Organisaatiot ja vakiintuneet työryhmät

Todennäköisesti vanhin suomenkielinen vammaisten ihmisten taide- ja kulttuuritoimintaan keskittynyt toimija on Näkövammaisten Kulttuuripalvelu, joka on perustettu vuonna 1931.

Se tukee näkövammaisten kulttuuriharrastusta ja edistää kulttuurin saavutettavuutta.

Yhdistys järjestää kursseja ja tapahtumia, kouluttaa kuvailutulkkeja ja toimii

kuvailutulkkauksen asiantuntijana. Lisäksi yhdistys julkaisee kulttuurilehti Kajastusta ja Pistepostia, joka on Suomen ainoa pistekirjoituksella ilmestyvä kulttuurilehti.

Kulttuuripalvelun harrastusryhmiä ovat muun muassa Näkövammaisteatteri ja Kamarikuoro Kontrapunkti. (Näkövammaisten Kulttuuripalvelu 2018 ja 2019.)

Näkövammaisten ihmisten kulttuuritoimintaan keskittyy myös Näkövammaiset Kulttuurin Ystävät, NÄKY ry. Se toimii pääkaupunkiseudulla, tavoitteenaan parantaa

näkövammaisten mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja taidetta. (NÄKY 2018.) Lisäksi Tampereella toimii vuonna 2006 perustettu Teatteriyhdistys Sokkelo ry, joka on

ammattimaisesti johdettu näkövammaisten ihmisten teatteri (Teatteri Sokkelo 2019).

55 Kynnys ry on käyttänyt toimintansa alusta asti taidetta ja kulttuuria yhtenä poliittisen vaikuttamisen keinona. Vammaiset opiskelijat perustivat Kynnys ry:n vuonna 1973.

Yhdistys järjesti 70-luvun puolivälissä ensimmäisen näyttelyn, jonka ideoivat Kynnys ry:n aktiivit. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat toteuttivat näyttelyn. Näyttelyssä tuotiin esille vammaisten ihmisten kohtaamia ennakkoluuloja ja haasteita opiskelijaelämässä sekä ylipäätään yhteiskunnassa. (Kynnys ry 2018a.) Se oli siis selvästi vammaispoliittinen näyttely. Kynnys ry on valtakunnallinen järjestö ja sillä on taidetoimintaa kaikkialla missä on paikallisjärjestökin. Lisäksi järjestetään erilaisia taidetapahtumia. (Kynnys ry 2018b.) Kynnys ry:llä on ollut keskustoimistossaan oma, vähintään osa-aikainen kulttuurisihteeri vuodesta 1995 alkaen (Könkkölä 2004, 13).

Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA (perustettu 1997) on osa kansainvälistä vammaisten ihmisten luovuutta edistävää EUCREA-verkostoa. Verkoston tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten toimintaa taiteen eri aloilla sekä parantaa heidän mahdollisuuksiaan käyttää kulttuuripalveluja. Suomen EUCREA tekee tunnetuksi vammaisten henkilöiden tuottamaa kulttuuria, esimerkiksi järjestämällä Cross Over -festivaalia. (EUCREA 2018.) Inklusiiviseen tanssiin keskittyviä toimijoita on Suomessa muutama. Vuonna 2008 perustettu DanceAbility Finland ry toimii integroidun tanssin parissa Suomessa sekä kansainvälisesti. Yhdistys tutkii ja kehittää tanssitaiteen monimuotoisuutta, esimerkiksi tarjoamalla tanssitunteja, luentoja, työpajoja ja demo-esityksiä. DanceAbility Finland kuuluu kansainväliseen DanceAbility International -yhteistyöverkostoon. (DanceAbility Finland 2018a.) Kaaos Company (perustettu 2010) on helsinkiläinen integroidun tanssin ryhmä. Se esittää teoksia ja performansseja, joiden tavoitteena on hälventää vammaisten ja vammattomien ihmisten välisiä eroavaisuuksia ja muuttaa niihin liittyviä stereotyyppisiä käsityksiä. (DanceAbility Finland 2018b.) Pohjois-Pohjanmaalla toimiva, vuonna 2011 perustettu Esteetön ry keskittyy myös tanssiin: se järjestää esteettömän tanssin työpajoja, demoja ja esitystoimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa luoda esteettömän tanssin toimijoiden yhteisö, edistää esteettömän tanssin toimintaedellytyksiä Oulun alueella, luoda esteettömiä toimintamalleja taiteen soveltavaan käyttöön, edistää yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta ja kehittää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Esteetön ry:n kanssa yhteistyössä toimii Työryhmä Kudelma. Se on vapaan kentän esiintyjäryhmä, joka edistää esteetöntä taidetanssia. (Esteetön ry 2018a, 2018b & 2018c.)

56 Kuurojen kulttuuria tuottaa ja ylläpitää maassamme vain muutama organisaatio. Jo vuonna 1905 perustetulla Kuurojen Liitolla on omaa kulttuuritoimintaa ja sen kulttuurituotanto-osasto järjestää muun muassa suuria kulttuuritapahtumia. Liitolla on nykyään useita kulttuurituottajia töissä. (Kuurojen Liitto 2018a & 2018b.)

Teatteri Totti on yksi maamme merkittävimmistä viittomakielisistä

kulttuuriorganisaatioista, sillä se on Suomen ainoa säännöllisesti viittomakielisiä esityksiä tuottava teatteri. Teatteri Totti on perustettu Kuurojen Liiton alaisuuteen vuonna 1987.

Vuonna 2015 se siirtyi toimimaan itsenäisenä yhdistyksenä, vaikka teatterilla ja Kuurojen Liitolla onkin edelleen yhteistyösopimus. Teatteri Totin kotipaikka on Helsinki, mutta se pyrkii viemään viittomakielistä teatteria ympäri Suomen. Teatterikasvatus on tärkeä osa teatterin toimintaa. (Teatteri Totti 2019a.) Teatteri Totti ei kuitenkaan ole ainoa

viittomakielinen teatteri Suomessa. Vuonna 2015 perustettu Ursa Minor on vapaa teatteri ja esittävän taiteen osuuskunta, jonka tarkoituksena on tehdä osallistavaa ja saavutettavaa taidetta. Ursa Minor tuottaa esityksiä sekä järjestää kursseja, työpajoja, teatteriopetusta ja puhujavierailuja. (Ursa Minor 2018.) Myös TIRAKKOR-ryhmä tekee viittomakielistä teatteria (Helsingin yliopiston Ylioppilaskunta 2011). Viittomakielisiä harrastajateattereita ovat helsinkiläinen Elävät kädet sekä Turun kuurojen Sateenkaariteatteri ry, joiden

toiminta on alkanut 1980-luvulla (Salmi & Laakso 2005, 387).

Erityistaidetoiminnan vanhimmat organisaatiot ovat Kaarisilta ja Kirsikoti. Kaarisilta aloitti toimintansa vuonna 1987. Se on erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taide- ja toimintakeskus Villähteellä, Lahden lähettyvillä. Kaarisilta tarjoaa päivätoimintaa sekä musiikin ja kuvallisen ilmaisun ammatillista koulutusta erityisopetuksena. Lisäksi yhdistys järjestää kulttuuri- ja taidetapahtumia, kuten Kaarisilta Biennalea. Kaarisilta ylläpitää Galleria Art Kaarisiltaa, joka on erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteeseen painottunut taidegalleria Helsingissä. (Hakala 2017; Kaarisilta 2019.) Kirsikoti on Lieksassa sijaitseva taiteilijayhteisö kehitysvammaisille ihmisille ja niille, jotka haluavat asua heidän kanssaan. Kirsikoti ry perustettiin 1992 tukemaan Kirsikodin toimintaa.

Kirsikodin taiteilijat ovat osallistuneet sekä suomalaisiin että kansainvälisiin yksityis-, yhteis- ja ryhmänäyttelyihin. (Kirsikoti 2018a & 2018b.)

57 Erityistaidetoimintaan liittyy myös Kettuki ry, joka on perustettu vuonna 2002.¹⁶ Se tukee erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taidetoimintaa ja toimii erityistaidetoimijoiden edunvalvojana, kulttuuripoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijaverkoston ylläpitäjänä.

(Kettuki 2019a.) Kettuki on jakanut Kettukin Vuoden taiteilija -palkintoa vuodesta 2004 alkaen. Palkinnon voittajalle järjestetään yksityisnäyttely. (Kettuki 2019b). Lisäksi Kettuki jakaa Vuoden taideteko -palkintoa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taidetta ja kulttuuria edistäneelle henkilölle tai taholle (Kettuki 2017, 9).

Setlementti Tampere ry:n NEO – OmaPolku on perustettu 2002. OmaPolussa tarjotaan erityistä tukea tarvitseville nuorille muun muassa tavoitteellista ja pitkäjänteistä kulttuuri- ja taidepainotteista pajatoimintaa. OmaPolulla on ammatillisen ryhmätoiminnan Ateljee, jossa työskennellään samoissa tiloissa Tampereen taiteilijaseuran taiteilijoiden kanssa.

OmaPolulla on myös näyttelytoimintaa. (OmaPolku 2018a, 2018b, 2018c, 2018d &

2018e.) Myös Autismisäätiöllä on taidetoimintaa, jota on kehitetty jatkuvasti yhä

ammatillisempaan suuntaan. Autismisäätiöllä on jatkuvaa näyttelytoimintaa muun muassa omassa galleriassaan Kohtaamispaikka Keppulissa. Taiteilijan ammattimaista toimintaa tuetaan esimerkiksi Vallilan ohjaus- ja valmennuspalveluissa toimivassa Sininen

Sirkus -taiteilijakollektiivissa. (Verneri.net 2018a.)

Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry on vuonna 1993 perustettu yhdistys, joka järjestää muun muassa työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille ihmisille tekstiili-, kulttuuri- ja mediatyöpajoissa; tapahtumia sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa. (Lyhty ry 2018.) Lyhdyn Kulttuuripaja Valossa on saanut alkunsa esimerkiksi Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtye, ja siellä on toteutettu useita kunnianhimoisia taidetuotantoja.

Edellä mainitsin joitakin toimijoita, jotka kouluttavat taiteilijoita. Lisäksi on muitakin oppilaitoksia, joissa erityistä tukea tarvitsevat ihmiset voivat opiskella taidetta. En luettele tässä niitä kaikkia, vaan annan muutamia esimerkkejä. Ammattiopisto Spesiassa on mahdollista suorittaa artesaanin ja kuvallisen ilmaisun toteuttajan tutkinto (Ammattiopisto Spesia 2018a, 2018b). Resonaari on musiikkikoulu ja asiantuntijakeskus, joka tarjoaa tavoitteellista musiikinopetusta kehitysvammaisille ihmisille ja muille erilaisille oppijoille (HelsinkiMissio 2018). Tanssijan ammatin voi opiskella Ammattiopisto Livessä

16 Kettuki on listannut verkkosivuilleen erityistaidetoimijoita Suomessa. Kaikkia niistä ei ole lueteltu tässä, katso Kettukin valtakunnallinen verkosto.

58 (Ammattiopisto Live 2019). Vimmart – yhdenvertaisen taiteen oppilaitos Tampereella tarjoaa taiteen perusopetusta musiikissa. Vimmart järjestää myös lyhytkursseja muiltakin taiteenaloilta. (Vimmart 2019.)

On myös joitakin teattereita, joissa työskentelee erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä.

DuvTeatern on ruotsinkielinen, Helsingissä vuodesta 1999 alkaen toiminut teatteri.

Ryhmässä toimii toimintakyvyltään moninaisia näyttämötaiteilijoita. Esitykset perustuvat työryhmän improvisaatioon ja ideoihin. Teatterin tavoitteena on edistää yhteiskunnan yhdenvertaisuutta. (DuvTeatern 2018.) Kehitysvammateatteri La Strada perustettiin 2009 Tampereella. Teatteri tuottaa esityksiä sekä opettaa kehitysvammaisille ihmisille

esimerkiksi laulua, rytmiikkaa, tanssia, musiikkia, äänenmuodostusta ja

näyttämötyöskentelyä. (Kehitysvammateatteri La Strada 2018.) Lisäksi Suomessa on kehitysvammaisten ja vammattomien ihmisten yhteisiä harrastajateatteriryhmiä, kuten Seinäjoella toimiva Kuningasryhmä ja ylivieskalainen Teatteri TähtiParaati.

Suomessa on myös organisaatio, joka edistää laajasti kulttuuri- ja taidekentän saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Kulttuuria kaikille -palvelu aloitti toimintansa saavutettavuushankkeena Valtion taidemuseossa vuonna 2003. Palvelu itsenäistyi omaksi yhdistyksekseen, Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:ksi vuonna 2013. Aluksi palvelu toimi vain museoalalla ja saavutettavuuden parissa, mutta nykyään toimintaan kuuluu yhdenvertaisuuden edistäminen laajasti kaikilla kulttuurin aloilla ja koko Suomessa. Myös vammaisten taiteilijoiden aseman parantaminen kuuluu yhdistyksen toimintaan. Kulttuuria kaikille -palvelu toimii kulttuuripoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijaorganisaationa, tarjoaa tietoa ja työkaluja kulttuurialan ammattilaisille ja järjestää muun muassa koulutuksia ja seminaareja.

Esteetön taide ja kulttuuri ry (Etku ry) perustettiin Tampereella vuonna 2011. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää yhdenvertaista osallistumista kulttuurielämään. Yhdistys edistää myös kansainvälistä esitys- ja koulutusvaihtoa. (ACCAC 2018a.) Tavoitteet ovat

samanlaiset kuin Kulttuuria kaikille -palvelulla, mutta toimintatavoissa on eroa: Etku esimerkiksi tuottaa itse kiertueita ja taiteellisia sisältöjä, Kulttuuria kaikille -palvelu ei.

2010-luvulla on perustettu myös saavutettavan kulttuuritoiminnan kollektiiveja. Utopia Helsinki järjestää esteetöntä kulttuuritoimintaa, esimerkiksi kursseja, keikkoja ja klubeja.

(Utopia Helsinki 2018.) Samanlaisella idealla toimii Loukko ry. Sen tarkoituksena on edistää esteettömyyttä ja syrjimättömyyttä sekä lisätä tietoisuutta esteettömyydestä.

59 Yhdistys tuottaa kulttuuri- ja taidetoimintaa, jossa noudatetaan turvallisemman tilan

periaatteita. Lisäksi sen tavoitteena on työllistää marginalisoitujen ryhmien edustajia.

Yhdistys ylläpitää Helsingissä sijaitsevaa Alakulttuurikeskus Loukkoa. (Loukko ry 2019.) Suomessa on myös useita mielenterveys- ja kulttuuritoimintaa yhdistäviä organisaatioita.

Kukunori (perustettu 2012) on mielenterveys- ja vammaisjärjestöjen kattojärjestö,

kansalais- ja ihmisoikeusjärjestö sekä kehittäjäorganisaatio. Sen tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveysalan toimintakulttuuria sekä lisätä mielenterveystoipujien ja vammaisten ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Keskeisenä välineenään se käyttää kulttuuria.

(Kukunori 2019.) Taiteen Sulattamo ry:n ovat perustaneet vuonna 2013

mielenterveystoipujat, muut erityisryhmät sekä taidealan ammattilaiset. Sen tehtävänä on tuottaa yhteisöllistä taidetta ammattitasoisesti. (Taiteen Sulattamo 2019.) Yhdistysten lisäksi on olemassa mielenterveyskuntoutujien kulttuuripajoja, kuten Niemikotisäätiön Kulttuuripaja ELVIS (Niemikotisäätiö 2019).