Käytetyt tutkimusmenetelmät

Seuraavaksi tarkastellaan yleisellä tasolla, kuinka tutkimusaineistoa on käsitelty tilastolli-sen analyysin menetelmin. Tilastollisessa käsittelyssä käytettiin hyväksi SPSS for Win-dows -ohjelmistoa. Tilastollisten menetelmien lisäksi tutkimusaineistoa hyödynnetään laa-dullisen tutkimuksen menetelmin mm. käyttämällä hyväksi myös alkuperäisen haastattelu-aineiston raakahavaintoja ja haastateltujen suoria lainauksia, mitkä merkitään tekstin yh-teyteen lainausmerkeissä ja kursivoiden.

5.7.1 Tilastolliset analyysit

Tilastollisessa analysoinnissa testattiin muodostettujen muuttujien keskinäisiä yhteyksiä.

Kulloinkin käytettävä testaamismenetelmä riippui mm. muuttujien asteikoista. Testattaessa pelkästään nominaaliasteikollisia muuttujia käytettiin ristiintaulukointia ja χ² -riippumat-tomuustestiä.

Testattaessa nominaaliasteikollisten muuttujien yhteyksiä muun asteikollisiin muuttujiin, vaikuttivat analyysimenetelmään näiden muuttujien ominaisuudet. Kun testattavan muut-tujan luokkia oli kaksi, niin käytettiin testaukseen ordinaaliasteikollisilla ja normaalija-kaumattomilla suhdeasteikollisilla muuttujilla Mann-Whitneyn testiä. Suhteessa normaa-lijakaumaan noudattaviin suhdeasteikollisiin muuttujiin kaksiluokkaisia muuttujia testat-tiin T-testin avulla. Lopullisessa analyysissä näiden testien tulokset kuitenkin karsiutuivat pois, koska ne eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Kun testattavilla nominaaliasteikollisilla muuttujilla oli yli kaksi luokkaa, yhteyksiä nor-maalijakautuneisiin suhdeasteikollisiin muuttujiin testattiin yksisuuntaisen varianssiana-lyysin avulla. Yli kaksiluokkaisten nominaaliasteikollisten muuttujien yhteyden testauk-sessa ordinaaliasteikollisiin ja muihin suhdeasteikollisiin muuttujiin käytettiin Kruskal-Wallisin testiä. Vähintään ordinaaliasteikollisten muuttujien yhteyksien testaukseen käy-tettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimia, koska näiden muuttujien ei todettu olleen normaalijakautuneita.

Tutkimuskohteiden vähäisyyden vuoksi jätettiin tilastollisen analyysin ulkopuolelle muut-tujat, joiden olemassa olosta oli vain yksi havainto³⁶. Harvoista havainnoista pyrittiin vält-tämään kovin painokkaiden johtopäätösten tekemistä tai ainakin ilmaisemaan tilanne luki-jalle. Tämä valinta ei tarkoittanut, että nämä havainnot olisivat olleet arvottomia, mutta niiden paino olisi näyttänyt aineiston suppeudesta johtuen tulevan tietyissä tilanteissa arvi-oitua todellisuutta suuremmaksi. Näitäkin muuttujia hyödynnettiin tilastollisen analyysin ulkopuolella. Lisäksi yksittäisten pienten laatutyökalujen käytön havaintoja ei käytetty sellaisenaan, vaan niiden yhteislukumäärää.

36 Esimerkiksi ulkoiset auditoinnit koettiin projektien idealähteenä vain yhdessä tutkimuskohteessa.

Koska tämä tutkimus poikkeaa tutkimuskohteiden lukumäärässä perinteisistä kvantitatiivi-sista analyyseistä, on tämä pyritty ottamaan huomioon tulosten merkitsevyyden vaatimus-tasossa. Toisaalta aineiston vähäisyydestä johtuen ei rimaa kuitenkaan voitu asettaa riski-tasoon pienempi kuin 0,001. Tällöin ei analysoitavia asioita olisi löytynyt juuri ollenkaan.

Siten oli tyytyminen riskitasoihin pienempi kuin 0,01 ja pienempi kuin 0,05. Tilastolliseen käsittelyyn käytetty SPSS-ohjelma antaa automaattisesti merkitsevyystason, mikä mää-räytyy otoskoon ja korrelaation voimakkuuden (korrelaatiokertoimen itseisarvon) perus-teella.

Koska vähintään ordinaaliasteikollisia muuttujia oli 209, muodostui toisiinsa verrattavia muuttujien välisiä korrelaatioita yli 43 000. Näistä tarkempaa tarkasteluun seulottiin ne, joiden riskitaso oli pienempi kuin 0.05. Näitäkin tapauksia oli lähes tuhat, mutta iso osa niistä jäi tarkastelun ulkopuolella, koska niillä ei ollut suoranaista merkitystä tämän tutki-muksen tuloksille³⁷. Näin oleellisemmat yhteydet saatiin havainnollisemmin esille. Tapa-uksista lähes 400 oli sellaisia, joissa riskitaso oli pienempi kuin 0.01. Analyysin edetessä on käsillä olevan tutkimuksen kannalta epäolennaisia yhteyksiä pudotettu pois tarkaste-luista. Samoin seuraavien lukujen taulukoiden rinnakkaisissa sarakkeissa ilmaistu muuttu-jien keskinäinen korrelaatio esitettiin toiston eliminoimiseksi vain toisessa sarakkeessa.

Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet määriteltiin kaikkien siihen soveltuvien muuttu-jien välillä, mutta muissa analyyseissa hyödynnettiin niistä saatuja tuloksia ja karsittiin vertailtavien, vähintään ordinaaliasteikollisten muuttujien määrä pienemmäksi, 85 muut-tujaan. Tämä tehtiin sen vuoksi, ettei muuttujien suuresta määrästä johtuen ollut mahdol-lista tarkastella kaikkien muuttujien keskinäisiä yhteyksiä, vaan karsintaa oli tehtävä, jotta keskeisimmät tulokset olisi saatu esiin. Monet muuttujista osoittautuivat tämän tutkimuk-sen kannalta epäoleellisiksi, eikä muuttujien välisistä yhteyksistä ollut löydettävissä järke-viä tulkintoja. Tämä valinta perustui osin tutkijan omaan harkintaan. Tilastollisen analyy-sin tulosten tulkinnassa tutkija pystyi hyödyntämään yksilöllisten, alkuperäisten haastat-telunauhoitusten tietoja, jolloin kausaalisten suhteiden ymmärtäminen oli luotettavampaa.

5.7.2 Yleistä tulosten tulkinnasta

Lopulliseen analyysiin jäi jäljelle kahdentyppisiä tilastollisia tarkasteluja. Suurimmassa osassa näistä oli tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimia. Muutamassa tau-lukossa analysoitiin myös Kruskal-Wallisin testiä. Seuraavassa esitetään molemmista näistä esimerkinomaiset taulukot ja niiden sisällön tulkintaperiaatteet.

Taulukossa 10 on esitetty esimerkki Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimien analyysis-tä. Tässä tutkimuksessa käytetään korrelaation testaukseen kahta riskitason (eli merkitse-vyystason) rajaa: 0,05 ja 0,01. Testattu riippuvuus on tilastollisesti merkitsevä, mikäli ris-kitaso on alle 0,01. Jos risris-kitaso on alle 0,05, mutta suurempi kuin 0,01, niin riippuvuus on tilastollisesti melko merkitsevä. Taulukossa on kuvattu tapausta, missä tarkastellaan vain

37 Esimerkiksi se, että liikevaihdon ja henkilöstömäärän suuruudet korreloivat merkittävästi keskenään.

yhden muuttajan korrelointia. Todellisia muuttujia tarkasteltaessa on osassa taulukoita yhdistetty 2 tai 3 lähellä toisiaan olevaa muuttujaa. Esimerkissä muuttujan X korrelaatio muuttujien Y1 ja Y2 kanssa on siis tilastollisesti merkitsevä sekä muuttujien Y3 ja Y4 kanssa tilastollisesti melko merkitsevä. Taulukossa on näkyvissä vastaava negatiivinen korrelaatio (muuttujat Y5, Y6 ja Y7). Taulukossa on esitetty myös näiden muuttujien väli-set korrelaatiokertoimet: esimerkiksi .z1 ja -.z6.

Taulukko 10. Esimerkki ”X”-muuttujan korreloinnista eräiden muuttujien kanssa.

POSITIIV.

Kruskal-Wallisin testin analyysissä käytettiin taulukon 11 mukaista esitystapaa. Esimer-kissä nominaaliasteikollisen muuttajan A mahdolliset luokat ovat S, T, U, V ja W. Näiden luokkien havaintojen määrät (i, j, k, l ja m) on ilmaistu vasemmassa sarakkeessa. Muuttu-jan A luokkien havaintojen keskiarvot vertailtavien muuttujien B ja C suhteen on esitetty symboleilla e1 - e5 ja g1 - g5. Taulukon alaosassa on testattu merkitsevyyttä. Testisuureen Chi-Square arvot muuttujittain on esitetty luvuin ff,fff ja hh,hhh. Mitä suurempia nämä luvut ovat, sitä enemmän poiketaan oletushypoteesista, että kaikkien luokkien jakaumat olisivat samanlaiset. Symboli df ilmaisee vapausasteiden lukumäärää (= A:n luokkien lu-kumäärä - 1) ja lyhenne sig. merkitsevyyttä. Jos .ppp ja .qqq ovat esimerkiksi pienempiä kuin 0,05, on tulos siis melko merkitsevä.

Taulukko 11. ”A”-muuttujan luokkien mukaiset keskiarvot ja merkitsevyyden testaus

”B”- ja ”C”-muuttujien suhteen.

A B

Tilastollisen testauksen taulukoinnin yhteydessä osa muuttujien nimistä on lyhennetty johtuen rajallisesta käytettävissä olevasta tilasta. Yleisimmät käytetyt lyhenteet ym. tar-koittavat seuraavaa:

• ideal. tai idealähde Laadun kehittämisprojektien idealähde

• LP Kirjallisen laatupolitiikan osatekijä

• max ong. Henkilöstöryhmä, jossa eniten ongelmia laadun kehittä-misen aloitushetkellä

• max pot. tms. Suurin kehittämispotentiaali haastatteluhetkellä

• merkitt. Haastateltujen mainitsemat saavutetut tulokset laatualu-eella tärkeysjärjestyksessä

• mittari Haastateltujen mainitsemat laadun mittarit tärkeysjär-jestyksessä

• mot. tai motiivi Laadun kehittämisen motiivi kehittämistyön alussa

• muut. tai muutos Toteutustavan muutos, jos voisi aloittaa alusta

• pisimm. Asia, missä ollaan pisimmällä laadun kehittämistyössä

• ong. Laadun kehittämisen aloitushetkellä ihmisiin liittyvät ongelmat tärkeysjärjestyksessä

• tul. tai tulos Haastateltujen vastaukset kysyttäessä ko. asioiden ke-hittymistä

• tulev. Kehittämistyön eteneminen tulevaisuudessa

• Ulk. as.tunt. tms. Ulkopuolinen asiantuntija, konsultti ym.

6 LAADUN KEHITTÄMINEN TUTKIMUSKOHTEISSA

Tässä luvussa analysoidaan haastattelujen avulla saatua aineistoa. Aluksi tarkastellaan ti-lannetta hetkellä, jolloin haastateltujen mielestä laadun kehittäminen aloitettiin heidän or-ganisaatiossaan. Tämän jälkeen tarkastellaan laajemmin itse laadun kehittämistä keskei-simpien keinojen ja toimintatapojen kautta.