8 TULOKSET
8.4 Kouluttautumiseen vaikuttavat tekijät
8.4.1 Ammatilliseen täydennyskoulutukseen motivoivat syyt
Ammattitaitoon liittyvät syyt olivat vastaajille niitä tekijöitä, jotka saivat heidät ha-keutumaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen (Kuvio 8.5, Liite 8). Proviisoreille itsensä kehittäminen ja sisäinen tarve uuden oppimiseen olivat tärkeämpiä syitä opiske-luun kuin farmaseuteille. Muut kysymyksessä mainitut syyt, mm. sosiaaliset tekijät, eivät olleet vastaajille tärkeitä heidän hakeutuessaan koulutukseen.
Kuvio 8.5. Farmaseuttien (kuva a) ja proviisoreiden (kuva b) kokemukset erilaisista kouluttautumiseen vaikuttavista syistä v. 2001 (% vastanneista).
2
8.4.2 Summamuuttujien yhteys kouluttautumiseen
Ne vastaajat, jotka osallistuivat eniten työpaikkansa ulkopuoliseen koulutukseen, ko-kivat ammatillisen kehittymisen (summamuuttuja) itselleen erittäin tärkeäksi useammin kuin muut vastaajat (Taulukko 8.11). Muiden summamuuttujien ja työpaikan ulkopuo-liseen koulutuksen osallistumisen väliset yhteydet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Toimipaikkakoulutukseen osallistumisella ei ollut työpaikan ulkopuolisen kouluttautu-misen kaltaista yhteyttä summamuuttujien kanssa.
Taulukko 8.11. Kouluttautumisen syyt -summamuuttujien ja työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen välinen yhteys (% vastaajista).
Työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen määrä
8.4.3 Halu omalla ajalla kouluttautumiseen summamuuttujien kautta tarkasteltuna
Ammatillista kehittymistään (summamuuttujan kautta) tärkeänä pitäneet vastaajat olivat selkeästi muita halukkaampia käyttämään omaa aikaansa kouluttautumiseen (Ta u-lukko 8.12). Myös vaihtelun tarve oli suurempi niillä vastaajilla, jotka olivat halukkaita käyttämään omaa aikaansa täydennyskoulutukseen osallistumiseen. Yhteys itsensä ke-hittämisen -summamuuttujaan oli samansuuntainen, mutta työmotivaatio – summamuuttujaan ja sillä ei ollut yhteyttä. Sillä, osallistuivatko vastaajat koulutukseen työ- vai vapaa-ajallaan, ei ollut vaikutusta summamuuttujiin.
Taulukko 8.12. Vastaajien halukkuus käyttää omaa aikaansa kouluttautumiseen koulut-tautumisen syyt –summamuuttujien kautta tarkasteltuna (% vastaajista).
Vastaajan halukkuus käyttää omaa aikaansa täydennyskoulutukseen
Summamuuttuja
Kyllä
%
Ei
%
Ammatissa kehittyminen (n=231) (n=116) (p < 0,001)
Erittäin tärkeää 49
Melko tärkeää 26
Kohtalaisen tärkeää
73 17
10 26
Vaihtelun tarve (n=233) (n=68) (p = 0,032)
Tärkeää 16 9
Melko tärkeää 55 46
Merkitys pieni 29 46
Itsensä kehittäminen (n=232) (n=69) (p=0,070)
Tärkeää 35 22
Melko tärkeää 43 45
Merkitys pieni 22 33
Työmotivaatio (n=231) (n=67) (p=0,271)
Tärkeää 25 31
Merkitys pieni 59 48
Ei merkitystä 16 21
8.4.4 Ammatilliseen kouluttautumiseen vaikuttavat tekijät
Työhön ja perheeseen liittyvistä tekijöistä työpaikan henkilökuntatilanteella ja etäi-syydellä koulutuspaikalle oli eniten kielteistä vaikutuksia työajalla tapahtuvaan koulut-tautumiseen (Kuvio 8.6 ja Liite 9). Työvuoroilla oli enemmän ne gatiivista kuin positii-vista vaikutusta koulutukseen pääsyyn, mutta useimmissa tapauksissa se ei vaikuttanut lainkaan. Työpaikan ilmapiirin vaikutus koulutukseen osallistumiseen oli proviisoreille positiivisempi kuin farmaseuteille. Työnantajan asenne etenkin farmaseuttien kouluttau-tumiseen työajalla oli kaksijakoinen – sekä negatiivinen että positiivinen – , joten sen vaikutuksista koulutukseen osallistumiseen päätettiin tehdä tarkempia analyysejä (ks.
kohta 8.4.6).
Kuvio 8.6. Tekijät, joiden vaikutuksen koulutukseen pääsyynsä työajalla farmaseutit ja proviisorit arvioivat negatiiviseksi, neutraaliksi tai positiiviseksi (% vastaajista).
Osallistuessaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen vapaa-ajallaan farmaseutit kokivat työvuorojen vaikut tavan tilanteeseen negatiivisemmin kuin proviisorit (Kuvio 8.7 ja Liite 10). Työpaikan henkilökuntatilanteen ei koettu vaikuttavan yhtä paljon täy-dennyskoulutukseen osallistumiseen vapaa-ajalla kuin työajalla. Työnantajan asenne vapaa-ajan kouluttautumista kohtaan koettiin useimmiten neutraaliksi tekijäksi, mutta
3
proviisoreilla myös lähes yhtä usein positiivisesti vaikuttavaksi. Kaikkien vastaajien mielestä etäisyydet opintojen luo vaikuttivat kaikkein negatiivisimmin koulutukseen osallistumiseen vapaa-ajalla.
Kuvio 8.7. Tekijät, joiden vaikutuksen koulutukseen pääsyynsä vapaa-ajalla farmaseutit ja proviisorit arvioivat negatiiviseksi, neutraaliksi tai positiiviseksi (% vastaajista).
Kouluttautumiseen vaikuttavat syyt (sekä työ- että vapaa-ajalla) ristiintaulukoitiin myös apteekkien kokoluokkien kanssa. Näistä ristiintaulukoinneista kuviossa 8.8. esite-tään ne, joita eri kokoisissa apteekeissa työskentelevät vastaajat pitivät useimmin nega-tiivisina. Työpaikan henkilökuntatilanteella oli eniten negatiivista vaikutusta pienissä apteekeissa työskenteleville vastaajille. Etäisyydet asuinpaikalta opintojen luo sekä työ- että vapaa-aikana vaikuttivat nekin negatiivisimmin pienissä apteekeissa työskentelevi-en tilanteesetyöskentelevi-en. Työvuorot styöskentelevi-en sijaan vaikuttivat negatiivisimmin työajalla tapahtuvaan koulutukseen pääsyyn suurissa apteekeissa työskentelevillä (Kuvio 8.8, Liite 11).
4
Kuvio 8.8. Kouluttautumiseen vaikuttavat tekijät, joiden merkityksen erikokoisissa ap-teekeissa työskentelevät vastaajat arvioivat selkeimmin negatiivisiksi (% vastaajista).
8.4.5 Kouluttautumiseen vaikuttavat tekijät maantieteellisessä tarkastelussa
Työvuorot vaikuttivat negatiivisimmin työajalla tapahtuvaan kouluttautumiseen etelä-suomalaisilla vastaajilla (Liite 12). Työpaikan henkilökuntatilanne puolestaan vaikutti negatiivisimmin koulutukseen pääsyyn Länsi- ja Etelä-Suomessa työskentelevillä, vähi-ten Itä-Suomessa. Etelä-Suomen läänin alueella työskentelevistä vastaajista etäisyys koulutuspaikalle vaikutti negatiivisesti työajalla kouluttautumiseen vain kolmasosalla vastaajista, Itä-Suomen sekä Oulun ja Lapin läänien alueella yli puolella vastaajista, Länsi-Suomen alueella kahdella kolmesta. Pohjoissuomalaisista yksikään ei arvioinut etäisyyksien vaikuttavan positiivisesti koulutukseen pääsyyn, länsisuomalaisista etäi-syyden koki positiivisena tekijänä vain yksi vastaaja.
Työpaikan henkilökuntatilanne vaikutti negatiivisimmin vastaajien vapaa-ajalla ta-pahtuvaan täydennyskoulutukseen Etelä- ja Länsi-Suomessa (Liite 13). Työnantajan asennoituminen vapaa-ajalla tapahtuvaa kouluttautumista kohtaan oli positiivisin Itä-Suomen alueella työskentelevien vastaajien mielestä. Vähiten negatiivista vaikutusta
3 6 11 9 9 11
Vaikuttaa positiivisesti Ei vaikuta Vaikuttaa negatiivisesti
kokivat työnantajansa asenteissa eteläsuomalaiset vastaajat, selvästi eniten sen sijaan pohjoissuomalaiset vastaajat. Länsi-Suomen sekä Oulun ja Lapin läänien alueella työs-kentelevistä vastaajista lähes neljä viidestä katsoi, että etäisyys vaikuttaa negatiivisesti heidän osallistumiseensa ammatilliseen koulutukseen vapaa-ajalla. Eteläsuomalaisista vastaajista tätä mieltä oli selvästi alle puolet, itäsuomalaisista kaksi kolmesta.
8.4.6 Työnantajan vaikutus kouluttautumiseen
Työnantajan asenne oli yhteydessä siihen, miten aktiivisesti vastaajat kävivät koulu-tuksessa, etenkin kaikkein aktiivisimpien ja passiivisimpien kouluttautujien ryhmässä.
(Taulukko 8.13). Negatiivisesti asennoituvan apteekkarin apteekissa järjestetään myös vähän toimipaikkakoulutusta. Työnantajan vaikutus vastaajien pitkäkestoiseen koulu-tukseen osallistumiseen oli samansuuntainen kuin muuhunkin koulukoulu-tukseen osallistumi-sessa, mutta vaikutus ei näkynyt yhtä voimakkaana.
Taulukko 8.13. Työnantajan asennoitumisen vaikutus vastaajien osallistumiseen työ-paikan ulkopuoliseen koulutukseen tai toimipaikkakoulutukseen (% vastaajista).
Työnantajan vaikutus Kouluttautumisen määrä
edeltä-neiden 12 kuukauden aikana Vaikuttaa positiivisesti
Ei vaikutusta Vaikuttaa negatiivisesti Työpaikan ulkopuolinen koulutus
(p = 0,005)
Yli 2 päivää (n=76) 57 24 20
1-2 päivää (n=111) 44 27 29
Alle 1 päivä (n=40) 47 25 27
Ei lainkaan (n=63) 22 33 44
Toimipaikkakoulutus (p < 0,001)
15 tuntia tai enemmän (n=29) 59 28 14
7 – 14 tuntia (n=70) 56 29 16
Alle 7 tuntia (n=105) 41 28 31
Ei lainkaan (n=85) 29 26 45