Asiantuntijoiden näkemykset koulutukseen osallistumisesta

8.12.1 Yhteenveto asiantuntijoiden näkemyksistä

Asiantuntijat ovat alan tärkeimpiä normien määrittäjiä. Heidän näkemyksensä koulu-tuksen merkityksestä alalla kuvastavat myös kouluttautumisen normin vahvuutta. Asi-antuntijoiden käsitykset kaikista haastatteluissa esiin tulleista asioista olivat hyvin pit-källe yhteneväiset, mielipiteistä löytyi lähinnä vivahde-eroja (Taulukko 8.21).

Taulukko 8.21. Yhteenveto asiantuntijaha astatteluista.

N:o Elinikäisen oppimisen määri -telmä A1 Ajan tasalla pysytteleminen,

lähtee lainsäädännöstä

Ei missään tapaukses-sa

Varmaan jossain määrin, sosiaali-nen kontakti jää puuttumaan A2 Jatkuvaa oman ammattitaidon

ylläpitämistä ja kehittämistä, lähtee lainsäädännöstä

Ei todellakaan! Ei siis missään tapauksessa

Vaatisi niin paljon käytännön omaa aktiivisuutta ja tiedon hankintaa ja jäsentämistä

A3 Muutaman vuoden välein kurs-seilla, n. 10 vuoden välein laa-jempi opintopaketti

Ei voi, jähmettyy vanhoihin tietoihin ja asenteisiin

Riippuu aika paljon yksilöstä, kuin-ka itsenäiseen työskentelyyn pystyy A4 Perusopinnoissa luodaan asenne

jatkuvaan ammatillis een kehitty-miseen

Ei Kyllä, jos on vahva motivaatio,

toisilta oppiminen jää pois A5 Ala on voimakkaasti kehittyvä:

tarkoittaa ammattitaidon

Se riippuu tietysti aika paljon ihmi-sestä, vaatii kovaa tahtoa ja moti-vaatiota, opiskelu on tehokkaampaa ryhmässä

A6 Tulee uutta tietoa, joten jos ei kouluttaudu, niin jää auttamatto-masti jälkeen

Ei missään tapaukses-sa

Ei sekään ole, koska sosiaalinen puoli jää pois

A7 Apteekissa työskentelevät osallis-tuvat joko organisoituun tai työ-paikalla järjestettyyn koulutuk-seen

Työssä voi selvitä, joko hyvin tai huo-nosti, kehitys on niin nopeaa, että syytä on osallistua

Kollegojen kanssa kanss akäyminen on kaikkein mielenkiintoisinta opis-kelua

A8 Peruskoulutuksessa hankitun tiedon ja osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä, uusien asioiden

Kursseissa on tietysti se vuorovai-kutus, mutta omaehtoinenkin oppi-minen voi toimia

A9 Pohjakoulutus ei riitä, koko ajan tulee lisää, täytyy huolehtia, että on ajan tasalla

Ei mitenkään, ei ole mahdollista

Ulkopuolisesta koulutuksesta saa paitsi oppia myös hyödyllisiä sosi-aalisia kontakteja

A10 Osallistuminen mahdollisuuksien mukaan täydennyskoulutuksiin ja myös työpaikalla

Kyllä se vaikeeta on Kyllä se varmaan vois onnistuakin nykyajan tekniikalla

A11 Jatkuvaa kouluttautumista mah-dollisuuksien mukaan

No ei No oikeastaan ei ole, mutta valitet-tavasti nämä täydennyskoulutus-kurssit järjestetään yleensä Helsin-gissä

8.12.2 Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen piti haastateltujen asiantuntijoiden mielestä sisällään jatkuvaa ammattiin liittyvien tietojen kertausta ja päivitystä.

- No ainaki sitä, että ilman, että pysyttelee koko ajan tasalla, niin ei pysty hoi-tamaan tehtäviään ja kyllä se niinku ihan primääristi tarkottaa sitä, että seura-taan sitä, mitä lääkealalla tapahtuu. Asiantuntija 1

Kyllä se tarkottaa sitä, että se tieto ja osaaminen joka on hankittu peruskoulu-tuksella … yliopistokoulutuksena, niin sen jatkuvaa ylläpitämistä ja myöskin uu-sien asioiden omaksumista, koska tällä alalla tieto uusiutuu niin vahvasti, että se on jatkuvaa itsensä ja osaamisensa ylläpitämistä. Asiantuntija 8

…meillä jo laki edellyttää, että terveydenhuollon ammattilaisina niin meidän täytyy pitää yllä ja kehittää omaa ammattitaitoa niin minun mielestä se on niin-kun jo siitä lähtösin semmonen tietty velvote ja eettinen asia, ja sit ku vielä siihen yhistää sen, että tänä päivänä meidän alalla ja ylipäätään lääketieteessä niin kaikki tieto kolminkertastuu keskimäärin puolessatoista vuodessa, niin sehän on jo suurinpiirtein pakko, että kestää … ett jatkuvaa oman ammattitaidon ylläpitä-mistä ja kehittäylläpitä-mistä, luontaista kiinnostusta omaan alaansa. Asiantuntija 2 Käsitykset siitä, miten farmaseutit ja proviisorit voisivat selvitä ammatistaan ilman jatkuvaa kouluttautumista, olivat haastateltavilla hyvin selkeät. Perusopinnoissa aikoi-naan hankittu tieto ei pitkälle riitä, joten elinikäisen oppimisen periaatteiden omaksumi-nen katsottiin apteekkilaisille välttämättömyydeksi. Ala ja ammatin vaatimuksiin vas-taaminen pakottaa jokaisen farmasian ammattilaisen kouluttautumaan. Tällä perusteella kouluttautumisnormin olemassaolo apteekkifarmasiassa on selvä. Peruslähtökohtana normille voi olla lainsäädännön eettinen velvoittavuus, mutta pohja ja kiinnostus jatku-vaan oppimiseen luodaan peruskoulutuksessa yliopistossa. Ammattiin sosiaalistuminen ja sen normien omaksuminen alkaa jo opintojen aikana (Simpson 1979, s. 29 – 32). So-siaalistuminen jatkuu mm. ammatillisen kouluttautumisen kautta myös apteekkityössä.

Onko mahdollista selvitä siitä työstä, ilman, että kouluttautuis? – Ei, ei missään tapauksessa. Se on ihan perusedellytys sen tehtävän hoitamiselle ja toisaalta se on aika yksiselitteinen myöskin se velvote, koska se tulee suoraan laista. Asi-antuntija 1

…onko sun mielestä mahdollista selvitä tästä työstä ilman jatkuvaa kouluttau-tumista tai oppimista? – tota.. siis periaatteessa on mahdotonta, mutta sitte jos riippuu minne sen rimansa asettaa Asiantuntija 8

– Ei todellakaan. Se on aivan yksselitteistä, ei siis missään tapauksessa, jos ai-koo pystyä, pysyä niinku kehityksessä mukana. Asiantuntija 2

8.12.3 Täydennyskoulutukseen osallistumisen välttämättömyys

Vaikka kouluttautuminen oli haastateltavien mielestä farmasiassa täysin välttämätön-tä, ei samaa voida sanoa täydennyskoulutuskursseille osallistumisesta. Haastateltavat asettivat kuitenkin suuria vaatimuksia niille apteekkilaisille, jotka aikovat selvitä ilman ammatillista täydennyskoulutusta. Itsenäinen opiskelu vaatii oppijalta aktiivisuutta ja vahvaa motivaatiota, että tehtävästä voisi selvitä kunnialla. Monet haastateltavat pitivät tärkeänä kursseihin liittyvää sosiaalista puolta, verkostoitumista ja sosiaalista oppimista, joista yksin opiskeleva jää paitsi. Sosiaalisessa yhteisössä kanssakäyminen muiden ryhmän jäsenten kanssa vahvistaa ryhmän integraatiota ja lisää myös normin noudatta-mista. Tältä pohjalta ryhmässä oppiminen voidaan nähdä myös alan normiston siirtämi-senä yksilöltä toiselle. Sellaiset yksilöt, jotka ovat sisäistäneet kouluttautumisen normin hyvin vahvasti, selviävät parhaiten ilman muodollista täydennyskoulutusta.

Entäs sitte onko mahdollista selvitä ilman tämmösiä täydennyskoulutuskurssi-en käymistä? – mää melkein sanosin, että ei sekään oo… Siis kyllähän tietysti kirjoja ja lehtiä lukemalla … pystyy aika paljon paikkaamaan mutta …usein näi-hin koulutustilaisuuksiin … sisältyy merkittävänä osana myöskin semmonen kes-kustelu. Asiantuntija 6

Mun mielestä niin, jos nyt aatellaan apteekkifarmasiaa, niin se kokonaisuus muodostuu siitä, että on toimipaikkakoulutusta ja ja sitten on talon ulkopuolista koulutusta ja kyll musta se on hyvin niinku monella tavalla hyödyllistä se ulk o-puolinen koulutus... paitsi että sieltä tulee sitä oppia niin sieltä tulee myös usein hyödyllisiä sosiaalisia kontakteja... Ett kyllä mää niinku näkisin, että ett aika vai-kea on ilman ulkopuolista koulutusta pitää ammattitaitoaan yllä Asiantuntija 9 No onko sun mielestä mahdollista tästä työstä selvitä ilman jatkuvaa kouluttau-tumista tai jatkuvaa oppimista? – No ei. – Joo. No entäs tuota sitte semmonen kun täydennyskoulutuskurssien käyminen, niin onko mahdollista pärjätä amma-tissa ilman niitä? – No oikeestaan ei ole, mutta valitettavasti nää täydennyskoulu-tuskurssit järjestetään yleensä Helsingissä .. Apteekkari 9

Haastateltu apteekkari 9 väitti, että koulutustilaisuudet ovat aina Helsingissä, minne on maalta vaikea lähteä. Hän mainitsi lähialueeltaan paikkakuntia, joissa toivoisi tusta järjestettävän. Yhdellä hänen mainitsemistaan paikkakunnista järjestetään

koulu-tusta nykyisin jo hyvin paljon. Pitkä matka Helsinkiin olikin selvästi kyseisen apteekka-rin kehittämä tekosyy (vrt. kohta J, kuvio 8.12), jolla hän perusteli ulkopuoliselle haas-tattelijalle apteekkinsa henkilökunnan vähäistä kouluttautumista. Kyseinen apteekkari kyllä tiedosti normin (A), mutta koska hän ei sitä noudattanut, hän oli kehitellyt syyn toiminnalleen (J). Koska ulkopuolinenkin henkilö tiesi koulutuksen todellisen tarjonnan haastateltavan lähialueella, selityksen läpinäkyvyys paljastui. Ehkä kyseinen apteekkari kuitenkin itse uskoi selitykseensä ja koki no udattavansa normia.

8.12.4 Asiantuntijanäkemys apteekkarin merkityksestä henkilökunnan kouluttau-tumiselle

Se, minkä verran apteekkilaiset käyvät täydennyskoulutuksessa tai millaiset tiedon-hankinnan mahdollisuudet ovat riittäviä ammattitaidon ylläpitämiseen, askarrutti joita-kin asiantuntijahaastateltavia. Työpaikan ilmapiirin merkitys ja toisaalta apteekkarin vaikutus ilmapiirin luomiseen tuli sekin joissakin haastatteluissa esille.

Mut että se on tietysti yks ongelma, ett se aika tavalla tuntuu kumuloituvan tie t-tyihin toimipisteisiin ja tiett-tyihin henkilöihin ja sitten osa ihmisistä on edelleenki aika laiskoja, tai eivät sitte oo tilaisuudessa osallistua … mun henkilökohtanen käsitys on se, ett kyll ihmiset suhtautuu pääsääntösesti aika vakavasti tähän täydennyskouluttautumisvelvotteeseen, mikä varmaan lähtee siitä, että ihmiset ei kykene hoitamaan sitä hommaansa, senhän huomaa konkreettisesti siinä työssä.

Asiantuntija 1

Siis jos ei työnantaja anna mitään mahdollisuutta irrottautua työtehtävistä niin paljon, että voi paneutua itsensä täydennyskouluttamiseen, niin sillonhan se on työntekijälle jossain määrin mahdoton tehtävä… että kyllä se on yhteispeliä, mo-lempien osapuolien siihen täytyy sitoutua ja momo-lempien täytyy varautua uhraa-maan siihen työntekijän omaa aikaansa ja työnantajan sitä aikaa, josta hän mak-saa palkkaa työntekijälle, että ett se on tämmönen molemminpuolinen sopimus, joka sitoo kumpaakin osapuolta, tai molemminpuolinen velvote oikeestaan, se ei oo enää sopimuksen asteella. Asiantuntija 1

Tää on aika pitkälti varmaan apteekkikohtanen kysymys … että siellä missä on apteekkari, proviisori aktiivinen, siellä missä on apteekin farmaseuttinen henk

i-lökunta muutenki … aktiivinen, niin kyllä he löytää sitä, ja he osallistuu myös näihin … koulutustilaisuuksiin, mut sit tietysti ett jos apteekkari esimerkiks on äärimmäisen oppimiskielteinen … sillä tavalla, että ei joko halua tai ei oo ma-hollisuutta kannustaa työntekijöitä opiskeluun, niin näissä apteekeissa sitte tää tietysti tää uuden tiedon saaminen on rajallisempaa. Asiantuntija 7

Mutta hänelle täytyy myöskin sitten luoda olosuhteet, että jos ihminen on itse innokas, mutta että toimipaikka ei ole koulutusmyönteinen… – niin se sitten la-tistaa? – Kyllä se latistaa, että siinä tarttee olla tosi vahva ihminen, joka semmo-sessa tilanteessa.. Niin lähtee vielä kouluttautumaan….Että tuntuu että kaikkialla ei vielä … apteekeissa oo ihan sisäistetty sitä, että, ett se on myöskin molemmin-puolinen asia ..ett ei pelkästään työntekijän … vaan että kyllä hänelle täytyy ne edellytykset antaa. Asiantuntija 4

Monet asiantuntijahaastateltavat olivat havainneet apteekkarin merkityksen yrityk-sensä koulutusmyönteisen hengen ja mahdollisuuksien luojana. Apteekkari on heidän-kin silmissään normin luoja ja määrittäjä omassa työyhteisössään. Kouluttautumiseksi ei riitä pelkkä esitteiden tai TIPPA-tietokannan lueskelu, ala vaatii enemmän.