8 TULOKSET
8.13 Apteekkilaisten kouluttautumisen motiivit asiantuntijoiden silmin
8.13.1 Kouluttautuminen osana ammatillista toimintaa
Koulutukseen osallistuminen, siis normin mukainen toiminta apteekkityössä, lähtee asiantuntijoiden mukaan ammattietiikasta ja apteekkilaisen halusta hoitaa työnsä ma h-dollisimman hyvin. Siis farmaseutti tai proviisori, joka on sisäistänyt normin, hoitaa työnsä hyvin. Normin mukainen käyttäytyminen on asiantuntijoiden mielestä oikean-laista ammatillista toimintaa.
Työn vaativuus ja yleensä työstä selviytyminen koettiin keskeisimmiksi syiksi, jotka saivat apteekkilaiset täydennyskoulutukseen. Sama asia oli tullut esille aivan samoin sanoin jo apteekkilaisten haastatteluissa. Toisaalta sellaiset asiantuntijat, jotka olivat työkseen tekemisissä täydennyskoulutuksen kanssa, olivat havainneet myös muuntyyp-pisiä motiiveja osallistua koulutukseen (Taulukko 8.22).
No mikä on sun mielestä se tekijä, mikä saa apteekkilaiset kouluttautumaan? – No nimenomaan … työstä selviytyäkseen, jos sen tehtävänsä haluaa hoitaa kun-nollisesti, niin se edellyttää väkisinkin, että kouluttautuu. Asiantuntija 1 Ja tuota sit tietysti se oma ammatillinen kehittyminen, PD:ssä ehkä joku ap-teekkiluvan saannin helpottaminen, mut se mikä siell on kuitenki nähtävissä, var-sinki siellä farmaseuteilla, sanotaan oman itsetunnon kehittäminen. Tää on sem-monen, että se antaa sitä varmuutta siihen omaan työhön. Asiantuntija 2
Taulukko 8.22. Yhteenveto asiantuntijahaastatteluista. haluaa hoitaa sen kunnolla
En usko, että se on ensimmäisenä piiskaamassa kouluttautumaan, käytetään ongelmatilanteissa A2 Aiemmin yksittäisiä
kursse-ja, nykyisin mm. ongelma-lähtöistä, toimipaikkakoulu-tusta
Pitkäkestoisessa koulutuksessa tympääntyminen työhön, halu-taan uutta, saada varmuutta työhön, itsetuntoa, tietoa että tietää
Ei ihmiset ajattele sillä tavalla, vaikka nousee eettisistä ohjeista
A3 Täydennyskoulutuskeskuk-sen järjestämät kurssit
Toivottavaa, että olisi asiak-kailta saatu palaute, saa kiitosta arkipäivän työstä, pystyy sovel-tamaan tietoa
En mää kamalan paljon luota sii-hen, että pakollisuudella näitä asioita hoidetaan
A4 Mm. työpaikalla oppimi-nen, on erilaisia tapoja;
uusimpana mm. verkko-oppiminen
Koulutusmyönteinen ajattelu, joka lähtee perusopiskelusta ja toimipaikan ilmapiiristä
Ketään ei voi pakottaa, kaikki lähtee ihmisestä itsestään, työssä luodaan koulutusmyönteiset olo-suhteet
A5 Opiskelua työpaikalla, täydennyskoulutuskeskuk-sen kurssit ja farmasian päivät
Ihmisellä pitäisi olla ammat-tiylpeyttä; proviisoreilla uralla eteneminen
En tiedä, onko apteekkihenkilöstö edes tietoisia, mieluummin pork-kanaa kuin vitsaa
A6 Työpaikalla tapahtuvaa ja ulkopuolista koulutusta, uusia tapojakin löytyy
Asiakkaan puolestapuhujana lääkeasioissa, siitä selviämisen etiikka täytyy olla
Kannettu vesi ei kaivossa pysy, prässäämisestä tulee pakkopullan maku
A7 Farmasian päivät, lääkepäi-vät, apteekki missä apteek-kari tai proviisori koulu-tusmyönteinen, löytää kou-lutusta ja osallistuu
Alalle hakeutuu ihmisiä, jotka haluaa tehdä työnsä hyvin, ja tulee tunne, ettei osaa, niin hakeutuu koulutukseen
Se on huono juttu, jos meidän lainsäädännöllä pitää väkisin ammattietiik-ka, sisäinen tarve pärjätä ja olla hyvä ammatissaan, se pitää syntyä professioissa
Sitä suuremmalla syyllä (pitää kouluttautua); ammattietiikka silti lähtökohta. Jos väkisin koulute-taan, niin silloinkaan ei opi A9 Toimipaikkakoulutus ja
talon ulkopuolinen koulutus muodostavat kokonaisuu-den
Se pitäisi olla ammatti-itsetunto, halu olla hyvä työs-sään, tehdä tärkeää työtä
Se on kyllä huono pakote, jos se täytyy lakiin kirjata; ammattitaidon ylläpitäminen ja ikuinen oppiminen täytyisi sisäistää
Vielä katsotaan, että se velvoittaa apteekkaria, ei työntekijää henkilö-kohtaisesti
A11 Henkilökunta ottaa iltalu-kemiseksi apteekista kirja l-lisuutta, kursseihin osallis-tumista
Jos ei kouluttaudu, niin ei pysty työskentelemään
No en ole oikeastaan (koskaan edes miettinyt asiaa).
… mun mielestä ensimmäinen kriteeri on se, että on niinkun riittävä ammat-tietiikka, ett lähtee siitä, että on sisäinen tarve pärjätä ja osata ja olla hyvä, ammattitaitonen ihminen. Asiantuntija 8
… minusta toivottavaa olisi se että sitä motivoisi nimenomaan se asiakkaalta saatu …palaute siitä. Eli että tuntis, että siitä on oppinu jotain uutta … ja pystyy sitä soveltamaan arkipäivän työssään ja siitä saa kiitosta. Asiantuntija 3
8.13.2 Lainsäädännön velvoittavuus
Lainsäädännön terveydenhuollon ammattilaisille asettama velvollisuus pitää yllä ammattitaitoa ei saanut haastateltavien keskuudessa kannatusta perimmäisenä koulut-tautumisen motiivina. Jälleen tässäkin kysymyksessä asiantuntijahaastateltavien ja haas-tateltujen apteekkilaisten mielipiteet olivat hyvin yhdenmukaisia:
No entäs sitte tämä lainsäädännöstä tuleva velvoite? – Mää en usko, että se on ensimmäisenä piiskaamassa ihmisiä kouluttautumaan, eikä sen tietenkään pidä ollakaan ensisijainen syy siihen, että kouluttaudutaan…. mut sitä käytetään var-maan sellasissa tilanteissa, joissa tulee ongelmia … - Niin, jos joku ei halua lä h-teä koulutukseen, niin voitas vähän vedota tähän? – Niin tai sitte jos joku ei halua päästää koulutukseen niin siinäkin voidaan vedota tähän.. Asiantuntija 1
… en mä niin kamalan paljon luota siihen, että niitä tällä pakollisuudella näitä asioita hoidetaan, kun ei se kukkokaan käskien laula. Että kyllä mää näkisin, että se motivaatio pitäis löytyä jostain muusta kuin …tästä pakosta… ihmisestä itses-tään tavallaan … Asiantuntija 3
Jos jos rupee tota prässäämään, niin sitte taas rupee tuleen jo se semmonen pakkopullan maku jossa on sitte se vaara, että rupee tuleen vastustusta se takia.
Asiantuntija 6
Se on huono juttu, ett jos meijän lainsäädännöllä pitää niinku väkisin pakottaa, että se on piiska tai tämmönen sanktio. Kyllä mää lähtisin siitä ja uskosinki, että tällä hetkellä suurin motivointitekijä on tosiaanki se, että työntekijä itte haluaa olla hyvä työntekijä ja sitte hakee sen opin. Asiantuntija 7
Minusta se kyllä kyllä on huono pakote, jos se täytyy niinku lakiin kirjata, ett kyll se musta täytyis tavallaan sisäistää se … ammattitaidon ylläpitäminen ja ikuinen oppiminen... jos se täytyy pykälillä ja määräyksillä tehdä...ehkä se osal-taan tietysti … motivoi, mutta ei musta se voi se päätekijä kyllä siellä olla.
Asiantuntija 9
Normin kirjaaminen lain muotoon ei lisää sen velvoittavuutta. Tilanne voi olla jopa päinvastoin: jos sosiaalisia normeja ja niihin liittyviä sanktioita tiukennetaan, se saattaa nyky-yhteiskunnassa saada aikaan yhteisön solidaarisuuden ja sen jäsenten tyytyväisyy-den vähenemistä (Allardt 1971, s. 243). Haastattelujen asiantuntijat ovat oivaltaneet tämän. He ovat oivaltaneet kouluttautumisnormin (= alan merkittävän moraalinormin) perimmäisen luonteen. Pakolla ei ketään voi kouluttaa. Ihmisen on sisäistettävä normi ja ryhdyttävä toimimaan sen mukaisesti omasta vapaasta tahdostaan. Vasta silloin normi näyttää oman voimansa.