• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-11-140: Sukkakangas (Kuusamo). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-11-140: Sukkakangas (Kuusamo). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-11-140

3567000

3567000

3568000

3568000

3569000

3569000

7315000 7315000

7316000 7316000

7317000 7317000

7318000 7318000

7319000 7319000

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

(2)

SUKKAKANGAS

Tietokantatunnus: TUU-11-140

Pinta-ala: 103,1

Korkeus: 248

Alueen suhteellinen korkeus: 13

Geologia

Kuusamon ja Posion rajalle muodostui mannerjäätikön reunan perääntyessä alueelta noin 10 700 vuotta sitten laaja jääjärvi, joka peitti alleen laajat alueet Kuloharjun ympäristöstä aina itään Jokilammille saakka. Sukkakankaan alueella jääjärveen kerrostui deltakerrostumina hiekkaista hietaa loivasti etelästä (240 m mpy.) kohti pohjoista (235 m mpy.) viettävään maastoon. Jääjärven purkautuessa kerrostumien pinta paljastui ja joutui alttiiksi mannerjäätikön suunnasta länsiluoteesta puhaltaneille voimakkaille tuulille. Tuulet kuluttivat ja kuljettivat irrottamaansa ainesta Kurkijoen laakson suuntaisesti. Tuulen kuljettama aines kerrostui Sukkakankaan länsiosaan suuntautumattomiksi, heikosti tuulensuunnan suhteen poikittaisiksi dyynikummuiksi ja heikosti kehittyneiksi mataliksi paraabelidyyneiksi.

Sukkakankaan keski- ja itäosaan kerrostui laajakaarisia U-muotoisia paraabelidyynejä ja rinnakkaisten

paraabelidyynien muodostamia dyyniselänneketjuja. Paraabelidyynien kaaret avautuvat kerrostumisvaiheen aikana vallinneiden tuulten tulosuuntaan eli kohti länsiluodetta. Muodostuman länsiosassa dyynien korkeus on 1-3 metriä ja itäosassa 3-7 metriä. Dyynien lännenpuoleiset vastasivut ovat paikoin huomattavasti idänpuoleisten suojasivujen rinteitä loivempia. Dyyniselänteiden väliset kulutuspainanteet ovat muodostuman pohjoisosassa ohuen soistuman peitossa.

Biologia

Puusto on puhdasta kuivan kankaan kasvatusmännikköä, siemenpuuhakattua ja tavallista mäntytaimikkoa.

Aluskasvillisuus on laikuittaista muodostuen puolukka- ja variksenmarjavarvikosta ja syödyistä jäkälä-

sammallaikuista. Kasvatusmänniköissä varpujen osuus on suurempi kuin taimikoissa. Eräällä kohtaa, laella kasvaa vähän kanervisaraa seuranaan sianpuola.

Maisema ja muut arvot

Alueen mataluudesta ja sen lähiympäristöä peittävästä metsästä johtuen muodostuma hahmottuu vain sen itäpuolella olevalle peltoaukealle sekä eteläpuoliselle tielle. Samoista syistä muodostumalta avautuu vain metsäinen maisema muualle paitsi itään, jonne avautuu peltomaisema. Dyynikumpujen ja -selänteiden muotojen vaihtelut ja paikoin niiden väliset suopainanteet luovat hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan. Muodostuman itäreunaa kulkevan tien varressa on muutamia hiekkakuoppia

Sijainti: Muodostuma sijaitsee Kuusamon länsiosassa, noin kaksi kilometriä Jokilammin luoteispuolella.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Tuulikerrostuma

Arvoluokka: 3

Muodon suhteellinen korkeus: 7 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Kuusamo

3544 07 4522 04

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Naapurin ja Lamminharjunlammen dyynit ovat kuivan kankaan männiköitä, jotka ovat enimmäkseen aukeita,.. taimikoita

Tuuli on kuljettanut viereisen muodostuman (TUU-11-134) alueelta ainesta ja kerrostanut sen muodostuman luoteisosassa sijaitsevan Puolavaaran itäosan laen

Lounaisrinteelle muodostui noin kymmenen metrin korkuinen loiva rantatörmä, jonka alaosassa on rantalovi sekä sen edustalla lähes 50 metrin levyinen rantatasanne..

Muodostuman kaakkoisosassa sijaitsevan Kangaslammen ja Kaiskon alueen dyynit ovat heikosti U:n muotoisia laajakaarisia paraabelidyynejä, jotka avautuvat kohti

Siinä ovat muodostuman kookkaimmat dyynit, joiden korkeus on suurimmillaan noin 6-7 metriä.. Dyynien länsirinteet ovat idänpuoleisia

Muodostuman itäisimmän laen itäreunalla on kaksi heikosti kehittynyttä rantavallia, joilla kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä ja osittain särmikkäitä..

Alikasvospuina on myös siis joitakin kuusia ja koivuja, mutta pääosin ne ovat dyynien laitamilla lukuun ottamatta matalia kosteampia kohtia, jolloin niitä voi olla enemmän..

Niiden rannanpuoleiset rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet.. Kolme ylintä rantavallia koostuvat halkaisijaltaan 30-50 cm kivistä ja lohkareista, mutta niissä