Kivijärven reitti
18. Valkealan reittio
Iso-Sämpienj ärvi 83.27
Sämpiensalmi
Vähä-Sämpienjärvi 83.24
Puuskankoski 1000
Virta 300
Tuusjärvi 80.62 l.17(N:o 79)
Tuusjoki \
Tuustaipaleen kanavaf
79.28 0.56(N:o 80) Lahnavesi
Miekkakoski 30 0,50
Tarhavesi 78.78
Naulasalmi
Juolavesi 78.78
Virtasalmi
Sarkavesi 78.76 1.06 (N :o 82)
Voikoski 180
Vuohijärvi 76.43 0.49(N:o 83)
Suvanto 1000
Siikakoski 10
Suvanto
Virta 30
Suvanto
Haarakoski 175
Siikajärvi 72.94
Oravasalmi 20
Suolajärvi 72.91
Säynätnuora
13000
Suvanto Jäviänvirta
0.10 Suvanto
Uitelmussalmi Suvanto
Verlankoski 290 6.00
Pieni Kamponen 66.81
Parikankoski 20 0.10
l
Kamponen 66.71 0.58(N:o 84)Puolakankoski 2000 1.89
Suvanto 1500 0.01
Pyhäjärvi 64.81 l.17(N:o 73)
Suolajärvi 72.91
Taninkarin virta 150 0.15
Suvanto 100
Jukakoski 150 0.81
Jukajltrvi 1000
Kattilankoski 90 0.15
Suvanto 100
Kantokoski 180 0.04
N uppostenlampi 800
Uittimensalmi 100
Sonnanjttrvi 3000
Heisansalmi 50
Myllylahti 200
Jaalan-Myllykoski 100 3.74
Suvanto 80
Karinvirta 100 0.17
Virta 250 0.06
Sydänmetsänkoski 615 2.48
Virta 2000 0.50
Pyhäjärvi 64.81
18. Valkealan reittio
Valkealan reitti alkaa useista Vuoksenvirran vesistön rajalla sijaitsevista pienistä järvistä, lammista ja puroista, jotka kaikki purkavat vetensä Luumäen ja Lemin pitäjissä E.~ouvolan-Viipurin radan pohjoispuolella ole-vaan laaja~n Ylä-I{ivijärveen. Tästä järvestä laskee vesi länteen päin Huopasenvirran kautta pitkään ja kapeaan, joenmuotoiseen Ala-I{ivijärveen, joka taasen Lakan-kosken, HakorisunLakan-kosken, I<:annuskosken Ja
Ruoko-kosken sekä näiden välillä olevien suvantojen kautta laskee Ruokojärveen. Viimeksimainitun järven jälkeen seuraa kyminkaltainen, monien pikku koskien ja virtain sekä näiden välisten suvantoin muodostama taipale, joka ulottuu aina Immosenjärveen asti. Tästä virtaavat vedet taasen Tirvanjärveen, jonka alapuolella vesijakso jälleen on joen kaltainen, kuitenkin ilman mainittavaa putousta, aina Alusjärveen, Tarhajärveen, Rapojärveen ja
Haukka-94
järveen saakka. Nämä toisiaan peräkkäin seuraavat järvet ovat kaikki yhtä korkealla. Haukkajärvestä juoksee vesi ensin Koskelankosken kautta Karhulanjärveen ja siitä Jyränkosken ja kolmen tätä seuraavan pienemmän kos-ken kautta l{äyrälampeen, joka Jokelankoskos-ken ja muu-taman virran katkaiseman pitemmän suvannon kautta laskee Lappalanjärveen, alueen kokoamissäiliöön. Lap-palanjärvestä virtaavat vihdoin yhtyneet vesijoukot tyy-nen Harjunjoen kautta Kymijokeen.
Vesijakson sadealue on Salpausselän eli eteläisen reuna-moreenin ja tämän kanssa yhdensuuntaisesti kulkevan pohjoisen reunamoreenin välissä ja se rajoittuu muuten idässä Vuoksenvirran vesistöön, pohjoisessa Torasjoen alueeseen ja lännessä Kymijoen laaksoon. Sadealue on pinta-alaltaan 1,299. 6 km2, josta 239.7 km2 eli 18.5%
on vettä, 60.3 km2 eli 4.6 %peltoa, 51.1 km2 eli 3.9%
niittyä ja loput 948.5 km2 eli 73% metsää ja arvotonta maata.
Alue, joka pääasiallisesti on moreeni- ja turvemaata, on sangen rikas vuorista, mitkä suurimmaksi osaksi ovat rapakiveä. Selänteitä ja hiekkamaita esiintyy myöskin jotenkin lukuisasti; niinpä löytyy paitsi äsken mainittuja reunamoreeneja suuri joukko näitä vastaan kohtisuoraan kulkevia, enemmän tahi vähemmän yhtenäisiä vierinkivi-harjuja. Laajempia savimaita tapaa ainoastaan alueen koillis- ja kaakkoisosissa.
Mitä korkeussuhteisiin tulee on Kivijärvien veden-pinnan korkeus hiukan enemmän kuin 75 m yli NN, alimman järven, Lappalanjärven, vedenpinnan ollessa vähän yli 55 m. korkealla. Ympäröivät maat, jotka yleensä ovat sangen mäkisiä, kohoavat vähitellen poh-joista kohti, paikkapaikoin vähän yli 120 m:n korkui-siksikin. Salpausselän korkeus vaihtelee yleensä 90 ja 110 m:n välillä ja sen rinnakkaisharjun korkeus 110:stä-120:een m:iin.
Ylä- Kivijärvi, joka on heti Salpausselän pohjoispuo-lella, on NE-SW-suunnassa 18.0 km pitkä ja vesialaltaan 91.2 km2:n suuruinen. Järven sadealueen laajuus on 497.3 km2 ja sen vedenpinnan korkeus on 75.53 m yli NN järven etelärannalla sijaitsevan vesiasteikon N:o 88 näyttäessä 86 cm. Syvyys selkävesillä vaihtelee yleensä 2:sta-20:een m:iin. Useat niemet ja saaret, joista vii-meksimainituista Kännätsalo, toisiinsa yhtyneet Huhtsalo ja Salonsaari sekä Kuhasensaari ovat suurimmat, jaka-vat järven moneen pienempään, kapeiden salmien yhdis-·
tämään selkään. Eteläranta, jota pitkin Salpausselkä kulkee, on jotenkin jyrkkänousuinen, samaten myöskin lounaisranta, joka on vierinkivisoraa. Muuten ovat rannat moreeni- ja suomaiden ympäröimiä sekä verrattain alavia.
Saarissa, jotka ovat kallioisia ja metsäisiä moreenimaita, on sangen alavat rannat.
Ylä-Kivijärveen laskee useita lisävesiä, joista seuraa-vat oseuraa-vat tärkeimmät.
Lounaisesta päin laskee järven luoteisosaan Säynätjoki, joka tuo vedet 1\!Ionolanjärvestä ja Säynätjärvestä.
Pohjoisesta laskee Ylä-Kivijärveen Avarajoki, Koitajoki ja Hannajoki eli Papinoja. Viimeksimainittu vesijakso ei kuiten-kaan laske suoraan Ylä-Kivijärveen vaan Lahnajärveen, jonka
itärannalla Lemin kirkko sijaitsee ja jonka kapea kannas erottaa Kivijärvestä. Lahnasalmi yhdistää järvet toisiinsa.
Ylä-Kivijärven kaakkoisosa yhdistyy monta mutkaa tekevään, 15 km pitkään ja 50 a 800 m leveään, joen muotoiseen Jänkö-järveen, jonka vedenpinta on melkein samalla korkeudella kuin Kivijärven vedenpinta. Jänköjärveen laskee pohjoisesta päin Särkimäjoki, joka tuo vedet Kotajärvestä, Syntymäjärvestä ja Ke.skijärvestä ja joka on yhteydessä yhtä korkealla olevan Vetian-j ärven kanssa.
Jänköjärven itäpuolella, aivan lähellä sitä kapeata harjua, joka erottaa Valkealan reitin Vuoksenvirran vesistöstä, on Käre-lampi, jonka aikaisemmin puro yhdisti Jänköjärven kanssa.
Nykyään on puron asemasta tässä n. km:n pituinen, 1.5
a
2 mleveä puinen uittoruuhi, jossa vesisyvyys on 0.8 m. Kärelam-min ja harjun itäpuolella olevan l\1yllylammin välille on toimi-nimi Gutzeit & C:o rakennuttanut laitoksen tukkien kuljetusta varten Vuoksenvirran vesistöstä Kymijoen vesistöön. Mylly-lammista, joka kanavan kautta on yhdistetty Jokilahteen Sai-maassa, nostetaan tukit paternosterlaitteella uittoruuheen, johonka höyrypumppu nostaa vettä. Ruuhi kulkee Myllylammin ja Käre-lammin välisen harjun ylitse ja päättyy jälkimäiseen lampiin.
Kärelammista uitetaan tukit ennenmainitussa ruuhessa Jänkö-järveen sekä tästä edelleen vesijaksoa pitkin Kymijokeen.
Ylä-Kivijärvi laskettiin vuonna 1826 0.89 m:llä (3 jalkaa).
Ylä-l{ivijärven lounaisrannan ja tämän kanssa yhden-suuntaisen, kaakkoa kohti ulkonevan niemen väliin muo-dostuu kapea lahti, jonka pohjoispäästä Ylä-I{ivijärven vesijoukot laskevat Huopasenvirran kautta Ala-Kivi-järveen.
Kuva 100. Huopasenvirran yli vievä silta 20/vnr 1909.
Huopasenvirta on 300 m pitkä ja n. 18 m leveä saln1i, jonka putous on 0.19 m. Vesisyvyys on keskimäärin ainoastaan 0.5 m. Rannat ovat matalat ja kiviset. Virran yli on rakennettu puinen, 4-kaarinen silta Luun1äen ja Savitaipaleen välistä valtamaantietä varten. Yksi kaa-rista on varattu uittoa varten ja sen vapaa aukko on 7 m (kuva 100).
Huopasenvirta perattiin ja laajennettiin vuonna 1826 poista-malla muutamia kallioniemekkeitä Ylä-Kivijärven vedenpinnan laskemista varten. Samaan aikaan rakennettiin uudestaan salmen yli vievä maantiesilta.
Ala-Kivijärvi, pitkä ja kapea järvi, jonka eteläisin kärki ulottuu Salpausselän juurelle saakka, on
pitkän-omaisen ja kiemurtelevan muotonsa takia melkein joen näköinen. Sen pituus SE-NW-suunnassa on n. 15.5 km, jota vastoin pituus laivareittiä pitkin on 23 km:n vaiheilla;
kaikkein levein, 3. 6 km, on järvi etelä päässään, keskellä se kapenee ahtaiksi salmiksi. Vesiala on 20.7 km2:n suuruinen ja vedenpinnan korkeus on 75.34 m, järven eteläpäässä sijaitsevan asteikon N :o 89 näyttäessä 88 cm.
Ala-l{ivijärven rannat ovat yleensä korkeat, kallioiset ja metsäiset.
Ala-Kivijärveen laskee useita pienempiä ja suurempia lisä vesiä.
Etelästä päin tulevat Kahrasenjoki Kahrasenjärvestä ja Herä-järvesiä sekä N aisienjoki Venäläisestä, Kaitajärvestä, Suurijärvestä, Kmzskalanjärvesiä ja Partjärvestä.
Suurin pohjoisesta päin laskeva lisävesi on Lennusjoki, joka tuo vedet Luotosenjärvestä, Kunttulanjärvestä ja Lennusjärvestä, y. m. Pohjoisesta laskevat sitä paitsi Kuuppanjoki Riihijärvestä ja Tässönjoki.
Ala-Kivijärvi laskettiin vuosina 1822-1826 perkaamalla järven laskuväylä. Nämä työt sekä niiden yhteydessä 1826 toi-mitettu Huopasenvirran perkaus maksoivat valtiolle 1,032 rupl.
40 kop. hopeassa sekä osakkaille 3,957 päivätyötä ja niiden tar-koituksena oli järvien ympärillä olevien vesiperäisten maiden kuivatus.
Ala-l{ivijärven läntisimmän osan eteläpäästä jatkuu vesijakso lounaista kohti Ruokojärveen. Tämä osa on mutkainen ja n. 7 km pitkä. Siinä on 6.84 m putousta ja neljä eri koskea.
Lähinnä Ala-Kivijärveä seuraa 3 km:n pituinen suvanto, joka luikertelee alavien suomaiden halki ensim_äisen kos-ken, Lakankosken luo.
Kappaleen matkaa Lakankosken yläpuolella laskee idästä päin Hiijärven vesi kaivetun Sairanojan kautta.
Lakankoski on 150m pitkä ja 0.31 m korkea. Kosken ylitse vie silta, jonka maatukien välinen vapaa aukko on 6 m leveä (kuva 101).
Lakankosken alapuolella alkaa 900 m pitkä ja jopa 300 m :kin leveä suvanto, jonka jälkeen vesiJaksossa on 40 m pitkä, 0.10 m korkea ja 10m leveä Hakorisunkoski.
Tätä seuraa taasen 2. 2 km pitkä, l{annuskoskelle saakka ulottuva suvanto.
Kuva 101. Lakankoski (vastavirtaan) 22/vm 1909.
Padon sulkema Kannuskoski on 100 m pitkä ja sen putous on 1.63 m. Pohja ja rannat ovat kalliota. l{os-kessa, jonka suunta on eteläkaakosta-pohjoisluoteiseen, on itärannalla saha ja länsirannalla mylly. Kumpaistakin laitosta käyttävät turbiinit. l{osken yli on rakennettu silta ja sen pituussuunnassa kulkee uittoruuhi.
Kuva 102. Kannuskoski (myötävirtaan) 23/vm 1909.
Kannuskosken alapuolella on vesijakso tyyni 500 m:n matkalla, jonka jälkeen alkaa Ruokojärveen laskeva Ruokokoski.
Ruokokoskessa, joka kuten edellinenkin koski on sulettu padolla, on 4.80 m putousta 100 m:n matkalla.
Padossa on kiviset pilarit sekä luukut ja se toimii myöskin maantiesiltana. Padosta lähtee puinen ruuhi kosken luoteisrannalla sijaitsevaan Kannuskosken puuhiomoon, jotapaitsi siinä on aukko myöskin uittoruuhta varten.
Kannuskosken puuhiomoa ja pahvitehdasta käyttää 3 turbiinia, jotka yhteensä antavat 600 hv.
Kuva 103. Ruokokoski (vastavirtaan) 23fvnr 1909.
Kivijärven vedenpinnan laskemista varten perattiin ja syven-nettiin Lakankoski ja Kannuskoski vuosina 1822--1827.
Ruokojärvi on n. 4.5 km pitkä ja sen leveys on leveim-mältä kohdalta 0. 7 km. Järven itäpäässä, joka kulkee NE-SW-suunnassa, ovat ympäröivät maat vesiperäisiä ja alavia, länsiosan ympärillä, jonka suunta on idästä länteen, ovat maat korkeampia.
96
Ruokojärveen laskee pohjoisesta päin Hujajoki, joka tuo vedet
~ Hujajärvestä, Leppälammista, Vuorisenjärvestä ja Kaustarlam-mista ja etelästä päin Vainolanjärvestä, Tervajärvestä y. m. pie-nistä Iammista ja järvistä tuleva SaunajokL
Ruokojärven länsipäästä jatkuu vesijakso ensin luo-teista, sitten lounaista kohti Immosenjärveen.
Tällä osalla, jonka pituus on n. 6.5 km ja putous 1.39 m, ovat seuraavat virrat ja kosket, nimittäin: 0.08 m korkea ja 10 m leveä .ZViskavirta, 0.44 m korkea ja 6 m
Kuva 104. Kyykoski (vastavirtaan) 23/vm 1909.
leveä Kyykoski, 0.34 m korkea ja 8 m leveä Saunakoski,
0.30 m korkea ja ainoastaan 4 m leveä Myllykoski, 0.14 m korkea ja 5 m leveä Koivukoski, sekä Taikinakosken
0.09 m korkea ja 12 m leveä virta.
Yllämainituista koskista syvennettiin ja levennettiin Kyykoski louhimaila vuosina 1850-1851, jolloin Ruokojärven vedenpinta laski n. 1.2 m (4 jalkaa) ja useat huonot niityt ja suot tulivat viljelyskelpoisiksi. Työtä varten käytettiin 300 hopearuplaa valtiovaroja sekä 785 osakaspäivätyötä.
Immosenjärvi on pieni, 1.4 km pitkä ja 0.8 km leveä järvi. Sen vedenpinta on 67.11 m korkealla yli NN, järven länsirannassa sijaitsevan vesiasteikon N :o 90 näyttäessä 80 cm.
Immosenjärveen laskee n. 300 m pitkän ja 3-5 m leveän Välijoen kautta vedet järven kaakkoispuolella olevista Rättiiän-järvestä ja RautaRättiiän-järvestä, joka viimeksimainittu on ainoastaan joitakuita cm ylempänä kuin Immosenjärvi.
Immosenjärvestä virtaa vesi länteen. päin 20 m leveän ja n. 1 m syvän Kalliosalmen kautta, jonka jälkeen saari jakaa vesijakson kahteen haaraan. Nämä haarat laskevat jälleen yhtyneinä Tirvanjärveen.
Etelähaarassa, joka on n. 1 km:n pituinen, on Ruuna-koski ja PajuRuuna-koski ja pohj oise.ssa n. 1. 4 km pitkässä haa-rassa on Umiankoski ja Huhmarinkoski.
Ruunakoski, ensimäinen etelähaaran kahdesta kos-kesta, on 0. 70 m korkea. Koski, joka tukinuittoa varten on varustettu hirsiseinillä, on ainoastaan 3 m leveä ja 0.3 m syvä.
Kuva 105. Ruunakoski (vastavirtaan) 25/vm 1909.
N. 150 m pitkän suvannon jälkeen seuraa toinen koski, Pajukoski.
Pajukoski on 3. 75 m korkea ja kiinteän padon sul-kema. Siinä on >>Tirva Fabriks Aktiebolag'>>ille kuuluvat yksiraaminen saha ynnä höyläämö ja kimröökkitehdas, joita turbiinit käyttävät. l{oskessa on myöskin uitto-ruuhi.
Kuva 106. Pajukoski (Tirvan tehdas) 25/vm 1909.
Pohjoisen haaran koskista on ylempi, Umiankoski, 0. 70 m korkea.
Huhmarinkoskessa, pohjoisen haaran alemmassa kos-kessa, on putouskorkeus 3. 75 m. Se on sulettu kiin-teällä padolla, ja siinä on sähkövoimalaitos ja tynnyri-tehdas, jotka omistaa sama yhtiö kuin Pajukosken lai-toksetkin.
Kuva 107. Huhmarinkoski (vastavirtaan) 25;vm 1909.
Tirvanjärvi on pisin, 2.2 km, NE-SW-suunnassa. Jär-ven vedenpinnan korkeus on 62.66 m yli NN. Ympäristö on vaihtelevaa, osaksi matalaa, osaksi korkeaa.
Tirvanjärveen laskee pohjoisesta käsin Pasinjoki, johtaen veden monesta järvestä, joista 4.9 km2:n suuruinen Hangasjärvi on suurin.
Tirvanjärven lounaispäästä jatkuu vesijakso Alus-Jarveen. Tämä hyvin mutkainen väli on n. 8.5 km:n pituinen, sen putous on 0.22 m, ja siinä on seuraavat virrat: Kiurinvirta, 1\;Jinkinvirta, Auvisenvirta ja Kepsun-virta. Rannat ovat tällä välillä 0.5 å 3 m:n korkuisia ja vuorotellen viljeltyjä ja metsää kasvavia.
Alusjärvi yhtyy lännessä n. 30 m:n levyisen salmen kautta Tarhajärveen, joka vuorostaan laskee Rapojärveen n. 700 m:n pituisen ja 40 m:n levyisen 1\lliettulanvirran kautta, jonka putous on 0. 02 m.
Rapojärven ja sen eteläpuolella sekä sen kanssa yhtey-dessä olevan Haukkajärven pituus on yhteensä pohjoi-sesta etelään mitaten 8. 2 km, niitten pinta-ala on 17.7 km2; vedenpinnan korkeus molemmissa järvissä on 62.42 m yli NN, Haukkajärven vesiasteikon N:o 91 näyttäessä 79 cm:n vedenkorkeutta. Järvien ympäristö on yleensä verrattain korkeata ja kallioista sekä metsää kasvavaa, viljelyksiä on siellä ja täällä.
Kuva 108. Koskelankoski (vastavirtaan) 27Jvm 1909.
Pohjoisesta laskee Rapojärveen kaksi lisävettä, nim. Vahvasin-joki Aholanjärvestä ja Vahvasinjärvestä sekä Lintulammesta tuleva Lintoja.
Haukkajärvi purkaa vetensä Koskelankosken kautta Kar h ulanj ärveen.
Koskelankoski eli Matalakoski on n. 200 m :n pituinen, sen putouskorkeus on 0. 64 m. Kivillä täytetyt tukki-arkut ovat jättäneet koskeen ainoastaan 10 m:n levyi-sen vapaan väylän. Luoteisrannalla on vanha rappeu-tunut mylly, ja kosken yli johtaa yksinkertainen maan-tiesilta.
N. 2 km:n pituisesta Karhulanjärvestä jatkuu Val-kealan reitti lounaiseen päin Jyränkosken, sitä seuraavan suvannon sekä Yläkosken, Immosenkosken, ja Paaskosken kautta Käyrälampeen.
· Jyränkoski on 100 m:n pituinen, sen putous on 2.27 m.
Kosken luoteisrannalla on mylly 6 m:n levyisine ränni-neen. V åstakkaista rantaa pitkin kulkee kosken suun-tainen 1 m:n levyinen uittoränni. Viimemainitun rännin ja myllyrännin välillä on vapaata vedenpintaa ainoastaan 3 m:n leveydeltä. Myllyn yläpuolella johtaa kosken yli yksinkertainen puinen maantiesilta.
Kuva 109. Jyränkoski (vastavirtaan) 27/vm 1909.
Jyränkosken alla on 900 m:n pituinen ja 40 å 100 m:n levyinen suvanto, jonka rannat ovat matalia ja metsaä kasvavia, ja tämän jälkeen seuraa toisiaan Yläkoski, Immosenkoski ja Paaskoski, joitten yhteenlaskettu pituus on 900 m ja joitten putouskorkeudet ovat vast. 0.25 m, 0.25 m ja 0.50 m. Koskien pohja on kalliota ja niitten leveys 14-15 m.
Karhulanjärven, Haukkajärven, Rapojärven, Tarhajärven ja Alusjärven vedenpintojen alentamista varten 4
a
5 jalalla laajen-nettiin ja syvenlaajen-nettiin vv. 1845--1852 Koskelankoski, Jyrän-koski, Immosenkoski ja Paaskoski; tämä työ maksoi valtiolle n. 2,000 hopearuplaa ja osakkaille n. 3,300 päivätyötä. Samalla kertaa rakennettiin Jyränkaskessa uudelleen mylly, vanutus-laitos, ankeriasarkku ja pieni silta.Käyrälampi, jonka pituus ja leveys on n. 1.1 km ja jonka vedenpinnan korkeus on 58.51 m yli NN, purkaa vetensä NNW -suuntaan Lappalanjärveen.
13
98
Viimemainittujen järvien välinen osa vesijaksoa on n. 4.1 km:n pituinen, sen putous on 2. 92 m.
Käyrälammen alapuolella on ensiksi 1.2 km:n pituinen suvanto, jonka putous on 0.05 m ja leveys 20
a
40 m.Tätä seuraa 0. 7 km:n pituinen ja 12 m:n levyinen virta, Jokelan- Ylälasku, jonka putous on 0.05 m ja joka päättyy J okelankoskeen.
Kuva 110. Jokelankoski (vastavirtaan) 27fvm 1909.
Järven 1.1 km:n matkalla, maantien ja vesiJakson risteykseen asti. Tästä taasen alkaa 1.1 km:n pituinen suvanto, jonka putous on 0.04 m ja joka ulottuu Lappalanjärvelle asti.
Lappalanjärven suurin ulottuvaisuus, 5. 4 km, on itä-kaakosta länsiluoteiseen mitaten; järven leveys on 4.3 km ja sen pinta-ala 13.0 km2• Vedenpinnan korkeus on 55.59 m yli NN, vesiasteikon N :o 92:n länsirannalla näyt-täessä 76 cm:n vedenkorkeutta; korkeus on hyvin riippu-vainen Kymijoen vedenkorkeudesta. Rannat ovat yleensä korkeita ja kallioisia.
Lappalanjärven luoteispäästä juoksevat koko Val-kealan reitin yhtyneet vedet lopulta Harjunjoen kautta l{ymijokeen. Joki juoksee etelälounaiseen, se on n.
3 km:n pituinen, 30-70 m:n levyinen ja putousta on siinä hyvin vähän. Putouskorkeus on sitä paitsi riippu-vainen Kymijoen vedenkorkeudesta joen laskupaikan kohdalla.
1
Vesijakson 1 Teollisuuslaitoksia 1
:CI! Cl! Muist.
-Jär- Järven Vesijakson Teollisuuslaitoksia
keskive-ven denpinta
kor-Järvi Välillä oleva vesijakso keus
syysk.-:C\1 C\1 Muist.
yli jouluk. 1909
pituus
pu-leveys
B
·a Muita(asteikolla syvyys
NN tous
~ ...c:
laitoksia
N:o ) ~ Cl) C\1
m m m m m m
Tarhajärvi
Miettulanvirta 700 0.02 40
Rapojärvi
0.79(N:o 91)
Haukkajärvi 62.42
Koskelankoski 200 0.64 10
Karhulanjärvi 61.78
Jyränkoski 100 2.27
Suvanto 900 40--100
Yläkoski 0.25
Immosenkoski 900 0.25 14-15
Paaskoski 0.50
Käyrälampi 58.51
Suvanto 1200 0.05 20-40
Jokelan- Ylälasku
700 0.05 12
Jokelankoski 1.81
Virta IIOO 0.97
Suvanto IIOO 0.04
Lappalanjärvi 55.59 0.76(N:o 92)
Harjunjoki 3000 30-70