Kymijoen Pyhtään haara Kurevirran alapuolella olevan haaraantumis- haaraantumis-paikan ja Svartbäckin lahden välillä (Taulu V)

Loosarin- ja Papinsaarien itäpuolella kulkeva Kymi-joen haara jatkuu, sittenkun Strömfarsin haaraan yhtyvä, Kurevirran alapuolelta alkava ja lounaiseen kulkeva sivu-haara siitä on eronnut, yleisin piirtein katsottuna verrat-tain suoraan SSE-suuntaan Svartbäckin lahteen. Tämä laskuhaara, jota kutsutaan Pyhtään haaraksi, koska se kulkee Pyhtään kirkon ohi, muodostaa 1.2 km:n päässä Kurevirran luona olevan haaraantumispaikan alapuolella pienen Edinkosken, juoksee sitten n. 0. 8 km tyyneenä virtana ja syöksyy Stockfors'in korkeata putousta alas.

Tämän alapuolella seuraa ensin 3.5 km:n pituinen, tyy-neempi taipale, sitten Stråkön koski ja taas 1. 7 km:n pituinen suvanto, joka ennen laskuaan mereen jakaantuu useaan haaraan.

Pyhtään haaran pituus Kurevirran alapuolella olevan haaraantumispaikan ja sen suun välillä on virtauomaa myöten mitattuna 8.40 km ja linnuntietä 7.50 km; piten-nys on siis 12%. Koko putous on keskiveden aikana 11.27 m ja sitä vastaava suhteellinen putous 1.34°/oo eli 1 : 745.

Jos ei oteta lukuun monia haaroja ja suurta leveyttä suualueella on jokihaaran pienin leveys, 25 m, Stockfors'in kohdalla, sen suurin leveys, 132m, Edinkosken yläpuolella;

sen keskileveys on 55 m. Pienin vesisyvyys - 0.2 m -on aivan Stockfors'in pad-on alapuolella ja suurin syvyys - 7.5 m - heti saman padon yläpuolella; tällöin on kuitenkin huomattava, että nämä luvut riippuvat maini-tusta patolaitteesta. Pyhtään haaran virtauoman keski-syvyys on 3.6 m. Pohja on Edinkosken yläpuolella

hiek-kaa, tämän kosken ja Stockfors'in välillä kivensekaista soraa sekä Stockfors'in alapuolella väliin kivensekaista soraa, väliin savea paitsi Stråkön kaskessa ja eräässä toisessa paikassa, 2.2 km tämän yläpuolella, missä pohja on kalliota.

Rannat ovat alavia ja rantamat ovat Kurevirran luona olevan haaraantumispaikan kohdalla 0. 8 km:n pituudelta, Stråkön kosken yläpuolella 1

a

1.5 km:n pituudelta sekä myöskin suun puolella tulvan. aikana veden vallassa.

Suurimman rantakorkeuden tapaa Stockfors'in padon alapuolella, missä ranta on 7. 8

a

^{8. 0} m korkea; vähin korkeus on 0.2 m, ja kumpaisenkin rannan keskikorkeus on 1.3 m.

Rantamaat, jotka Stockfors'in yläpuolella enimmäkseen ovat metsäisiä ja tämän alapuolella suurimmaksi osaksi viljeltyjä, ovat mainitun kosken alapuolella tulvasavea, joka 1 km:n leveydeltä peittää moreenisoran. Stock-fors'in yläpuolella eivät tulvasavikentät ole kovin laajoja, ja moreenimaat ulottuvat täällä paikoittain aina vesi-jakson luokse. Näkyvää kalliota on Pyhtään haarassa verrattain vähän. 2

a

3 km jokihaaran itäpuolella sekä kokonaan sen sadealueen ulkopuolella kulkee aikaisemmin mainittu vierinkiviharju, joka Tammijärveltä ulottuu SSE-suuntaan Svartbäckin lahden poikki tämän lahden eteläpuolella olevan Pörtön saa;ren luo.

Kaikki yllämainitut seikat koskevat v. 1904 vallinneita oloja. Nyttemmin on vesijakso jonkun verran muuttunut senjälkeen kun vedenpintaa Stockfors'in yläpuolella on laskettu.

Pyhtään haara Kurevirran alapuo~ella olevan haaraantumispaikan ja Svartbäckin lahden välillä.

Kurevirran alap. olev.

haa-raantumisp.-Edinkoski .. 1.20 1.09 10 0.12 0.10 1: 10,000

Kurevirran -alapuolella olevan haaraantumispaikan ja Edinkosken välillä juoksee Pyhtään haara tyyneenä, ensin SSE-, sitten ESE-suuntaan. Tämän väliri pituus on pituudelta matalia ja tulvaveden peittämiä, sen jälkeen ne vähän kohoavat lähempänä Edinkoskea; länsirannan suurin korkeus on 1. 9 m, itärannan 1. 7 m tai keskimäärin vast. 0. 8 m ja 0. 5 m. Länsipuolella ovat rantamat enim-mäkseen metsää kasvavia; itäpuolella on myöskin laajoja, alavia niittymaita.

Edinkoskessa, jonka putouskorkeus ennen 0.8 km alempana vesijaksossa olevan Stockfors'in padon raken-tamista oli n. 1. 2 m, oli vuonna 1904, kun profiili taululla V otettiin, ainoastaan 0.17 m putousta 200 m:n matkalla,.

Nyttemmin ovat olosuhteet vähän muuttuneet, sillä Stock-fors'in tehdas on ollut pakoitettu laskemaan vedenpintaa tehtaan yläpuolella metrin verran. Huhtik. 24p:nä 1911

Kuva 166. Edinkoski (vastavirtaan) 22fiv 1911.

1

vuoriperän. Kosken keskellä on pieni kalliosaari ja- itä-rantakin on osaksi kalliota. Rannat ovat muuten met-sää kasvavia. 1904 vuoden vedenpintaan verrattuna on pienin rantakorkeus 0. 7 n1; suurin korkeus länsipuolella on 3.6 m, itäpuolella 3.0 m; keskikorkeus on 2.5 m ja 1.8 m.

Edinkosken ja Stockfors'in välinen, 0. 8 km pitkä, padottu ja S-suuntaan kulkeva osa on 43 å 90 m tai keski-määrin 64 m leveä. Tällä välillä oli 1904 0.09 m putousta, mutta yllämainittu, 24 p. huhtik. 1911 toimitettu vaakitus näytti putouksen olevan 0.26 m.

Pohja on kivensekaista soraa ja vesisyvyys vaihtel~e

1.2 ja 6.5 m:n välillä, ollen keskimäärin 3.9 m. Metsäiset rannat ovat keskimäärin 2. 8 m korkeita; suurin korkeus länsirannalla on 4. 6, itärannalla 6.1 m ja pienin korkeus kumpaisellakin rannalla 1. 2 m. Nämä luvut koskevat

1904 vuoden oloja.

Stockfors'in koskessa (taulu XVI), joka yläpäässään on padolla suljettu, oli 19 p:nä lokak. 1904 8.61 m putousta 800 m:n matkalla. Pääosa putousta eli 7.8 m on padon luona. Nykyään on, kuten aikaisemmin mainittiin, veden-pintaa laskettu padon yläpuolella. Putouskorkeus oli 24 p:nä huhtik. 1911 ainoastaan 7.53 m. Koski virtaa padon alapuolella ensin 200 m:n matkan etelään päin, kääntyy sitten itää kohti ja pian taas etelään, missä suun-nassa se jatkuu 400 m. Pitennys on 10 ~lo. Vedenpinnan pienin leveys, 25 m, on padon luona; kosken suurin leveys on 71 m ja keskileveys 39 m. Suurimman syvyyden tapaa padon yläpuolella, se oli v. 1904 7.5 m; pienin syvyys, 0. 2 m, on padon alapuolella; keskisyvyys on 2.1 m.

Rannat ovat matalimmat padon yläpuolella, nimittäin 1.4 m länsi- ja 1. 2 m itäpuolella; heti padon alapuolella ovat taas rannat korkeimmat, nim. vast. 8.0 ja 7.8 m.

Muuten ovat rannat 2 å 3 m:n korkuisia, ja länsirannan keskikorkeus on 2.3 m, itärannan 2.1 m.

Lähinnä rantaa on alue länsipuolella viljeltyä ja kosken alaosan kohdalla on Pyhtään pappila. Itäpuolella on

158

Kuva 167. Stockfors'in koski (vastavirtaan) 24frv 1911.

padon luona Stockfors'in tehtaan laitokset, jotka Osake-yhtiö Stockfors omistaa, sekä näitten alapuolella viljelyk-siä, rakennuksia ja metsämaa ta.

Itärannan teollisuuslaitoksiin kuuluu v. 1903 perus-tettu puuhiomo ja saha. Puuhiomo sijaitsee aivan padon alapuolella ja sitä käyttää 5 turbiinia, jotka, hyödyllisen putouskorkeuden ollessa 7. 00 m, yhteensä antavat 2,665 hv. Sitäpaitsi käytetään Loosarin sähkölaitoksesta joh-dettua voimaa. Tehtaan tulokanava on 13 m:n pituinen ja 24.35 m:n levyinen; sen kynnys on 5.30 m alempana länsirannalla olevaa kiintopistettä, jonka todellinen kor-keus on 11.86 m yli NN.

Kivestä tehdyssä padossa on 18.6 m leveä, vapaa aukko, jonka voi sulkea kolmella luukulla; padon kyn-nyskorkeus on 4.3 m alempana kiintopistettä eli 7.56 m yli NN. Viipurin läänin kuv:ernöörin 13 p. maalisk. 1901 antaman päätöksen mukaan täytyy luukkuja avata jos vedenpinta padon yläpuolella alkaa nousta yli sen tason, joka on 1.8 m kiintopistettä alempana, t. s. yli 10.06 m:n todellisen korkeuden. Länsirannalla on 70 m:n pituinen

Kuva 168. Stockfors'in koski (vastavirtaan) 24fiv 1911.

ja 2 m:n levyinen uittoränni, jonka yläpään pohjakor-keus on 8. 94 m, ja rännin vieressä kulkee nostolaitos hiomopuita varten. Itäpuolella on taasen 47 m:n pituinen, puinen kalaporras, jonka yläkynnyksen korkeus on 8. 94 m ja alakynnyksen 3. 74 m (kuva 168).

Itäisellä rannalla olevaa, aikaisemmin mainittua sahaa käyttää 100 hv:n höyrykone.

Stockfors'in tehdas käyttää polttoaineena sahajät-teitä, joita Strömfors'in tehtaalta kuljetetaan proomuissa jokea myöten.

Ennen padon rakentamista oli Stockfors lyhyt koski Pyhtään pappilan kohdalla. Alkuperäisessä koskessa ja myöskin ylempänä lähellä patoa on patorakenteen yhteydessä toimitettu poraus-ja perkaustöitä, minkä rannoille nostetut kivet selvästi todis-tavat.

Suvantotaipale Stockfors'in ja Stråkön kosken välillä (taulu V) on 3.50 km:n pituinen ja putousta siinä on 0.42 m.

Pyhtään pappilan kohdalta virtaa ioki n. 0.5 km S-suun-taan, kunnes se itärannalla olevan Pyhtään kirkon luona leikkaa valtamaantien, jonka jälkeen se ensin tekee lyhyen

Kuva 169. Kymijoen yli vievä maantiesilta Pyhtään kirkon luona 24fiv 1911.

kaaren itää kohti ja sitten pitemmän länteen päin Pyhtään eteläistä kirkonkylää kohti. Tämän kylän alapuolella ja 0. 7 km:n päässä maantien alapuolella kääntyy joki etelä-kaakkoon ja jatkuu mainittuun suuntaan n. 0. 8 km:n matkan itärannalla olevan Stockfors'in kartanon luo.

Tästä kulkee joki edelleen 0. 5 km itäkaakkoon päin, kään-tyy taas eteläkaakkoon ja virtaa tässä suunnassa 0.6 km;

sen suunta on 0.4 km:n pituisella loppumatkalla etelä-lounainen Stråkön koskelle saakka.

Stockfors'in ja Stråkön kosken välinen etäisyys on lin-nuntietä 3. 20 km ja pitennys siis 9%. Siltapaikan luona Pyhtään kirkonkylässä, Stockfors'in kartanon kohdalla ja 400 m Stråkön kosken yläpuolella on joessa pieniä saaria, joista suurin on 130 m:n pituinen. Joen laajin, 100 m leveä kohta tällä välillä on n. 300 m Stockfors'in kartanon yläpuolella ja kapein kohta, 27 m leveä, 100 m Pyhtään kirkonkylän luona olevan siltapaikan yläpuolella; koko ·

välin keskileveys on 51 m. Syvyys vaihtelee 1.4 m:stä Stockfors'in alapuolella 6.4 m:iin Stråkön kosken ylä-puolella ja on keskimäärin 3. 9 m. Pohja on milloin kiven-sekaista soraa milloin savea, ja yhdessä kohden, n. 0.6 km Stockfors'in kartanon yläpuolella, missä vedennopeus ja putous ovat suuremmat, on kallioperä lyhyellä matkalla paljastunut.

Heti Stockfors'in kosken alapuolella on länsiranta 2. 5 m ja itäranta 3. 0 m korkea, mutta ne alenevat sitten vähitellen Stråkön koskelle päin, niin että 0. 7 km vii-meksimainitun kosken yläpuolella niiden korkeus on ainoastaan 0. 2 m. Itäranta nousee kylläkin vähän lähem-pänä Stråkön koskea, mutta länsiranta on yhtä matala koskelle saakka. Kummankin rannan keskikorkeus on

l.O m.

Maat molemmin puolin jokea ovat viljeltyjä ja asuttuja;

länsipuolella on kuitenkin metsää Stråkön kosken luota aina lähelle Stockfors'in kartanoa ja itäpuolella ulottuu metsä muutamin kohdin aina rantaan saakka, jota paitsi kapea kaistale tätä rantaa Stråkön kosken yläpuolella on niittymaata.

Pyhtään kirkon luona viepi vesijakson yli 65 m:n pituinen, 4-kaarinen puinen maantiesilta kivisillä pila-reilla ja maatuilla (kuva 169), ja Stockfors'in kartanon luona on joen poikki puupylväille rakennettu n. 80 m pitkä, yksinkertainen kylätiesilta.

Stråkön koskessa (taulu XVI), jonka muodostaa vesis-tön poikki kulkeva kalliokynnys, on keskiveden aikana 1. 79 m putousta 200 m:n matkalla. Putouskorkeus on suuresti riippuvainen meren vedenpinnan korkeudesta, sillä tämä on vesijakson viimeinen koski. Sen suunta on lounainen ja sen leveys vaihtelee 42 ja 99 m:n välillä, ollen keskimäärin 71 m.

Kuva 170. Stråkön koski (vastavirtaan) 24Jrv 1911.

Virtajuovan vähin syvyys on 0.5 m, suurin syvyys 5.5 m ja keskisyvyys 2. 7 m. Pohja on kalliota ja kiven-sekaista soraa. Länsiranta on 0. 2

a

^1. o m tai keskimäärin 0. 7 m korkea, itäranta 1.2

a

1.8 m ja keskimäärin 1.4 m.

Kosken rantamilla on osaksi metsää, osaksi viljelyksiä ja rakennuksia.

Stråkön koski, jonka· yläosassa lähellä länsirantaa on 40 m:n pituinen ja 15 m:n levyinen saari, on neulapadoilla suljettu. Kosken itärannalla on yksikamarinen, 25 m pitkä ja 8 m leveä, kivestä tehty sulku. Tämä sulku tekee mahdolliseksi laivaliikkeen l{otkasta Pyhtään kirkon-kylään saakka. Sulun yläpuolella on itärannalla 100 m:n pituinen ja alapuolella samalla rannalla 80 m:n pituinen paaluille rakennettu laituri. Sulun länsipuole~la on kosken suuntaan kulkeva uittoruuhi ja neulapadon alapuolella on lohi- ja siikakalastuslaitteita.

Kuva 171. Sulku Stråkön kosken luona 24fiv 1911.

Stråkön kosken alapuolella oleva suvantotaipale on Svartbäck'in lahdessa olevaan laskuunsa saakka 1. 7 kn1 pitkä ja putousta siinä on 0.07 m meren vedenpinnan keskikorkeuden aikana. N. 400 m Stråkön kosken ala-puolella alkaa länsirannalta kaksi pienempää haaraa ja 500 m alempana jakaantuu vesijakso vieläkin useaan suu-haaraan, jotka ympäröivät alavia, tulvaveden peittämiä saaria. Joen suualueen itäpuolelta ulkonee Svartbäck'in lahden poikki suoraan etelää kohti Pörtön saaren luo vierin-kiviharju, muodostaen saa_rijonon. Näitten saarien ja joen

länsipuolelta etelään päin ulkonevan niemen väliin muo-dostuu joelle luonnollinen jatko, joka Pörtön saaren länsi.:.

puolella olevan kapean salmen kautta on yhteydessä Ahvenkosken lahden kanssa. Yhdensuuntaisesti äsken-mainitun vierinkiviharjun kanssa ja n. 1.5 km sen itä-puolella kulkee Svartbäck'in lahden yli aikaisemmin Inai-nittu, Tammijärveltä tuleva vierinkiviharju.

Haaraantumattoman 400 m:n pituisen, Stråkön kosken alapuolella olevan jokiosan leveys on 38

a

75 m; sen keski-leveys on 50 m. Vesisyvyys vaihtelee 2.1 ja 5.6 m:n välillä ja pohja on kivensekaista soraa ja savea. Suuhaaroista on pääväylä 2.0 å 5.6 m syvä ja pohja on tässä savea.

Jakaantumattoman välin länsiranta on viljeltyä, 0. 9

a

1. 7 m korkea, itäranta on niittyä ja sen rantakorkeus vaihtelee l.O:sta 1.2:een m:iin. Suualueella ovat matalat rantamaat osaksi metsää, osaksi ruohoa kasvavia.

160

In document Lisiä Suomen hydrografiaan II Kymijoki ja sen vesistö (sivua 164-168)