Varmat (1) ja epävarmat (2) myöhäiskampakeramiikan löydöt sekä Pyheensillan keramiikka (3) Satakunnasta

4 =

Loimaan Kojonjoen löytöpaikka. - Piirros Tuula Piili 1991.

keramiikan muruja, jotka saattavat ollatätä, mutta varmistus saadaan vain lisätutkimuk silla.

Tyypillisen kampakeramiikan aikana rikkaalta Euran alueelta ei selvää Uskelan kera-miikkaa ^tunneta. Vaheennummen asuinpaikalta ^on hyvinhuokoisia murusia, joiden

pin-taosa on yleensärapautunut pois. Koristeista ^erottuukuitenkin kuoppien ohella harvak-seen painettuja leveähköjä kampaleimoja ja muina löytöinä ^on mm. kynsitaltta^6. Kor-keus n. 40 m on selvästi tyypillisenkampakeramiikan rantaa alempi, mutta kampaleimo-jentakia ^keramiikka ei ole ainakaan puhdasta Uskelan tyyliä. Mahdollisesti ^{se edustaa} tyylien ^välistä siirtymävaihetta. Samalla korkeudella sijaitsee myös Nuoranteen Rukous-huoneenmäki ^eli Myllymäki, josta^onpala lähinnäkynsipainanteita muistuttavilla syven-nyksillä koristettua kampakeramiikkaa. ⁷

Köyliössä näyttää Tuiskulan alueen asutus jatkuneen^ainakin Salimäellä, jonka^korkeus jääperuskartan mukaan alle 40 ^m. Uskelan keramiikan lisäksi sieltä on mm. kynsitaltta ja piinuolen pala.⁸ Samoilla korkeuksilla sijaitsee Tuiskulassa myös Sariininmäki eli Paimenenmäki. josta ei ole keramiikkaa mutta runsaasti kiviesineitä, mm. kynsitaltta,

Jäkärlän kirves ja Pohjolainen tasataltta.⁹

Kokemäellä on myöhäiskarnpakeraaminen asuinpaikka Häyhtiössä eli Häyhtiönmaalla.

Se on Kynsikankaan harjualueen päässä Sääksjärven länsipuolella lähellä Kuhaan rajaa.

Myöhäiskampakeramiikan aikana Sääksjärvi oli jokuroutunut eroon merestä, jostasen lähelle vielä pisti Kuhaan Levanpehon suunnalta kapea lahti. Hiekanotolla pahasti revi-tyn harjun pää muodosti meren ohessa ^m nykyistä korkeammalla niemekkeen, jonka lounaispuolella oh Häyhtiönmaanojan suu, ja sinne syntyi myöhäiskampakeraa-mista ^asutusta. Kokonaisuudessaan löytöalue on laaja: kiviesineitä ^on löytynyt pitkin harjua Korkeaojan koulun seudulta saakka. Keramiikkaa on kuitenkin vain harjun pääs-tä, missä on tehty pieniä koekaivauksia.¹⁰

Keramiikkalöydöt ^ovat vähäisiä. Osa niistä^on selväpiirteistä Uskelan keramiikkaa, osa taas on lähellä Sipilänhaan tyyliä. Kaivauksissa ^{on tullut mm.} Jäkärlän tyypin kirveitä jaliuskeinen siimanpaino, ^mutta harjun alueelta ^on myös nuorempaa aineistoa.

Kuhaan muinaislahden yhteyteen kuului vielä Joutsijärvi, jokanäihin aikoihin oh erka-nemassa merestä. Korkeuskäyrä 45 m muodostaa täällä sokkeloisen salmen, jonka

pie-6. ^Pälsinkaivaus 1934, 44 m². Salo 1972, 23^n:o 14.Kynsitaltta KM 15127:1.

7. KM 17218.

8. Nimestä ^on eri muunnoksia: Sadinmäki, Satinmäki,Sanmäki. ^Salimäki. Ailio 190911, 97; Salo ^1972,81 ^{n;o 14.}

Kynsitaltta KM 4717:1

9. Ailio 190911.^96-97; Salo 1972, 80 n:o 7. Kynsitaltta KM 3640:10.

10. Kaivaukset: J. Ailio ^{1908, A. Europaeus 1916,}J. Ailio-M. ^Kampman 1921.^Europaeus 1918. 18-20.

196

Kuva 48. Kaivaukset alkamassa Kokemäen Häyhtiönmaalla 1916. Alihäyhtiön raken nuksia vasemmalla. ^- MV!A. Europaeus.

nilie saamie syntyi myönäiskampakeraamista asutusta. Nämä asuinpaikat ovat nykyisen Sahalahden suvannon rantakumpareiila, itärannalla Kuhaan metsä- ia puutalousoppilai-toksen kohdalla Niemen jasitä vastapäätä länsipuolella Rauhalan asuinpaikka. ¹¹ Näiden paikkojen suurempi korkeus Häyhtiöön verrattuna johtuu osaksi niiden sijainnista suu-remman maankohoamisen ^alueella, osaksi siitä että asutus lienee alkanut täällä hiukan

aikaisemmin kuin Häyhtiössä.

Valtaosa kummankin asuinpaikan keramiikasta kuuiuu Uskelan vaiheeseen janiiden iöy-töaineisto on varsin yhdenmukaista. Raaka-aineina on käytetty sekä diabaasiaettä lius-keita; mm. sädekiviliuskettaon ollut saatavilla. Vaikka porfymttiäkin esiintyy, on pien-esmeistö tehty pääsiassa kvartsista; piitäkin on hiukan. Molemmista paikoista on

muuta-11 Kaivaukset: Niemi.TimoMiettinen ^1969-70,Anne Vikkula1981;Rauhala, Anne Vikkula 1981,Taisto

Karjalai-nen 1989. Salo 1972,78.

mia siimanpainoja, Rauhalasta on myös kolme kynsitalttaa ja Jäkärlän tyypin kirves.

Kummastakin on meripihkakorukin. ¹²

Erityistä huomiota herättävät Niemen löytöihin kuuluvat asbestikeramiikan palat. ¹³ Ne ovat koristamattomia, _muttapintaa on naarmutettu vaakasuoraan jonkinlaisella hammas-tetulla välineellä. Samanlaista pinnan käsittelyä esiintyysisämaan tavallisimmassa

asbes-tikeramiikassa, Pöljän ryhmässä, joka ajallisesti rinnastuu myöhäiskampakeramiik-kaan. ¹⁴ Pöljän keramiikalle ^on tunnusomaista sisäänpäin ^{taivutettu suureuna, jollaon} vahvistettu ohutseinäisen^{astian suuta. Kuhaan} astiastase puuttuu, jotensitä ei voi laskea Pöljän ryhmään. Joka tapauksessa ^{se on} selvä todiste niistä^{rannikon ja}sisämaan välisis-tä yhteyksistä, joistakiviesineetkin kertovat.

Noormarkusta on varmaa Uskelan keramiikkaa aikaisemmin jomainitulta Anttilan asuin-paikalta.¹³ Sen lisäksi Lassilasta on parilta kolmelta paikalta siihen mahdollisesti kuulu-via murusia. Noin ^100mAnttilan paikasta länteen on Anttilan Vainio 50 m korkeuskäy-rällä, löytöinä tunnistamattoman keramiikan lisäksi ^vain kvartsia jahioimen pala. Siitä

1,5 km länteen on Rintalan maalta Marjamäenasuinpaikalta mm. Jäkärlän kirves ^ja pii-nuolen kappale. Korkeutensa ^{45—47,5 m} perusteella se on edellisiämyöhäisempi.¹⁶ Lähes vastapäätä Anttilaa, joenetelärannallaon Perttulan Koppelovainio. Parin mitättö-män keramiikansirun lisäksi siitä on piitä jakvartsia sekä pari kirvestä, joistatoinen Jä-kärlän tyyppiä; paikalla on kerrottu näkyneenenemmänkin keramiikkaa. Toinen Perttu-lan maalla oleva asuinpaikka on Preiranki, jostaei ole keramiikkaa, _muttalöytöihin kuu-luu ^mm. liuskerenkaan kappale, ruodollinen liuskenuoli ja itäkaxjalainen kourutaltta.

Kummankin paikan ^korkeus, 45^{—47,5 m,} viittaa myöhäiskampakeramiikan aikaan.¹⁷ Tarkemmin määrittämättömän keramiikan murujaon myös Pomarkusta, Inhottujärvestä laskevan NoormarkunjoenSauvakosken pohjoisrannalta aivan Noormarkun rajalta. Paik-ka on Sauvakosken taipaleeksi sanotun pienen niemekkeen päässä mäenkumpare, josta keramiikan lisäksi ^on kaksi piikärkeä sekä kvartsia. Ilmeisesti ^myös Pomarkun Sauva-koskelta ^löydetyksi ilmoitettu kourutaltta sekä Noormarkun Lassilasta "Sauvakosken tai-paleelta" saatu reiällinen hakku ^ovat näiltä main.

12. Niemi KM 18290:205,Rauhala ^KM 24993:667.

13.KM 18176:142, 187,244.

14. Purhonen 1973,31

15.Kaivaus: Eino Rönkkö 1974. 85 m^{2 .}

16. Salo ^1972, 115 ^n;o38^(Vainio), 116^n;o 39Marjamäki.

17. Salo ^{1972, 116n;o}40 (Koppelovainio), 115n:o 37(Preiranki).

198

Paikan korkeus on 45 m; tällä korkeudella ^meri ulottui Inhottujärveen. Alue oli tiheää saaristoa jaSauvakosken taipale sijaitsisuurehkon ^saaren eteläosassa kapean salmen ran-nalla.

Sauvakosken mielenkiintoisetlöydöt ovat vaikeasti ajoitettavia. Piikeihäs ja-nuoli ^ovat jokatapauksessa kampakeraamista muotoa japitkähkö kapea nuoli kuuluu mieluummin kauden loppupuolelle, mitä korkeuskin merkitsee. Kookas hakku poikkeaa hoikkuutensa vuoksi kampakeraamisen ajan tavallisista suiponsoikeista ja rombinmuotoisista reikä-aseista, mutta saattaa olla näiden ^myöhäistä muunnosta.^Is

Vielä Siikaisistakin on epämääräisen keramiikan ^siruja Saarikosken Heikintalon ^maalta Leväsjoen länsirannalta. Paikan korkeus on 50 m jasen mukaisessa merenrantavaiheessa joensuu oli asuinpaikan ^kohdalla; myösvastarannalla. ^{Katajamäen maalla}on ollut asu-tusta. Heikintalon alueelta on löytynyt myös suurehko liuskenuoli, jotakantaosaan teh-dynreiän perusteella lienee^kannettu koruna. Se kuulunee kampakeraamisen ^ajan lopul-le.'⁹

Vain Noormarkun ^Anttilan asuinpaikalta on varhaisempiakin löytöjä; ^muut näyttävät syntyneen vasta tähän aikaan. Kuitenkin Euran Vaheennummenja Myllymäen sekä Köy-liön Satimäen jaPaimenenmäen paikat merkitsevät luonnollistajatkoaseudun aikaisem-malle asutukselle.

Kokemäenjoki on ollut ilmeisenä väylänä, jonka^kautta Uskelan keramiikka levisi

sisä-maahan, Hämeeseen asti. Mitenkään runsaita löydöt eivät kuitenkaan ole.

Vammalan alueelta sitä ^tunnetaan kahdelta paikalta; ^{jo ennestään asutun} Haapakallion Uskelankeramiikka tosin on tulkinnanvaraista. Varmempaa se on tästäkilometrin päässä Liekoveden itärannalla, Vammaskoskesta^kilometrin verran etelään olevalla

Liekolanka-dun asuinpaikalla, mutta sielläkin sitä lienee vainyhdestä astiasta. Muuta esineistöä^ovat mm. liuskeiset siimanpainot, liuskerengas, taltat, piinuoli japii-iskokset. Kovin

vakiin-tunutta asutus ei tällä paikalla liene koskaan ^{ollut, mutta} eri-ikäiset löydötosoittavatettä sitä ^on käytetty pyyntipaikkanapitkän ajankuluessa.²⁰

Selvä Uskelan keramiikkapuuttuu Kangasalan Sarsan ^alueelta; jotkutastianpalat kuiten-kin ehkä edustavat siirtymävaihetta tyypillisestäkampakeramiikasta myöhäiseen.²¹

Luo-18. Salo 1972, 117^n;o6. Hakun^{(SatM 1265)}pituus^on 296 ^mm, leveys 70 mm^japaksuus 37 ^mm,poikkileikkaus lähinnä segmenlinmuotoinen. Levein kohta, missä reikä ^{on, on} noin 10 cm kannasta. Reiän molemmin^puolin on viistosti kantaa kohti^kapeauurreja esineenkumpikin pääonpyöristetty.Tätä muistuttava vaikkapaljon

pie-nempi reikäaseen ^puolikason Harjavallan Hiittenharjusta (ks. s. 221-222).

19. Keramiikka KM 17461;1.nuoli SatM 1143. Salo 1972, 140^n:o3.

20. Vikkula 1987, 93-97.

21. Koskimies 1968. 97(Pohtio I), 100(Pohtio IV), 106(Pohtio II), 131; vrt. Vikkula 1981, 66.

pioisten Hietaniemen löydöt Kukkiajärven rannalta jokatapauksessa osoittavat varsinai-sen Uskelan keramiikan levinneen ainakinjossainmäärin^Hämeen järvialueellesaakka.²² Varhaiskampakeramiikan yhteydessä jomainitulta Kihniön Pyhäniemen asuinpaikalta on myös myöhäistäkampakeramiikkaa. Palat ovat huokoistasavea jakoristelunaon harvak-seen painettujapieniä leimoja japikkukuoppia. Uskelantyyliinkuuluvat isot kuopat kui-tenkin puuttuvat, joten kysymyksessä lienee myöhäiskampakeramiikan nuorempi vaihe.

Myöhäiskampakeraaminen aika vaikuttaa tyypillistä kampakeramiikkaa köyhemmältä ja tietynlainen korkeasuhdanne lieneekin päättynyt. Enää ei ole esimerkiksirunsaslöytöisiä hautoja japiin vähäisyys viittaa itäisten suhteittein heikkenemiseen. Toisaalta yhteydet asbestikeraamisten ryhmien suuntaan ovat kiviesineistä päätellen ^olleet kiinteät ja meri-pihkaakin on voitu yhä hankkia. Myös läntiset vaikutukset olivat voimistumassa.

Näihin aikoihin ilmaantuiLounais-Suomeen uusi tekijä, jokaratkaisevasti vaikutti kehi-tykseen.

22. Miettinen T. 1975, 30, 36;Vikkula ^1981, 62.

200

VI VASARAKIRVESKULTTUURIN