Kivijärven reitti
13. Kymijoen läntinen päähaara Pernon haaraantumispaikan ja Tammijärven välillä (Taulu VI)
Pernon haaraantumispaikalta lähtee läntinen pää-haara SSW-suunnassa, muodostaen n. 5 km:n pituisen ympyräkaaren, jonka säde on 2 km ja jonka kupera puoli on käännetty etelään. Tätä verrattain tyyntä osaa seuraa Hirvivuolteen virta ja tätä taas n. 4. 5 km :n pituinen suvantoväli, jonka pääsuunta on luoteinen ja jonka jäl-keen tulee Hirvikoski. Viimemainitun kosken kohdalla
kääntyy joki länteenpäin ja juoksee ankeana kaarena Tammijärveen, johon se laskee SSW-suunnassa. Hirvi-kosken ja Tammijärven välinen matka on tyyni ja yli 5 km:n pituinen. Suurin piirtein katsottuna on, kuten taulusta VI selviää, läntinen päähaara Pernon haaraan-tumispaikan ja Tammijärven välillä makaavan S:n muo-toinen. Pitkillä matkoilla jakavat pitkänomaiset ja
matalat saaret joen moneen haaraan, ja Pernon haaraan-tumispaikan ja Hirvivuolteen välillä juoksee joki myöskin erään järven, nim. Hirvijärven läpi, josta sen kuitenkin erottaa kaislaiset matalikot. Vaikkakin on vaikeata kaikissa eri tapauksissa päättää, mikä joen monista haa-roista on päähaara, etenkin kun vertailevia vesimäärä-mittauksia puuttuu, on seuraavassa taulussa kuitenkin otaksuttu, että päävirta yhtyy kartalle, taululla VI, merkittyyn viivaan.
Joen pituus Pernon haaraantumispaikalta Tammi-järvelle on pääväylää myöten laskettuna 16.21 km.
Lyhin etäisyys päätepisteitten välillä on 11.65 km, joten pitennys on 39%- Tämän välin putous on 2.33 m, jota vastaava suhteellinen putous on 0.14 °/oo eli 1 : 6,957.
Jos Hirvijärveä ei oteta lukuun, on suurin leveys suvanto-osalla Hirvikosken ja Tammijärven välillä, missä se on 256 m. Pienin leveys on 53 m ja keskileveys 130 m.
Suurin vesisyvyys on 11.8 m, pienin syvyys 1. 7 m ja keskisyvyys 6. 9 m. Pohja on savea, hiekkaa ja soraa sekä koskissa ja viiToissa myöskin kalliota.
Rannat ovat yleensä hyvin matalia, ja niiden keski-korkeus on 0.5
a
0.6 m; suurin rantakorkeus, 7.5 m, on Hirvivuolteen kohdalla. Joki juoksee pääasiallisesti savi-ja turvemaitten läpi, jotka ovat rapakivi- savi-ja moreeni-alueen syvennyksissä. Hirvikosken kohdalla leikkaa joki uomansa mäkisemmän ja kallioisemman moreenialueen läpi, ja myöskin muilla paikoilla koskettelee se kallioisia moreenimaita. Hirvijärven eteläpuolella on laajojaturve-maita.
Sekä saaret että myöskin matalat rantamat kum-mallakin puolen, mitkä ovat metsää tai ruohoa kasvavia ja ainoastaan pieneksi osaksi viljeltyjä, ovat tavallisen tulvaveden aikana veden alla. Niinpä vahingoittaa tulva vuosittain I-(ultainkosken ja Hirvikosken välillä n. 77 ha peltoa, 384 ha niittymaata ja 670 ha suomaata, ja
tulva-alueen leveys nousee paikoittain aina 3.5 km:iin.
Joen ja sen lähellä olevan alueen poikkiprofiili, joka on otettu Hirvikosken yläpuolelta, on esitetty taululla XV, N:o 27.
Pernon haaraantumispaikan ja Hirvivuolteen välillä (taulu VI) muodostaa Kymijoen läntinen haara, niinkuin jo mainittiin, suurin piirtein katsottuna ympyräkaaren.
N. 300m haaraantumispaikan alapuolella jakaa n. 1 km:n pituinen ja 180 m:n levyinen matala saari sen kahteen
haaraan, joista itäistä pidetään päähaarana. Läntinen haara jakautuu vuorostaan myöskin lyhyellä matkalla kahteen haaraan. Länsihaaraan laskee n. s. Mantereen-joki, joka juoksee I-(oivusaaren länsipuolitse ja joka on aikaisemmin kuvatun, Piuhainkosken kautta kulkevan sivuhaaran jatkona. Mainitun saaren alapuolella juoksee joki haaraantumattomana Hirvivuolteelle asti, lukuun-ottamatta kahta virtaa, Salulavuolletta ja Käpälävuollella, joissa pienet saaret lyhyillä väleillä jakavat joen kahteen haaraan. Edellinen virta on 2.6 km Pernon haaraantumis-paikan alapuolella, jälkimmäinen n. 0.8 km Hirvivuolteen yläpuolella. Näitten virtojen välillä juoksee joki Hirvi-järven kautta.
Pernon haaraantumispaikan ja Hirvivuolteen välinen matka on 5.11 km; pitennys on 38 %. Putous on 0. 24 m, josta 0.14 m on 150 m:n pituisessa Satulavuolteessa ja 0.06 m 100 m:n pituisessa I-(äpälävuolteessa.
Pienin leveys, 53 m, on ylimmällä kaksihaaraisella välillä, suurin on leveys Satulavuolteessa, nim. 213 m, jos virtaa pidetään jakautumattomana; keskileveys on 116 m. Läntisen sivuhaaran yläosassa vaihtelee veden-pinnan leveys 51 ja 115 m:n välillä. Hirvijärvi, mitattuna kohtisuoraan jokea vastaan, on 1,300 m laaja ja I-(äpälä-vuolteessa, jonka 160 m:n pituinen saari jakaa kahteen haaraan, on pienin leveys päähaarassa 70 m ja sivuhaa-rassa 55 m. Pääväylän pienin vesisyvyys, 2. 0 m, on Satulavuolteessa, suurin syvyys, 11.8 m, on heti tämän vuolteen alapuolella, keskisyvyys on 7. 5 m. Sivuhaarassa Pernon haaraantumispaikan alapuolella on vesisyvyys 3. 9
a
8. o m. Käpälävuolteen pienemmässä haarassa on pienin syvyys 2.0 m. Pohja Satulavuolteessa ja Käpälä-vuolteen päähaarassa on kalliota. Haaraantumispaikalta Satulavuolteelle on pohja joko soraa, savea tai hiekkaa, viimemainitun virran ja Käpälävuolteen välillä on joessa savipohja ja I-(äpälävuolteen ja Hirvivuolteen välillä sorapohja. Usein mainitussa sivuhaarassa on pohja soraa ja savea, ja 1-(äpälävuolteen pienemmässä haarassa on allaoleva kalliopohja soran peittämä.Rannat ovat koko kyseessä olevalla joen välillä matalia;
niitten keskikorkeus yli keskivedenpinnan on 0.5
a
0.6 m.Joen lähimmät alueet ovat vesiperäisiä, osaksi metsää, osaksi ruohoa kasvavia turve- ja savimaita, jotka vuosit-tain tulvaveden aikana ovat veden alla.
Kymijoen läntinen päähaara Pernon haaraantumispaikan ja Tammijärven välillä.
Pituus Putous 19/x 1904 Suurin / Pienin Suurin Pienin Oikean rannan Vasemman
Pitennys- Joen Väylän rannan
prosentti keski- keski-
-- X 1 , - - 100 (:::_--::_:l leveys syvyys keski-~ pienin ja keski- pienin ja
V ä l i
Ah 1 Relatiivinen keski- leveys keski- keski- syvyys keski- kor- suurin kor- kor- suurin kor-väylää linnun-pitkin tietä z putous sol. putous aikana veden veden aikana aikana veden veden aikana ke~' yli 1 km vH KV::Ö. keus yli keus yli KV:n
1
,----
- - - - - - - - - KV:n KV:nkm km ofo m O/oo 1 1:n m m
1 m m m
1
m m m m m
Pernon
haaraantumispaik.-3.701
1
0.2410.047 1 : 21,292,l!6 1 7.51Hirvivuolle ... 5.11 38 213 53 11.8 2.0 0.5 o.o-0.6 0.6 o.o-2.5
Hirvivuolle ... •'• .... 0.20 0.20 0 0.18 0.90 1 : L111 185 221 144 5.9 8.2 4.0 0.7 0.4-l.O 2.6 0.6-7.5 Hirvivuolle-Hirvikoski . . . . 4.60 4.20 10 0.17 0.03711:27,059 1361 247 71 6.6 11.5 2.4 0.5 0.1-1.8 0.51 0.3-2.0 Hirvikoski ... , 0.925 0.82 13 1.68 1.82 1 :551 140 245 75 3.6 7.0 I.7 1.1 0.4-1.9 1.5 0.5-4.1 Hirvikoski-Tammijärvi.... 5.375 4.95 9 0.06 0.01 1 : 89,583 134 256 56 6.9 11.0 3.6 0.5 0.4-1.0 0.5 0.5-3.0 Pernon haaraantumispaik.-1 j 1
Tammijärvi ... 16.210 11.65 1 39 1 2.331 0.14 11: 6,957 1130 1 256 1 53 1 6.9 1 11.81 1.7 1 0.5 1 0.0-1.9 1 0.61 0.0-7.5
19
146
Aikaisemmin mainittu Mante:reenjoen sivuhaa:ra, joka laskee jokeen 0.5 km Pe:rnon haaraantumispaikan alapuolella, on 1.8 km:n pituinen, 35
a
89 m:n levyinen ja 3.2a
7.2 m:n syvyinen;putousta on siinä 0.03 m ja pohja on savea.
Hirvivuolle (taulu VI) on n. 200 m pitkä sekä 144
a
221 m leveä ja sen putous on 0.18 m. 130 m:n pituinen ja 70 m :n levyinen, matala saari jakaa virran kahteen haa-raan, joista pohjoinen on ainoastaan 12 å 30 m leveä; ve-denpinnan yläpuolelle pistävien kalliokielekkeitten täyttä-män etelähaaran pienin leveys on 105 m. Vesisyvyys väylässä, joka kulkee etelärantaa myöten, vaihtelee 4. o ja 8.2 m:n välillä, keskimäärin se on 5.9 m. Pohja on kalliota ja kivensekaista soraa. Pohjoisranta on matala, sen keskikorkeus on 0. 7 m; etelärannan korkeus vaihtelee 0.6 ja 7.5 m:n välillä ja sen keskikorkeus on 2.6 m. Kum-pikin ranta on metsää kasvava.
Hirvivuolteen alapuolella juoksee joki tyyneenä Hirvi-kaskelle asti 4. 60 km:n matkan, jossa putousta on 0.17 m.
Pääsuunta on luoteinen ja pitenpys 10%. N. 700 m Hirvi-vuolteen alapuolella jakaa n. 400 m pitkä ja 300 m leveä Saksansaari joen kahteen haaraan, joista lyhyempää poh-joista haaraa on pidetty päähaarana, vaikka se onkin matalampi. Etelähaaraa kutsutaan Harjunpekonhaaraksi.
N. 200 m viimemainitun haaraantumispaikan alapuolella erkanee päähaarasta pieni Vähäkymin sivuhaara, joka juoksee Suursaaren pohjoispuolitse ja 2 km alempana uudelleen yhtyy päähaaraan. Heti Hirvikosken ylä-puolella jakaa vihdoin 550 m pitkä ja 250 m leveä Jaakon-saari joen kahteen haaraan, joista pohjoinen on pää-haara.
Hirvivuolteen ja Hirvikosken välillä on suurin leveys 247 m heti ensinmainitun virran alapuolella, pienin leveys, 71 m, on Saksansaaren kohdalla; koko välin keski-leveys on 136 m. Harjunpekonhaaran keski-leveys vaihtelee 40 ja 100 m:n välillä, Vähäkymi on 32 å 58 m:n levyinen;
sivuhaara Jaakonsaaren eteläpuolella on 60
a
105 mleveä.
Pienin vesisyvyys, 2.4 m, on Saksansaaren pohjois-puolella; suurin syvyys on 11.5 m ja keskisyvyys 6.6 m.
Harjunpekanhaarassa on pienin syvyys 3. 5 m, Vähäkymin vesisyvyys vaihtelee 2.2 ja 8.5 m:n välillä ja Jaakonsaaren eteläpuolella kulkevan sivuhaaran vesisyvyys on 1. 4
a
10.6 m. Kalliopohjaa on ainoastaan yhdessä kohden, nim. päähaarassa Saksansaaren pohjoispuolella, missä myöskin pienin syvyys on. Yleensä on pohja sekä pää-haarassa että sivuhaaroissa savea sekä siellä ja täällä lyhyillä väleillä soraa.
Rannat ovat matalia; niitten keskikorkeus yli veden-pinnan on 0.5 m. Jokea lähinnä oleva matala ja tulvan-alainen alue on, kuten saaretkin, suurimmaksi osaksi niitty- ja metsämaata.
Hirvikoski (taulu VI), joka on 925 m:n pituinen, juok-see jokjuok-seenkin suorana n. 700 m:n matkan NNW-suun-nassa, mutta tekee sitten mutkan ja virtaa alaasassaan WSW-suunnassa. Kosken pitennys on 13% ja putous 1. 68 n1. Siinä on oikeastaan kolme eri putousta, jotka ovat 0.68 m, 0.53 m ja 0.22 m korkeat ja joiden vastaavat pituudet ovat 200 m, 50 m ja 75 m. Ylimmässä osassa on kaksi pientä saarta likellä pohjoisrantaa, nim. Verkko-saari ja Lammassaari.
Suurin leveys, 245 m, on ylimmässä osassa, pienin 75 m, on kosken alimmassa osassa; keskileveys on 140 m. Vesisyvyys Hirvikoskessa, jonka kalliopohja osaksi on soran ja paikka paikoin suurien kivien peit-täinä, vaihtelee 1. 7 ja 7.0 m:n välillä ja on keskimää-rin 3.6 m.
Pohjoisranta, joka osaksi on metsää kasvava, osaksi viljelty ja asuttu, on 0.4
a
1. 9 m yli keskiveden pinnan, sen keskikorkeus on 1.1 m; eteläranta, jota rajoittavat osaksi viljelysmaat, osaksi metsämaat, ja joka kosken alaosassa on kallioinen, on 0.5a
4.1 m korkea; sen keski-korkeus on 1. 5 m.Hirvikaskessa oli vielä v. 1904 3 myllyä, nim. kaksi ylilnmässä putouksessa, toinen likellä pohjoisrantaa Lam-massaaren kohdalla ja toinen vastapäätä etelärannalla
sekä yksi keskimmäisen putouksen pohjoisrannalla.
Näistä on ensiksi mainittu nyttemmin hävitetty.
Eräällä kartalla v:lta 1826 on kaksi myllyä ylimmän kosken kohdalla; pohjoisrannalla oleva oli 60 a 70 m yllämainitun myllyn alapuolella Lammassaaren kohdalla.
Hirvikosken ja Tammijärven välillä (taulu VI) juoksee joki ensiksi jakaantumattomana n. 1.5 km länteenpäin, jälkeen se kääntyy ja jatkuu monihaaraisena n.
2.5 lnn:n matkan WSW-suunnassa. Haarojen yhdyttyä kääntyy joki edelleen ja juoksee viimeisen, 1.5 km pit-kän matkan Tammijärvelle jokseenkin SSW-suunnassa.
Pääväylän pituus on 5.375 km ja pitennys 9 Koko putous tällä välillä on ainoastaan 0.06 m eli 0.01 °/oo.
Vedenpinnan leveys vaihtelee 56 m:stä pääväylän haarassa jakautuneella jokivälillä 256 1n:iin jakaantu-mattomalla välillä Tam1nijärven yläpuolella; keskileveys on 134 m. Vesisyvyys vaihtelee keskiveden aikana 3. 6 ja 11.0 m:n välillä, ja keskisyvyys on 6.9 m. Joen pohja on tällä välillä soraa ja hiekkaa sekä laskupaikan koh-dalla Tammijärveen savea.
Rannat ovat matalia; niitten keskikorkeus on 0. 5 m.
Rantamat, jotka ovat metsää tai ruohoa kasvavia, paitsi heti Hirvikosken alapuolella, missä ne ovat viljeltyjä, ovat vuosittain tulvan aikana veden alla, samoinkuin myöskin joessa olevat matalat saaret.