vaatimuksena
Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä voidaan pitää keskeisimpinä finanssipolitiikan valmistelua ja valtiontalouden kehysmenettelyä koske-vina hyvän hallinnon periaatteina. Euroopan unionissa yleisinä hyvän hallinnon periaat-teina on pidetty avoimuutta, tehokkuutta ja objektiivisuutta.34
Objektiivisuus tarkoittaa finanssipolitiikan valmistelun perustana käytettävien
ennus-32 Ks. esim. ISO- laatustandardit ja sanasto sekä laadun käsitteestä yleensä esim. Pöysti Tuomas: Communicational Quality of Law – a Legal Informatics Perspective. Teoksessa Sjöberg & Wahlgren (red.), Festsrift till Peter Seipel. Norstedts Juridik 2006, s.463–493.
33 Euroopan komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Julkisen talouden laatu EU:n hallintajärjestelmässä, KOM (2008) 387 lopullinen, s. 6.
34 Yleiseurooppalaisella tasolla näiden normiperustana voidaan nähdä olevan Euroopan unionin perusoikeusperuskirjan 41 artikla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 298 artikla eurooppalaisesta hallinnosta ja Euroopan neuvoston suositukset hyvästä hallinnosta, erityisesti Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksymä suositus hyvän hallinnon perussäännöstä, ks. Council of Europe, Recommendation CM/Rec. (2007)7. Eurooppalaisista hyvän hallinnon periaatteista ja varsin avoimuuden, tehokkuuden ja ob-jektiivisuuden periaatteesta ks. Mäenpää: Avoin, tehokas ja riippumaton eurooppalainen hallinto teoksessa Juhlakirja Pentti Arajärvi 1948 – 2/6 2008, Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja 20, Joensuun yliopisto 2008, s. 375–422, s. 375–380. Suomessa perus-tana ovat hallintolaki (434/2003) ja perustuslain 12 §:ssä säädetyn julkisuusperiaatteen lisäksi julkisuuslaki. Hallintolakia ei sovelleta valtion talousarvion valmisteluun ja myös valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelu on hallinnon sisäisen ohjeen ja määräyksen valmisteluna hallintolain muodollisen soveltamisalan ulkopuolella. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluratkaisuissa on kuitenkin pidetty tärkeänä hyvän hallinnon periaatteiden ja erityisesti asianmukaisen ja puolueettoman virkatoiminnan ja objektiivisuuden toteuttamista ja turvaamista hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle jäävässä säädösvalmistelussa, ks. eduskunnan apulaisoikeus-asiamiehen ratkaisu EOAK 2732/2005, päätös kanteluihin tekijänoikeuslain muutoksen valmistelua koskevassa asiassa. Vastaavasti objektiivisuuden merkitystä voidaan korostaa finanssipoliittisessa valmistelussa.
teiden ja laskelmien osalta pyrkimystä esit-tää erilaiset riskit, herkkyydet, skenaariot ja todennäköisyydet ilman, että pyrkimyksenä on johdatella arviointien käyttäjiä tiettyyn tarkoitushakuiseen johtopäätökseen. Ob-jektiivisuus tarkoittaa myös velvoitetta pyr-kiä mahdollisimman hyvään laatuun ja luo-tettavuuteen finanssipoliittisessa valmiste-lussa käytettävien ennusteiden ja laskelmi-en valmistelussa ja dokumlaskelmi-entoinnissa.
Objektiivisuus yhdistyy perustuslaissa säädettyjen budjettiperiaatteiden asettamiin vaatimuksiin. Perustuslain 84 §:ään perustuu valtion talousarvion täydellisyysperiaate ja kattamisvaatimus. Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava tuloarvio kaikista tiedossa olevista valtion tuloista ja määrärahat kaikkiin tiedossa oleviin valtion menoihin. Talousarvion kattamisvaatimuk-sen tai hallitukkattamisvaatimuk-sen esitykkattamisvaatimuk-sen mukaikattamisvaatimuk-sen pe-rustuslain uuden 84 §:n 2 momentin mukai-sen velvoitteen osoittaa, mistä talousarvioon otetut määrärahat katetaan, tavoite ei myös-kään asiallisesti toteudu, jos tulot arvioidaan liian suuriksi tai lailla sidotut menot liian pieniksi. Talousarvion erien oikeellisuusvaa-timus johtuu näin perustuslaissa säädetyis-tä säädetyis-täydellisyysperiaatteesta ja rahoituksen osoittamisesta. Oikeellisuusvaatimus kos-kee näin myös talousarvion perustana olevia talousennusteita. Muodollisesti perustuslais-sa säädetyt budjettiperiaatteet ja niistä joh-dettu oikeellisuusvaatimus koskevat valtion talousarvion valmistelun vaiheeksi luettavaa valtiontalouden kehysten valmistelua vain välillisesti. Oikeellisuusvaatimus on kuiten-kin hyvää budjetointi- ja hallintokäytäntöä, jonka noudattamien valtiontalouden kehys-menettelyssä tukee kehysmenettelyn tarkoi-tuksen saavuttamista.35
Tarkastuksessa käytettiin objektiivisuutta
avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksia täydentävänä tarkastuskriteerinä arvioitaes-sa finanssipoliittisen valmistelun tietoperus-taa ja valtiontalouden kehysten hallinnollista valmistelua sekä finanssipoliittista raportoin-tia eduskunnalle ja julkisuuteen.
Tarkastuksessa arvioitiin myös valtionta-louden kehysmenettelyn oikeudellista luon-netta ja mahdollisia oikeudellisia ongelmia eduskunnan finanssivallan tehokkuuden sekä finanssipolitiikan valmisteluun ja hal-lintaan sovellettavien hyvän hallinnon peri-aatteiden näkökulmasta. Olennainen kysy-mys oli perustuslaissa säädettyjen ja perus-tuslakiin perustuvien budjettiperiaatteiden ja hyvän hallinnon periaatteiden asema val-tiotalouden kehysmenettelyssä ja finanssipo-litiikan valmistelussa. Budjettiperiaatteiden ja toisaalta avoimuuden, läpinäkyvyyden ja objektiivisuuden periaatteiden sekä edus-kunnan finanssivallan tehokkuudesta joh-tuvien laadullisten kriteereiden pohjalta tar-kastettiin sitä, miten avoimesti ja hyvän hal-linnon periaatteita myötäilevästi kehysme-nettely on toteutettu.
Valtiontalouden kehysmenettelyn oikeu-dellisen arvioinnin ja vaikutusten eduskun-nan fieduskun-nanssivaltaan tarkastelun kannalta tär-keää seikka on oikeudellisen ja poliittisen valtiosäännön erittely. Oikeudellisella val-tiosäännöllä viitataan poliittisen vallan käyt-töä, sen ehtoja ja siihen kuuluvia velvoit-teita sääntelevää oikeussääntöjen kokonai-suutta. Oikeudelliseen valtiosääntöön kuu-luu olennaisena osana myös perusoikeuksien ja -vapauksien suojaaminen. Poliittinen val-tiosääntö koostuu puolestaan käytännöistä, jotka osoittavat, mille tahoille poliittinen tai yleisesti julkinen valta tosiasiassa kuuluu ja miten sitä de facto käytetään.36 Kehysmenet-telyn ja valtiontalouden kehysten voi jo tässä
35 Budjettiperiaatteisiin sisältyvästä oikeellisuusvaatimuksesta, ks. Perustuslaki ja valtiontalous. Perustuslakien valtiontaloussäännös-ten uudistamiskomitean mietintö. Komiteanmietintö 1990:7, s. 122.
36 Ks. yllä mainitusta jaottelusta erityisesti Jyränki Antero: Valta ja vapaus. Talentum Media, Helsinki 2003, s. 213.
vaiheessa todeta sijoittuvan oikeudellisen ja poliittisen valtiosäännön välimaastoon: kysy-myksessä ei ole puhtaasti valtiosääntöoikeu-dellisesti säännelty instituutio, mutta toisaal-ta kyse ei ole täysin valtiosääntöoikeudestoisaal-ta irrallisestakaan instituutiosta.37
Edellä mainittu johdattaa jaotteluun oi-keussäännösten välittömistä ja välillisistä vaikutuksista kehysmenettelyssä. Jotta vdaan puhua välittömistä vaikutuksista, oi-keussäännöksen on suoraan velvoitettava esimerkiksi kehysten laadintaan tai siihen, että menokehyksiä ei ylitetä muutoin kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Välillisistä vaikutuksista on kysymys silloin, kun oikeus-säännös ei suoranaisesti koske esimerkiksi juuri käsillä olevaa kehysmenettelyä, mutta säännöksessä ilmaistut periaatteet ovat so-vellettavissa kehysmenettelyynkin.
Valtiontalouden kehysmenettelyyn sovel-lettavien avoimuuden ja läpinäkyvyyden pe-riaatteen perustana ovat Suomen perustusla-ki ja perustuslaperustusla-kimme taustalla olevat kanta-vat valtiosääntöiset arvot ja periaatteet. Avoi-muuden ja läpinäkyvyyden perustana ovat myös kansainvälisten järjestöjen suositukset finanssipolitiikkaa koskevasta avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Nämä suositukset osal-taan kiteyttävät kansainvälisessä asiantunti-jayhteisössä muodostuneita hyvän hallinnon standardeja ja samalla ne kiteyttävät käytän-nön kokemuksia ja taloustieteellisessä tutki-muksessa saatuja näkemyksiä onnistuneen finanssipolitiikan ja julkisen talouden hoidon edellytyksistä. Merkittävä avoimutta ja läpi-näkyvyyttä koskeva lähde tältä osin on Kan-sainvälisen valuuttarahaston IMF:n finanssi-politiikan ja julkisen taloudenhoidon avoi-muutta koskevat käytännesäännöt ja
käsi-kirja (IMF Code of Good Practises on Fiscal Transparency, IMF Manual on Fiscal Trans-parency).38 OECD on myös koonnut talousar-vion ja julkisen taloudenhoidon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä koskevan parhaiden käy-täntöjen kokoelman.39 Euroopan komission 29.9.2010 neuvostolle antama ehdotus neu-voston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksis-ta sisältää varsin yksityiskohvaatimuksis-taisia normatii-visia vaatimuksia jäsenvaltioiden finanssipo-litiikan tietoperustan, tavoitteenasettelun ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin avoi-muudesta ja läpinäkyvyydestä.40 Komission direktiiviehdotusta voidaan pitää myös Eu-roopan unionin ja erityisesti talous- ja raha-liiton jäsenvaltioiden finanssipolitiikan avoi-muutta koskevien parhaiden käytäntöjen ko-koelmana. Direktiiviehdotus kodifioi, mitä on pidettävä hyvänä finanssipoliittisena kehik-kona tähän asti kertyneiden kokemusten pe-rusteella.41
Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat perustus-lain taustalla olevia arvoja. Läpinäkyvyyttä voidaan kutsua sujuvammalla ilmaisulla sel-keydeksi, perustelujen esittämiseksi ja ym-märrettävyydeksi. Perustuslain 12 §:ssä sää-detty julkisuusperiaate pitää sisällään tavoit-teen laajaan julkiseen keskusteluun perus-tuvasta pohjoismaisesta demokratiasta. Kes-kusteluun perustuva demokratia ja sen edel-lytyksenä oleva tietojen saatavuus ja vallan-käytön perusteltavuus ovat julkisuusperiaat-teen ja perustuslain 2 §:ssä säädetyn kansan-vallan periaatteen taustalla. Finanssipolitii-kan yhteydessä Finanssipolitii-kansanvallan arvojen voi-daan katsoa edellyttävän, että tavoitteet ja vaihtoehdot niihin pääsemiseksi sekä pun-ninta eri toimintavaihtoehtojen välillä
esi-37 Instituution käsite on laaja kattaen hyvinkin erilaiset sosiaalisen yhteistyön rakenteet ja mekanismit. Ks. instituutioista lähemmin North, D. (1990), Institutions, Institutional Change and Economic Performance. Cambridge University Press, Cambridge.
38 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF: Code of Good Practises on Fiscal Transparency, IMF Manual on Fiscal Transparency, IMF, Washington D.C., 2007.
39 OECD Best Practises for Budget Transparency, OECD Journal on Budgeting, 2002.
40 KOM (2010) 523 lopullinen. Komission ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista.
41 U 34/2010 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission vakaus- ja kasvusopimusta koskevasta säädösehdotuspaketista.
tetään avoimesti ja päätökset perustellaan.
Vain näin mahdollistetaan kansalaisille fi-nanssipolitiikan yhteydessä tapahtuvan val-lankäytön arviointi. Julkinen keskustelu ja kansalaisten vaikuttaminen finanssipoliit-tiseen päätöksentekoon edellyttää myös fi-nanssipolitiikan valmistelun ja päätöksente-on tietoperustan avoimuutta siten, että julkis-ta keskustelua voidaan käydä oikeiden käsi-tysten ja tietojen pohjalta.
Avoimuus ja läpinäkyvyys liittyvät edus-kunnan finanssivallan tehokkuuden turvaa-miseen. Perustuslain mukaan kansanvaltai-suus ja oikeusvaltioperiaate sekä yksilön va-pauksien ja oikeuksien suoja ovat Suomen valtiojärjestyksen kantavat periaatteet. Pe-rustuslain 3 §:ssä säädetään, että lainsää-däntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Eduskunnalle kuu-luu näin perustuslain 3 §:n ja valtiontalout-ta koskevien 81–92 §:n mukaan finanssivalvaltiontalout-ta, joka sisältää eduskunnan budjettivallan, oi-keuden päättää verolaeista ja muista valtion-taloutta koskevista laeista, oikeuden päättää lainanottovaltuuksista ja valtiontakauksesta ja -takuusta sekä valvoa valtiontalouden hoi-toa.42 Eduskunnan finanssivallassa on kyse parlamentaarisen hallitustavan yhdestä tär-keimmistä osista.
Eduskunnan finanssivaltaan liittyy tulevai-suuteen kohdistuva ulottuvuus, jota voidaan luonnehtia myös valtion- ja laajemmin julki-sen talouden hoitoa koskevasta näkemysval-lasta. Eduskunnalle kuuluu silloin valta ar-vioida finanssipolitiikan ja julkisen talouden hoidon pidemmän aikavälin tavoitteita ja
keinoja niihin pääsemiseksi, linjata mikä on julkisen talouden koko sekä asettaa finans-sipolitiikkaa koskevat periaatteelliset linja-ukset ja tavoitteet sekä arvot, joiden pohjal-ta finanssipolitiikkaa valmistellaan.43 Käy-tännössä finanssipolitiikkaa koskevaa näke-mysvaltaa eduskunta harjoittaa hyväksymäl-lä poliittisesti hallitusohjelmaa koskevan tie-donannon ja siinä esitetyt hallituksen finans-sipolitiikkaa koskevat linjaukset, käsitelles-sään valtiontalouden kehyksiä koskevan se-lonteon sekä säätäessään valtiontaloutta kos-kevia lakeja ja päättäessään valtion talous-arviosta. Eduskunnan finanssivaltaan kuuluu edelleen eduskunnan valta valvoa ja arvioi-da julkisen talouden hoitoa ja sen onnistu-neisuutta. Eduskunnan valvontavallan kan-nalta olennainen menettely on perustuslain 46 §:ssä tarkoitettu valtiontaloudellinen ker-tomusmenettely eli valtion tilinpäätöskerto-mus. Tilinpäätöskertomuksen käsittely yh-distyy myös tulevaisuuteen katsovaan nä-kemysvaltaan. Jälkikäteisessä arvioinnissa eduskunta voi tarkastella julkisen talouden ja finanssipolitiikan pidempiä kehityskulku-ja kehityskulku-ja linkehityskulku-jauksia.
Eduskunnan finanssivallan kaikkien pe-rinteisten ja osin uudenlaisten, tulevaisuu-den muutoksia ja haasteita ennakoivien toi-mintamuotojen edellytyksenä on, että edus-kunnalla on mahdollisuus saada ajallaan oi-keat ja riittävät tiedot julkisen talouden ta-lous- ja finanssipolitiikan vaihtoehdoista ja tavoitteista sekä tavoitteiden toteutumises-ta. Avoimuus ja läpinäkyvyys koskevat näin talouskehitystä ja finanssipoliittisen
päätök-42 Ks. Eduskuntasanasto, finanssivalta. Ks. Myrsky: Valtiontalousoikeus, Talentum Helsinki 2010, s.2–3 ja Wacker: Euroopan unionin talous- ja rahaliiton vaikutukset kansalliseen finanssivaltaan. Tutkimus vakaus- ja kasvusopimuksen oikeudellisesta merkityksestä, Tampereen yliopisto 2009, s. 37.
43 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on kehitellyt oppia eduskunnan näkemysvallasta yhtenä kansanedustuslaitokselle kuuluvan strategisen yhteiskuntapolitiikan ohjauksen ja vallankäytön muodoista. Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksessa eduskunnalle K 12/2009 vp. on arvioitu, mitä näkemysvalta erityisesti valtiontalouden kehysmenettelyn ja tulevan talouskehityksen ennakointia ja talouspoliittisten toimenpidevaihtoehtojen arvioinnin osalta edellyttäisi. Yleisemmin kansanedustuslaitoksen roolin kehittymistä tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta ja tulevaisuusagendan ja tulevaisuuteen ja sen kehityskulkuihin suhtautu-mista ohjaavien arvojen asettamisen ja arvoja koskevan keskustelun foorumina tarkastellaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa Mika Mannermaa: Demokratia tulevaisuuden myllerryksessä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen uudessa viitekehyksessä.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2007, erityisesti s. 127–129.
senteon perustana olevia tietoja. Avoimuus ja läpinäkyvyys mahdollistavat näin finanssipo-litiikan ja sen vaihtoehtojen arvioinnin sekä parlamentaarisen ja julkisen keskustelun.
Avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaat-teista sekä eduskunnan finanssivallan tehok-kuudesta kumpuaa näin oikea-aikaisesti an-nettujen oikeiden ja riittävien tietojen vaa-timus. Talousarvio- ja kehysehdotusten laa-dintamääräyksen mukaan talousarvioesityk-sen perusteluiden tulee antaa oikea ja riittä-vä kuva valtion varojen käytön kohteista ja käytölle asetettavista tavoitteista sekä tarjota hyvä pohja eduskunnan ja hallituksen pää-töksenteolle.44 Laadintamääräys osaltaan täs-mentää yleisempää eduskunnan finanssilan edellytysten turvaamista koskevaa val-tiosääntöistä periaatetta, joka ilmenee perus-tuslain eduskunnan tietojensaantioikeuksia koskevista säännöksistä ja jota korostetaan myös perustuslain valmisteluasiakirjoissa.45 Periaate hieman muotoiltuna koskee finans-sipolitiikan ennakollista suunnittelua ja val-tiontalouden kehysmenettelyä.
Eduskunnalle ylimmän finanssivallan hal-tijana kuuluu oikeus saada kansantalouden ja kansainvälisen talouden kehitystä ja en-nusteita sekä talous- ja finanssipoliittisen päätöksenteon vaihtoehtoja ja linjausten pe-rusteita koskevat oikeat ja riittävät tiedot hallitukselta ja saada nämä myös riittävän ajantasaisesti.46 Finanssipolitiikkaa koske-vat tavoitteet sekä finanssipolitiikan säännöt tulisi esittää siten, että ne ovat myös edus-kunnan ja julkisen keskustelun kriittisesti ja perustellusti arvioitavissa. Muuten finanssi-politiikan perusteet jäävät vain auktoriteet-tiargumenttien ja hallituksen toimintaan
rustuvan luottamuksen varaan. Tällöin ei pe-rustuslain taustalla oleva pohjoismaisen jul-kiseen keskusteluun perustuvan demokrati-an malli toimi käytännössä tarkoitetulla ta-valla.47
Avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaati-mukset liittyvät laajempaan julkisen talou-den vastuullisen hoidon ja vastuunalaisuu-den periaatteisiin. Vastuullisessa julkisen ta-louden hoidossa otetaan huomioon nyt tehtä-vien päätösten sekä myös tekemättä jätettä-vien päätösten vaikutukset tuleviin vuosiin.
Valtion velanotto ja erilaisten tulevaisuuteen kohdistuvien oikeudellisten ja poliittisten si-toumusten tekeminen vaikuttavat mahdolli-suuksiin käyttää finanssivaltaa tulevina vuo-sina. Vastuullisuus muodollisessa merkityk-sessä tarkoittaa sitä, että valtion talousarvi-osta päätettäessä on myös osoitettava rahoi-tus talousarvion mahdolliselle alijäämälle tai harkittava ylijäämän järkevää käyttötapaa.
Hallitus on antanut syksyn 2010 valtiopäivil-lä eduskunnalle hallituksen esityksen Suo-men perustuslain 84 §:n muuttamisesta si-ten, että perustuslain antama normatiivinen viesti rahoituksen osoittamisesta tulee aikai-sempaa selkeämmin esille samalla kun val-tion kassan- ja velanhallinnan menettelyiden joustavuutta valtion rahoitustilanteen tarpei-den suhteen lisätään.48 Perustuslain muutok-sen olennaimuutok-sena sisältönä on edelleen koros-taa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä vastuul-lisen julkisen talouden hoidon välttämättö-mänä edellytyksenä.
Oikeiden ja riittävien tietojen sekä perus-teluiden ja tarvittavien taustatietojen lisäksi avoimuus ja läpinäkyvyys edellyttävät selke-ää tavoitteenasettelua ja tavoitteiden
saavut-44 Valtiovarainministeriön määräys toiminta- ja taloussuunnittelusta sekä kehys- ja talousarvioehdotusten laadinnasta, TM 0802, 2.4.2008, kappale 7.6.
45 Ks. PeVM 10/1998 vp – HE 1/1998 vp. Hallituksen esitys uudeksi Suomen hallitusmuodoksi.
46 Ks. tästä myös Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle K 12/2009 vp., s. 33.
47 Perusteluiden ja julkisen keskustelun sekä keskustelun avoimuuden vaatimukset on tutkimuksessa nähty myös olennaiseksi osaksi globaalia oikeudenmukaisuutta, ks Sen Amartya: The Idea of Justice, Allen Lane – Penguin Books, London 2009.
48 HE 158/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 84 §:n muuttamisesta.
tamisen sekä tehtyjen sitoumusten noudatta-misen arvioitavuutta.
Avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaattei-den sekä eduskunnan finanssivallan tehok-kuuden näkökulmasta on olennaista se, min-kälaisen tietoperustan varaan finanssipolitii-kan sääntöjen asettaminen ja soveltaminen rakentuvat.49 Oikean ja riittävän tiedon vaa-timukselle saadaan oikeudellisia lisäperuste-luita valtiosääntöisistä, perustuslakiin perus-tuvista budjettiperiaatteista. Budjettiperiaat-teista voidaan johtaa tiettyjä yleisiä laatus-tandardeja, jotka ilmaisevat valtiosääntöisiä hyvän hallinnon tavoitteita ja arvoja ja ovat sellaisina sovellettavissa myös valtiontalou-den kehysmenettelyn kaltaiseen finanssipo-liittisen säännön valmisteluun ja soveltami-seen. Avoimuus, läpinäkyvyys ja eduskun-nan fieduskun-nanssivallan käytännön merkitys edel-lyttävät tietoperustan oikeellisuutta. Budje-toinnissa oikeellisuus on johdettu myös pe-rustuslain valtiontaloutta koskevista sään-nöksistä.50
Oikeellisuutta ja riittävyyttä rajaa tieto-jen olennaisuuden ja merkityksellisyyden vaatimukset. Tietoperustan riittävyyden ar-vioinnissa kustannus-hyötyanalyysi on pai-kallaan: informaatiota kannattaa koostaa ja muokata ja dokumentoida ainoastaan niin pitkään, kunnes asianomaisista toimista ai-heutuvat rajakustannukset ovat yhtä suuret kuin informaation kokoamisesta ja muok-kaamisesta aiheutuva rajahyöty.51
Oikeita ja riittäviä tietoja tarkemmin mää-riteltäessä on huomiota kiinnitettävä usei-siin näkökohtiin.52 Ensinnäkin
toimenpitei-den perustelut on esitettävä mahdollisim-man selkeästi. Toiseksi vaikuttavuuden seu-rantaa koskevat toimet on ja kriteerit on pää-piirteissään yksilöitävä. Kolmanneksi arvioi-den, ennusteiden ja perusteluiden olennai-simmat taustalaskelmat ja lähtöoletukset on tuotava esille, jotta arvioiden luotettavuu-desta ja niihin sisältyvistä epävarmuusteki-jöistä voitaisiin tehdä päätelmiä: karkeat-kin laskelmat kertovat päätöksenteon taus-toista enemmän kuin se, ettei laskelmia esi-tetä lainkaan.53 Neljänneksi finanssipoliitti-sen päätökfinanssipoliitti-senteon vaihtoehdoista ja perus-teista on saatava tarpeeksi tietoja jotta pää-töksentekijä voi punnita erilaisten vaihtoeh-tojen seurauksia. Samoin arviointitietoa on hyödynnettävä.54 Lisäksi toimenpiteiden ar-viointia varten on esitettävä arviointikriteerit.
Kokoavasti voidaan todeta Eduskunnal-la olevan perustusEduskunnal-laillinen oikeus saada fi-nanssipoliittisen päätöksenteon vaihtoehtoja ja perusteita koskevat oikeat ja riittävät tie-dot. Finanssipoliittisen päätöksenteon tieto-perusta ja valmistelu sekä finanssipolitiikan tuloksellisuus ja yhteiskunnalliset vaikutuk-set kuuluvat myös eduskunnan valtiontalou-dellisessa valvontavallassa arvioitaviin asioi-hin.55 Valtiosääntöisiin budjettiperiaatteisiin kuuluvan selvyysperiaatteen hengessä on pidetty puolestaan hyvänä sitä, että meno-kehys, arvio valtiontalouden tasapainosta ja tuloista sekä veropoliittisista linjauksista esi-tetään kootusti yhdessä virallisasiakirjassa.56
49 Ks. esimerkiksi K 10/2008 vp. Tietoperustan puutteellisuutta on jouduttu kritisoimaan muutoinkin, kuten tuottavuustoimenpiteiden valmistelun yhteydessä, K 13/2010 vp.
50 Ks. Perustuslaki ja valtiontalous. Perustuslain valtiontaloussäännösten uudistamiskomitean mietintö. Komiteanmietintö 1990:7, s. 122.
51 Vastaavanlaista ajattelua korostetaan hyvin usein muutoinkin esimerkiksi oikeustaloustieteen piirissä.
52 Ks. myös TrVL 2/2009 vp – VNS 3/2009 vp ja TrVM 1/2009 vp – K 11/2009 vp, K 12/2009 vp.
53 TrVL 2/2009 vp – VNS 3/2009 vp.
54 TrVM 1/2008 vp – K 6/2008 vp, K 10/2008 vp.
55 Ks. Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle K 12/2009 vp. ja TrVM 1/2009 vp. jossa tarkastusvaliokunta kannanotossaan yhtyi tähän vaatimukseen.
56 K 12/2009 vp. Ks. selvyysperiaatteesta budjettiperiaatteena esimerkiksi Vesanen: Valtiontalouden hoidosta. Suomalaisen Lakimies-yhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 151, Porvoo, 1970, s. 95.