveen 100 m:n pituisen Liekoniemenvirran kautta, jonka putous on 0.29 m.

Kirkkojärven rannat ovat matalia ja viljeltyjä, sen vedenpinta on 78.39 m yli NN eli 0.39 m Päijänteen yedenpinnan yläpuolella.

l{irkkojärvi laskee Padasjoen kautta Päijänteeseen.

Padasjoki on 1,500 m:n pituinen. Sen putous on 0.39 m ja se juoksee matalien, viljeltyjen savimaitten läpi.

Pohjoispuolella joen laskupaikkaa l{irkkojärvestä on Padasjoen kirkko hiekkamäellä. Joen yli johtaa kolme maantiesiltaa.

Padasjoelta etelään laskee Päijänteeseen lännestä vielä muutamia pieniä lisävesiä, joitten sadealueet kuitenkin ovat verrattain vähäiset.

9

66

Järviä

Lummene

Miekoniemenlahti Päijänne

Lummene

Vehkajärvi

Vesijako

Salmentaustajärvi Tohtainlampi Myllyjärvi Miestämänjärvi Alajärvi Tarpoin Ruokolampi

Yläjärvi Kirkkojärvi Päijänne

Välillä oleva vesijakso

Jär- ¹ Järven Vesijakson ven 1

keskive-kor- 1 denpinta ,

keus syysk. ¹

yli jouluk; 1909 ituusj pu- uoman leveys

NN ^{1 (} aste1kolla P tous syvyys

i N:o ) 1

m 1 m m m m m

Lummene-Päijänne.

113.79 0.97(N:o

Vahva virta 200 1.07

Ylä-Myllykoski 50 3.55

Har- Vahva virta 300 4.03

moisten- Sahakoski 30 2.27

oja eli Virta 80 0.40

Koski 12 1.60

Myllyoja

Kosld 170 13.78

Virta 100 0.55

Ala-Myllykoski 125 8.48

Näpinsalmi 80 0.04

78.00

Lummene-Vehkajärvi-Vesijako-Päijänne.

{ Virta Järven- Porraskoski

joki Suvanto

!

Kasiniemenkoski Myllylampi Kasinie- Karhunsalmi

. k' Suvanto

menJO ¹ Ruhansillan salmi Suvanto

l

Seppälänvirta Hakiansaimi Sumperinvirta Alasenjoki Kaukelankoski Arrakoski Välijoki Vierunkoski Virta

Heikkilänvirta Liekoniemenvirta Padasjoki

113.79 0.97 (N:o

110.30

108.19

107.91 101.84 82.00 81.98 78.68 78.68 78.39 78.00

4-5 0.5 100-200

15 100-200

6- 0.3--0.4 50-60

Teollisuus-laitoksia

~---·-~---·-·-:ro ¹ ro _{aj '[j)} ^aj Muist.

·~ ·~

>.1

^{0 :::: ~}

~~-@

^{::::::1 0}

~ Cf) ~]

1

Meijeri

Meijeri

In document Lisiä Suomen hydrografiaan II Kymijoki ja sen vesistö (sivua 71-75)