Kivijärven reitti
8. Kymijoen itäinen päähaara Pernon ja Parikan haaraantumispaikkain välillä (Taulu VII)
Sittenl~uin I{yinijoki I{ultainkosken alapuolella on jakaantunut kahteen, melkein yhtä suureen päähaaraan, jatkuu itäinen näistä kaakkoissuunnassa Parikan kylään saakka Kymin pitäjässä, missä se vuorostaan jakaantuu kahteen haaraan, Korkeakosken ja Langinkosken haa-raan, joista edellinen, itäinen, on pienempi. Langinkosken haarasta erkanee I{yminlinnan kohdalla Hovijoen sivu-haara, joka laskee Suomenlahteen I{orkeakosken ja Lan-ginkosken haarojen välillä.
Pernon ja I?arikan haaraantumispaikkojen välillä on I{ymijoki sangen suora. l{un niin. päätepisteitten etäi-syys väylää myöten on 9.6 km, on1 se linnuntietä 8.5 km, joten pitennyys on ainoastaan 13
%.
Koko putous tällä välillä on 5.05 m ja relatiivinen putous 0.53°/oo eli 1: 1,901.Pernon haaraantumispaikan alapuolella juoksee itäinen päähaara 1.4 km:n pituisella matkalla tyyneenä, jonka jälkeen siinä on monta toisiaan seuraavaa koskea, nim.
Pernon kosket, joitten yhteenlaskettu pituus on 1. 2 km.
Viimemainittuja koskia seuraa 4. 7 km:n pituinen suvanto 0. 7 km:n pituiselle Laajakoskelie saakka. Viimeinen osa Laajakosken ja Parikan haaraantumispaikan välillä on taasen tyyntä.
Jos ei oteta lukuun sitä säkinmuotoista laajennusta, joka on joen itäpuolella Laajakosken yläpuolella (kts.
taulua VII) ja jonka matalikko erottaa joesta, niin on koko välin sekä suurin että pienin leveys Pernon koskissa.
Suurin leveys on 553 m ja pienin 54 m; koko välin keski-on 153 m. Myöskin pienin syvyys, 0. 5 m, keski-on Pernkeski-on koskissa, suurin syvyys, 11.4 m, on pari sataa metriä mainittujen koskien alapuolella. I{eskisyvyys on 6.4 m.
Pohja on koskissa kalliota ja kivensekaista soraa, suvanto-väleillä savea, hiekansekaista savea ja hiekkaa.
Rannat ovat Inatalia suvantoväleillä Pernon koskien yläpuolella sekä Pernon koskien ja Laajakosken välillä;
koskien kohdalla ja Laajakosken alapuolella ovat rannat hieman korkeampia. Länsiranta on 0.1
a
6. 2 m korkea, Kymijoen itäinen päähaara Pernon ja Parikan haaraantumispaikkain välillä.1
Pernon haaraantumispaik.- 1 1 1
1 1 i
Parikan haaraantumispaik. 9.60 1 8.50
1 13 15.0510.53
1
\1: 1,901 1 153
1
553 1 54 1 6.4 1 11.4 1 0.5 1 1.4 0.1-6.2 2.0 0.1-10.2
keskikorkeus on 1.4 m. Itärannan korkeus vaihtelee 0.1 ja 10.2 m:n välillä, sen keskikorkeus on 2.0 m. Joki-laakson poikkiprofiili alapuolella Pernon koskia on esi-tetty taululla XV N :o 110.
Lähinnä jokea oleva alue on yleensä tasaista savi-maata, osaksi viljeltyä tai metsää kasvavaa, osaksi alavaa niittymaata. Savimaitten jatkona molemmin puolin jokea on moreeni- tai turvemaita. Kahdessa kohden kulkee lyhyitä vierinkiviharjuja likellä jokea, nim. Pernon kos-kien koillispuolella ja Laajakosken itäpuolella. Näitten harjujen itäpuolella on taasen kaksi kallioista rapakivi-aluetta.
Eniten tulvan vaarassa ovat lähinnä jokea Pernon koskien yläpuolella sekä viimemainittujen koskien ja Laajakosken välillä olevat alueet. Jälkimmäisellä alueella on vuosittain n. 20 ha peltoa ja 59 ha niittyä veden alla.
Pernon haaraantumispaikan ja Pernon koskien välillä juoksee itäinen päähaara tyyneenä; putousta on siinä 0.06 m 1.4 km:n matkalla ja sen leveys on 73
a
167 m, keskileveys 108m. Pohja on hiekansekaista savea ja savea sekä likempänä Pernon koskia soraa. Vesisyvyys on suurin n. 600 m haaraantumispaikan alapuolella, missä se on 10.9 m. Tämän jälkeen nousee pohja, niin että syvyys heti koskien yläpuolella on ainoastaan 4. 0 m.I{eskisyvyys koko välillä on 7. 8 m.
Joki juoksee tällä välillä tasaisten, tulvan aikana veden alla olevien niittymaitten ja metsää kasvavien turve-maitten läpi. Rantojen korkeus vaihtelee keskiveden aikana 0.5 ja 0. 9 m:n välillä; länsirannan keskikorkeus on 0.6 m ja itärannan 0. 7 m.
N. 0. 9 km Pernon haaraantumispaikan alapuolella ulkonee itäisestä päähaarasta luoteiseenpäin sivuhaara läntiseen päähaaraan (taulu V'II). Tämä haara, jonka pituus on 0.5 km ja leveys 25
a
40 m, on aivan matala ja vesi juoksee siinä milloin itäisestä päähaarasta läntiseen, milloin päinvastoin.Pernon koskissa (taulu VII), joissa putousta on keski-veden aikana 3.55 m 1.2 km:n matkalla, on kolme välillä olevien suvantojen erottamaa porrasta, jotka kaikki ovat pienien saarien kautta jaetut eri osiin. Ylimmässä
por-taassa on kosken suurin leveys, 553 m; pienin leveys, 54 m, on keskimmäisen portaan yläpuolella. I{eskileveys on 273 1n.
Ylimmän putouksen jakaa viiteen haaraan 4 viere-tysten SW -NE-suunnassa olevaa pientä saarta, K ivikko-saari, 1\!Iyllyivikko-saari, Karjusaari ja Kuusiivikko-saari, joista suurin, Karjusaari, on 250 m:n pituinen. Läntisimmän haaran nimi on Myllykoski, muut ovat järjestyksessään:
Tormin-virta, Sahakoski, Tiliskoski ja V ääräkoski. Suurimmat näistä ovat Vääräkoski ja Torminvirta. Yliminän portaan koskien putouskorkeus on 1.35 m. Torminvirta on 150m ja Vääräkoski 600 m pitkä. Viimemainittujen koskien pienimmät leveydet ovat vast. 25 ja 35 m. Myllykosken pienin leveys on 40 m, kun taas Sahakoski ja Tilis-koski kapenevat 8 ja 14 1n:n levyisiksi. Väylän pienin vesisyvyys on Torminvirrassa 0.5 m ja Vääräkaskessa
1.7 m.
Alapuolella Torrninvirtaa, jota profiilia piirrettäissä on pidetty päähaarana, vaikkakin suurempi vesimäärä
juok-see Vääräkosken kautta, seuraa 450 m:n pituinen suvanto, 'joka vähitellen kapenee Pernon koskien keskimmäistä porrasta kohti.
Keskimmäisessä portaassa on ensiksi 150m pitkä virta, jossa putousta on 0.07 m. Tämä virta laajenee vähi-tellen ja jakaantuu kolmeen koskenhaaraan, nim. Ruhan-väärään, Ruhakoskeen ja Karkuuskoskeen. Ensin1äinen näistä, joka on itärannan ja 80 m:n pituisen Ruhan-saaren välillä, on suurin. Ruhanväärän pienin leveys on 42 m, Ruhakosken ja Karkuuskosken vast. 30 ja 40 m. Rullanväärän pienin vesisyvyys on l.O m ja Ruhakosken 1.8 m. Keskimmäisen portaan eri haarojen putous, 0.88 m, jakaantuu 50 m:n matkalle Karkuus-koskessa ja RuhaKarkuus-koskessa sekä 200 n1:n matkalle Ruhan-väärässä.
Kuva 138. Ruhakoski (myötävirtaan) 17/x 1908.
Keskimmäisen ja alimman portaan välillä on 200 m :n pituinen suvanto ilman sanottavaa putousta.
Alimmassa portaassa, jonka koko leveys on 180 m, on 1.25 m putousta 200 m:n matkalla.
Pienet saaret jakavat sen kolmeen haaraan, jotka ovat Siltaränninkoski itärannalla, Tukkiränninkoski keskellä ja Pykinkoski länsipuolella. I{aksi edellistä haaraa yhty-vät pienen Siltaränninsaaren alapuolella; Pykinkoski jakaantuu kahteen haaraan, joista itäinen laskee näiden kahden toisen kosken yhteiseen väylään ja läntinen jat-kuu Raakinkosken nimisenä koskien alapuolella 'olevaan yhteiseen suvantoon. Sittaränninkosken pienin l~veys on 40 m ja pienin syvyys 1. 0 m; Tukkiränninkosken pienin leveys on 18 m ja pienin syvyys 1. 3 m.
Kalliopohja on kaikkialla kaskissa puhtaaksi huuh-dottu; suvantoväleillä peittää sitä sora, hiekka tai savi.
Rannat ovat likellä putouksia kivisiä ja kallioisia, samaten saaret. Länsiranta, joka on matalampi ja osaksi tulvan aikana veden alla, on 0.5
a
4.1 m:n korkuinen, sen keskikorkeus on 1. 5 m. I täranta, jota keskimmäisen portaan alapuolella koskettelee aikaisemmin mainittu vierinkiviharju, on korkeimmalta kohden 9.4 m:n' kor-kuinen; pienin korkeus on 0.6 m ja keskikorkeus 2.9 m.Koskien lähin ympäristö on, missä se ei ole alavaa niitty-maata, osaksi metsää kasvavaa, osaksi viljeltyä. Vilje-lyksiä on esim. vierinkiviharjulla itärannalla keskimmäi-sen portaan a~apuolella.
134
Tukit uitetaan ylimmässä portaassa Torminvirran kautta, keskimmäisessä Karkuuskosken ja alimmassa Tukkiränninkosken kautta. Viimemainittu koski on tätä tarkoitusta varten varustettu kivillä täytetyistä hirsi-arkuista rakennetulla johtopadolla länsirantaa myöten.
Alimman portaan läntisin haara, Pykinkoski, on lohen-kalastuslaitosten sulkema.
Heti Torminvirran yläpuolella on länsirannalla suureen kiveen hakattu merkki 18-Q-61 N:o IX, jonka korkeus tarkkavaaki-tuksen mukaan on 18.166 m yli NN, ja Raakinkosken länsi-rannalla on kallioon hakattu merkki 18-Q-61 N:o VIII, jonka korkeus on 14.985 m yli NN.
Pernon ylimmässä koskessa louhittiin vv. 1826-1828 24 m:n levyinen kanava Myllykallion kallioharjan läpi tulvien vähentä-mistä varten ylempänä olevilla alueilla. Tähän kanavaan, jota nyttemmin kutsutaan Torminvirraksi, käytettiin 3,135 osakas-päivätyötä ja. 757: 20 ruplaa hopea ta valtiovaroja (2,271: 61 s;4 ruplaa pankkiosotuksia).
Pernon koskien alapuolella jatkuu Kymijoen itäinen päähaara tyyneenä kaakkoissuunnassa Laajakoskelie asti.
Tämä väli jokea on sangen suora, pitennys on ainoastaan 2%; putousta on tällä 4.7 km:n pituisella matkalla 0.~1 m.
N. km :n matkan Pernon koskien alapuolella, Pernon kylän kohdalla, jakaa kapea Pernonsaari joen 700 m:n pituisella matkalla kahteen haaraan, joista läntinen on pienempi ja ainoastaan 30 m:n levyinen. Muutama sata m Laajakosken yläpuolella on joen kanssa yhteydessä järvenkaltainen, säkinmuotoinen laajennus, jonka pituus.
on 1.3 km ja leveys 600 m. Koska matalikko kuitenkin erottaa joest'a tämän matalan, kaislaisen suvannon, ei sitä ole otettu lukuun vedenpin_nan leveyttä laskettaissa.
Leveys on pienin Pernonsaaren kohdalla, missä se ol) .63 m, suurin Laajakosken yläpuolella, missä se on 213 m.
Keskileveys on 125 m. Suurin vesisyvyys, 11.4 m, on 400 m alapuolella Pernon koskien alimpaa porrasta; pienin syvyys on 4.5 ja keskisyvyys 7.2 m. Pohja on hiekkaa tai savea, rannat yleensä savea.
Itäranta on sangen korkea 0.5 km:n matkalla Pernon koskien alapuolella, missä sen suurin korkeus on 9.4 m;
tämän jälkeen on se koko matkan matala Laajakoskelie saakka, sen pienin korkeus on 0.1 m ja keskikorkeus 1.3 m. Länsipuolella vaihtelee rannan korkeus 0.1 ja 4.2 m:n välillä ja keskimäärin on se 1.1 m. Taulussa XV, N :o 110, on esitetty joen poikkiprofiili Pernonsaaren ala-puolella. Joen molemmat rantamat ovat viljeltyjä Pernon koskilta Pernonsaarelle asti, viimemainitulla on myöskin viljelyksiä. Länsirannalla ulottuu viljelyksiä vielä 0.5 km Pernonsaaren alapuolelle. Tämän jälkeen on joen lähin ympäristö Laajakaskelle asti etupäässä matalaa, tulvan alaista niittymaata; jota joku metsää kasvava kukkula keskeyttää ja joka lähinnä Laajakoskea vaihtuu pelto maaksi.
Pernonsaaren länsipuolitse kulkeva pienempi haara on n. 700 m pitkä, 20
a
40 m leveä ja 3.0a
5.3 m syvä, sen pohja on savensekaista hiekkaa. Pernon kylästä johtaa saarelle kolmikaarinen hirsiarkuille rakennettu pieni silta, jonka vapaat aukot ovat 4.0, 5.5 ja 7. 7 m:nlevyisiä.
Laajakaskessa on SW -NE-suunnassa kosken poikki kulkeva kalliokynnys, joka on matalampi itärannalla, joten virta on pakoitettu kulkemaan tätä rantaa kohti, missä tällä paikalla on vierinkiviharju. Täten muodostaa väylä jyrkästi kääntyvän kaaren, jonka kupera puoli on käännetty itäänpäin. Vedenpinnan yläpuolella näkyvä kalliokynnyksen osa eli kallioniemi on n. 350 m:n pituinen ja kapeimmalta kohden n. 30 m:n levyinen. Itse koskessa on kynnys matalanveden aikana näkyvissä. Keskiveden aikana on kosken pituus 700 m, joten pitennys silloin on 75 %· Korkeanveden aikana kulkee pieni osa vettä suoraan kallioniemen yli. Putous on 1. 29m, jonka suurin osa keskittyy ylimpään, 350 m:n pituiseen väliin. Toinen kosken puolisko on keskiveden aikana suvantona, mutta se on kuitenkin, kosken oudon muodon takia, laskettu itse koskeen kuuluvaksi.
Keskiveden aikana on kosken pienin leveys 82 m, suurin n. 430 m ja keskileveys 165 m. Pienin vesisyvyys keskiveden aikana on 1. 0 m itse kynnyksellä, suurin 9. 6 m sen yläpuolella; keskisyvyys on 5. 6 m. Kosken pohja on kalliota ja hiekkaa.
Jos länsirannalta koskeen ulkonevaa kalliokielekettä ei oteta lukuun, niin on tämän asutun ja viljellyn rannan keskikorkeus 2.0 m. Itäranta (kuva 139), joka on vierin-kiviharjun muodostama ja osaksi viljelty, osaksi metsää kasvava, on 8.0-10.2 m:n ja keskimäärin 9.0 m:n kor-kuinen.
Kuva 139. Rantavalli Laajakosken luona 231Jv 1911.
Jo mainitun, koskeen ulkonevan niemen ulommai-sessa päässä on tulvaveden aikana kaksi saarta. Näitten ja nien1en välillä on mylly, jota kuitenkaan ei käytettäne n1uuta kuin tulvaveden aikaan.
Länsirannasta ulkonevan kallioniemen kannaksessa on kal-lioon hakattu merkki 18-\}61 N:o VII, jonka korkeus on 14.749 m yli NN.
Laajakosken alapuolella seuraa 400 n1 pitkä ja 520 m leveä laajennus, jonka jälkeen joki lievästi kaarentuvan S :n muotoisena tyyrreenä juoksee Parikan
haaraantumis-paikalle, jossa sen suunta on eteläkaakkoinen. Tämän välin pituus on 1.6 km, pitennys 23% ja putous 0.04 m.
Vedenpinnan pienin leveys on 71 m, ja keskileveys 179m.
Pohja on osaksi kivensekaista soraa, osaksi hiekkaa, sekä osaksi savea heti Laajakosken alapuolella. Vesisyvyys vaihtelee keskiveden aikana 3.0 ja 8.5 m:n välillä; keski-määrin se on 6.1 m.
Rannat ovat savea sekä Laajakosken kohdalla itä-puolerla soraa; ne ovat yleensä viljeltyjä, paitsi likellä haaraantumispaikkaa, missä ne ovat metsäisiä. Länsi-rannan korkeus on 1.4 å 6.2 m, kes_kimäärin 2.5 m, itäranta on 0.5 å 8.5 m tai keskimäärin 2.2 m korkea.