Haastattelututkimus v. 2001

Kyselyä täydennettiin haastattelemalla vastaajia ja alan asiantuntijoita. Tällä haluttiin saada monipuolinen kuvaus apteekkilaisten kouluttautumisesta, varmistaa aineiston luo-tettavuutta ja syventää tietoa vastaajien kokemuksista.

Kyselytutkimuksen yhteydessä vastaajilla oli mahdollisuus antaa allekirjoituksella varmistettu yhteystietonsa, jotta tutkija voisi ottaa heihin yhteyttä myöhemmin. Kaikki-aan 72 vastaajaa (24 %) antoi yhteystietonsa. Haastattelut tehtiin kesän ja syyskuun 2001 aikana ja haastattelijana toimi tutkija itse (haastattelurunko, Liite 4). Ensimmäiset viisi haastattelua tehtiin haastateltavien luona joko heidän kotonaan tai työpaikallaan työajan jälkeen (kun muu henkilökunta oli poistunut paikalta). Haastattelun ajankohta sovittiin etukäteen puhelimessa. Haastateltaviin haluttiin tutustua henkilökohtaisesti ja saada kokemuksia heidän suhtautumisestaan itse haastattelutilanteeseen. Tutkijan arvion mukaan kaikki viisi haastateltavaa suhtautuivat tilanteeseen hyvin luontevasti. Yksi haastateltava ilmaisi nauhoituksen jälkeen tyytyväisyytensä siitä, että oli päässyt haasta-teltavaksi. Hän halusi kertoa omalta kannaltaan syyt vähäiseen kouluttautumiseensa.

Yksi haastateltava (jonka kokemukset apteekista työpaikkana olivat melko negatiivisia) oli muita hiljaisempi. Haastatteluissa ei ollut läsnä ulkopuolisia henkilöitä.

Haastateltavien valinnassa keskeistä oli se, että he olivat osallistuneet koulutukseen vaihtelevilla tavoilla ja vaihtelevia määriä, työskentelivät erikokoisissa apteekeissa ja eri

puolilla maata sekä olivat vaihtelevan ikäisiä (Taulukko 7.10). Kun haastattelulla halut-tiin erityisesti saada tietoa farmaseuttien ja proviisoreiden kouluttautumiskokemuksista, ei aivan lähivuosina valmistuneita vastaajia otettu mukaan haastatteluihin. Proviisorei-den osuus haastateltavista oli sama kuin kyselyyn vastanneista.

Etenkin haastateltavien maantieteellinen jakautuminen, mutta myös kustannussyyt vaikuttivat siihen, että viiden haastattelun jälkeen loput päätettiin tehdä puhelimitse.

Puhelinhaastattelujen ajankohta sovittiin joko etukäteen tai haastattelu tehtiin suoraan ensimmäisen puhelun aikana. Puhelinhaastattelussa haastateltavien sanattomia reaktioita ei voi päätellä, ei myöskään sitä, onko paikalla muita henkilöitä, joiden läsnäolo saattai-si häiritä tapahtumaa. Kukaan haastateltavista ei kieltäytynyt haastattelusta, vaikka va n-hin hieman ihmettelikin, voiko hän ikänsä puolesta vielä osallistua. Yksikään haastatel-tavista ei suhtautunut puheluun kärsimättömästi. Sekä kasvotusten (n=5) että puhelimit-se (n=14) osallistuneet haastateltavat suhtautuivat tutkijan arvion mukaan haastatteluun luontevasti, eikä nauhoitus tuntunut häiritsevän haastattelutilannetta. Jotkut haastatelta-vat puhuihaastatelta-vat paljon teemakysymysten johdattelemana, toisille piti esittää tarkentavia lisäkysymyksiä. Haastattelut alkoivat toistaa itseään 14-15 haastattelun jälkeen. Siinä vaiheessa haastateltaviksi haluttiin kuitenkin vielä joitakin pitkään apteekeissa työsken-nelleitä farmaseutteja, joten haastattelujen lopulliseksi lukumääräksi saatiin 19.

Haastattelut noudattivat teemahaastattelun periaatetta ja ne kestivät 10 – 30 minuut-tia. Haastattelun teemoina olivat koulutukseen osallistuminen (mm. miten paljon haasta-teltava osallistuu koulutukseen ja tunteeko haastahaasta-teltava henkilöitä, jotka eivät osallistu lainkaan koulutukseen), kouluttautumisen motiivit ja osallistumiseen vaikuttavat tekijät.

Ennen haastattelua haastateltaville korostettiin tapahtuman luottamuksellisuutta ja heil-tä pyydettiin lupaa haastattelun nauhoittamiseen. Kaikki haastateltavat suostuivat heil-tähän.

Taulukko 7.10. Haastateltavien kuvaus.

Koulutukseen osallistumisen kuva Tutkinto

(+haastattelun:o)

Työssäoloaika Työpaikan koko (resepte jä/vuosi) Osallistunut paljon, etenkin lähialueella Farmaseutti 6 yli 10 vuotta yli 60 000 Osallistunut aktiivisesti, etenkin työpaikalla Farmaseutti 7 noin 10 vuotta yli 60 000 Osallistunut kaikkeen, mitä on lähellä Farmaseutti 17 yli 30 vuotta 30 000 – 60 000 Osallistunut hyvin paljon, etenkin

vapaa-ajalla

Farmaseutti 8 yli 20 vuotta yli 60 000 Osallistunut paljon sekä työ- että

vapaa-ajalla

Farmaseutti 9 alle 10 vuotta yli 60 000 Osallistunut melko paljon, sekä työ- että

vapaa-ajalla

Farmaseutti 15 yli 30 vuotta yli 60 000 Osallistunut vapaa-aikana Proviisori 2 yli 15 vuotta yli 60 000 Yleensä päässyt paljon Farmaseutti 1 yli 20 vuotta 30 000 – 60 000 Osallistunut melko paljon, haluaisi

enem-mänkin

Farmaseutti 10 noin 20 vuotta yli 60 000 Osallistunut paljon, viime vuonna

vähem-män

Proviisori 3 noin 15 vuotta yli 60 000 Osallistunut työpaikalla, ei vapaa-aikana Farmaseutti 12 yli 10 vuotta yli 60 000 Osallistunut kohtalaisesti lähialueella Farmaseutti 3 noin 10 vuotta yli 60 000 Osallistunut kohtalaisesti, pääosin

vapaa-ajalla

Farmaseutti 14 noin 40 vuotta yli 60 000 Pyrkinyt osallistumaan aktiivisesti, vain

vähän vapaa-ajalla

Farmaseutti 16 yli 30 vuotta 30 000 – 60 000 Ei ole osallistunut kovin paljon Farmaseutti 11 vajaa 20 vuotta 30 000 – 60 000 Osallistunut melko vähän Farmaseutti 5 noin 30 vuotta alle 30 000 Hyvin vähän, sekin omalla ajalla Proviisori 1 vajaa 10 vuotta alle 30 000

Ei lainkaan Farmaseutti 4 5 vuotta yli 60 000

Ei lainkaan Farmaseutti 2 alle 10 vuotta alle 30 000

Puhelujen nauhoituksessa käytettiin apuna nauhuriin liitettävää adapteria. Tällä taat-tiin nauhoitusten hyvä tekninen taso. Puhelinhaastattelut onnistuivat teknisesti kasvotus-ten tehtyjä haastatteluja paremmin, sillä vm. tilanteessa nauhuria oli joskus vaikea sijoit-taa riittävän lähelle sekä haastattelijaa että haastateltavaa. Vassijoit-taajien intimiteettisuojan takaamiseksi haastateltaville annettiin keksityt nimet, joita heistä voidaan käyttää, kun suoria haastattelulainauksia käytetään tulosten raportoinnissa. Kyselylomakkeen saate-kirjeessä oli käynyt ilmi tutkijan rooli apteekkarina, mutta tätä ei tuotu haastattelussa missään vaiheessa enää esille. Haastattelija esitteli itsensä nimellään ja kertoi tekevänsä kyselyn jatkotutkimusta osana väitöskirjatutkimusta. Osan haastateltavista tutkija tunsi henkilökohtaisesti, eikä heitä pyritty välttelemään haastateltavia valittaessa. Valintakri-teerinä heidänkin kohdallaan oli vaihteleva kokemus täydennyskoulutuksesta. Heidän

haastattelunsa eivät poikenneet tilanteena muista haastatteluista, eikä tuttavuus tutkijan arvion mukaan vaikuttanut vastauksiin.

Haastattelujen alussa haastateltavilta kysyttiin taustatietoina perhetilannetta ja työhis-toriaa. Näitä tietoja ei raportoida tuloksissa vaan niitä käytetään ainoastaan taustamate-riaalina, jotta haastateltavien vastaukset voidaan paremmin sijoittaa heidän elämäntilan-teisiinsa.

Tutkija litteroi itse kaikki haastattelut. Myös tällä menettelyllä varmistettiin vastaaji-en intimiteettisuojaa, koska näin kukaan muu kuin tutkimuksvastaaji-en tekijä ei ole kuunnellut nauhoja. Toisaalta tutkijan oma työpanos litteroinnissa muodosti jo osan tutkimuksen analyysivaiheesta. Tuloksia käytiin alustavasti läpi NUD.IST laadullisten aineistojen analyysiohjelmalla. Koska aineisto oli tutkijalle siinä vaiheessa jo haastattelujen ja litte-roinnin jälkeen hyvin tuttu, ei NUD.IST:n käytöstä saatu suurta lisähyötyä varsinaiseen analyysiin. Tästä syystä teksti päädyttiin käymään läpi luokittelemalla, tekemällä yh-teenvetoja ja etsimällä siitä normiteorian mukaisia aihepiirejä. Tällä tavalla uskottiin päästävän systemaattisempaan ja pelkistetympään analyysiin kuin mekaanisella ana-lyysiohjelman käytöllä. Grounded theory analysis - menetelmä (Punch 1998, s. 210), jossa valittu teoria ohjaa laadullista analyysiä, koettiin tälle tutkimukselle hyvin sove l-tuvaksi lähestymistavaksi, joten sitä pyrittiin noudattamaan.