---
-~-- -~,---
----~... :_--
---~_Z:ö--- - - - - - --- - - - -- - ' \ . \ . . -- - - ' ~-_ .... '<;" , - - - - - - - - -~ ... - - - - - - l~_,~6- -t-5.0.t----+---+----+---t'__,_ '---+-''\.."\.~...-1----+---+'""--;;:---+---1
\ "r-.... ,
....' ---- - - - - - - - - - - - -' - - - \ ~r... ~"-- - - - - -u~- ~""
\ '\
~\\ \ \ \
t----+---+---+---+--~----+---t---\-\-+---\-\-+---''r-\+ lh.rkkojärl't;
~"1----+---+----+---+---4----+----~-~--+---\---t-~~
···
~ ····t----+---+---+---+----4----+----+---'~--'~~~~fluotsalainen
\
\
"-...
\
\ \
\
\t---+---+---1---+---1----+---+---+---+--+\-+ Anjala
t---r---+---J---+----1:---+---+---+--~-~Nankala
:;.
1..
·t~
ö:'> 0 Varetk ighet 1 ~ af" hela dret.
~ ~ (} 10 80 )0 t,(/
:.. 2'
~ ~ o'--~~--.>o~~-="',ou~~ t.>o Vara4it•"ght:t i clagnr,
Py yvä>.syy % .s.sa A pko vuo 'ie.sfa
'iO 6(1 70 80 90 f(j{l%
!!Ofl !!SO 300 350
Py.sy,vcii.,yy"' piiivis-!ä
Kuva 186. Keskipysyväisyyskäyriä 8-vuotiskautena 1 p. marrask. 1901-31 p. lokak. 1909.
4. Tulvavesi ja tulvat Kymijoen vesistössä.
Taulukoissa 2:n Nidos, sivv. 159-171, on merkitty havaintokauden kunakin hydrologisena vuonna vallinnut suurin vedenkorkeus muutamilla vesistön pääasteikoilla.
vuosina korkeavesi on ollut tavallista vedenpintaa alem-pana tai ylempänä.
Taulukoista näkyy, että, jos ei oteta lukuun joessa Anjalankosken alapuolella olevia asteikkoja, vesi yleensä on korkeimmillaan kesällä, tavallisesti toukok.-heinäk.
aikana ja tämä on seuraus lumen sulmnisesta.
Joka vuosj uudistuvan kesätulvan suuruus riippuu etupäässä keväällä vedeksi muuttuvan lumipeitteen run-saudesta. Tulvaveden todellinen korkeus riippuu sitä-paitsi m. m. talven matalanvedenkorkeudesta, Inikä ilmai-see veden kerääntymisen järviin ja maaperään. Jos sen-tähden talven matalanvedenpinta on korkealla ia lunta runsaasti voi tavallisesti 1nyöskin odottaa voimakasta kevättulvaa.
Grafisista esityksistä taululla LVI käy selville, minä
Taulukos~a siv. 190 on merkitty vieläkin asian valaisemiseksi jokaisen hydrologisen vuoden korkeimman kevättulvan (TV) ja koko havaintokauden keskikorkean-veden (l{l{V) korkeuserot muutamien pääasteikkojen suhteen sekä niiden päivien luku vuodessa, jolloin veden-pinta (V) on ollut l{l{V :tä ylempänä. Positiiviset erot ovat painetut paksuilla numeroilla ja sulkumerkkien sisässä olevat luvut koskevat eroa TV--l{l{V niinä vuosina, jolloin korkein vesi ei vallitse kevättulvan aikana.
Jos tarkastamme Päijänteen sareketta, niin näkyy siitä, että 39-vuotisen havaintokauden 16 vuonna kevät-tulva on ollut tavallista korkeanvedenkorkeutta ylem-pänä, jota vastoin se 23 vuonna ei ole noussut KI{V :n
...
l
Kymijoki 1 1 Kymijoki 1 ~Päijänne 1
Keitele 1
Pielavesi 1
Nilakka 1
Virmasvesi 1
Liekonvesi Mankalan koskien Kirkkojärvi Anjalankosken 0 N:a 63 N:a 11 ·N:a 27 :N:a 28 ~:a 30 N:a 78 1 yläpuolella N:a 70 N:a 72 alapuolella N:a 100 Hydro-'
logi-nen . ..
vuosi TV~KKVIlain ':: P·ITV-KKV lain V:: P·ITV~KKV\lain ':: P·ITV-KKVJlain ':: P·ITV-KKVI lain":: P·l TV-KKV 1 loin V. P·ITV~KKV
cm ~----R:'Kv ...
l
cm ~----Kiv ...l
cm l ...!tiv ... l
cm ~----il<:v---·1 cm ~---R:-iv ...l
cm ~----i{iv·-1 cm1 1 1 1 1 1 1 1 1
1871
1872 1 29 61 1873
1874 1875 1876
1877 +23 59
1878 +11 58
1879 42 203
1880 1881 1882
1883 41
1884 31
1885
1886 2'.1: 101 1 1 1 1 6
1887 - 9
1888 38 21 87
1 1 1 1 9 35
1889 12 75
1890
1891 3
1892 48 46 9
1893 1
1894 0
1895 -32
1896 20
1897 42 +2 1
1898 122 82 63 59 +38 92 +38 l15
1899 174 94 72 71 +70 96 188
1900 58 1 121
1901 - - -33
1902 35 24 43 43 16(+22) 39 17
1903 83 20 171 102 19(+27) 114 80
1904 61 164 60 +24 64 32
1905 73 67 35 32 32 89 74 29 72 37
1906 63 55 36 28 18 74 70 37 67 46
1907 70 46 9 24 43 40 + 35 72 +22 67 +8 37
1908 -28
1909 -53 -32
korkeuteen. Edelleen näkyy taulukosta, että tulvaveden-pinta useina vuosina peräkkäin on ollut joko yksinomaan ylempänä tai alempana tavallista korkeanvedenpintaa.
Vuosien 1872, 1884, 1888 ja 1892 ollessa yksityisiä vuosia, joina TV>I{KV, muodostavat vuodet 1877-1879, 1897 -1900 ja 1903-1907 3:n, 4:n ja 5:n vuoden pituisia tulvakausia. Jättämällä vuosi 1871 lukuun ottamatta, koska 1910 taas on tavallista ylempi, on peräkkäin seuraavien vuosien luku, joina TV> l{KV, keskimäärin 2.3 ja niiden vuosien luku, joina TV<I{l{V, keskimäärin 3.1. Näillä luvuilla ei tietystikään ole yleistä Inerkitystä, koska ne kohdistuvat verrattain lyhyeen aikakauteen.
Yksityisinä vuosina, kuten 1875, 1883, 1884, 1900, 1902, 1903 ja 1908 ei kevättulvanaikainen vedenpinta ole vuoden aikana vallinnut korkein vedenpinta, minkä sulkumerkkien sisässä olevista luvuista näkee. Varsinkin ovat vuodet 1902 ja 1903 huomiota ansaitseviasiinä suh-teessa, että Päijänteen vedenpinta edellisen vuoden lo-pulla oli 15 c1n ja jälkinunäisen alkupuolella 16 cm ta-vallista ylempänä, jota vastoin se 1902 v:n kevättulvan aikana oli 22 cm KKV :tä alempana.
l{orkein havaintokautena 1871-1909 vallinnut tulva-vesi oli vuosina 1898 ja 1899. l{un muina vuosina kor-kein havaittu vedenkorkeus Päijänteessä (1879) on 42 cm l{l{V :tä yle1npänä, nousee TV v. 1898 7 4 cm korke-alle ja v. 1899 146 cm korkekorke-alle yli Kl{V.
Allaolevassa taulukossa on 1899 vuoden tulvaveden-korkeudet muutamilta vesistön asteikoilta v~rrattu Kl{V :n korkeuteen 8-vuotiskautena 1 p. marrask. 1901-31 p.
lokak. 1909 sekä KKV :n korkeuteen koko siltä ajalta, jolloin kullakin asteikolla on havaintoja tehty. Sitäpaitsi on taulukossa Inainittu 1904 vuoden TV, mikä vesikor-keus vastaa asemakarttoihin, taul. V--XI, merkittyjä
tulva-alueita, sekä 1909 vuoden TV eli matalin pitkiin aikoihin sattunut tulvavesi.
Päijänteen vedenkorkeusvaihtelut kolmena vuonna 1897--1899 näkyvät selvästi vedenkorkeuskäyristä taul.
XXXVII. Nämä käyrät ovat verratut asteikkoon N :o 65 Kalkkisten sulun luona, jota vastoin tämä selonteko perustuu asteikolla N :o 63 Vesijärven sulun luona tehtyi-hin vedenkorkeushavaintoitehtyi-hin.
Hydrologisena vuonna 1896-1897 olivat vedenkor-keussuhteet Päijänteessä jotenkin tavalliset. Niinpä oli matalanvedenpinta (asteikolla N :o 63) maaliskuun loppu-puolella ja huhtikuun alkupäivinä 205 cm eli 1 cm ta-vallista alempana, ja koko vuoden keskiveden korkeus oli 234 cm eli 5 cm koko 39-vuotiskauden keskiveden korkeutta alempana. l{evättulva nousi kylläkin kesä-kuun alkupuolella 296 cm:iin eli 13 cm KI{V :tä ylem-mäksi, mutta vuoden lopulla oli vedenkorkeus taas tavalli-nen; niinpä on v. 1897 lokakuun keskiarvo yhtä suuri kuin koko aikakaudelle laskettu saman kuukauden kuu-kausikeskiarvo (234 cm).
Tammikuussa v. 1898 alkavat eroavaisuudet. Sen sijaan että vesi tavallisina vuosina säännöllisesti laskee tammik.-huhtik. aikana, kohosi se v. 1898 pienemmillä keskeytyksillä ja laskuilla 227 cm:stä tammik. 1 p. 233 cm:iin maaliskuun loppupuolella. Tämän jälkeen laski se huhtik. loppupuoleen mennessä 228 cm korkeuteen, mikä oli alin vedenkorkeus ennen kevättulvaa. Syy tähän poikkeukseen tavallisesta on selvästi vuoden alussa val-linnut leuto sää ja siitä johtunut lumen sulaminen 1).
Matalanvedenpinta huhtikuussa 1898 oli 22 cm l{MV :n pintaa ylempänä.
1) Keskilämpö tammik. aikana oli Jyväskylässä -3.6 C0 eli 4.5
co
normaalista suurempi.KKV pitempänä KKV 8-vuo- Kesä
1
Kesä tiskautena KV
A s t e i k k o 1/xr 1901- 1899 KV KV
ajanjaksona
1
cm:ssä 31/x 1909 1904 1909
N:o 11 Keiteleessä ... 11/rx 1885-31/x 1909 l76 1 176 254 1 163 146
)) 21 Kiimasjärvessä ... ... - - 350
1
-)) 27 Pielavedessä ... 1/xr 1895-31/x 1909 277 269 350 266 250
)) 28 Nilakassa • • • • 0 • • • • • • • • • • • • • • • • • . .. . . 1/xr 1896-31/x 1909 269 262 331 261 246
)) 30 Virmasvedessä • • • • 0 0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • Ifxr 1895-31/x 1909 282 273 352 272 258
)) 44 a Saravedessä ... - - - 300 143
)) 45 Leppävedessä ... • • • • • • • • • • • • • • • 0 • • - - - 457 185
)) 62 Vesijärvessä • • • • • • • 0 0 0 • • • • • • • • • • • • • • • • 1/xr 1870-31/x 1909 281 288 299 304 260
)) 63 Päijänteessä ... 1/xr 1870-31/x 1909 283 287 429 299 230
)) 65 Päijänteessä ... 1/xr 1879-31/x 1909 293 297 437 305 244
)) 66 Ruotsalaisessa ... ... 1/xr1879-3lfx 1909 358 369 555 383 :Z86
l) 67 a Ruotsalaisessa • • • • • • • • • • 0 • • • • • 0 0 • • • • 335 76
» 69 a Koskenniskan yläpuolella ... ... - - 361
-)) 70 Mankalan koskien yläpuolella ... 1/xr 1900-31/x 1909 261 267 468 289 147
)) 72 Kirkkojärvessä ... 1/xr 1900-31/x 1909 241 245 420 265 161
)) 78 Liekonvedessä • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 0 0 0 . 1fxJ 1885-31/x 1909 87 89 163 103 55
•
85 Saukkolan virrassa ... - - - 367 114» 86 Voikaukasken yläpuolella ... - 391 -- 171
)) 92 a Harjun joen suussa ... - - 364
)) 93 Kuusankosken yläpuolella o o 0 0 O o • • O o . . . 1/xr 1901-31/x 1907 181 - 248 174 137
)) 95 a Keitin koskien yläpuolella . . . O o . 0 • • 1/xr 1900-31/x 1905 229 378 217
)) 97 Myllykosken yläpuolella ... - - 234
-l) 99 Anjalankosken yläpuolella ... - - - 415
>: 100 Anjalankosken alapuolella • • • • 0 0 . . . ' . 0 0 1/xr1901-lH/x 1909 242 242 367 250 123
l} 102 Ahvion koskien yläpuolella O o 0 0 0 0 • • o o - - 304
-)) 104 Pernon koskien yläpuolella • • • • • • 0 0 0 . 1/xr 1900-31/x 1909 169 168 224 155 95
1
)) 105 a Laajakosken yläpuolella • • • • • • • • • 0 • • - - - 234
)) 106 Parikan haaraantumispaikan luona .. lfxi 1900-31/x 1909 175 175 259 164 94
)) 106 a Koivukosken yläpuolella ... - 1 - - 242
)) 109 Tammijärvessä ... 1/xr 1904-31/x 19091 146 - 119
,
1 12 a Suur-Ahvenkosken luona ... 1/xr 1901- 31/x1909 163 163 181 1041
192
Runsaitten taivisateitten 1) takia nousi kesätulva 13 p:nä kesäkuuta 357 cm:iin, mikä on 74 cm l{l{V:ttä ylempänä. Hydrologisen vuoden 1/x1 1897-31/x 18~8 suu-rimman ja vähimmän vedenkorkeuden ero oli 131 cm, jo-tavastoin se keskimäärin on 77 cm; 1/xi 1896-31/x 1897 se oli 91 cm.
Heinäkuun alusta alkaen 1898 laski vedenpinta ver-rattain tasaisesti marraskuuhun saakka, jolloin se oli 248 cm korkealla. Marraskuun aikana pysyi vedenkorkeus melkein muuttumattomana. Tämän kuun keskiveden-korkeus oli 249 cm eli 16 cm tavallista vedenpintaa ylem-pänä. Joulukuun edellisellä puoliskolla 1898 nousi veden-pinta taas runsaitten sateitten takia niin, että se tä:tnän kuun lopulla ja seuraavan tammikuun alkupuoliskolla oli 265 cm korkealla (kts. Nidos 2, siv. 77).
Tammikuun loppupuolelta huhtikuun alkuun 1899 laski vedenpinta taas tasaisesti 240 cm :iin, mikä on 34 cm tavallista matalanvedenpintaa korkeampi.
Talvella 1898-1899 oli sademäärä vieläkin runsaampi kuin edellisenä talvena 2), mistä taas johtui, että tulva 1899 oli paljoa suurempi kuin 1898. Todellisuudessa nousi vedenpinta Päijänteessä asteikon N :o 63 luona huhtikuun 9 p:stä kesäkuun 29 p:ään 240 cm:stä 429 cm:iin eli 189 cm :llä. · Verrattuna vedenpintain vuotuiseen kesk~mää
räiseen vaihteluun (77 cm) on vedenpintain ero 1899 enempi kuin kaksi kertaa suurempi. Kun aikakauden
1/xi 1870-31/x 1909 KKV on 283 cm, oli siis 1899 vuo-den TV 146 cm tavallista korkeanvevuo-denpintaa ylempänä.
Vedenpinta aleni heinä-syyskuulla nopeasti maksimi-arvostaan, tämän jälkeen jatkui aleneminen hitaammin ja välillä keskeytyen loka-joulukuun aikana 1899, jonka jälkeen taas suurempi vedenpinnan aleneminen tapahtui tammikuusta huhtikuun puoliväliin saakka 1900. Keski-vedenpinnan korkeus oli lokakuulla 1899 302 cm, mikä on 68 cm tämän kuun tavallista keskivedenpintaa ylem-pana. Matalanvedenpinta huhtikuulla 1900 oli 229 cm eli 23 cm KlVIV :ttä ylempänä. Tämän jälkeen vallitsee taas tavalliset vedenkorkeussuhteet, niin että vuoden 1900 TV oli ainoastaan 5 cm KKV :ttä ylempänä.
Samanlaiset vedenkorkeussuhteet kuin Päijänteessä vallitsi vuosina 1898 ja 1899 myöskin vesistön muissa suuremmissa järvissä.
Korkeanvedenpinta oli Keiteleessä edellisenä vuonna 32 cm ja j älkimmäisenä 78 cm hydrologisten vuosien 1/xi 1885-31/x 1909 keskikorkeanvedenpintaa ylempänä, ja vedenpintain vuotuinen korkeusero oli näinä kahtena vuonna vast. 102 cm ja 122 cm, jotavastoin se koko havaintokautena on ollut keskimäärin 64 cm.
Pielavedessä oli TV vuosina 1898 ja 1899 vast. 44 cm ja 73 cm hydrologisten vuosien 1/xi 1895-31/x 1909 KKV:ttä ylempänä; TV-MV oli vast. 106 cm ja 129 cm, jotavastoin se keskimäärin on 79 cm.
Rasvangissa, Virmasvedessä, N iinivedessä ja I isvedessä
1) Jyväskylässä oli sademäärä marrask. 1897-huhtik. 1898 välisenä aikana 266 mm eli 75 mm suurempi kuin tavallinen sademäärä vastaavana aikana.
2) Jyväskylässä oli sademäärä marrask. 1 p:n 1898 ja huhtik.
30 p :n 1899 välisenä aikana yhteensä 332 mm eli 141 mm tavallista suur.empi.
on TV-Kl{V välinen ero vuosina 1898 ja 1899 vast. 38 cm ja 70 cm sekä TV-MV ero vast. 92 cm ja 113 cm, jotavastoin jälkimmäinen ero havaintokautena 1/xi 1895-31/x 1909 on keskimäärin ollut 66 cm.
Saravedessä oli TV 1898 n. 235 cm ja 1899 n. 300 cm asteikon N:o 44 a 0-pistettä ylempänä, jotavastoin TV v. 1909 oli 143 c1n; Leppävedessä oli 1899 vuoden tulvavedenpinta asteikon N:o 45 luona 457 cm, kun taas TV v. 1909 oli 185 cm.
Kuva 187. Tulvamerkit Saravedessä (valokuv. 25/vm 1909, jolloin vesiasteikko N:o 44 a näytti 87 cm).
Puulavedessä, Liekonvedessä ja Ryökäsvedessä nousi TV vuonna 1898 38 cm ja v. 1899 76 cm ylemmäksi hy-drologisten vuosien 1/xi 1885-31/x 1909 Kl{V:ttä. Veden-pintain vuotuinen korkeusero oli edellisenä vuonna 84 cm ja jälkimmäisenä 95 cm; keskimäärin se on 51 cm.
Itse joesta on olemassa säännöllisiä vedenkorkeus-havaintoja tulvan aikana 1897-1899 ainoastaan Ruotsa-laisessa. TV ja vuotuiset eroavaisuudet näinä kolmena
vuonna nähdään seuraavasta taulukosta.
KKV .. KKV-KMV
Hydro- vuosina
TV-KKV MV TV-MV 1/xi
1879-logi- TV 1/xi 1879- 3lfx 1909
nen 31/x 1909
vuosi cm cm cm cm cm cm
1897 382
1}
+24 246 136
t
1898 467 358 + 109 278 189 121
1899 555 + 197 310 245 J
Kallioon hakattujen tulvamerkkien ja veden synnyttä-mien juomujen avulla on jäiestäpäin ollut mahdollista määrätä suurin vedenkorkeus v. 1899 useissa paikoissa Kymijoessa. Nämä tulokset on julkaistu taulukossa siv.
191. Ikävä kyllä ei ole tilaisuutta verrata saatuja tulvave-sikorkeuksia pitemmän aikajakson keskikorkeaanveteen.