Kuten edellisessä luvussa mainitsin, aikaisempaa suomalaisten jääkiekkoilijoiden elämäkertoihin perustuvaa sosiaalitieteellistä tutkimusta ei nähdäkseni tämän tutkielman kirjoittamisen aikana ole tehty. Tässä pro gradu -tutkielmassa olen tarkastellut kahta 2010-luvulla ilmestynyttä elämäkertaa ja tutkimukseni pohjalta ehdotan jääkiekkoilijoiden sekä muiden urheilijoiden elämäkertoja hedelmällisiksi tutkimuskohteiksi myös tulevaisuudessa. Erityisen kiinnostavaa ja hyödyllistä voisi olla tarkastella maskuliinisuuden representaatioiden kehitystä jääkiekkoilijoiden (tai toisaalta vertailun nimissä jonkin toisen lajin edustajien) elämäkerroissa eri vuosina ja vuosikymmeninä.
Maskuliinisuuden representaatiot jääkiekkokulttuurissa ovat hiljalleen monipuolistumassa ja myös julkiseen keskusteluun Suomessa on noussut teemoja, joita on pitkään pidetty tabuina. Hyvänä esimerkkinä toimii jääkiekkoilijoiden homoseksuaalisuus, josta on usein jääkiekkokulttuurissa vaiettu lajin hypermaskuliinisen luonteen takia (Allain 2008).
Tässä tutkielmassa olen tarkastellut isyyteen, ystävyyteen, väkivaltaisuuteen, suomalaisuuteen ja tosimieheyteen kytkeytyviä tulkintarepertuaareja. Olen peilannut monia edellä mainituista jääkiekkokulttuuriin Suomessa ja maailmalla. Monet mielenkiintoiset temaattiset sisällöt ovat kuitenkin rajautuneet tutkimukseni ulkopuolelle, kuten luvun 6.2 lopussa toin esiin. Jatkotutkimuksen
kannalta arvokasta tietoa voitaisiin kartuttaa ottamalla tarkastelun keskiöön esimerkiksi ruumiillisuus. Tässä tutkielmassa olen viitannut maskuliiniseen ruumiiseen ja siihen liittyviin puhetapoihin jääkiekkoilijoiden elämäkerroissa, mutta ruumiillisuus ei noussut aineistossa niin keskeiseksi repertuaariksi kuin alun perin oletin. Tätä voi selittää osaltaan se, että tarkastelin ainoastaan teosten kansikuvia ja kirjallista materiaalia. Systemaattisella elämäkertojen visuaalisen materiaalin tutkimuksella voitaisiin saada mielenkiintoinen katsaus siihen, millainen miehinen ruumis esitetään urheilijoiden elämäkerroissa tavoiteltavana ja arvokkaana. Visuaalisen materiaalin tutkimus esimerkiksi runsaasti kuvitetusta Teemu Selänteen elämäkerrasta olisi mielenkiintoinen lisä kirjallisen materiaalin tutkimuksen ohessa. Kirjallisen ja visuaalisen materiaalin yhdistäminen tutkimuksessa voisi tuottaa entistä tarkemman, monimuotoisemman ja kattavamman kuvan maskuliinisuuden representaatioista, joita elämäkerrat lukijoilleen tarjoavat.
Miestutkimus on ollut viime vuosikymmeninä laajan kiinnostuksen kohde. Urheilun miestutkimusta on tehty paljon ja erityisesti kanadalaista jääkiekkoon keskittyvää miestutkimusta on tehty runsaasti.
Siinä missä esimerkiksi jääkiekkoväkivalta on kirvoittanut lukuisia tutkimuksia, ovat toiset teemat jääneet vähemmälle huomiolle. Ehdottaisin, että urheilun miestutkimuksessa otettaisiin tarkastelun kohteeksi jatkossa tällä hetkellä vähemmän tutkittuja kysymyksenasetteluja, kuten esimerkiksi isyyden ja urheilu-uran yhdistäminen. Urheilija-isien määrä lisääntyy jatkuvasti, mutta tästä huolimatta isyyden ja ammattilaisurheilun yhdistämistä käsittelevää tutkimusta on toistaiseksi hyvin vähän (McGannon ym. 2018). Tutkielmani pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että ammattilaisurheilijan isyys sekä perhe-elämän ja urheilu-uran yhdistäminen voivat tarjota tutkimustietoa, jonka avulla urheilijoiden isyyttä ja tasa-arvoista perhe-elämää pystyttäisiin nykyistä paremmin ymmärtämään ja tukemaan.
Erityisesti kannustan myös Mäkelän (2006) nimeämän temaattisen biografian tutkimustyypin hyödyntämiseen sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa. Siinä missä sosiaalipsykologiassa on tehty runsaasti etenkin omaelämäkerrallista tutkimusta, jossa tarkastelun keskiössä ovat olleet kertojan sisäinen tarina, myös yleisempien ilmiökokonaisuuksien tarkastelu yksilön kautta voi tuottaa arvokasta tietoa. Kuten Mäkelä (2006, 267–268) toteaa, yksittäisen henkilön kautta voidaan tuottaa yleisempää tietoa, vaikka tämä on toistaiseksi ollut elämäkertatutkimuksen piirissä vähemmän kiinnostusta herättänyt näkökulma. Tässä tutkielmassa olen nimenomaan pyrkinyt irrottautumaan yksilökeskeisestä lähestymistavasta, ja keskittymään jaettuihin sosiaalisiin representaatioihin.
Tämänkaltaisen elämäkertatutkimuksen soisin sosiaalipsykologiassa saavan jatkossa enemmän jalansijaa.
Toisaalta tärkeää olisi tehdä jatkotutkimusta myös siitä, millainen rooli kulttuurituotteilla kuten elämäkerroilla on sosiaalisen oppimisen näkökulmasta. Medialla ja mediarepresentaatioilla on tutkimusten mukaan suuri merkitys sukupuolijärjestyksen ylläpitäjänä ja uusintajana (Connell 2000;
Messerschmidt 2018), ja tätä tutkimuskysymystä olisi mielenkiintoista tarkastella erityisesti Suomen tasolla. Lapset ja nuoret kuluttavat runsaasti aikaa erilaisten kulttuurituotteiden sekä median parissa, joten niiden välityksellä tapahtuva sukupuolikäsityksien muodostaminen on tärkeä aihe tutkimukselle myös jatkossa. Tunnistamalla tapoja, joilla sukupuolijärjestystä rakennetaan, voidaan myös purkaa tukahduttavia ja epätasa-arvoa luovia rakenteita ja puhetapoja (Nieminen 2010). Tasa-arvo sukupuolten välillä ja erilaisten maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien välillä on ensiarvoisen tärkeää paitsi yhteiskuntien, myös niissä elävien yksilöiden hyvinvoinnille.
LÄHTEET
Adams, Ali, Eric Anderson & Mark McCormack. 2010. ”Establishing and Challenging Masculinity:
The Influence of Gendered Discourses in Organized Sport”. Journal of Language and Social Psychology, 29:3, 278–300.
Addis, Michael E. & Ethan Hoffman. 2020. The Psychology of Men in Context. New York:
Routledge.
Allain, Kristi A. 2008. “’Real fast and tough’: The construction of Canadian hockey masculinity”.
Sociology of Sport Journal, 25:4, 462–481.
Allain, Kristi A. 2010. “Kid Crosby or Golden Boy: Sidney Crosby, Canadian national identity, and the policing of hockey masculinity”. Sociology of Sport, 46:1, 3–22.
Allain, Kristi A. 2014. “’What happens in the room stays in the room’: conducting research with young men in the Canadian Hockey League”. Sport, Exercise and Health. 6:2, 205–219.
Alsarve, Daniel & Mathias Angelin. 2019. “’It’s freer and easier in a changing room, because the barriers disappear…’ a case study of masculinity ideals, language and social status amongst Swedish ice hockey players.” European Journal for Sport and Society, 17:1, 26–46.
Anderson, Eric. 2005. “Orthodox and inclusive masculinity: competing masculinities among heterosexual men in a feminized terrain”. Sociological Perspectives. 48:3, 337–355.
Anderson, Eric. 2008. “’Being Masculine is not About who you Sleep with...:’ Heterosexual Athletes Contesting Masculinity and the One-time Rule of Homosexuality”. Sex Roles, 58:1, 104–115.
Anderson, Eric & Rory Magrath. 2019. Men and Masculinities. New York: Routledge.
Arbeit, Miriam R., Rachel M. Hershberg, Sara K. Johnson, Jacqueline V. Lerner & Richard M.
Lerner. 2017. “’I Mean, We’re Guys’: Constructing Gender at an All-Male Trade School”. Journal of Adolescent Research. 32:2, 227-258.
Berg, Päivi. 2007. ”Sukupuoli ja rajatyön muodot koulun liikuntatunneilla.” Nuorisotutkimus, 25:2, 32–51.
Berg, Päivi. 2008. ”Ruumiin resurssit ja mahdollisuudet koulun liikunnanopetuksessa ja liikuntaharrastuksissa”. Teoksessa Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli, toim. Tarja Tolonen. Tampere:
Vastapaino. 198–223.
Blomstedt, Yrjö. 2006. ”Henkilöhistorian tutkimus ja suurmiehet”. Teoksessa Yksilö ja yhteisö.
Henkilöhistoriallinen keskustelu Suomessa 1930-luvulta 2000-luvulle, toim. Rami Kurth & Timo Soikkanen. Turku: Turun yliopiston Poliittisen historian tutkimuksia 28. 23–27. Alkuperäinen julkaisu: Historiallisen Yhdistyksen Helsingissä 17.4.1982 järjestämän seminaarin puheenvuoroja.
Toim. Pauli Manninen. Historiallisen Yhdistyksen julkaisuja 1, 1982.
Braun, Virginia & Victoria Clarke. 2006. “Using Thematic Analysis in Psychology.” Qualitative Research in Psychology, 3:2, 77–101.
Bruner, Jerome. 1991. ”The Narrative Construction of Reality”. Critical Inquiry, 18:1, 1–21.
Butler, Judith. 2006. Hankala sukupuoli: feminismi ja identiteetin kumous. Suomentaneet Tuija Pulkkinen & Leena-Maija Rossi. Helsinki: Gaudeamus.
Connell, R.W. 2000. The Men and the Boys. Cambridge: Polity Press.
Connell, R.W. 2005. Masculinities. Berkeley, Calif: University of California Press cop.
Connell, R.W. & James W. Messerschmidt. 2005. ”Hegemonic masculinity: Rethinking the Concept.” Gender & Society, 19:6, 829–859.
de Rosa, Annamaria S. & Robert Farr. 2001. “Icon and symbol: Two sides of the coin in the investigation of social representations”. Teoksessa Penser la vie, le social, la nature. Mélanges en l’honneur de Serge Moscovici. Les Editions de la Maison des Sciences de l’Homme, Paris, toim.
Fabrice Buschini & Nicos Kalampalikis. 237–256.
DiCarlo, Danielle. 2016. ”Playing like a girl? The negotiation of gender and sexual identity among female ice hockey athletes on male teams”. Sport in Society, 19:8-9, 1363–1373.
Eerola, Petteri. 2014. ”Maskuliinisuuden myötä- ja vastakerronta haastattelupuheessa.”
Sukupuolentutkimus, 27:2, 31–44.
Edley, Nigel. 2001. “Analysing Masculinity: Interpretative Repertoires, Ideological Dilemmas and Subject Positions.” Teoksessa Discourse as Data. A Guide for Analysis, toim. Margaret Wetherell, Stephanie Taylor & Simeon J. Yates. London: SAGE Publications. 189–228.
Eräranta, Kirsi & Johanna Moisander. 2011. ”Psychological Regimes of Truth and Father Identity:
Challenges for Work/Life Integration”. Organization studies, 32:4, 509–526.
Fields, Errol Lamont, Laura M. Bogart, Katherine C. Smith, David J. Malebranche, Jonathan Ellen
& Mark A. Schuster. 2015. “I Always Felt I Had to Prove My Manhood”: Homosexuality, Masculinity, Gender Role Strain, and HIV Risk Among Young Black Men Who Have Sex With Men”. American Journal of Public Health, 105:1, 122–131.
Finell, Eerika. 2019. “National Identity, Collective Events, and Meaning: A Qualitative Study of Adolescents' Autobiographical Narratives of Flag Ceremonies in Finland”. Political Psychology, 40:1, 21–36.
Finlex. 2019. Tekijänoikeuslaki. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 (Luettu 13.9.2019)
Gee, Chris J. & Larry M. Leith. 2007. “Aggressive behavior in professional ice hockey: a cross-cultural comparison of North American and European born NHL players”. Psychology of sport and exercise. 8:4, 567–583
Haavio-Mannila, Elina, Tommi Hoikkala, Eeva Peltonen & Anni Vilkko. 1995. ”Esipuhe.”
Teoksessa Kerro vain totuus. Elämäkertatutkimuksen omaelämäkerrallisuus. Toim. Elina Haavio-Mannila, Tommi Hoikkala, Eeva Peltonen & Anni Vilkko. Helsinki: Gaudeamus.
142–156.
Hakoköngäs, Eemeli & Inari Sakki. 2016. “The Naturalized Nation: Anchoring, Objectification and Naturalized Social Representations of History”. Journal of Social and Political Psychology, 4:2, 646–
669.
Hakoköngäs, Eemeli & Inari Sakki. 2019. “The past as a means of persuasion: Visual political rhetoric in Finnish dairy product advertising”. Journal of Social and Political Psychology, 7:1, 507–
524.
Hardin, Marie, Kathleen M. Kuehn, Hillary Jones, Jason Genovese & Murali Balaji. 2009. “Have You Got Game?’ Hegemonic Masculinity and Neo-Homophobia in U.S. Newspaper Sports Columns.” Communication, Culture & Critique, 2:2, 182–200.
Hearn, Jeff. 2004. “From Hegemonic Masculinity to the Hegemony of Men”. Feminist Theory, 5:1, 49–72.
Heikkinen, Hannu L. T. 2018. ”Kerronnallinen tutkimus.” Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, toim. Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus. 145–160.
Herkman, Juha. 2020. Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Tampere: Vastapaino.
Huuki, Tuija. 2010. ”Välittämisen vaikeus maskuliinisuuden rakentumisessa”. Nuorisotutkimus, 1/2010, 3–19.
Hyde, Janet Shibley. 2014. “Gender Similarities and Differences”. Annual Review of Psychology, 65:1, 373–398.
Hyvärinen, Matti. 1998. ”Lukemisen neljä käännettä.” Teoksessa Liikkuvat erot: sukupuoli elämäkertatutkimuksessa, toim. Matti Hyvärinen, Anni Vilkko & Eeva Peltonen. Tampere:
Vastapaino. 311–336.
Hänninen, Jorma. 2006. ”Vanhan miehen ruumis ja hegemoninen maskuliinisuus.” Gerontologia 20:2, 67–74.
Hänninen, Vilma. 1999. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 696.
Hänninen, Vilma. 2018. ”Narratiivisen tutkimuksen käytäntöjä.”Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, toim. Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus. 161–179.
Johansson, Thomas & Roger Klinth. 2008. “Caring Fathers: The Ideology of Gender Equality and Masculine Positions”. Men and Masculinities, 11:1, 42–62.
Johansson, Thomas & Andreas Ottemo. 2015. ”Ruptures in hegemonic masculinity: the dialectic between ideology and utopia”. Journal of Gender Studies, 24:2, 192–206.
Jokinen, Arto. 1999. ”Suomalainen miestutkimus ja -liike: muutoksen mahdollisuus?” Teoksessa Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja, toim. Arto Jokinen. Tampere: Tampere University Press. 15–51.
Jokisipilä, Markku, Jouko Kokkonen, Kalle Rantala & Ossi Viita. 2018. Koko kansan leijonat. Suomi-kiekon historia. Jyväskylä: Docendo Oy.
Järviluoma, Helmi, Pirkko Moisala & Anni Vilkko. 2003. Gender and qualitative methods. London:
SAGE Publications.
Kangas, Emilia, Anna-Maija Lämsä & Suvi Heikkinen. 2017. “Father Managers (Un)Doing Traditional Masculinity”. Teoksessa Fatherhood in Contemporary Discourse: Focus on Fathers, toim. Anna Pilińska. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing. 17–30.
Kaskisaari, Marja. 2000. Kyseenalaiset subjektit. Tutkimuksia omaelämäkerroista, heterojärjestyksestä ja performatiivisuudesta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kian, Edward M., Eric Anderson, John Vincent & Ray Murray. 2015. ”Sport Journalists’ Views on Gay Men in Sport, Society and within Sport Media.” Internatonal Review for the Sociology of Sport, 50:8, 895–911.
Kosonen, Päivi. 2009. ”Moderni elämäkerta kertomuksena.” Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen, toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki & Liisa Steinby. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. 282–293.
Kouri, Suvi. 2017. Elämäkerta – totta vai tarua? Elämäkertatutkimus ja sen käyttö sosiologiassa Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Julkaisusarja 3:
Työpapereita nro 1
Kress, Gunther & Theo van Leeuwen. 2006. Reading images: the grammar of visual design. Lontoo:
Routledge.
Krippendorff, Klaus. 2004. Content Analysis. An Introduction to Its Methodology. California: SAGE Publications, Inc.
Leskelä-Kärki, Maarit. 2017. Toisten elämät. Kirjoituksia elämäkerroista. Vantaa: BTJ Finland Oy.
Lilja, Esa. 27.10.2019. ”Hyökkääjä ja homo.” Helsingin Sanomat. Saatavilla:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006285712.html. (Luettu 10.1.2020)
MacDonald, Cheryl A. 2014. ”Masculinity and Sport Revisited: A Review of Literature on Hegemonic Masculinity and Men's Ice Hockey in Canada”. Canadian Graduate Journal of Sociology and Criminology. 3:1, 95-112.
MacDonald, Cheryl A. 2018. “Insert Name of Openly Gay Hockey Player Here: Attitudes Towards Homosexuality Among Canadian Male Major Midget AAA Ice Hockey Players”. Sociology of Sport Journal, 35:4, 347–357.
McGannon, Kerry R., Jenny McMahon & Jenson Price. 2018. ”Becoming an athlete father: A media analysis of first time father star Andy Murray and the implications for identity”. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 16:6, 670–687.
Madill, Leanna & Timothy F. Hopper. 2007. “The Best of the Best Discourse on Health: Poetic Insights on How Professional Sport Socializes a Family of Men Into Hegemonic Masculinity and Physical Inactivity”. American Journal of Men’s Health, 1:1, 44–59
Messerschmidt, James W. 2018. Hegemonic masculinity. Formulation, Reformulation and Amplification. London: Rowman & Littlefield.
Moret, Orlan, Alan Traclet, Alain Clémence & Fabien Ohl. 2019. “The ‘aggressive style’: genesis of an ambiguous resource for Swiss hockey and football players”. Sport in Society, 22:3, 399–415.
Mäkelä, Päivi. 2006. “Mene lähelle, näe kauas. Henkilöllisen kohteensa ylittävästä problematiikasta ja sen voittamisesta temaattisessa biografiatutkimuksessa”. Teoksessa Yksilö ja yhteisö.
Henkilöhistoriallinen keskustelu Suomessa 1930-luvulta 2000-luvulle, toim. Rami Kurth & Timo Soikkanen. Turku: Turun yliopiston Poliittisen historia tutkimuksia 28. 264–286.
Nieminen, Jiri. 2004. ”Psykoanalyyttinen teoria ja performatiivinen politiikkakäsitys: ruumis ja sukupuoli poliittisena merkitsijänä Judith Butlerin mukaan”. Politiikka, 46:4, 292–300.
Nieminen, Jiri. 2006. ”Maskuliinisuus ja hegemoninen politiikka: kysymyksiä kriittisen miestutkimuksen epistemologiasta.” Naistutkimus, 19:1, 17–29.
Nieminen, Jiri. 2010. ”Hegemoninen maskuliinisuus Suomen poliittisessa järjestelmässä ja politiikan tutkimuksessa – eli Alexander Stubbin seikkailut kontrolliyhteiskunnassa.” Politiikka, 52:1, 33–43.
Nieminen, Jiri. 2013. Hegemonisesta maskuliinisuudesta miesten moneuteen. Kriittisen miestutkimuksen mahdollistuminen valtio-opillisessa ajattelussa. Tampere: Tampere University Press.
Pietikäinen, Sari & Anne Mäntynen. 2019. Uusi kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino.
Pirinen, Riitta. 2001. ”Naiseus nyrkkeilyhanskassa”. Teoksessa Nainen, Naiseus, Naisellisuus, toim.
Minna Nikunen, Tuula Gordon, Sanna Kivimäki & Riitta Pirinen. Tampere: Tampere University Press. 142–156.
Puohiniemi, Martti. 1993. Suomalaisten arvot ja tulevaisuus. Analyysi väestön ja vaikuttajien näkemyksistä. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, tilastokeskus.
Pöysä, Jyrki. 2010. ”Lähiluku vaeltavana käsitteen ja tieteiden välisenä metodina.” Teoksessa Vaeltavat metodit, toim. Jyrki Pöysä, Helmi Järviluoma & Sinikka Vakimo. Joensuu: Suomen Kansaintietouden Tutkijain Seura. 331–360.
Rahkonen, Keijo. 1995. “Elämäkerta: Tarua ja totta.” Teoksessa Kerro vain totuus.
Elämäkertatutkimuksen omaelämäkerrallisuus. Toim. Elina Haavio-Mannila, Tommi Hoikkala, Eeva Peltonen & Anni Vilkko. Helsinki: Gaudeamus. 142–156.
Robertson, Steve. 2007. Understanding Men and Health: Masculinities, Identity, and Well-being. Maidenhead: McGraw-Hill Education.
Ronkainen, Noora J. & Tatiana V. Ryba. 2017. ”Is hockey just a game? Contesting meanings of the ice hockey life projects through a career-threatening injury.” Journal of Sports Sciences, 35:10, 923–
928.
Riessman, Catherine K. 2008. Narrative Methods for the Human Sciences. Los Angeles: SAGE Publications.
Roos, J.P. 1988. Elämäntavasta elämäkertaan. Elämäntapaa etsimässä 2. Helsinki: Tutkijaliitto.
Roos, J.P. 1994. ”Kuinka hullusti elämä on meitä heitellyt. Suomalaisen miehen elämän kurjuuden pohdiskelua.” Teoksessa Miehen elämää, toim. J.P. Roos & Eeva Peltonen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. 12–28.
Rossi, Leena-Maija. 2010. ”Sukupuoli ja seksuaalisuus, erosta eroihin”. Teoksessa Käsikirja sukupuoleen, toim. Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen. Tampere: Vastapaino. 21–
38.
Sakki, Inari, Jaana-Piia Mäkiniemi, Eemeli Hakoköngäs & Anna-Maija Pirttilä-Backman. 2014.
”Miten tutkia sosiaalisia representaatioita?” Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 51:4, 317–329.
Saresma, Tuija. 2012. ”Sukupuolen luennat ja elämän kerronnan kolmio.” Teoksessa Elämäntarina, Elinkaari, toim. Taina Kinnunen, Timo Ylimaunu & Johanna Ylipulli. Oulu: Oulun yliopisto. 11–23.
Spencer, Stephen. 2011. Visual research methods in the social sciences. Awakening visions. London:
Routledge.
Squire, Corinne, Mark Davis, Cigdem Esin, Molly Andrews, Barbara Harrison, Lars-Christer Hydén
& Margareta Hydén. 2014. What is narrative research?Lontoo: Bloomsbury Academic.
Suomen Kustannusyhdistys. 2019. Saatavilla:
https://kustantajat.fi/files/output/784/bestsellerit+2014.pdf (Luettu 15.4.2019)
Tiihonen, Arto. 1999. ”Oikeita miehiä - ja urheilijoita? Urheilun miestutkimusta”. Teoksessa Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja, toim. Arto Jokinen. Tampere: Tampere University Press.
89–117.
Tjønndal, Anne. 2016. ”NHL Heavyweights: Narratives of Violence and Masculinity in Ice Hockey”.
Physical Culture and Sport. 70:1, 55–68.
Tripodi, Vera. 2014. Sukupuolen filosofia. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tampere:
Eurooppalaisen filosofian seura ry.
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2002. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Saatavilla: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Hyva_Tieteellinen_FIN.pdf. (Luettu 27.5.2020)
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Saatavilla: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf (Luettu 3.4.2019)
Valkonen Jukka, Vilma Hänninen & Olavi Lindfors. 2012. ”Maskuliinisuus miesten masennustarinoissa.” Psykologia, 47:4, 267–279.
Vilkka, Hanna. 2010. Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen. Jyväskylä: PS–kustannus.
Vilkko, Anni. 1990. ”Omaelämäkertojen analysoiminen kertomuksina.” Teoksessa Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta, toim. Klaus Mäkelä. Helsinki: Gaudeamus. 81–98.
Van Leeuwen, Theo & Carey Jewitt. 2004. The Handbook of Visual Analysis. London: SAGE Publications.
Vuori, Jaana. 2007. ”Men’s Choices and Masculine Duties: Fathers in Expert Discussion”. Men and Masculinities, 12:1, 45–72.
Waldron, Jennifer J. 2015. “Predictors of Mild Hazing, Severe Hazing, and Positive Initiation Rituals in Sport”. International Journal of Sports Science & Coaching, 10:6, 1089–1101.
Waling, Andrea. 2017. “We Are So Pumped Full of Shit by the Media”. Men and Masculinities, 20:4, 427-452.
Wall, Glenda & Stephanie Arnold. 2007. “How Involved is Involved Fathering? An Exploration of the Contemporary Culture of Fatherhood”. Gender and Society, 21:4, 508–527.
Watson, Scott D. 2016. “Everyday nationalism and international hockey: contesting Canadian national identity”. Nations and Nationalism, 23:2, 289–308.
Weinstein, Marc, Michael Smith & David Wiesenthal. 1995. “Masculinity and hockey violence.” Sex roles. 33:11, 831-847.
Wetherell, Margaret & Nigel Edley. 1999. “Negotiating Hegemonic Masculinity: Imaginary Positions and Psycho-Discursive Practices.” Feminism & Psychology, 9:3, 335–356.
Wetherell, Margaret & Nigel Edley. 2014. “A Discursive Psychological Framework for Analyzing Men and Masculinities.” Psychology of Men & Masculinity, 15:4, 355–364.
Young, Kevin. 2012. Sport, Violence and Society. New York: Routledge.
TUTKIMUSAINEISTONA HYÖDYNNETYT LÄHTEET
Linnanahde, Aki. 2017. Jere. Helsinki: WSOY.
Mennander, Ari. 2014. Teemu. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.