Korkeakouluorganisaatioita institutionaalisen toimintaympäristön osana tar-kastelevat tutkimukset eivät yleensä noteeraa riittävästi paikallisia olosuhteita korkeakoulujen kehityksessä. Sen sijaan jotkin näistä tutkimuksista korostavat sitä, kuinka korkeakoulujärjestelmät ovat sisällöiltään ja pyrkimyksiltään häm-mästyttävän samankaltaisia ympäri maailman.474 Ei käy kiistäminen, etteikö keskiajalle juurensa ulottaneella länsimaisella yliopistolla olisi pitkäkestoisia universaaleja ja ylirajaisia piirteitä.475 Niin ikään on selvää, että toisen maail-mansodan jälkeen syntyneiden kansallisten korkeakoulujärjestelmien sisäl-lä ja niiden välilsisäl-lä oli ja on yhä paljon samankaltaisuutta niin muotojen kuin käyttäytymisen suhteen.476 Korkeakoulut ovat olleet osa hyvinvointivaltion
ra-473 Ks. esim. Autio 1993; Autio 1997; Kivinen et al. 1993; Eskola 2002; Heikkinen & Tiihonen 2010; Jalava 2012; vrt. Meyer et al. 2007.
474 Riddle 1989; Meyer et al. 1997; Altbach 1998; Meyer et al. 2007.
475 Rothblatt & Wittrock 1993; Olsen 2007.
476 Rüegg 2011.
kentamista ja sitä haastamaan noussutta kilpailuvaltiokehitystä. Tähän asetel-maan liittyy kuitenkin tutkimukseni kannalta katsottuna merkittävä ongelma.
Samankaltaistumisen korostaminen ei nimittäin tavoita niitä enemmän tai vä-hemmän jännitteisiä neuvotteluita, jotka aina väistämättä edeltävät (mahdollista) samankaltaistumista.
Olen halunnut korostaa yksilöiden, ryhmittymien ja yksittäisten korkeakoulu-jen toimintapyrkimyksiä hylkäämättä kuitenkaan korkeakoulun ulkopuolisten rakenteiden ja instituutioiden (toimintaympäristön) ohjaavaa voimaa. Toisin sa-noen, vaikka rakenteet ja instituutiot sääntelevät, ne myös mahdollistavat toi-mintaa. Olenkin työssäni päätynyt niin kutsuttuun strategis-relationaaliseen näkökulmaan477, joka pyrkii antamaan selityksen jatkuvasti käynnissä olevalle toimijoiden ja institutionaalisen ympäristön (rakenteiden) väliselle vuorovaiku-tukselle. Näin ollen olen tutkimustulosteni perusteella valmis näkemään niin valtion kuin siihen vahvasti kietoutuneet korkeakoulut neutraalin ja yhtenäisen instituution sijasta aika- ja paikkasidonnaisiksi, erilaisten verkostomaisessa ti-lassa käytyjen moniskaalaisten neuvottelujen ja valtakamppailujen tuloksiksi478. Tarkemmin ilmaistuna käsitteellistän korkeakoulut tässä asiayhteydessä histo-riallisesti ja maantieteellisesti kontingenteiksi entiteeteiksi; ne ovat osa moniskaalaista hallinnan rakenteiden sekä taloudellisten ja sosiaalisten sidosten viitekehystä, jolle merki-tyksiä antavat yhtä lailla niin korkeakouluissa työskentelevät tutkijat, opettajat ja hallin-tohenkilökunnan edustajat kuin ulkoisten (ml. alueellisten) sidosryhmien edustajat.
Tämän suhteellista toimintavapautta korostavan näkemyksen tekee mieles-täni mahdolliseksi modernissa yhteiskunnassa jo pitkään vallinnut eri tavoin skaalautuneiden logiikoiden pluralismi, monilukuisuus. Valtiot, organisaatiot ja ryhmittymät eivät ole koskaan täysin vakiintuneita vaan ne ovat aina alttii-ta kilpaileville näkemyksille ja toiminalttii-taa ohjaaville logiikoille. Tässä mielessä logiikoiden monilukuisuus kertoo ennen kaikkea eräänlaisesta ”mahdollisuuk-sien ylijäämästä”479. Skalaaristen logiikoiden kirjo tarjoaa viitekehyksen, jon-ka puitteissa toimijat jäsentävät näkemyksiänsä ja toimintaansa sekä yrittävät skaalatyön kautta muokata vallitsevia tila- ja aikakäsityksiä. Tässä väitöskirjassa haluan korostaa ranskalaisen toiminnan sosiologian tavoin neuvottelujen ja kiistojen arkipäiväisyyttä – ne ovat kaikkea muuta kuin satunnaisia ilmiöitä480. Erityisesti korkeakoulujen kaltaisissa monimutkaisissa organisaatioissa käy-dään usein kamppailua toimintaa ohjaavien logiikoiden määrästä ja niiden hie-rarkkisesta suhteesta.
Kuviossa 2 on pelkistetyllä tavalla esitetty se vuorovaikutteinen prosessi, jossa verkostomaisesti järjestäytyneet ulkoisten sidosryhmien edustajat pyrki-vät vaikuttamaan tarkastelemieni korkeakoulujen skalaarisiin logiikkoihin ja niiden säätelemiin toiminnan painopisteisiin. Vastaavasti korkeakoulut pyrkivät osaltaan vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa vallinneisiin logiikkoihin ja näkemyksiin yhteiskunnan ja valtion tilallisesta ja skalaarisesta järjestyksestä.
477 Emirbayer 1997; Jessop 2001.
478 Ks. myös Moisio 2012, 33.
479 Jessop 2001, 1230; Ahlqvist 2013, 93.
480 Boltanski & Thévenot 2006; Cloutier & Langley 2013, 367.
Kuvio havainnollistaa ennen kaikkea sen, että korkeakoulun sisällä käytävät neuvottelut eli skaalatyö joidenkin logiikoiden puolesta ja joitain toisia vastaan ei ollut mikään suoraviivainen prosessi, vaan saattoi ajallisesta ja paikallisesta kontekstista riippuen saada mitä erilaisempia ilmenemismuotoja.
Mikäli korkeakoulun logiikat olivat linjassa ulkoisessa toimintaympäristössä vallitsevien logiikoiden kanssa, korkeakoulun logiikat toimivat yhteiskunnassa vallitsevan tilallisen järjestyksen vahvistajina. Ne olivat toisin sanoen osaltaan reinstitutionalisoimassa vallitsevaa tilannetta tai hegemoniaa. Mikäli nämä lo-giikat ajautuivat keskinäiseen ristiriitaan, seurauksena olivat korkeakoulun sisällä käydyt neuvottelut ja valtakamppailut siitä, kuinka vastata ulkoa päin tulevaan paineeseen. Nämä neuvottelut saattoivat edetä nopeasti ja kivuttomasti päätökseen, jossa korkeakoulu ryhtyi kollektiivisesti muokkaamaan logiikoitan-sa ja niiden välistä hierarkiaa soveltumaan mahdollisimman hyvin vallitsevaan sosiaalis-tilalliseen järjestykseen.
Neuvottelut saattoivat kuitenkin myös pitkittyä ja muuttua monimutkaisem-miksi. Tällöin korkeakoulun eri toimijoiden piirissä täytyi päättää, koettiinko olemassa ollut logiikoiden välinen ristiriita ongelmaksi vai ei. Mikäli neuvotte-luissa päädyttiin ratkaisuun, että ristiriita ei ole ongelma ja riittävä syy muuttaa korkeakoulussa vallitsevia logiikoita, tällöin korkeakoulu ryhtyi horjuttamaan (deinstitutionalisoimaan) vallinnutta sosiaalis-tilallista järjestystä ja tuomaan sen tilalle uutta näkemystä toivottavasta kehityssuunnasta. En väitä, että yk-sittäinen korkeakoulu olisi pystynyt rikkomaan hegemonista asetelmaa yhteis-kunnassa. Tulkintani mukaan horjutuspyrkimykset saattoivat kuitenkin kantaa hedelmää, jos riittävän suuri määrä muita samanmielisiä yhteiskunnallisia toi-mijoita kykeni ikään kuin liittoutumaan keskenään ja kasvattamaan vallinnee-seen hegemoniaan kohdistettua institutionaalista painetta.
Tilanteessa, jossa korkeakoulun ja yhteiskunnan välillä vallinnut logiikoi-den välinen ristiriita koettiin ongelmaksi, neuvottelut jatkuivat ja ne saattoivat johtaa vähintäänkin kahdenlaiseen lopputulokseen. Ensinnäkin neuvottelut saattoivat johtaa tilanteeseen, jossa korkeakoulu päätti toden teolla muokata logiikoitaan ja/tai niiden välistä hierarkiaa. Toinen varteenotettava vaihtoehto oli se, että korkeakoulu teki myönnytyksiä, mutta pyrki kaikin keinoin suojaa-maan akateemista ydintään481 sekä vallitsevaa logiikoiden välistä tasapainoa.
Se saattoi tällöin turvautua erinäisiin symbolisiin käytäntöihin, jotka erotettiin tärkeimmiksi mielletyistä ydintoiminnoista ja asetettiin siten selkeästi sekun-daariseen asemaan organisaation sisällä. Tällaisia toimenpiteitä kutsun tässä yhteydessä ”seremonialliseksi myöntyväisyydeksi”482. Huomion arvoista on se, että korkeakoulun sisältä saattoi löytyä yksiköitä ja toimijoita, joista osa tuki val-litsevaa tilannetta ja osa pyrki samaan aikaan horjuttamaan sitä jonkin uuden sosiaalis-tilallisen järjestyksen nimissä.
481 Olsen 2007, 27; Pinheiro et al. 2012b, 24.
482 Pfeffer 1983.
Kuvio 2. Korkeakoulun ja toimintaympäristön skalaaristen logiikoiden välinen dynamiikka
Lähde: sovellettu teoksesta Thornton et al. 2012, 136.
Kaiken kaikkiaan strategis-relationaalisen näkökulman yhdistäminen verkos-tolliseen tarkastelutapaan on mielestäni osoittautunut tässä tutkimuksessa hyö-dylliseksi. Sen kautta on mahdollista rikkoa tarkkarajaisiin tasoihin perustuva käsitys yhteiskuntajärjestelmästä. Esimerkiksi kansallista korkeakoulupolitiik-kaa ei tehdä vain kansalliselta tasolta käsin. Tässä tutkimuksessa en ole jaotellut erikseen ylhäällä kenttätasolla tapahtuvia makroprosesseja ja alhaalla ruohon-juuritasolla tapahtuvia mikroprosesseja, vaan hahmotan sosiaalisen vuorovai-kutuksen tapahtuvan verkostomaisessa tilassa. Täten yksittäinen korkeakoulu, jopa tutkija, voi antaa merkityksiä kansallisille ja kansainvälisille poliittisille, sosiaalisille ja taloudellisille prosesseille. Vastaavasti ylikansallisista organisaa-tioista käsin voidaan yhtä hyvin tehdä paikallista vahvistavia päätöksiä.
Väitöskirjassani esiin tulleita skaalatyön ilmentymiä ovat niin uudelleens-kaalaus, skaalahyppy kuin skaalapuhekin, joiden kautta toimijat voivat joko luoda, tukea tai horjuttaa erinäköisiä instituutioita, kuten valtioita, alueita, markkinoita ja yrityksiä. Näin ollen skaalatyöllä voi olla samanaikaisesti niin paikallisia, kansallisia, kansainvälisiä tai globaaleja ulottuvuuksia, mikä rikkoo käsityksen skaalasta analyysin tasona ja tekee siitä analyysini kannalta hedel-mällisemmän toiminnan kategorian483. Tähän liittyen eräät tutkijat ovat
esit-483 Mansfield 2005; Kaiser & Nikiforova 2008; Moore 2008; Vainikka 2014.
Neuvottelut
Koetaanko ristiriita ongelmaksi? Korkeakoulun logiikoiden reinstitutionalisointi Neuvottelut ja päätöksenteko
Kollektiivinen muutospäätös
Neuvottelut Koetaanko ristiriita
Kuvio 2. Korkeakoulun ja toimintaympäristön skalaaristen logiikoiden välinen dynamiikka
Lähde: sovellettu teoksesta Thornton et al. 2012, 136.
Kaiken kaikkiaan strategis-relationaalisen näkökulman yhdistäminen verkos-tolliseen tarkastelutapaan on mielestäni osoittautunut tässä tutkimuksessa hyö-dylliseksi. Sen kautta on mahdollista rikkoa tarkkarajaisiin tasoihin perustuva käsitys yhteiskuntajärjestelmästä. Esimerkiksi kansallista korkeakoulupolitiik-kaa ei tehdä vain kansalliselta tasolta käsin. Tässä tutkimuksessa en ole jaotellut erikseen ylhäällä kenttätasolla tapahtuvia makroprosesseja ja alhaalla ruohon-juuritasolla tapahtuvia mikroprosesseja, vaan hahmotan sosiaalisen vuorovai-kutuksen tapahtuvan verkostomaisessa tilassa. Täten yksittäinen korkeakoulu, jopa tutkija, voi antaa merkityksiä kansallisille ja kansainvälisille poliittisille, sosiaalisille ja taloudellisille prosesseille. Vastaavasti ylikansallisista organisaa-tioista käsin voidaan yhtä hyvin tehdä paikallista vahvistavia päätöksiä.
Väitöskirjassani esiin tulleita skaalatyön ilmentymiä ovat niin uudelleens-kaalaus, skaalahyppy kuin skaalapuhekin, joiden kautta toimijat voivat joko luoda, tukea tai horjuttaa erinäköisiä instituutioita, kuten valtioita, alueita, markkinoita ja yrityksiä. Näin ollen skaalatyöllä voi olla samanaikaisesti niin paikallisia, kansallisia, kansainvälisiä tai globaaleja ulottuvuuksia, mikä rikkoo käsityksen skaalasta analyysin tasona ja tekee siitä analyysini kannalta hedel-mällisemmän toiminnan kategorian483. Tähän liittyen eräät tutkijat ovat
esit-483 Mansfield 2005; Kaiser & Nikiforova 2008; Moore 2008; Vainikka 2014.
Neuvottelut
Koetaanko ristiriita ongelmaksi? Korkeakoulun logiikoiden reinstitutionalisointi Neuvottelut ja päätöksenteko
Kollektiivinen muutospäätös
Kyllä Ei täneet, että ilmiöiden moniskaalaisten aspektien tullessa näkyväksi meidän ei
enää tarvitse korostaa mitään skalaarista ulottuvuutta toisen kustannuksella484. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin antavat viitteitä siitä, että huolimatta il-miöiden skalaarisesta moniulotteisuudesta jotkin toimijat saattavat korostaa tie-tyllä lailla skaalautuneiden prosessien merkitystä tavalla, joka sotii toisella tapaa skaalautuneita prosesseja vastaan. Tällainen hierarkkisoiva käyttäytyminen ei ole automaatio, mutta se on usein keskeinen osa epäsymmetrisiin valtasuhteisiin nojaavia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja, kuten korkeakoulun aluesuhtei-den tai valtiotilan (uudelleen)tuottamista.
Toisaalta strategis-relationaalisen tarkastelutavan yhdistäminen verkostonä-kökulmaan antaa mahdollisuuden keskittyä relationaaliseen kontekstiin ja ku-vata rakenteiden ohjaavaa vaikutusta tavalla, joka ottaa huomioon useat samaan aikaan vallitsevat ristiriitaiset toimintaa rajaavat ja mahdollistavat käsitykset ja voimat (logiikat). Huolimatta normi- ja resurssiriippuvuudesta valtiovaltaan (ministeriöihin) nähden tarkastelemillani korkeakouluilla oli sidoksia myös lu-kuisiin muihin keskeisiin toimijoihin, joilla jokaisella oli omat intressinsä, odo-tuksensa ja vaatimuksensa korkeakoulua kohtaan. Näin ollen verkostot, joihin korkeakoulut olivat sijoittuneina, koostuivat monen tyyppisistä käyttäytymiseen vaikuttaneista suhteista.
Olen käyttänyt ”institutionaalisen tiheyden” käsitettä kuvaamaan sitä ulkoi-sen sidosryhmäverkoston paineen volyymia, joka kohdistui korkeakouluihin.485 Korkea institutionaalinen tiheys tarkoitti sidosryhmäverkoston jäsenten kesken jaettua käsitystä siitä, millainen korkeakoulun tulisi olla ja miten sen tulisi käyt-täytyä. Jakaessaan samankaltaiset arvot ja näkemykset korkeakoulun ja yhteis-kunnan kehityssuunnasta verkoston jäsenet harjoittivat yhtenevää skaalapuhet-ta ja kasvattivat institutionaalisskaalapuhet-ta tiheyttä. Jaettuihin näkemyksiin perustuvien heikkojen sidosten ohella tiheyden kasvu edellytti kuitenkin myös suoriin kon-takteihin perustuvia vahvoja sidoksia, tarkemmin sanottuna kommunikaatiota ja toiminnan koordinointia verkoston jäsenten välillä486. Mikäli he onnistuivat tässä, relationaalinen verkosto toimi elementtinä, jonka kautta vahvan aseman saaneet arvot ja logiikat kohdistettiin korkeakouluun487. Kuten tässä tutkimuk-sessa on käynyt ilmi, korkea institutionaalinen tiheys pakotti korkeakoulut aina-kin jollain tavoin mukautumaan rakenteellisiin ja institutionaalisiin paineisiin.
Toisaalta olen pyrkinyt osoittamaan sen, että arvot, katsomukset ja logiikat eivät siirtyneet sellaisenaan korkeakouluihin, vaan korkeakoulut ikään kuin käänsi-vät tai tulkitsivat ne soveltumaan parhaalla mahdollisella tavalla omiin konteks-teihinsa ja tarkoitusperiinsä488.
Nostan esiin erityisesti alueelliset ja paikalliset toimijat korkeakoulujen – ja vähintään epäsuorasti myös valtiotilan – kehitykseen vaikuttavina tekijöinä.
Olemalla osa institutionaalisesti tiheää verkostoa alueelliset ja paikalliset
sidos-484 Ks. esim. Mansfield 2005, 471.
485 Ks. myös Rowley 1997.
486 Granovetter 1973; Rowley 1997.
487 Meyer & Rowan 1977; Oliver 1991.
488 Czarniawska & Sevón 1996; Boxenbaum & Strandgaard Pedersen 2009.
ryhmät kykenivät jättämään oman jälkensä korkeakoulujen rakenteeseen ja pys-tyivät omalta osaltaan osallistumaan instituutioiden luomiseen, ylläpitämiseen tai horjuttamiseen. Näin ollen haastan eräiden korkeakoulujen toimintaympäris-tön ohjausvaikutuksiin perehtyneiden tutkijoiden väitteet siitä, etteivät paikalli-set olosuhteet vaikuta merkittävällä tavalla paikallisiin organisaatioihin, kuten korkeakouluihin489.
Tosin mikäli verkosto, jossa alueelliset ja paikalliset sidosryhmät ovat mu-kana, jäi institutionaaliselta tiheydeltään vaillinaiseksi, korkeakoulut kykeni-vät helpommin olemaan suhteellisen itsenäisiä, omiin päämääriin tähdänneitä toimijoita. Lappeenrannan kohdalla näin kävi erityisesti 1970-luvulla, jolloin sidosryhmät eivät löytäneet toisiaan, niiden välinen kommunikaatio takkusi ja ne eivät kyenneet kohdistamaan jaettuja odotuksia ja vaatimuksia korkeakou-lua kohtaan. Joensuun tapauksessa institutionaalinen tiheys väheni puolestaan 1980-luvun aikana, jolloin pohjoiskarjalaisia yhdistänyt spatiaalinen keynesiläi-syys menetti asemiaan uudelle kaupunkiseutujen kilpailukykyä painottaneelle poliittiselle suuntaukselle, mikä kasvatti erityisesti Joensuun ja sitä ympäröivän maaseudun välistä kuilua. Mikäli alueelliset ja paikalliset toimijat eivät kyen-neet verkottumaan ylipaikallisesti tai harjoittamaan ”skaalahyppelyä”, niillä ei ollut käytännössä mahdollisuuksia vaikuttaa korkeakoulujen rakenteelliseen muotoon ja kehitykseen.
Haluan aivan lopuksi korostaa, ettei korkeakoulujen rakenteelliseen muo-toon vaikuttaminen tarkoittanut sitä, että niiden opetus- ja tutkimustoiminta olisi väistämättä skaalautunut alueellisten sidosryhmien toivomaan suuntaan.
Esimerkiksi Lappeenrannassa alueellisella paineella oli vaikutusta siihen, että tietojenkäsittelytieteet ja kauppatieteet perustettiin korkeakouluun uusina tie-teenaloina. Näiden tieteenalojen edustajien toiminta ei kuitenkaan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa ollut niin alueellista tai paikallista kuin Etelä-Karjalassa oli alun perin toivottu. Tulkitsen tämän merkiksi korkeakouluissa työskennelleen akateemisen henkilöstön kyvystä suojella akateemisen profes-sion logiikkaa eli tutkinto-ohjelmia ja pitkäkestoista tutkimusta ”ulkopuolelta tulevalta uhkalta”. Tässä mielessä tarkastelemani korkeakoulut olivat saman-aikaisesti sekä avoimia, ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa olleita systee-mejä että toiminnallisesti suhteellisen autonomisia entiteettejä490. Korkeakoulut yhtäältä tuottivat jatkuvasti itseään suhteessa yhteiskuntaan, mutta toisaalta turvasivat opetukseen ja tutkimukseen nojaavaa perimmäistä ideaansa sekä ar-vokkaiksi kokemiansa skalaarisia logiikoita, joilla oli myös omat valtiotilaan hei-jastuvat seurannaisvaikutuksensa. Ne olivat siis ajasta ja paikasta riippuen joko proaktiivisia, sopeutuvaisia tai vastarintaa harjoittavia toimijoita.
489 Ks. esim. Meyer et al. 2007, 190.
490 Olsen 2007, 28.
Lähteet
arkistolähteet
JOENSUUN YLIOPISTON ARKISTO (ITä-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU JA KUOPIO) Hallintokollegion ja hallituksen pöytäkirjat 1969–1994
Rehtorin asiat 1971–1986 Lehtileikkeet 1975–1994
Matematiikan ja fysiikan osaston osastoneuvoston pöytäkirjat 1975–1983 Kemian ja biotieteiden osaston osastoneuvoston pöytäkirjat 1975–1983
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat 1984–1994 Historian, maantieteen ja muiden aluetieteiden osaston osastoneuvoston pöytäkirjat
1975–1983
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat 1984–1994 Karjalan tutkimuslaitoksen arkisto 1973–1994
Johtokunnan pöytäkirjat
LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON ARKISTO (LAPPEENRANTA) Hallituksen pöytäkirjat 1969–1994
Kirjeistö 1972–1991 Lehtileikkeet 1969–1994
Energiatekniikan laitoksen/osaston osasto/laitosneuvoston pöytäkirjat 1975–1994 Konetekniikan laitoksen/osaston osasto/laitosneuvoston pöytäkirjat 1975–1994 Tuotantotalouden laitoksen/osaston osasto/laitosneuvoston pöytäkirjat 1975–1994 JOENSUUN MAAKUNTA-ARKISTO (JOENSUU)
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ry:n arkisto Pöytäkirjat 1960–1965, 1970–1993 Puheet ja esitelmät 1960–1987 Muistiot 1963–1993
Lähetettyjen kirjeiden toisteet 1963–1993 Saapuneet asiakirjat 1961–1993
Lehtileikkeet 1960–1988
Pohjois-Karjalan kauppakamarin arkisto
Hallituksen ja valiokuntien pöytäkirjat 1965–1987 Vuosikertomukset 1981–1987
Lähetetyt kirjeet 1963–1985 Toimintasuunnitelmat 1963–1988 Saapuneet asiakirjat 1964–1986
Kauppakamarin järjestämiin tilaisuuksiin liittyvät asiakirjat 1954–1984 Heikki Kirkisen arkisto
Puheet, esitelmät, esitelmäreferaatit Rehtorin toimeen liittyvät asiakirjat
MIKKELIN MAAKUNTA-ARKISTO (MIKKELI) Etelä-Karjalan maakuntaliitto ry:n arkisto Hallituksen pöytäkirjat liitteineen 1955–1989 Kymenlaakson maakuntaliitto ry:n arkisto Hallitusten kokousten pöytäkirjoja 1976–1987
JOENSUUN KAUPUNGIN KESKUSARKISTO (JOENSUU) Joensuun kaupunginhallitus ja -valtuusto
Kaupunginhallituksen pöytäkirjat (hajavuosia vuosilta 1960–1994) Kaupunginvaltuuston pöytäkirjat (hajavuosia vuosilta 1960–1994) LAPPEENRANNAN KAUPUNGINARKOSTO (LAPPEENRANTA) Etelä-Karjalan maakuntaliitto ry:n arkisto
Lehtileikkeet 1954–1966
Etelä-Karjalan ydinalueneuvottelukunnan arkisto Pöytäkirjat 1973–1996
Suunnitelmat, tutkimukset 1973–1985 Itä-Suomen korkeakouluvaltuuskunta Asiakirjat 1962–1967
Kirjetoisteet 1963–1965
Toimintakertomukset 1962–1967 Saapuneet kirjeet 1962–65 Jarmo Kölhin arkisto
Puheet 1972–1992
Esitelmät, muistiot ym. 1966–1992
Kirjetoisteet liitteineen ym. 1966–1992 Lappeenrannan kaupunginhallitus ja -valtuusto
Kaupunginhallituksen pöytäkirjat (hajavuosia vuosilta 1960–1994) Kaupunginvaltuuston pöytäkirjat (hajavuosia vuosilta 1960–1994)
Viipurin taloudellinen korkeakouluseura ry:n arkisto
Hallitusten, vuosikokousten ja työvaliokuntien pöytäkirjat 1959–1989 Lähetettyjen asiakirjojen toisteet 1967–1970
Saapuneet asiakirjat 1960–1981
ETELä-KARJALAN KAUPPAKAMARIN ARKISTO (LAPPEENRANTA) Pöytäkirjat 1960–1974, 1986
Kokouspöytäkirjat, hallitus, johtokunta, puheenjohtajisto 1974–1984 Valiokuntien pöytäkirjat 1974–1983
Lähteneet kirjeet 1987
Etelä-Karjalan kauppakamari, Tiedotuksia 1977–1990 Vuosikertomukset 1968–1989
lehdet
Etelä-Saimaa 1955, 1962–1965, 1978, 1980, 1983–1984, 1986, 1988–1989, 1991 Helsingin Sanomat 1963, 1965, 1986, 1992
Karjala 1962–1963, 1965
Karjalainen 1975, 1977, 1982–1985, 1987 Karjalan Maa 1982, 1986–1987, 1989 Kauppalehti 1973
Korkeakoulutieto 1981 Maakansa 1963, 1965
Sanansaattaja: Joensuun yliopiston tiedotuslehti 1987 Savo 1965
Savon Sanomat 1964 Uusi Suomi 1980, 1984–1985 Vaasa 1959
Painetut lähteet
KOMITEANMIETINNÖT, KEHITTäMISSUUNNITELMAT JA TYÖRYHMäMUISTIOT Komiteanmietintö (1961): Itä-Suomen kulttuurikomitean mietintö, Helsinki.
Komiteanmietintö (1962): Kauppakorkeakoulukomitean mietintö, Helsinki.
Komiteanmietintö (1972): Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädännön tarkistamistyö-ryhmän mietintö, Helsinki.
Komiteanmietintö (1976): Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädännön tarkistamistyö-ryhmä 1976:n mietintö, Helsinki.
Komiteanmietintö (1979): Itä-Suomen korkeakoulutustoimikunnan mietintö, Helsinki.
Komiteanmietintö (1980): Teknologiakomitean mietintö, Helsinki.
Komiteanmietintö (1981): KTM-81-komitean mietintö, Helsinki.
Komiteanmietintö (1988): Kymi-neuvottelukunnan mietintö, Helsinki.
Kymen lääninhallitus (1981): Kymen läänin teollisuuspoliittinen ohjelma, Kouvola.
Kymen lääninhallitus (1990): Koulutuksen kehittämissuunnitelma 1991–1996, Kouvola.
Opetusministeriö (1988): Ylioppilassumatyöryhmän muistio, Helsinki.
Pohjois-Karjalan lääninhallitus (1977): Pohjois-Karjalan läänin alustava alueellinen kehit-tämissuunnitelma, Joensuu.
Pohjois-Karjalan lääninhallitus (1985): Pohjois-Karjalaa kehittämään: läänin tavoitesuun-nitelma vuosille 1985–2000, Joensuu.
KORKEAKOULULAITOKSEN KEHITTäMISSUUNNITELMAT
KLKS (1970): Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma 1970–1972 (Liitteenä hallituk-sen esityksessä eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1970).
KLKS (1976): Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma 1976–1978 (Liitteenä hallituk-sen esityksessä eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1976).
KLKS (1979): Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma 1979–1986. Opetusministeriö, Helsinki.
KLKS (1983): Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma 1983–1986. Opetusministeriö, Helsinki.
KLKS (1987): Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille 1987–1992.
Opetusministeriö, Helsinki.
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu:
Toiminta- ja taloussuunnitelma 1975–1979 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1980–1984 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1986–1990 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1988–1992 Joensuun yliopisto:
Toiminta- ja taloussuunnitelma 1977–1981 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1980–1984 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1986–1990 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1988–1992
LAINSäädäNTÖ
Korkeakoululaitoksen kehittämislaki vuosiksi 1967–1981 (228/1966) Laki korkeakoululaitoksen kehittämisestä 31.12.1986 (1052/1986)
sähköiset lähteet
http://www.kansallisbiografia.fi/ (Luettu 12.2.2016)
http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitusohjelmat (Luettu 12.2.2016)
haastattelut
Elina Makkosen, Armi Liinamaan ja Sirpa Saastamoisen Muistin mukaan: Joensuun yliopiston suullinen historia -teosta varten tekemät haastattelut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Joensuun perinnearkisto
JpaN 183.2001 (Armi Liinamaa) 19.4.2001, Liperi JpaN 203.2001 (Sirpa Saastamoinen) 10.5.2001, Joensuu
Mikko A. Salo, JpaN 201–202.2001 (Sirpa Saastamoinen) 8.5.2001, Joensuu Pirkkoliisa Ahponen, JpaN 225.2001 (Armi Liinamaa) 28.5.2001, Joensuu Ari Antikainen, JpaN 231.1001 (Elina Makkonen) 30.5.2001, Joensuu Pertti Rannikko, JpaN 237.2001 (Armi Liinamaa) 31.5.2001, Joensuu Heikki Eskelinen, JpaN 254.2001 (Armi Liinamaa) 8.6.2001, Joensuu Pertti Ketolainen, JpaN 255.2001 (Sirpa Saastamoinen) 11.6.2001, Joensuu Seppo Knuuttila, JpaN 259–260.2001 (Sirpa Saastamoinen) 12.6.2001, Joensuu Osmo Kuivalainen, JpaN 271.2001 (Elina Makkonen) 15.6.2001, Joensuu Timo Jääskeläinen, JpaN 214.2001 (Sirpa Saastamoinen) 16.5.2001, Joensuu Jukka Oksa, JpaN 270–271.2001 (Elina Makkonen) 14.6.2001, Joensuu
Arto Nevalan Uudisraivaaja: Joensuun yliopiston 40-vuotishistoria -teosta varten tekemät haastattelut
Heikki Kirkinen 27.3.2006 Matti Halonen 25.1.2006 Pentti Mälkönen 19.12.2008 Paavo Pelkonen 4.2.2009 Seppo Kiiskinen 16.1.2006
Mikko Kohvakan tekemät haastattelut Arto Oikkonen 5.2.2009, Lappeenranta Erkki Mennola 11.5.2009, Lappeenranta Esa Marttila 22.1.2009, Lappeenranta
Heikki Eskelinen 27.5.2014, Joensuu (puhelinhaastattelu) Ilkka Snellman 22.5.2009, Lappeenranta (sähköpostihaastattelu) Jaakko Itälä 20.5.2009, Helsinki (puhelinhaastattelu)
Jaakko Larjola 16.2.2009, Lappeenranta
Juha Pyrhönen 6.2.2009, Lappeenranta Juhani Jaakkola 7.5.2008, Lappeenranta Jukka Martikainen 13.2.2009, Lappeenranta Kalevi Kyläheiko 20.1.2009, Lappeenranta Lea Hirvonen 30.5.2013, Lappeenranta Markku Linna 20.5.2009 (puhelinhaastattelu) Markku Lukka 28.10.2008, Lappeenranta Markku Tuominen 22.1.2009, Lappeenranta
Pekka Tarjanne 23.6.2009, Helsinki (tiedonanto puhelimitse) Pertti Rannikko 27.5.2014, Kiihtelysvaara (puhelinhaastattelu) Pertti Sarkomaa 27.1.2009, Lappeenranta
Perttu Vartiainen 31.5.2013, Joensuu Seppo Surakka 1.10.2012, Joensuu
Tapani Pakkanen 22.8.2013, Joensuu (puhelinhaastattelu) Teemu Aho 12.5.2009, Lappeenranta
Timo Pirttilä 19.12.2014, Lappeenranta
kirJallisuus
Abbott, Andrew (2001): Time matters: on theory and method. University of Chicago Press, Chicago.
Abrams, Philip (1982): Historical Sociology. Cornell University Press, New York.
Addie, Jean-Paul d., Keil, Roger & Olds, Kris (2015): Beyond Town and Gown: Universities, Territoriality and the Mobilization of New Urban Structures in Canada. Territory, Politics. Governance 3 (1), 27–50.
Agnew, John (1993): Representing space: space, scale and culture in social science.
Teoksessa: James, duncan and Ley, david (eds.): Place/culture/representation, 251–271. Routledge, London.
Ahlbäck, Anders & Hollsten, Laura (2015): Changing the narratives of university history.
Kasvatus & Aika 9 (3), 104–116.
Ahlqvist, Toni (2013): Engineering Spatial Fixes: Relational Spatial Practices, Strategic-topological Approach and the Construction of a Finnish Science-Technology district. Geografiska Annaler B 95 (1), 89–109.
Ahlqvist, Toni & Moisio, Sami (2014): Neoliberalisation in a Nordic State: From Cartel Polity towards a Corporate Polity in Finland. New Political Economy 19 (1), 21–55.
Ahola, Sakari (1995): Eliitin yliopistosta massojen korkeakoulutukseen. Korkeakoulutuksen muuttuva asema yhteiskunnallisen valikoinnin järjestelmänä. Turun yliopisto, Turku.
Ahola, Sakari & Hoffman, david M. (eds.) (2012): Higher Education Research in Finland.
Emerging Structures and Contemporary Issues. University of Jyväskylä, Jyväskylä.
Ahonen, Pekka, Laasonen, Pentti & Mannerkoski, Markku (1973): Palvelututkimus.
Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö, Helsinki.
Ahonen, Sirkka (2012): Yleissivistävä koulutus hyvinvointiyhteiskunnassa. Teoksessa:
Kettunen, Pauli & Simola, Hannu (toim.): Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle, 144–175. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Ahtiainen, Pekka & Tervonen, Jukka (1996): Menneisyyden tutkijat ja menneisyyden var-tijat. Suomen historiallinen seura, Helsinki.
Ahvenainen, Jorma (1992): Enso-Gutzeit Oy 1872–1992 II vuodet 1924–1992. Gummerus, Jyväskylä.
Alajoutsijärvi, Kimmo, Kettunen, Kerttu & Tikkanen, Henrikki (2012): Institutional evo-lution of business schools in Finland 1909–2009. Management & Organizational History 7 (4), 337–367.
Alapuro, Risto (1994): Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890–1933. Hanki ja Jää, Helsinki.
Alapuro, Risto (2010): Sosiologia, historia ja paikallishistoria. Teoksessa: Ahtiainen, Pekka, Tervonen, Jukka & Teräs, Kari (toim.): Kaikella on paikkansa. Uuden paikallishis-torian suuntaviivoja, 149–162. Vastapaino, Tampere.
Alasuutari, Pertti (2006): Suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen: miten muutos oli ideolo-gisesti mahdollinen? Teoksessa: Heiskala, Risto & Luhtakallio, Eeva (toim.): Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta?, 43–64. Gaudeamus, Helsinki.
Alber, Jens (1988): Is there a crisis of the welfare state? Cross-national evidence from Europe, North America, and Japan. European Sociological Review 4 (3), 181–207.
Albert, Stuart & Whetten, david A. (1985): Organizational identity. Teoksessa: Cummings, Larry L & Staw, Barry M. (eds.): Research in organizational behavior. An annual series of analytical essays and critical reviews 7, 263–295. JAI Press, Greenwich CT.
Alexander, Victoria d. (1996): Pictures at an Exhibition: Conflicting Pressures in Museums and the display of Art. American Journal of Sociology 101 (4), 797–839.
Allardt, Erik (1983): Sosiologia I. WSOY, Porvoo.
Allardt, Erik (1990): Tieteen ja korkeakoululaitoksen kehitys keskeiseksi yhteiskun-nalliseksi laitokseksi. Teoksessa: Riihinen, Olavi (toim.): Suomi 2017, 615–633.
Gummerus, Jyväskylä.
Allen, Michael (1988): The goals of universities. Open University Press, Milton Keynes.
Allen, John, Massey, doreen & Cochrane, Allen (1998): Rethinking the Region. Routledge, London.
Allen, John & Cochrane, Allan (2007): Beyond the territorial fix: Regional assemblages, politics and power. Regional Studies 41 (9), 1161–1175.
Altbach, Philip G. (1998): Comparative Higher Education: Knowledge, the University, and development. Ablex Publishing, Greenwich CT.
Alvesson, Mats (1993): Organizations as rhetoric: Knowledge intensive firms and the struggle with ambiguity. Journal of Management Studies 30 (6), 997–1015.
Alvesson, Mats & Sköldberg, Kaj (2000): Reflexive methodology: new vistas for qualitative
Alvesson, Mats & Sköldberg, Kaj (2000): Reflexive methodology: new vistas for qualitative