Kuvioon 22 on koottu keskeisimpiä laadun kehittämiseen liittyviä asioita. Ne on asemoitu tutkimustulosten perusteella suhteessa näihin tekijäryhmiin. Asemoinnissa on käytetty hy-väksi useiden muuttujien keskinäisiä korrelaatioita. On huomattava, etteivät nämä ryhmät ole toisiaan poissulkevia, vaan kysymys on painotuseroista. Esimerkiksi laadunhallinta-järjestelmä muodossa tai toisessa oli olemassa kaikissa organisaatioissa. Samoin organi-saatiot koostuvat ihmisistä. Mitä lähempänä mainittu seikka on kuvassa ryhmää (inhimilli-siä tai tekni(inhimilli-siä tekijöitä), sitä keskeisimmin se siihen liittyy. Kuviossa mainitulla laadun-hallintajärjestelmällä tarkoitetaan lähinnä ISO 9000 -standardiston avulla rakennettua mi-nimijärjestelmää.
Kun tutkimuskohteissa korostettiin leadership-keskeisesti inhimillisiä tekijöitä, nousivat seuraavat asiat tärkeiksi: tiimitoiminnan, oppivan organisaation, sisäisen laatuyhteistyön ja asiakasyhteistyön soveltaminen. Näitä neutraalimpia asioita olivat toimittajayhteistyö, pro-sessien läpikäynti ja TQM-ajattelun soveltaminen. Näiden tekijäryhmien suhteen tasapai-nossa näyttivät olevan itsearviointi, asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja benchmarkingin käyttäminen. Selkeästi järjestelmäkeskeisiä tekijöitä olivat perinteinen laadunhallintajär-jestelmä ja laatukustannusten mittaaminen. Verrattaessa leadership-keskeisyyttä tauluk-koon 5 havaitaan, että sillä on paljon yhtymäkohtia TQM-ajattelun keskeisimpiin ele-mentteihin.
Näiden molempien laadun kehittämiseen liittyvien ryhmien ulkopuolelle vaikutti jäävän taloudellisten arvojen ja kannattavuuden korostaminen laadun kehittämisen yhteydessä.
Tämä ei tarkoita sitä, että organisaation taloudellinen tila olisi laadun kehittämisen yhtey-dessä merkityksetön asia, mutta taloudellista tilaa pyritään edistämään itse toimintaan liit-tyvien tavoitteiden ja huomion avulla. Yhden haastatellun kommentit kuvaavat hyvin suh-tautumista asiaan: ”Jääkiekossakaan ei harjoitella maalin tekemistä, vaan niitä kuvioita (toimintoja), joiden perusteella päästään tekemään maali. En minäkään voi sanoa, että meidän pitää tehdä rahaa (maali), vaan pitää miettiä porukalla ne kuviot, jotka mahdol-listavat sen."
Tällä mallilla on yhtymäkohtia Iivosen ja Takalan (1997, s. 154) esittämään laatuun vai-kuttavien tekijöiden ryhmittelyyn. He jakoivat tekijät kolmeen pääryhmään: psyykkis-sosiaalisiin, toiminnallisiin ja rakenteellisiin tekijöihin. Tässä esitetyn mallin tekniset te-kijät ovat lähes identtiset heidän toiminnallisten tekijöiden suhteen. Sen sijaan he jakavat tämän mallin inhimillisiin tekijöihin kuuluvat osat kahteen ryhmään. Näissä ryhmittelyissä on kuitenkin runsaasti yhtäläisyyksiä, joten siten ne tukevat toisiansa.
7 TUTKIMUSTULOSTEN ARVIOINTI JA SUOSITUKSET
Tämän luvun tarkoituksena on tutkimuksen ja sen tulosten kriittinen tarkastelu. Aluksi pohditaan, mitä rajoituksia ja ongelmia tutkimuksen suorittamiseen liittyi. Tämän jälkeen tarkastellaan tämän tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia ja verrataan niitä aikaisempaan tietouteen. Samalla palataan työn tavoitteisiin ja pohditaan, kuinka hyvin tutkimuksella on pystytty vastaamaan niihin. Sen jälkeen punnitaan, mitä yleisempiä suosituksia työn tu-losten perusteella voidaan antaa. Lopuksi nostetaan esille muutamia jatkotutkimusta kai-paavia asioita.
7.1 Tulosten tarkastelu
7.1.1 Rajoitukset ja ongelmat
Työhön sisältyy niin kvantitatiivisen kuin kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimus-aineiston hankinta haastatteluineen edustaa kvalitatiivista luonnetta, kun taas tutkimustu-lokset ovat pääosin kvantitatiivisessa muodossa. Tämä kahden toisistaan poikkeavan tut-kimusotteen hyödyntäminen samassa tutkimuksessa aiheuttaa ristiriitaa, koska näiden molempien vaatimuksia ei ole mahdollista tyydyttää täydellisesti. Jokaisen tutkimuskoh-teen kuvaileminen tarkasti ei ole järkevää niiden runsaan määrän vuoksi. Tutkimuksen toistettavuudessa ei varmasti päästä samaan lopputulokseen tutkimusaineistossa, koska strukturoimattomassa haastattelussa on enemmän vapausasteita kuin lomaketutkimukses-sa. Laadun kehittäminen on myös ajan kuluessa muuttanut tilannetta tutkimuskohteissa ja osa haastatelluista on vaihtanut työpaikkaa.
Tutkimuskohteiden valinnassa on käytetty harkinnanvaraista otantaa eri tietolähteiden avulla, koska näin on pystytty varmistumaan siitä, että valituissa tutkimuskohteissa on ol-lut käytössä organisoitua laadun kehittämistä. Tällä on pyritty lisäämään tutkimuksen vali-diteettia varmistamalla, että haastattelun osapuolet ymmärtävät toisiaan. Tämän menette-lyn vuoksi ei tarkasteltu otos vastaa keskimääräisiä suomalaisyrityksiä. Vaikka tutkimus-kohteiksi pyrittiin valitsemaan hyvin erilaisia yrityksiä, niin ne edustavat kuitenkin tyypil-lisesti enemmän laadun kehittämistä harjoittaneita yrityksiä. Esimerkiksi ISO 9000 -sertifi-ointien määrä oli tässä mielessä ylikorostunut. Kokoluokaltaankin ne olivat keskimääräistä suurempia, vaikka mukana oli myös pieniä yrityksiä. Tutkimustuloksia voidaan pitää vali-deina tässä tutkimusaineistossa, mutta aivan kaikkia niistä ei voida sellaisenaan yleistää koskemaan koko suomalaisyritysten joukkoa. Otoksen vinous vaikuttaa luonnollisesti osaan tuloksista, mutta suurimmasta osasta syy-yhteyksiä tuloksia voidaan pitää luotetta-vina. Tutkimuskohteet edustivat siis laadun kehittämisen suhteen erilaisissa vaiheissa ja erilaisia etenemistapoja käyttäneitä organisaatioita.
Koska tutkimusaineiston hankkimistavaksi valittiin syvälliset strukturoimattomat haastat-telut, vaikutti tämä tutkimuskohteiden lukumäärään. Tutkimuksessa haluttiin analysoida ja vertailla yrityksiä niin kvantitatiivisten kuin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien keinoin.
Tästä johtuen tutkimuskohteiden lukumäärä ei voinut olla kovin vähäinen, muttei toisaalta kovin suurikaan. Kompromissiksi muodostui tässä tutkimuksessa 24 tutkimuskohdetta. Yli 92 % yhteydenotoista johti haastattelun toteutumiseen.
Haastateltaviksi valituista tutkimuskohteista haettiin henkilöitä, joilla oli laaja-alainen nä-kemys organisaatiossa tapahtuneesta laadun kehittämisestä niin strategisella kuin yksityis-kohtaisella tasolla. Laadun kehittämistä tukevat henkilöt olivat tekemisissä koko saationsa kanssa ja siten he pystyivät arvioimaan laadun kehittämisen tilaa koko organi-saation kannalta. Heillä oli näkemys eri organiorgani-saation osien suhtautumisesta laadun kehit-tämiseen. Tyypillisimmin nämä henkilöt toimivat laatupäällikön tai -johtajan nimikkeellä.
Tutkimuksessa haluttiin painottaa organisoidun laadun kehittämisen näkökulmaa, minkä vuoksi tutkimuskohteista ei haastateltu muita henkilöitä. On todennäköistä, että muuta-mien asioiden osalta olisi tullut poikkeavia, jopa ristiriitaisiakin vastauksia, jos olisi haas-tateltu useampia henkilöitä eri organisaatiotasoilta ja toiminnoista. Koska tutkimustuloksia oli tarkoitus käsitellä tilastollisin menetelmin, niin laadun kehittämisen organisoinnista vastaavien käsitykset koettiin vertailukelpoisemmiksi tutkimuskohteittain. Useampien henkilöiden käyttäminen olisi tuottanut omanlaisiansa tuloksia, mutta se olisi myös muut-tanut tutkimuksessa valittua asetelmaa.
Kohderyhmän vaikutus vastauksiin on otettava huomioon tulosten tulkinnan yhteydessä.
Yrityksestä riippuen heidän asemansa vaihteli. Tästä johtuen vaihteli myös heidän tunte-muksensa erilaisista laadun kehittämisen raja-alueisiin kuuluvista asioista, kuten markki-noinnista, hankintatoimesta ja taloushallinnosta. Haastateltujen mielipiteet eivät varmasti kaikilta osin edustaneet organisaation ”virallista” mielipidettä, vaan he peilasivat oman organisaationsa tilaa laatuajattelun kautta.
Kyselytutkimukseen verrattuna tässä tutkimuksessa tiedonkeräämisessä käytettyjen haas-tatteluiden voidaan nähdä lisänneen asioiden oikein ymmärtämiseen liittyvää validiteettia, koska niiden yhteydessä haastatteluosapuolille epäselviä kohtia pystyttiin tarkentamaan.
Haastatteluissa edettiin avoimessa ilmapiirissä painottaen kunkin haastatellun mielestä hänen yrityksensä kannalta olennaisia laadun kehittämisen asioita. Myöhemmin yksittäis-ten tutkimuskohteiden tilastomatemaattisyksittäis-ten muuttujien muodostamista varyksittäis-ten tarvittavissa tiedoissa olleita puutteita täydennettiin strukturoiduilla puhelinhaastatteluilla.
On kuitenkin todettava, ettei aivan kaikkia tutkijaa kiinnostaneita tietoja ollut saatavissa.
Esimerkiksi vertailukelpoisia asiakastyytyväisyystutkimuksia tai tilinpäätösaineistoja ei ollut mahdollista saada tästä tutkimuskohteiden joukosta. Jälkimmäiseen vaikutti se, ettei-vät kaikki tutkimuskohteet olleet juridisia yhtiöitä, vaan niiden osia. Myöskään laadun kehittämisen yhteyttä yrityksen strategioihin ei pystytty kaikista tutkimuskohteista selvit-tämään. Tutkijan aikaisempi kokemus laadun kehittämisestä vaikutti luonnollisesti jonkin verran siihen tietoon, mitä tutkimuskohteista haettiin ja saatiin. Tutkimusaineiston analy-sointivaiheessa huomattiin lisäksi, ettei laadun mittareita ja laadun kehittämisellä aikaan-saatuja tuloksia koskevat tiedot olleet täysin vertailukelpoisia. Parempaan tilanteeseen olisi varmastikin päästy, jos haastatelluille olisi annettu näistä tekijöistä valmiita vaihtoehtoja
valittaviksi. Eräissä tutkimuskohteissa oli lisäksi havaittavissa, että erilaisiin faktoihin pe-rustuvissa tiedoissa oli puutteita. Joitakin asioita ei yksinkertaisesti oltu mitattu.
Haastatteluissa käsitellyt alueet olivat laajoja. Tästä johtuen monilta aihealueilta saadut tiedot olivat pinnallisia. Asioita yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin kaikki eroavaisuudet näiden sisällä eivät nousseet esille. Tämä on kuitenkin hyväksyttävä, koska muutoin tietomäärä olisi paisunut voimakkaasti. Myös haastatteluiden pituus olisi tällöin noussut sellaiseksi, että olisi voinut olla vaikea löytää haastateltavia. Yksittäisissä asioissa on mahdollista, että ne olivat joissain haastatteluissa jääneet pimentoon johtuen mm. käsi-teltävän alueen laajuudesta. Tämä seikka heikentää hieman tutkimuksen validiteettia.
Käytössä ollut tutkimusaineisto oli pääosin poikittaista, haastatteluhetken tilanteesta. Jon-kin verran oli yksittäisiä tietoja myös aikaisemmista tapahtumista. Aineiston analyysin ja sen tulkinnan yhteydessä olisi kuitenkin ollut apua myös runsaammasta pitkittäisestä tie-dosta. Jotta osaa saaduista tutkimustuloksista olisi voitu selittää paremmin, olisi tarvittu enemmän tietoja niin ajasta ennen laadun kehittämisen aloittamista kuin laadun kehittämi-sen vuosittaisista tapahtumista.
Tässä tutkimuksessa valittiin analysointitavaksi pääosin tilastolliset analyysit. Tulosten analyysissä ja tulkinnassa törmättiin muutamassa kohdassa ongelmiin, mihin ymmärrystä lisäävä kvalitatiivinen esivaihe ennen kvantitatiivista osuutta olisi karsinut epäolennaisem-pia asioita laajasta tilastomatemaattiseen muotoon puetusta aineistosta, ja olisi siten hel-pottanut keskeisimpien asioiden esiin nostamista.
Tutkimusaineiston käsittelyn yhteydessä esiintyi reliaabeliuteen liittyviä ongelmia varsin-kin silloin, kun haastatteluaineistosta muodostettiin muuttujia tilastollista analyysia varten.
Eri haastateltujen tarinat piti suhteuttaa toisiinsa. Muutamissa kohdissa joutui tutkija teke-mään tulkintoja haastateltujen vastauksista. Muutamien muuttujien asteikoiden muodos-tamisessa oli lisäksi pieniä ongelmia eri asioiden laitmuodos-tamisessa keskinäiseen paremmuus-järjestykseen. Näissä muutamissa seikoissa voitiin tutkimuksen objektiivisuus kyseen-alaistaa.
Tilastolliseen analyysiin käytetty SPSS-ohjelma määritti automaattisesti muuttujien mer-kitsevyystasot. Ne määräytyivät matemaattisesti otoskoon ja muuttujien korrelaation makkuuden mukaan. Perinteistä tilastollista aineistoa pienempi otoskoko vaati siten voi-makkaampaa korrelaatiota, jotta eri muuttujien yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä.
Tilastollisen analyysin yhteydessä jouduttiin tekemään karsintaa tarkasteluun mukaan ote-tuissa muuttujissa, jotta keskeisimmät tutkimustulokset olisi saatu esiin. Valinnat perustui-vat tutkijan huolelliseen korrelaatioiden tarkasteluun ja näiden perusteella tapahtuneeseen harkintaan. Tutkimuksen objektiivisuutta voidaan moittia mahdollisesti piiloon jääneiden tulosten osalta.
Tutkimuskohteiden vähäinen lukumäärä aiheutti kuitenkin muutamien muuttujien korre-lointiin erikoisia piirteitä, kun näiden muuttujien tietty arvo oli vain yhdellä tai parilla tut-kimuskohteella. Kun saman tutkimuskohteen kohdalla sattui tällaisia tilanteita useamman