Kiukaisten kulttuurin sydänseutu

Maakuntahistorian pronssikautta käsittelevässä osassa Unto Salo on yksityiskohtaisesti kuvannutmerenrannan asemaa kivikauden japronssikauden vaihteessa. Tässä yhteydes-sä siihen ei siis ole tarvetta. Todettakoon vain, _että siihen aikaan rannankorkeus oli Rau-man-Porin alueella 28-29 m jaMerikarvialla 29-30m. ¹

Valtaosa Kiukaisten kulttuurin asuinpaikkoja sijaitsee tuonrannan tuntumassa. Erityisen merkittäväksi keskukseksi muodostuiKiukaisten, Harjavallan jaNakkilanyhteinen

raja-seutu,mistätunnetaan laajojaasuinpaikka-alueita. Myös Eurajoen Irjanteellaoliasutusta monessakohdassa. Yksittäisiä keramiikkaa sisältäviäasuinpaikkojaovat Kiukaisten

Pa-Meinander 1954a, ^175—176;_Kiukaisten kulttuurinkiviesineitä ^onlevinnyt myös sisämaahan.

10. Meinander 1954a, ₁₇₅

1. Salo ^1981, 14—21 sekä liitekartta I

235

Kuva 62. Kiukaisten keramiikka

(1) ja

kapeateräiset kirveet

(3)

ovat lähinnä rannikkovyöhykkeeltä; Kiukaisissa on selvä kes- kittymä. Yksinkertaisia reikäkirveitä

(2)

on laajemmalta alueelta. Iso merkki

=

useita löytöjä. - Piirros Tuula Piili 1991.

236

nelian ^Pienisuo, Harjavallan Lyytikänharju, Nakkilan ^Kuusisto, Ulvilan Tuohimaa ja Rullaan Eskola. Sisämaassa ^asutus jatkuiVammalan Liekolankadun jaHaapakallion pai-koilla sekäKangasalan Sarsassa.

Eurajoen suu oli tähän aikaan^Kiukaisten kirkonkylän vaiheille ulottuneen Panelian mui-naislahden kaakkoiskulmalla.² Sen ^edessä oli laaja saari, jonka mantereesta erottivat idässä jaetelässä kapeat salmet. Näistä itäinenyhdisti Panelianlahdenpohjoisessa

Nakki-lan, Harjavallan ja Kiukaisten rajalle pistävään Nakkilan muinaislahteen. Kiukaisten kulttuurin tihein ^{asutus keskittyi tuon} Hiirijärven muinaissalmen pohjoispään seuduille

jaNakkilanlahdenpohjukkaan, nykyisenTorisevankulman alueelle. Asuinpaikkojen ran-takorkeus^on yleensä 25-30^{m, mutta}koska useimmilla^{on asuttu myös} pronssikaudella, jääkivikautinen ^ranta epävarmaksi. Hiirijärven ^salmi ehti jokatapauksessa maatua Kiu-kaisten kulttuurin aikana.

Nakkilanlahden lounaisosassa olleella niemellä sijaitsi ^Uotinmäen asuinpaikka. Sen ete-lälaidalla, pienen lahden rannassa, ulottui jokseenkin yhtenäinen asuinpaikka ainakin 600-700 ^m matkan Heikkilän länsipuolelta Uotilan maiden kautta Mikolan ^luo. Siitä

muutama sata metriä koilliseen on löytöjä Juholan luota ja samoin Heikkilästä pohjoi-seen, Nakkilan puolella mäen pohjoisreunallaolevan Sorron ^maalta.3

Uotinmäestä noin kilometrin päähän pohjoisessa pisti NakkilanlahteenKyllijoen suun-nalta niemeke, jonkapäässä Matomäen alueella oli Kuusiston asuinpaikka.⁴ Se näyttää pienialaiselta, mutta Uotinmäestä pari kilometriä itään oli taas laaja asuinvyöhyke.

Siellä oli Hiirijärven salmen länsipuolella pitkä luoteis-kaakkosuuntainenniemi, jonka muodosti nykyinenKaunismäki. Kiukaisten ja Harjavallan raja kulkee sitä pitkin ja poh-joisinpääkuuluu Nakkilaan. Mäen itälaidalta ei löytöjätunneta, mutta länsirinteellä riit-tää asuinpaikkaa toista kilometriä Kiukaisten puolella pohjoisessa^olevan Torisevan ^talon luota Harjavaltaan kuuluvan Kuusiston vaiheille.⁵

Kaunismäestä koilliseen oli nykyinen Kaasanmäki ^saarena ja aivan Hiirijärven salmen suulla Julintalon paikka samaten. Kummastakin ^on asuinpaikkalöytöjä, joskaanei Kiu-kaisten keramiikkaa. Tähän kulttuuriin kuuluvia esineitä^{kuitenkin on} ainakin Julin

luo-ta.⁶

2. Maaston kuvaus Salon mukaan.

3. Ailio ^190911,71-84. 256-259; Meinander 1954a,_{7-16; Salo} 1977,22-25; 1981,53-58.Tutkimukset ks. s. 00.

4. Ei asuinpaikan_kaivausta. Meinander 1954a, 16-17;Salo ^1981,62-63.

5. Ailio 190911, 70-71, 255-256; Meinander 1954a, 17-25; Salo 1970, 12-18; 1981,42-50.

6. Ailio 190911, 20; Meinander 1954a, 28;Salo 1970, 18-22, 1981, 50-53.

HeikkilänjaUotilan rakennuksia. ^-MV/J. ^Ailio.

Myös Hiirijärven salmen itäpuolella ^on ollut asutusta. Julista kaakkoon sijaitsevan

Saa-rnanneen

reunassa entisten Saaman jaIsonmäen torppien alueella.⁷ Nakkilan lahden ran-nalla, edellisestä koilliseen ^on ollut Taalperin (nyk. Kuusisto) asuinpaikka.⁸

Uotinmäen tutkimushistoriallisestaasemasta on jopuhuttu; kaikkiaan sielläon kaivauk-sin tutkittu 640 m². Löytöjä on hyvin paljon: varsinaisia kiviesineitä noin ^320, saman verran esineiden palasia, 9 jauhinkiveä,runsaasti ^hioimia, keramiikanpaloja jaiskoksia

jne.Piitä ^onvain 8 sirpaletta.⁹

Esineistä selväenemmistö, yli 160,on tasatalttoja, ^muttamyöskirveitä^onpitkälti

toista-sataa, niistä mm. 10 kapeateräisiä. Kynsitalttoja on kuusi; _ne poikkeavat jonkin ^verran kampakeraamisista jaovat yleensähuolimattomampaa tekoa. Siimanpainoistaon

kehitty-nyt erityisenKiukaisten tyyppi, mihin kuuluvat esineet ovat sukkulanmuotoisiajausein melko kookkaita. Niissä on keskellä ja molemmissa päissä urat siiman kiinnittämistä

7. Ailio ^190911,21-26; Meinander 1954a, 25-28; Salo ^1981,50.

8. Ailio 190911, 27; Meinander 1954a, 28;Salo 1970, 11.

9. Meinander 1954a, _11.

238

varten. Sen ^vuoksi ne tuskin ovat olleet ongenpainoja, joiksine yleensä^ovat liian isoja-kin. Omiaan ne tuntuisivat olevan ^verkkoon, vaikka sellaisista yhteyksistä niitä ei ole

löydetty. Mainita voi myös tasakantaisen kvartsinuolen.

Uotinmäen ^seitsemän reikäaseen ajoituksessa ^on vaikeuksia.¹⁰ Yksi niistä on selväsi pronssikautisen rombikirveen

teräpuoli."

Pari ^on ehkä yksinkertaisen reikäkirveen kap-paleita ja yksi lattean suippohamaraisen kirveen pala. ^{12 Muut ovat} kampakeramiikan perinteisiin liittyvien suiponsoikeitten tai rombinmuotoisten reikäaseiden paloja tai

tar-kemmin määrittämättömiä sirpaleita. Uotinmäellä on reikien teossa käytetty ^mm. putki-kairausta kuten Mikolankarista löytynyt poraustappi osoittaa. ¹³

Keramiikka on pääasiassa Kiukaisten tyyppiä; ^osa siitä^{on aivan}loppuvaiheesta ja prons-sikauden alusta. Mikolan jaJuholan mailta^on myös pronssikauden jarautakauden

vaih-teen keramiikkaa.¹⁴

Koska alueen asutus on jatkunut kauan, ei siellä olevista ^kiinteistä muinaisjäännöksistä voi sanoa oikeastaan muuta varmaa kuin että hiidenkiukaatovat pronssikaudelta, vaikka niistäei ajoittaviaesineitä olekaan.¹⁵ Mainittua Heikkilänpaasiarkkua pidetään

Kiukais-tenkulttuuriin kuuluvana. Mikolan alueelta löytyneenmahdollisen kivilattiaisen asumuk-sen paikan jakolmen savikasan ikä on epäselvä; viimeksi mainitut Ailio on tulkinnut astiasavivarastoiksi, kun taas Salo ^arvelee, että ne voisivat olla saviseinäisten majojen jäännöksiä.¹⁶Löytöihin sisältyvien jauhin-jasurvinkivienvarma aika jäämyös selvittä-mättä.

Muilta Torisevankulman asuinpaikoilta aineisto on samantapaista, osaksi kivikautista, osaksi pronssikautista. Niiden ympäristöstäon lukuisasti ^myös hajalöytöjä; ^kirveitä, talt-toja, reikäaseiden kappaleita ym. Erikseen voi mainita Kaunismäen luota Torisevan maalta löytyneen piisirpin sekä ^lattean suippohamaraisen kirveen kappaleen. ¹⁷ Hajalöy-töjen perusteella voi olettaa, että alueella^on vielä tarkemmin paikallistamatonta asutusta, esimerkiksi Nakkilan puolella ^Matomäen Kuusiston lähellä olevan Männistön maalla se-kä Kyllijoen seudulla.¹⁸

10. Meinander 1954a, _12.

11. Salo ^1981,55. kuva 10.

12. SatM^4011, 4033 ja 7266; viimeksi mainittuun aloitettuuuttareikää.

13. KM 4275:57.

14. Salo 1981, 54 15. Salo 1981, 56-58.

16. Ailio 190911, 84;Salo ^1981,53-54.

17. SatM 4035^ja 12615. Meinander 1954a, 24.

18. Männistön maaltaon mm. suoraselkäinen reikäkirves (SatM 10261)sekä kiviesineen sirpaleita^(SatM 10274-76).

Kirvestä Meinanderpitää varsinaisentyypin muunnoksenaja löytöpaikaksi sanotunkohdan alavuuden perusteella pitääsitä pronssikautisena (Meinander 1954^{b, 84)}Löytöpaikka ei kuitenkaan ole ^varma. Kyllijoelta onainakin kaksiKiukaisten tyypinkirvestä, taittaja hioin ^{(SatM 12822}KM 6126:535ja 5929:60-61).

Muinaisen Panelianlahden^alueeltatunnetaan vain^Pienensuon asuinpaikka eikä esinelöy-töjäkään ^{ole monta.19} Kuitenkin ^Panelian vasarakirveskulttuurin hajalöydöt ^sekä myö-hemmät pronssikauden löydöt antavat aiheen ^olettaa, että Kiukaisten kulttuurinkin

aika-na siellä olisi ollutenemmän asutusta.²⁰

Eurajoen suulla olleen suuren muinaissaaren eteläosassa pisti Panelianlahteen niemenä Irjanteenharju, jonka vaiheilla Kiukaisten kulttuurin asutusta syntyi rantakorkeudelle 30-35 m.²¹ Itäisimmät asuinpaikat ovat harjun eteläreunalla, hautausmaan luona oleva Nummelan jasiitävajaankilometrin ^päässä pohjoiseenoleva Kankaanrannan eli Juuruk-sen asuinpaikka; viimeksi mainitusta ei ole keramiikkaa mutta esinelöytönä tyypiltään epävarman ^reikäaseenkappale. Tästätoistakilometriä luoteeseen on haljun

vastakkaisil-larinteillä kaksi hiekanoton pahasti hävittämää asuinpaikkaa, noin 200m toisistaan

ole-vat Rinne S ja^Rinne N. Parhaiten Irjanteen paikoista tunnettu Etukämppä eli Matikka-kangas on näistä vielä ^{1,5 km} länsiluoteeseen, Rauman-Porin tien ja Irjanteen-Kuiva-lahden tien risteyksen vaiheilla. Se on ainoa näistä paikoista, missä on tehtykaivauksia.

Etukämpän maasto on suhteellisen ^{loivaa; meren} ollessa 30 ^mtasolla ^{se on} ollut kahden lahdekkeen välisellä ^runsaan kilometrin levyisellä kannaksella. Löytöalueen pituus on puolisen kilometriä jaalimmat löydöt ^ovattulleet noin 32 ^mkorkeudelta, mikä suunnil-leen ^vastaa Torisevankulman korkeuksia.²² Löytöaineisto ^on puhtaasti Kiukaisten kult-tuuriin^{kuuluvaa, mutta} ei kovin ^runsasta.

Kullaalla meren lahti ulottui vielä lähelle kirkkoa. Siellä asutusta syntyi ainakin lähelle

kohtaa, missä Pyhäjärvenjoki yhtyy Joutsijokeeneli Harjunpäänjokeen.Levanpellon Es-kolan talon luona olevan asuinpaikan pituus on vähintäin 150 ^m jasen lähelläon myös pronssikauden hiidenkiukaita.²³

Täältä kymmenisenkilometriä luoteeseen sijaitseeUlvilan Harjunpään kylän Tuohimaan talon maalla suhteellisen pienialaiselta vaikuttava asuinpaikka, jonkarantakorkeus on 28 m. Sen löytöjä ovat mm. kolme ^kirvestä, kuusi ^talttaa, sukkulanmuotoinen siimanpaino sekä tasakantainen piinuoli. Koska ainakaan toistaiseksi paikalta ei tunneta pronssikau-tista ^aineistoa, lienee ^myös viimeksi mainittu Kiukaisten ^kulttuurin aikainen.²⁴

19. Salo ^1981, 25; tutkimatta.

20. Panelian alueeltaonkolme vasarakirvestä, kaksi suippohamaraistakirvestä jakolme työkirvestä;Kiukaisten

kir-veitä on^vain pari

21. Salo ^1987, 25, 46-48

22. Vrt. Salo ^{1987, 47.} Kaivaukset: PirjoLahtiperä 1966ja 1967, yhteensä ^n. 250 ^m2.

23, Salo 1972, 76n:o 7; 1981,58-60. Asuinpaikkaa ei ole tutkittu. Löytöjä on toimittanut etenkin Esko Kanerva.

24. Meinander 1954a, 29;Salo ^1981,303-304.

240

Kuva 64. Nykyisin kivikautiset asuinpaikat näyttävät valitettavan usein tällaisilta. Eurajoen Etukämpän maastoa 1967. - MV/P.

Lah-tiperä.

Edellä luetellut paikat ^ovat tulleet asutukseen vasta Kiukaisten vaiheessa jaTuohimaata lukuunottamatta^asutus näyttää jatkuneen^myös pronssikaudella. Harjavallan Lyytikän-harjulta ^taas ei pronssikauden löytöjä ole, mutta se on rannikon asuinpaikoista ainoa, jolla Pyheensillan jaKiukaisten keramiikkaa ^on yhdessä.Korkeutensa perusteella se vai-kuttaa ^myös vanhimmalla Kiukaisten vaiheen asuinpaikoista. Edgren ^{on arvellut,} ettei

siellä ole mitääneroa noiden kahden keramiikan levinnässä. Vikkulaon kuitenkin

toden-nut, että Kiukaisten keramiikkaesiintyyvain asuinpaikan ylimmissä kerrostumissa, mikä osoittaa sen kuuluvan myöhäisempään asutusvaiheeseen.²⁵

Lyytikänharjun keramiikkalöydöt tukevat käsitystä Pyheensillan vaiheen jaKiukaisten kulttuurin suorasta yhteydestä.²⁶Tosin sielläkään ei ole ehdottoman varmoja ^todisteita yhtäjaksoisesta asutuksesta, ^muttatoisaalta mikään ei osoitasen välillä katkenneenkaan.

Kaikilla kolmella sisämaan paikalla, joilta Pyheensillan keramiikkaa ^tunnetaan, esiintyy myös Kiukaisten keramiikkaa. Vammalan Liekolankadulta jaHaapakalliolta löydöt ^ovat kyllä niukkoja, ^mutta edelliseltä paikalta on lisäksi Kiukaisten kourutaltta ja

jälkimmäi-seltä tasakantaisia nuolia.²⁷ Sarsan alueelta Kiukaisten keramiikka ei ole mitenkään tyy-pillistä. Sitä ei myöskään ole nimenomaan siitä asutuspesäkkeestä, Pohtio ^Estä, missä Pyheensilta esiintyy, vaan sen lähellä olevista Pohtio IV:stä ja Sepänjärvi Estä ^- edelli-sestä on kuitenkin nuorakeramiikkaa. Sarsan löytöihin kuuluu myös yksinkertainen rei-käkirves jasukkulanmuotoinen siimanpaino.²⁸

Tältäkin ajaltaon epäilemättä monia sellaisiaasuinpaikkoja, joilta saviastianpalojaei ole vielä löydetty. Mahdollisiapaikkoja tulee esille tarkasteltaessa Kiukaisten kulttuurin ha-jalöytöjen levintää.

Reikäkirveitten käyttö ^näyttää vähentyneen vasarakirveskulttuurin ajasta, mutta

jatku-vuutta osoittavat etenkin suippohamaraisten kirveiden myöhäismuodot. Jo mainittujen Uotinmäen jaKaunismäen löytöjen lisäksi niitä on Harjavallan Hiirijärveltä kaksi, niistä toinen ehyt ja hamarapäästään uurrekoristeinen,²⁹ sekä Kiukaisten Paneliasta, Lapin Kuonan Viljalasta Narvijärven ^rannalta ja Nakkilan Viikkalan Huhtalasta.³⁰ Kaikkien

löytöpaikat^ovat korkeintaan 30-35 m tasolla.

Yksinkertaisia reikäkirveitäon Satakunnasta puoliväliin kolmattakymmentä. Edellä mai-nittujen osittain epävarmojenpalasten lisäksi voi Kiukaisten puolelta mainita Uotinmäen

25. Edgren ^{1956, 40;} Vikkula ^1987,79-80.

26. Edgren 1956,42.

27. Salo 1981, 103-104;Vikkula ^{1987, 96,} 99.

28. Meinander 1954a, 73-75;Koskimies 1968, 95, 100-101,Salo ^1981, 105-113.

29. KM 442 ja I809;6; edellisestä ks. Europaeus 1922, 108.

30. Kiukainen KM 2506:53; LappiKM 10227:2,Nakkila SatM 9674.

242

Kuva 65. Kivikauden lopunreikäkirveitä. Vasemmalta:yksinkertaisetreikäkirveet Virroil-ta. Nakkilasta(ylempi) jaKurusta sekäHämeenkyröstä(sivukuva ^alhaalla). Toinen ylhääl-lä suoraselkäinen kirvesEurasta ^jaoikeallaHagehyn tyypin kin'es Vesilähdettä,

molem-mat sivulta. (KM 182.3471:3, 2574:3, 6190:3, 14465^ja 120^d).- 2/5. ^-MV/R. Bäckman 1991.

jaKaunismäen väliltä Hannulan maaltalöytyneen.³¹ Honkilahden Kolmhaaran ja Köy-liön Parkkilan kirveet ^ovat kampakeraamisen asutuksen piiristä, ^mutta kummaltakaan paikalta ei ole muitaKiukaisten ^kulttuurin löytöjä, jotenne ^saattavat olla aivan

sattumal-ta niiden luo joutuneita.Kolmhaarasta on kuitenkin pronssikautista keramiikkaa.³²

31. ^SatM4036; Meinander 1954a, 82.

32. Kolmhaara KM 13852:192+155512:132, löydetty kahtenakappaleena eri vuosina. Meinander ⁽¹⁹⁵⁴a, ¹⁷²⁾ pu-huupronssikautisesla kirveenpalasta, ^muttasilloin suurempi kappale oli vielä löytymättä. Salo 1981, 102. Parkki-laKM 10114:1; Riska 1946, 17-18; Edgren 1966,55.

Satakunnan yksinkertaiset reikäkirveet keskittyvät varsin selvästi lounaiskulmalle. Kiu-kaisten ja Harjavallan lisäksi niitä on kaksi Eurajoelta jaLapista sekä^yksi Raumalta.³³ Eurasta on Kolmhaaran lisäksi toinenkin ^tämän tyypin kirves. Se ^on löytynytKauttualta aivan läheltä Luistarin tunnettuarautakautistakalmistoa, jokaontehty keramiikan perus-teella pronssikautiseksi ajoittuvalle asuinpaikalle. Asuinlöytöihin kuuluu myös

kiviesi-neitä, joista^kirveen kappale ja pieni taltta ^ovat ainakin lähellä Kiukaisten kulttuurin muotoja. Vaikka paikan asutuksen alkua ei varmuudella voikaan viedä ^kivikauden

puo-lelle, on perinteen jatkuminenilmeistä.³⁴

Kokemäenjoen pohjoispuoliselta rannikkovyöhykkeeltä yksinkertaiset reikäkirveet näyt-tävät puuttuvan jasisämaastakin niitä on vain muutamia: Laviasta kantakappale, Koke-mäenjokivarrenainoa HuittistenKarhiniemestä, Alastarosta ja^Loimaalta tyypiltään

epä-varmat.³⁵

Ylempää löytöjä on jomainitun Sarsan kirveen lisäksi ^Virroilta, Hämeenkyröstä ja

Ku-rusta sekä Vesilahdelta kaksi.³⁶ Lähemmin tuntemattomastapaikasta löytynyt vesilahte-lainen kuuluu Suomessa harvinaiseenHagebyn tyyppiin ja^{se on} epäilemättä tuontitava-raa Ruotsista.³⁷

Kivikauden lopun esineitä ^ovat myös ns. suoraselkäiset reikäkirveet. Tyyppi ^{on alun} perin lähtöisinVenäjältä, mistä^{se on levinnyt} Baltiaan jaSuomeen. Meikäläisistä

paris-takymmenestä kirveestä suuri ^{osa on} Itä-Suomesta ja ^Hämeestä eivätkä ^ne siis kuulu Kiukaisten kulttuurin varsinaiseen esineistöön.³⁸ Satakunnasta on vain yksi tyypillinen tällainen ^{kirves, Euran} kirkonkylästä Lukkalan ^maalta; Nakkilasta Torisevankulman Männistön kirves saattaa olla pronssikaudelta.³⁹

Enemmistönä Kiukaisten kulttuurin kiviesineistössä^{ovat kirveet jataltat, jotka}

poikkea-vat toisistaan vain kokonsa perusteella. Satakunnasta niitä^-varsinaista Kiukaisten tyyp-piä ja mm. Uotinmäellä sitä yleisempää nelisivuistatyyppiä⁴⁰-on vajaat 300.

Kiukais-ten tyypin kourutalttoja sen sijaan on vain alun neljänäkymmentä.

33. Eurajoki RauM 173^{jaSatM8087;Salo} 1987, 25, 29, 49 ja 51 sekä kuva 2. ^LappiRauM 1597:17^teelmä, putki-kairausta; Europaeus 1911, 81, sekä KM 10227:3^puolikas. RaumaRauM. 1569.

34. KM 14803:1. Luistarin löydöt: Lehtosalo-Hilander ^1978;Salo ^1981,96-100.

35. Lavia SatM ^8692; HuittinenKokemäen Maatalousmuseo 555; Alastaro THM A 57;Loimaa THM A 175 (kaksi viimeksi mainittua tarkastamattakirjoittajalta).

36. Virrat KM 181,Hämeenkyrö Osara M 6190:3, Kuru,KM 2574:3 Vesilahti Lohnattila KM6798:8. Vesilahti KM 120d.

37. Meinander 1954a, _81.

38. Meinander 1954a, 84-85.

39. Eura KM 14465, kuulunut apteekkari Hj. Toiletin kokoelmaan. Nakkila ks. s. 238 viite 18.

40. Meinander 1954a,_93.

244

Kuva 66.^Kiukaisten kulttuurintyökaluja. Ylhäällä tasataltat Nakkilasta jaKiukaisista,ai haallakirveetLuviasta jaKauvatsalta sekä kourutaltta Lempäälästä. Oikealla kapeateräi nen kirves Noormarkusta^{(KM 11503,}4275:2 ^ja4, 8045:12, 2084:275, 4244:1 ^ja3033:4) -2/5.- MV/R. Bäckman 1991.

Yli kolmasosa kirveistä jatasataltoista on Harjavallasta jaKiukaisista eli Torisevankul-man ja^Panelian alueilta. MyösKiukaisten Köylypolvessa, Eurajoen silloisensuun seu-dulla niitäon keskittymä. Siellä lieneeollut asutusta jovasarakirveskulttuurin aikana^(s.

312) jaKiukaisten vaiheen asuinpaikkoja ^{saattaa olla} esimerkiksi ^Aarikan ja Malmin

mailla,⁴¹ vaikka keramiikkaa ei tunnetakaan.

Irjanteen asuinpaikoista huolimatta Eurajoelta ei ole monta irtolöytöä. Etelämpänä, La-pissa ja Pyhäjärven ympäristössä ne ovat myöskin harvassa ja Loimijoen varsilta Kiu-kaisten kulttuuri näyttää puuttuvan lähes kokonaan. Rannikkoa pohjoiseen mentäessä on

Noormarkussa vielä suhteellisen monta löytöä ja ^siihen liittyen ^{myös Laviasta,} missä

41. Aarikka, kaksi kirvestä, KM 12885:1-2,Malm,kirves jakvartsia ^ym. KM 21631.

Kallialan alueella ^saattaa olla asuinpaikkojakin.⁴²Kankaanpäästä on yksi ainoakirves,

mutta se on joesikeraamisellaajalla käytössä olleen Vähänkosken Paratiisipellon

alueel-ta.⁴³

Kokemäenjoen varressa on kirveitäja talttojapitkin matkaa jasiellä täällä^myös mahdol-lisia asuinpaikkoja: Kokemäen Aronnokassa, jokaon ehkä asutettu jo vasarakirveskult-tuurin aikana, Puurijärven kaakkoispäässä Vähämäen maalla (ent. Keikyässä), Kiikan Ala-Pappilan Mottisen paikalla.⁴⁴Kyrösjärven ympäriltä on useita löytöjä, samoin Vesi-lahden-Lempäälän alueelta Vanajan suunnalta tulevan vesireitin vaiheilta. Myös Kan-gasalan löydöt voi mainita.

Kivikauden lopulla japronssikauden alussa olivat Skandinaviassa muotiaseina piitikarit, jotka jäljittelivätetelämpänä joalkaneen pronssiteollisuuden tuotteita.⁴⁵ Suomesta niitä on toistakymmentä.Ehdottomasti komein niistälöytyi jo 1856 läheltä Poria "hiekkakan-kaalta".^4*' Se on noin 18 ^cm pitkä jaterältään

scm

leveä ja tehty harmaasta piistä.

Toi-nen lape on hapettunut lähes^valkeaksi, mistä päätellen se on lojunutkauan maan pinnal-la ^tämä puoli ylöspäin. Se on ensiluokkaistatekoa, muotoilujapinnankäsittely ovat erit-täinkorkeatasoiset. Päästään levenevän kahvan reunoissa on tiheä nyrhintä ja samanlai-sellanyrhinnällä onkahvan keskelle muodostettu pitkittäinen koristejuova.

Muut Suomesta löydetyt tikarit ^ovat paljon vaatimattomampia. Satakunnasta niitä on kolme. Huittislaisen kahva muistuttaa Porin asetta, mutta sen terä on enää pelkkä tynkä.

Harjavallan Saaman asuinpaikalta on Isomäen alueelta kahtena kappaleena löytynyt tika-ri jaNakkilasta^on "Leistilänjärvenpäästä Masiankylästä”, ilmeisestiJärvikylänalueelta

myös sellaisen kappale.⁴⁷

Kivikauden aikaisempiin jaksoihin^{verrattunanäyttää}Kiukaisten kulttuurin alue Satakun-nassa varsin suppealta. Pääosa rannikon löydöistä ^on Eurajoen jaNoormarkun väliltä ja sisämaassa niitäonhyvin ^harvassa lukuunottamatta muutamia^alueita, kuten Lavian Kar-hijärven rantoja, Kyrösjärven eteläpään ympäristöä sekä Vesilahden-Lempäälän ja Kan-gasalan alueita, joissaon pieniä keskittymiä.

Erityisen silmiinpistävää on löytöjen puuttuminen maakunnan pohjoisemmista osista, missä esimerkiksi Kankaanpäässä ja Jämijärvellä^on vielä runsaasti

vasarakirveskulttuu-42. Esim. Luojukoski taltta KM 2147:443ja Korhonen, kaksi talttaa KM 2151:532-533.

43. SatM 2296.

44, Aronnokka^mm.talttaKM ^11507:1,Vähämäki ^mm,kolme kirvestäKM 2084:298,299, 301,Mottinen Tyrvään M. taltta

45. Meinander 1954a, 121-122; Salo 1981,297-298.

46. KM 145. Löytöpaikaksi mainitaan myös Ulvila.

47. Huittinen KM 5970:621;Halaavalta^KM 4276:7+5169:4(Harjavallan museossa); NakkilaKM 2151:509

246

Kuva

67.

Porin läheltälöytynyt piitika-ri on Skandinaviasta ^tuotu loistoesine.

Huittisista löytynyt tikarinjäännös lie-nee ollutalkujaan yhtäkomea ^(KM 145 ja 5970:621). 213. ^{- MV/R.} Bäckman 1991.

rin esineitä. Lähin Etelä-Pohjanmaalta^tunnettu asuinpaikka on kuitenkin joLapväärtistä.

Etelään päin eivät ^löydöt rannikolla vähene: asuinpaikkoja ^tunnetaan Laitilastakin ja mm. yksinkertaisiareikäkirveitä löytyy lähes joka pitäjästä ^Porvoon seuduille ^saakka.

VarsinkinKiukaisten, Harjavallan jaNakkilan asuinpaikoille ^on ominaistarunsas kivi-esineistö. Voi myös havaita, että särkyneitä reikäkirveitä ja muitakin on suuremmassa määrin kuin ennen käytetty vielä uudelleen, jollei muuten niin ainakin iskukivinä.

247

Kuva 68. Kiukaisten tyypin kirveet

(1) ja

kourutaltat (2). Piirros Tuula Piili 1991

248

In document Satakunnan historia I,1 · DIGI (sivua 90-104)