Jäkärlänryhmä näyttää pysyneen varhaiskampakeramiikan tavoin varsin erossa vieraista kulttuurivaikutuksista eikätyypillisen kampakeramiikan piirissä tavallisilla ylellisyysta-varoilla, joitaolivat lähinnä meripihka jaosittain myös pii, ole ollut sille merkitystä.
Tyypillisen kampakeramiikan laajoista yhteyksistä itään ja etelään on ollut jopuhetta.
Skandinavia on jäänyt sille paljon vieraammaksi. Tämän ajan suomalaisissalöydöissä on läntistäaineistoa vähän eikäsitä, Pohjois-Suomea lukuunottamatta, ole levinnyt juuri rannikkoseutuja kauemmaksi.
Skandinaavinen pii on tähänaikaan meillä harvinaista. Vaikka sitä tunnetaan myös tyy-pillisen kampakeramiikan asuinpaikoilta, on ehkä syytä panna merkille, että ainoat mah-dollisesti Jäkärlänryhmään liittyvät piilöydöt ovat juurisitä. Tämänryhmän alueelta on muutakin alkuperältään tai ainakin tyypiltään skandinaavistaesineistöä, jotakannattanee tarkastella lähemmin.
Ainoa varsinainen läntinen piiesine Satakunnasta on Pomarkusta, kuivatun Kirvesjärven rannalla olevalta Kirveskallion asuinpaikalta. Se on ns. paksukantainen piikirves,
jollai-set ajallisestikuuluvattyypilliseen kampakeramiikan aikaan. Paikaltaon myös mm. poh-jalainen kourutaltta, mutta tarkempi ajoitus jää häilyväksi.26
Valtaosa skandinaavisperäisestä esineistöstä on liusketta. Sen tarkempi ajoittaminen on usein vaikeaa; sitä esiintyy jo tyypillisen kampakeramiikan aikana, mutta löydöt
lisään-24. Baudou 1977, 48 25. Edgren 1966, 106
26. Kirves KM 8055:6. kourutaltta KM 8055:7. Paikankorkeus 57,5m ei auta ajoituksessa, koska järviontuolloin jokuroutunut.
Kuva 45.Käyriä veitsiä. Kolmhaaran porfyriittiveitsi -ylempi vasemmalla - on hiomaton.
Lempäälän. EuranjaKöyliön veitsetsekäZ-muotoisetNoormarkusta jaPispastaovat liusket-ta ja hyvin hiottuja (KM 14670:10.
2536:344.
14955:2. 14795:1, 8053:1, 8053:13 ja13786:107).-215.-MV/R.Bäckman 1991.
tyvät kivikauden loppuun mennessä. Enimmäkseen ne viittaavat yhteyksiin Pohjois-Ruotsin, etenkin Norrlannin kanssa.
Lappiin ja myös Etelä-Pohjanmaalle on kulkeutunut Skandinavian tunturiseudulla esiin-tyvästä punaliuskeesta tehtyjä esineitä, mutta etelämpänä ne ovat harvinaisia.
Satakun-nasta niitä on kolme: liuskerengas Ikaalisista, keihäänkärki Viljakkalasta javeitsen tai keihäänkärjen kappale Kokemäen Pispasta.27 Liuskerenkaat kuuluvat tyypillisen kampa-keramiikan esineistöön ja niitätunnetaan muutama Pohjanlahden länsipuoleltakin;
Ikaa-listen rengas on epäilemättätehty siellä. MyösPispan löytö liittyy tyypilliseen kampake-ramiikkaan. Viljakkalankärki sen sijaan lienee nuorempi.
Tässä yhteydessä voidaanmainita myös Kurusta löytynyt väkäsellinenkeihäänkärki, jo-ka on ruotsalaista alkuperää vaikkakaan ei punaliusketta. Se on tyypillistä kampakera-miikkaa nuoremmalta ajalta.28
27. Ikaalinen KM 2770:7, Kopisto 1959, 16. ViljakkalaKM 10584:1. Kokemäki KM 14957:1,Luho 1961, 19.
28. KM 9654.
186
Kokemäeltä onkolmihaarainen liuske-esine, jonka yksi sakaraon teroitettu veitsimäisek-si.29 Tällaisia erikoisennäköisiäns. T:n muotoisia esineitäon Ruotsin puolella, etenkin Ångermanlannissa paljon; mm. aikaan n. 3500-2500ajoitetultaÖvervedan asuinpaikalta niitä on peräti 27.30 Suomesta niitä on kymmenkunta, useimmat Pohjanmaalta. Toden-näköisesti niitä on käytetty nahkatöissä.
Punaliuske tai T:n muotoiset esineet eivät ole yhdistettävissä Jäkärlänryhmään. Sen si-jaan käyrät veitset, joissaterä jakahva muodostavat keskenään enemmän tai vähemmän jyrkänkulman, on laskettu tämän esineistöön.31
Liuskeesta tehtyinä käyrät veitset ovat yleisiä pohjoisessa Skandinaviassa. Ne eivät kui-tenkaan muodostayhtenäistä tyyppiä vaan pohjoisnorjalaisetkinon jaettulähes kolmeksi-kymmeneksi tyypiksi.32 Suomessa niitä esiintyy kahdella toisistaan etäällä olevalla
alueella, toisaalta Pohjois-Pohjanmaalla jaLapissa, toisaalta Lounais-Suomessa. Siika-joen alueen ja Noormarkun väliltä on vain yksi löytö. Ilmajoelta.33. Pohjois-Suomen löytöalue liittyy suoraan skandinaaviseen, muttaeteläisten veisten suhde länteen on epä-selvä.
Lounaisryhmän löytöjä on 27. Niistä kolme on Ahvenanmaan Saltvikista; Laitilasta, Karjaalta ja Siuntiosta on jokaisesta yksi.34 Loput 21 ovat Satakunnasta; Eurasta neljä, Honkilahdeltaviisi,Köyliöstä jaNoormarkusta kolme. Kiukaisista, Kokemäeltä ja Lem-päälästä yksi. Lisäksi Noormarkustaon tietoyhdestä jaPomarkustakahdesta
hukkaantu-neesta "polviveitsestä”.35
Honkilahden Heinilän, Kiukaisten. Lempäälän jaSiuntion löytöjä lukuunottamatta nämä veitset voidaan- ainakintietyin varauksin - yhdistää asuinpaikkoihin japeräti
kaksitois-ta paikkoihin, joiltaon Jäkärlän keramiikkaa. Niinpä satakuntalaisista kolme on Kolm-haarasta ja yksi Honkilahden Kulmalan epävarmalta löytöpaikalta; Köyliön Parkkilasta
29. KM 9789;2.
30, Baudou 1977, 44, 146-147; Edgren 1984b, 43.
31. Meinander 1965, 10; Edgren 1966,137.
32. Gjessing 1942,92-116.
33. KM 13681.
34. Saltvik ÅIM 100:115, 118:67, 119:14;KarjaaKM 16686:1 (Hirviluoto 1967);Siuntio THMLinder 330;Laitila KM 15269(Meinander 1965).
35. Satakunnan käyrätveitset: Eura Turajärvi Alho eli Jokinen KM 14795, 18964sekä HäM 1183:5;Turajärvi Vai-nio-Mikkola RauM 1597:1 (tehty kirveen sirpaleesta. Europaeus 1911, 73-74); Honkilahti Kolmhaara KM
11873:42. 12827:4ja 14670:10;Honkilahti Kulmala RauM 2419;Honkilahti Heinilä KM 13284;Köyliö Tuisku-la ParkkiTuisku-laKM 10867:2,24ja40(Riska 1946. Lisäksi 10867:73 muistuttaa veitsen teelmää, muttalienee kappa-le lattean reikäkiven teelmästä.);Köyliö Ehtamo Nummi KM 14795:1;Kiukainen HarolaSatM 14373;Kokemäki Pispa KM 13786:107;LempääläKM 2536:344; Noormarkku RudanmaaRajasalo KM 8053:13; Rudanmaa Koi-vuniemi eli KoivulaSatM 12041 (myös hukattu veitsi); Noormarkku Lassila AnttilaSatM 7092 (Europaeus 1911, 73); Pomarkku Hiidenmäki,kaksi hukkaantunutta veistä (Ailio 19091, 153 sekä esihist. pääluettelo KM 4752).
Tiedot hukkaantuneistalöydöistä lienevät luotettavia esineiden erikoislaatuisuuden vuoksi.
on kolme jaEhtamon Nummesta yksi. Jäkärlään liittyvätmyös Laitilan
Ja
Kaijaanveit-set sekä kaksi ahvenanmaalaista. Ahvenanmaan kolmas Västra Jansmyran varhaiskampa-keraamiselta paikalta.
On kuitenkin muistettava, että useimmilta näistä paikoista on tyypillistäkin kampakera-miikkaa. Kokemäen Pispan veitsi kuuluu juuri tämän yhteyteen ja sitä on myös Noor-markun Lassilan Anttilasta jaPomarkun Hiidenmäestä. Vaikka viimeksi mainituista löy-dettyjen veisten löytötiedot ovat ylimalkaiset, voinee mitäkin pitää asuinpaikkalöytöinä.
Anttilasta on myös Jäkärläntyypin kourutaltta ja kirves,36 Hiidenmäeltä taas mm. vasa-rakirves jamäen laella on pronssikautisia hiidenkiukaita.37
Noormarkun Rudanmaan Koivuniemestä on ainoana ajoittavana löytönä
nuorakeramiik-kaa, muttapoikkikirves jareikäkiven kappale viittaavat myöskampakeraamiseen asutuk-seen.3'3Rudanmaan Rajasalosta on Jäkärlän tyypin kourutaltta. 39
Euran Turajärven neljästä veitsestä kolme on Alhon eli Jokisenasuinpaikka-alueelta,
jos-ta on mm. käyräselkäinen kourutaltta jaJäkärlän kirveitä. Vainio-Mikkolan maalta on mm. tyypiltään alkeellinen kirves.40
Nämä lounaissuomalaisetkin veitset ovat hyvin monimuotoinenryhmäeikä edes samalta paikalta löydetyissäole ainapaljoa yhtäläisyyttä. Selvimmin erottuvat muista Kolmhaa-ran jaAhvenanmaan veitset, jotkaon tehty porfyyrisistä kivilajeistapelkästään iskemällä
jaovat ilman hiontaa; muodoltaan ne poikkeavat toisistaan. Niihin verrattavissa on dia-baasista tehty Kiukaisten veitsi.
Myös yksi Alhon löydöistä on diabaasia, mutta Kiukaisten leveään jakömpelöhköön esineeseen verrattuna se onkapea jasiro. Muissaraaka-aine on liuskettatai sitä lähellä.
Niiden joukossamuodostavatoman ryhmänsä Z:n muotoiset esineet. Sellainen on Pispan veitsi, jossavarren särmät ovat lovikoristeiset jakumpikin sakaraon teroitettu. Samaa
muotoa on kookkaampi Rajasalon löytö, muttase on koristamaton ja yksiteräinen. Laiti-lan veitsessä taas toinen sakaraon muotoiltu hirvenpääksi. Myös Karjaan esineen särky-nyt, terää pienempi yläsakara on ehkä tarkoittanut eläimenpäätä.
Loput veitsistä voi sittenjakaakahteenryhmään kahvan jateränvälisen kulman mukaan.
Noormarkun Koivuniemen jaAnttilan sekä Lempäälän veitsissä kulma on tylppä, muissa kahva on lähes kohtisuorassa terään nähden.
36. SatM 7666 ja 7671.
37. Kirves KM 1907:11; Salo 1981,485.
38. Keramiikka KM 17502:1,kiviesineet SatM 1632ja 1633.
39. KM 8053:15.
40. HäM 1183:3, KM 14975:2ja5. HäM 1183:6; KM 14798
188
Edgren on katsonut, ettei lounaissuomalaisilla veitsillä ole yhteyttä pohjoisiin vaan että esinemuodollaolisi täällä paikallinen alkuperä. Lähtökohtana olisivat olleet sellaiset por-fyriiteistä isketyt veitset, joita esiintyyAhvenanmaan kampakeraamisilla paikoilla ja
joi-ta olisi tehty vähitellen myös kahvallisina.
Vaikka tämä selitys sopinee hiomattomiin porfyriittiveitsiin, hyvin hiotut liuskeveitset poikkeavat niistä selvästi ja muistuttavat skandinaavisia. Tuontia ne eivät kuitenkaan ole. Niiden muotokirjavuudesta saa melkein vaikutelman, että niitä olisi tehty täällä
il-man varsinaisia konkreettisia malleja, ohimennennähdystä esineestä, jopapelkästä kuu-lopuheesta saadun idean perusteella, kukin tekijä oman mielikuvansa mukaan. Tämä kuitenkin edellyttää jonkinlaista yhteyttä Pohjanlahden yli jasiitähän on olemassa muita-kin viitteitä.
Näyttää siltä, että vaikka porfyriittiveitsetkuuluisivatkin Jäkärlänryhmään, ei hiottujen veisten tarvitse ollasamaa alkuperää. Niiden raaka-ainekaan ei sovi siihen liuskeen käyt-töä vieroksuvaankuvaan, jonkaJäkärlän muu esineistö antaa. Vaikkayleislevintä näyt-tääkin suurestivastaavan Jäkärlänryhmän aluetta, niitäesiintyy sen puitteissa enemmän sellaisissa yhteyksissä, joista Jäkärlänkeramiikka puuttuu. Siksi niitä voi mieluummin pitää yleensäkampakeramiikan piiriin omaksuttuna tyyppinä. Se ei siis liity erityisesti Jäkärlän ryhmään, vaan sen alue on täällä muodostunut tiettyjen läntisten yhteyksien perusteella. Tämä ei kuitenkaan selitä sitä. miksi veitsetkeskittyvät niin suuressa määrin juuri Satakuntaan, toisaalta Noormarkun-Pomarkun, toisaalta Euran-Köyliön seuduille, kun taas Etelä-Pohjanmaa, josta Merenkurkun yli kuitenkin on ollut lyhyempi matka
Ruotsiin, on jäänytlähes kokonaan niitä ilman, vaikka T:n muotoiset esineet osoittavat kosketuksia sinne.