Jälkikäteinen kohtuuttomuus ja ennakoimaton olosuhteiden muutosolosuhteiden muutos

Suomen sopimusoikeudessa jälkikäteisellä kohtuuttomuu-della tarkoitetaan sitä, että sopimuksenteon jälkeen tapah-tuneiden odottamattomien olosuhteiden muutosten vuoksi sopimusehdon soveltaminen johtaa toisen osapuolen kan-nalta kohtuuttomaan lopputulokseen⁵⁹². Sopimusehto on saattanut alun perin olla täysin kohtuullinen, mutta

olosuh-591 Katso Ben-Shahar (2007), 6–7.

592 Hemmo (2003b), 54.

teiden muutos on johtanut siihen, että ehto on muuttunut kohtuuttomaksi. Toisaalta ehdon kohtuullisuus on saattanut olla kyseenalaista jo sopimusta solmittaessa, minkä vuoksi sopimusta on pyritty tasapainottamaan sopimuksen muiden ehtojen avulla, mutta muuttuneiden olosuhteiden vuoksi eh-don kohtuuttomuus on vain korostunut ja johtanut sopimuk-sen sisällön epätasapainoon.⁵⁹³

Jälkikäteisen kohtuuttomuuden toteaminen edellyttää sitä, että vaikka ehto olisi ollut sopimuksen solmimishetkellä koh-tuullinen, johtaa ehdon soveltaminen sopimuksen voimaan-panohetkellä toisen osapuolen kannalta kohtuuttomaan lop-putulokseen yllättävien olosuhteen muutosten vuoksi. Tällöin sovitteluperusteena voidaan pitää sitä, että muutoin ”… ennal-ta arvaamattomalla ennal-tavalla muuttuneissa olosuhteissa anneennal-taan sopimuksen ehtoja sanatarkasti noudattamalla odottamattomia etuja yhdelle osapuolelle toisen kustannuksella.”⁵⁹⁴ Jälkikäteinen kohtuuttomuus tulee useimmiten kysymykseen pitkäkes-toisten sopimusten kohdalla, sillä tällöin olosuhteet saattavat muuttua toisenlaisiksi, kuin osapuolet saattoivat sopimusta solmittaessa ennakoida. Tällöin saattaa olla tarve sovitella sopimusta myös sen osapuolen hyväksi, jolla oli sopimusta solmittaessa vahvempi neuvotteluasema⁵⁹⁵.

Oikeuskirjallisuudessa on pohdittu sitä, millaisia olo-suhteiden muutosten tulisi olla, jotta ne olisivat sovittelua puoltavia. Ensinnäkin olosuhteiden muutosten tulisi olla ulkoisia eli sellaisia, jotka eivät ole seurauksia sovittelua vaativan osapuolen toimenpiteistä. Toiseksi olosuhteiden muutosten tulisi olla odottamattomia siten, ettei osapuoli ole voinut ennakoida muutoksia eikä ottaa niiden mahdol-lisuutta huomioon sopimuksen tekohetkellä. Kolmanneksi olosuhteiden muutosten tulisi olla voittamattomia siten, ettei osapuoli kohtuullisista ponnistuksista ja taloudellisista uh-rauksista huolimatta olisi kyennyt poistamaan niiden hai-tallisia vaikutuksia. ⁵⁹⁶

593 HE 247/1981 vp, 3–4.

594 HE 247/1981 vp, 4.

595 Katso SOU 1974:83, 156.

596 Katso Hemmo (1997), 138–139 sekä uudempi painos Hemmo (2003b), 74–76.

Hemmon (2003b) mukaan sovittelua puoltaville olosuh-teiden muutoksille voidaan siten hakea vertauspohjaa suo-ritusesteopeista ja niiden suoritusvelvollisuudesta vapaut-tavista vaikutuksista. Vaikka osapuolta ei voida vapauttaa suoritusvelvollisuudestaan, voidaan suoritusesteiden kaltai-sia tilanteita pitää oikeustoimen sovittelua puoltavina olo-suhteina.⁵⁹⁷ Sopimuksen sitovuutta lieventävinä seikkoina on ensinnäkin KL 23 §:ssä mainittu liikavaikeus. Sen mu-kaan myyjä saa torjua ostajan luontoissuoritusvaatimuksen, jos on olemassa este, jota myyjä ei voi voittaa tai jos sopi-muksen tekeminen edellyttäisi uhrausta, joka on kohtuuton suhteessa ostajan suorituksesta saamaan etuun.

Liikavaikeuden taustalla on ajatus siitä, ettei ole järkevää pitää kiinni sopimuksen sitovuudesta tilanteessa, jossa so-pimuksen täyttäminen vaarantaisi myyjäyrityksen olemas-saolon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että myyjä voisi vapautua velvollisuudestaan pelkästään sillä perusteella, että sopimuksen täyttäminen osoittautuisi odotettua vai-keammaksi tai kalliimmaksi. Esimerkiksi myyjän tuoteva-raston tuhoutuminen tulipalossa ei ole ylivoimainen este, jos myyjä pystyy hankkimaan tuotteen ostajalle muualta.

Myyjän uhrauksia sopimuksen täyttämiseksi tulee verrata suhteessa siihen, miten olennainen merkitys myyjän suori-tuksella on ostajalle.⁵⁹⁸

Myyjän kontrollivastuuta koskee puolestaan KL 27.1§.

Sen mukaan myyjä ei ole vastuussa viivästyksestä, jos se johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota myyjän ei voida kohtuudella olettaa voineen ottaa huomioon sopimuksentekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei kohtuudella olisi voinut välttää eikä voit-taa. Tällöin esteeksi riittää lievempi seikka, kuin mihin for-ce majeure -tyyppinen ylivoimainen este viittaa.

Ostajan sopimusvelvollisuutta lieventävästä seikasta on mainittu KL 57 §:ssä. Säännöksen mukaan ostajalla ei ole velvollisuutta korvata viivästyksestä aiheutunutta vahin-koa silloin, kun viivästys johtuu laista, yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytyksestä taikka muusta

samankal-597 Katso Hemmo (2003b), 54–55.

598 Wilhelmsson et al. (2006), 66–68.

taisesta esteestä, jota ostajan ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut voittaa.

Suomen sopimusoikeudessa vallitsevan käsityksen mu-kaan osapuoli ei pääsääntöisesti voi vedota sopimuksen jäl-kikäteiseen kohtuuttomuuteen, jos osapuolten velvollisuuk-sien järkkymiseen johtaneet olosuhteiden muutokset ovat olleet osapuolten ennakoitavissa sopimuksen tekohetkellä⁵⁹⁹. Tätä pääsääntöä voidaan perustella sillä, että jos olosuhtei-den muutokset ovat sopimusosapuolten ennakoitavissa jo so-pimuksen tekohetkellä, voivat osapuolet käyttää sopimusta riskien allokoimismekanismina liittämällä sopimukseen eh-toja siitä, miten riski kunkin mahdollisen olotilan vallitessa tulee osapuolten kesken jakaa. Osapuolet voivat esimerkiksi jakaa riskin puoliksi tai allokoida riskin yksin toisen osa-puolen kannettavaksi. Mikäli osapuolet eivät ole sopineet sopimuksessa etukäteen riskin jakamisesta, ovat osapuolet voineet ottaa sopimukseen uudelleenneuvotteluehdon, jol-loin osapuolet ovat päättäneet jakaa riskin jälkikäteen.⁶⁰⁰

Ennakoimattomuuden vaatimuksesta voidaan kuiten-kin lainsäätäjän mukaan poiketa, jos osapuolella ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin sopimuksen tekeminen toisen osapuolen esittämillä ehdoilla.⁶⁰¹ Tällä viitataan ensinnä-kin siihen, että vastapuoli on voinut olla monopoliasemassa ja toisaalta siihen, että kysymyksessä on ollut välttämättö-myyshyödyke, jonka hankintaa osapuoli ei ole voinut siirtää tuonnemmaksi.

Ennakoimattomuuden vaatimuksesta voitaisiin tinkiä myös suoritusesteoppeja koskevien säännösten sanamuo-don perusteella. Esimerkiksi KL 27 §:ssä puhutaan estees-tä, jota myyjän ei voida kohtuudella olettaa voineen ottaa huomioon sopimuksentekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa. Näin ollen sovittelu jälkikäteisen kohtuuttomuuden perusteella tulisi sallia, jos osapuoli ei ole kohtuudella voinut ottaa sopimusta

599 Katso esim. Wilhelmsson (1995), 109 sekä HE 247/1981 vp, 12

600 Erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa osapuolet voivat varautua olosuhtei-den muutosten varalta sekä liikavaikeus- että uudelleenneuvotteluehdoin. Hemmo (2003b), 30–34.

601 HE 247/1981 vp, 12. Ks. myös KKO:1994:140.

solmittaessa huomioon sopimussuhdetta myöhemmin jär-kyttänyttä olosuhteiden muutosta tai sen seurauksia.

4.3.2 Jälkikäteisen kohtuuttomuuden taloustieteelliset