18.1 YLeiStä
Yhteiskuntatieteissä erotetaan toisistaan kartoittava, kuvaileva ja selittävä ana-lyysi. Kartoittavassa analyysissä voidaan selvittää vähän tunnettuja ilmiöitä.
Kuvaileva analyysi vastaa esimerkiksi kysymyksiin mitä, minkälainen tai kuinka paljon. Tällöin on tarkoituksena kuvata, minkälainen tutkimuksen kohteen ilmiö on tai kuinka yleisestä ilmiöstä on kysymys.632
Empiiriset selvitykseni käsittävät kartoittavaa ja kuvailevaa analyysiä sil-tä osin kuin tutkin kiinteistöhallintapalvelujen vaikutuksia ja toimivuutta.
Analysoin silloin sitä, mitä kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotus käytännön toiminnassa tarkoittaa ja mitkä ovat keskeiset oman käytön vero-tuksen ongelmat. Selittävä analyysi puolestaan pyrkii vastaamaan miksi -ky-symyksiin. Tutkijana olen tällöin kiinnostunut siitä, mitkä tekijät, tapahtumat tai toiminnat ovat vaikuttaneet ilmiöön. Selittävässä analyysissa teorian osuus on keskeinen. Teorialla tarkoitetaan systemaattista käsitteellisen tason kuva-usta ilmiöiden välisistä riippuvuussuhteista.633 Varsinkin määrällisessä tutki-muksessa on tarkoituksena löytää yhdenmukaisuuksia, jotka voidaan yleistää johonkin tutkimuskohteiden ryhmään. Väitöskirjatutkimukseni selittävässä analyysissä selvitän kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotukseen liittyvien tutkimustulosten perusteella ja niitä vertailemalla esimerkiksi vas-tauksia kysymyksiin siitä, miten toimiva ja tarpeellinen säännöstö nykyisin on.634
Empiiristen tutkimustulosten esittämisen yhteydessä selvitän tutkimuskoh-taan kuuluvien tekijöiden ja käsitteiden oikeudellista taustaa voimassa olevan lainsäädännön, oikeuskirjallisuuden, oikeuskäytännön, aikaisempien tutkimus-tulosten tai muun asiaa selventävän tiedon avulla. Tarkastelen tutkittavaa koh-taa myös sääntelyn arvioinnissa käyttämieni kriteerien kannalta. Tavoitteena on kytkeä tutkimuskohta aikaisempaan tutkimukselliseen viitekehykseen sekä pei-lata tutkittavaa asiaa kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotussääntelyn arvioinnissa käyttämiini kriteereihin.
632 Hirsjärvi – Remes – Sajavaara, 2012, s. 137 ss.
633Hirsjärvi – Remes – Sajavaara, 2012, s. 137 ss.; [http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/tutkimus/prosessi.
html#teoria/tutkimusprosessi] (26.6.2013).
634 Ks. [http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/tutkimus/prosessi.html#teoria/tutkimusprosessi] (26.6.2013).
18.2 eVAnkeLiSLUteriLAiSten SeUrAkUntien AntAmien VAStAUSten AnALYSoinniStA
Lähetin lomakekyselyn seurakuntatalouksille sähköpostitse Itä-Suomen yli-opiston e-lomakkeen avulla, jolloin vastaukset palautuivat samaan tiedostoon.
Tutkimusaineiston analyysit olen tehnyt IBM SPSS Statistics 19 tilastollisella tietojenkäsittelyohjelmalla sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Aineistoa ei siten tarvinnut tallentaa erikseen SPSS-ohjelmaan, koska sain vastaukset Excel-tiedostona, joka tarkistusten jälkeen siirrettiin ohjelmaan. Aineiston analysoinnin ensivaiheena aineiston tarkistamisen jälkeen laskin muuttujien frekvenssit ja tavanomaiset tilastolliset tunnusluvut. Muuttujia oli yhteensä 117.635 Kyselylomakkeessa oli lisäksi 19 vapaamuotoista kommentointikohtaa.
Kyselylomakkeen avulla sähköpostitse koottu aineisto on luokiteltavissa poikki-leikkausaineistoksi, sillä aineisto muodostuu yksiköistä, joista on koottu havain-toja yhtenä mittauskertana.636
Aineiston koosta ja tutkimustavoitteista johtuen tilastollinen analyysi on pääosin kuvailevaa. Analysoidessani kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotussäädöksen toimivuuteen, verotuksen vaikutuksiin ja ongelmiin liittyviä vastauksia en ole voinut käyttää esimerkiksi seurakuntatalouksien maantie-teellistä jakautumista lääneittäin tai sijoittumista hiippakunnittain luokittelu-perusteena. Syynä tähän on vastaajien lukumäärän pienuus, vaikka yhdistelin vastausasteikon luokkia.637 En ole voinut käyttää myöskään muuttujien välisissä jatkotarkasteluissa ristiintaulukointia muuttujien välisten riippuvuuksien tar-kastelemiseksi, sillä havaintoja on luokittain niin vähän, että soluarvot olisivat jääneet muuttujia ristiintaulukoitaessa liian pieniksi.638 Tosin tarvettakaan ris-tiintaulukoinnille ei tutkimustehtävän perusteella ollut, sillä tavoitteena oli sel-vittää vastaajien näkemykset tutkittavista kysymyksistä, eikä tarkastella seura-kuntatalouksien eri ryhmien välisiä näkemyseroja.
Seurakuntatalouksille tekemääni kyselyyn tulleita vastauksia analysoidessa-ni olen käyttänyt jakoa seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin sekä kiinteistöhal-lintapalvelujen omasta käytöstä verovelvollisiin ja ei-verovelvollisiin. Vastauksia jaottelin verovelvollisten ja ei-verovelvollisten kesken silloin, kun erottelulla on katsottu olevan tulosten analysoinnissa merkitystä. Seurakuntatalouksien jaka-minen kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotuksen suhteen verovelvol-lisiin ja ei-verovelvolverovelvol-lisiin osoittautui käyttökelpoiseksi ja erottelevaksi muuttu-jaksi analysoitaessa sääntelyn vaikutuksiin liittyvää aineistoa. Syynä erottelun käyttökelpoisuuteen on se, että erottelun avulla sain näkyville sekä verovelvol-listen että ei-verovelvolverovelvol-listen kiinteistönhaltijoiden mielipiteet sääntelyyn liitty-vistä kysymyksistä.
635 Yhdestä kysymyksestä voi tulla useita muuttujia.
636 Poikkileikkausaineistojen käytön eduista ja ongelmista tarkemmin, ks. Keinänen 2004, s. 56–59.
637 Asenneväittämiä mittasin yleensä Likert-tyyppisillä mittareilla, jotka sijoittuvat täysin samaa mieltä – eri mieltä -akselille.
638 Ristiintaulukoinnin avulla tutkitaan yleensä sitä, onko sarake- ja rivimuuttujien välillä tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta, j testaus voidaan suorittaa SPSS:n khiin neliö -testin avulla. Tällöin vain 20 % odotetuista frekvensseistä saisi olla alle 5. Heikkilä 2008, s. 210–223.
Tulosten esittämisen selkiyttämiseksi kysymysten vastausvaihtoehtoja on yhdistetty.639 Havaintoarvojen jakautuminen on esitetty pääosin taulukoissa ja kuvioissa, joihin havaintoarvojen prosentuaaliset osuudet on pyöristetty koko-naisluvuiksi.
Määrällistä tutkimusta täydentävät tekemäni neljä haastattelua, joiden avulla hankin seurakuntien kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotussääntelyn toteuttamiseen liittyvää syventävää tietoa. Laadulliseen aineistoon rinnastetta-vissa ovat myös seurakuntatalouksien kyselylomakkeen avoimiin kohtiin anta-mat kommentit. Kyselylomakkeen avoimiin kohtiin saamaani aineistoa, kuten myöskään haastatteluissa saamiani vastauksia, en analysoinut tilastomuodossa vaan laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Lajittelin aineistot ensiksi aihealueit-tain, mitä helpotti se, että vastaukset annettiin yleensä jo valmiiksi teemoittain tiettyä aihealuetta käsittelevän kysymyssarjan jälkeen.640
Laadullisen aineiston analyysin tarkoituksena oli selkeyttää kyselytutkimuk-seen saamiani vastauksia ja tuottaa uutta tietoa varsinkin kiinteistöhallintapal-velujen oman käytön verotusprosessista. Käytin yhteenvetoja tutkimustuloksia täydentävinä ja selittävinä huomioina selventämään varsinaisen kyselytutki-muksen tuloksia ja verotusprosessin kuvausta. Lisäksi käytin suoria lainauksia havainnollistaakseni ja konkretisoidakseni vastaajien näkemyksiä kiinteistöhal-lintapalvelujen oman käytön verotussääntelyn vaikutuksista. Suorat lainaukset kirjoitin kursiivilla lainausmerkkien sisään. Lainausten avulla esitin esimerkin-omaisesti yleisiä käsityksiä mutta toisaalta myös poikkeavia ja huomiota kiin-nittäviä ajattelumalleja. Suoria lainauksia käyttäessäni pyrin huolehtimaan luot-tamuksellisuuden säilymisestä ja anonymiteettisuojasta enkä esittänyt suorien lainausten yhteydessä vastaajien taustatietoja.
18.3 oikeUSkäYtännön jA ennAkkorAtkAiSUjen empiiriSten tUtkimUStULoSten AnALYSoinniStA Luin, kokosin ja koodasin KHO:n ja Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisut sekä KVL:n ennakkoratkaisut ensin Excel-taulukkolaskentaohjelmaan, josta siirsin aineiston käsiteltäväksi IBM SPSS Statistics 19 tilastolliseen tietojenkäsittelyoh-jelmaan. Analysoin aineistoa taulukoiden ja tunnuslukujen avulla, mutta tilas-tollista testaamista ei selvitykseen sisälly. Olen kuvannut aineistoa selvityksessä tarkemmin ajalta 2000–2012, koska sekä julkaistut että julkaisemattomat ratkais-tut on hankittu tältä ajalta. Tämän ajanjakson ulkopuoliset julkaisratkais-tut ratkaisut tarkentavat tietyissä tilanteissa ratkaisujen antamisen kokonaislukumäärää ja muita tietoja.
Luokittelin aineiston ratkaisujen tekemiseen liittyvien seuraavien tekijöiden avulla:
639 Esim. vaihtoehdot täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä on voitu yhdistää vaihtoehdoksi samaa mieltä sekä täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä vaihtoehdoksi eri mieltä. Myös väittämien vastausvaihtoehdot ei lainkaan ja vähän on voitu yhdistää vaihtoehdoksi vähän sekä vaihtoehdot melko paljon ja erittäin paljon vaihtoehdoksi paljon.
640 Teemoittelusta tarkemmin, ks. esim. Keinänen – Kilpeläinen LM 2013, s. 6.
l ratkaisun tehnyt viranomainen
l ratkaisun julkaiseminen
l valittaja
l verovelvollinen
l päätöksen antovuosi
l KHO:n päätös muutti valituksen pohjana ollutta ratkaisua.
Ratkaisujen perustelujen empiiristä tarkastelua varten poimin ratkaisujen pe-rustelut Ratkaisun oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset -osasta. Lisäksi ja-ottelin ratkaisut ajanjaksoille 2000–2003, 2004–2007 ja 2008–2012, koska julkaise-mattomat ratkaisut on koottu vain vuosilta 2000–2012.
Tarkoituksenani oli koota ne perustelut, joissa kuvatan, miten ratkaisuun on päädytty ja joilla on ollut merkitystä asian ratkaisemisessa. Ratkaisujen perus-telujen luokittelussa käytin osittain samoja käsitteitä kuin evankelisluterilaisille seurakunnille lähetetyssä empiirisessä kyselyssä, jotta vertailtavuus selvitysten kesken olisi mahdollista. Tämän jälkeen luokittelin aineiston ratkaisuissa käytet-tyjen pääkysymyksen perusteluiden avulla. Nämä perustelujen luokitteluperus-teet on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3. Tutkimusaineiston luokitteluperusteet
AVL 32 §:n soveltamisalue Kiinteistöhallintapalvelujen suorittaminen verovelvollisen ominaisuudessa Liiketoiminnan harjoittaminen
Toiminnan vastikkeettomuus
Kiinteistöhallintapalvelujen kohdistuminen itse kiinteistöön
Kiinteistöhallintapalvelujen kohdistuminen kiinteistössä harjoitettuun toimintaan
Kiinteistö on AVL:n tai direktiivin soveltamisalaan kuuluvassa käytössä Direktiivin tulkintavaikutuksen huomioon ottaminen
Kiinteistöhallintapalvelujen tunnistaminen
AVL 32.2 § 1 k. Kiinteistöhallintapalvelujen verovelvollisuutta määrittävän 50 000 euron palkkakustannusrajan laskeminen
Palkkakustannusten jakaminen AVL 75 § Veron perusteen laskeminen
32.2 § 2 k. Kiinteistön käyttäminen omana asuntona Kiinteistöhallintapalvelujen myyminen Verotuksen neutraalisuus tai kilpailuhäiriö
Kiinteistöhallintapalvelut katsottiin ratkaisussa verollisiksi
Tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon, että siitä, miten oikeustapaukset on luokiteltu tilastointia varten, ei voida suoranaisesti tehdä päätelmiä tapauk-sen lainopillisesta sisällöstä. Tämän tutkimusosuuden tavoitteena on kuvata
pelkästään kiinteistöhallinta-palvelujen oman käytön verotuksesta annettujen ratkaisujen lukumääriä, jakautumista oikeusasteittain sekä keskeisiä sovelta-misongelmia ja niiden määriä luokiteltuina.
Tämä analyysi ei kuvaa myöskään kiinteistöhallintapalvelujen oman käy-tön verotus- ja oikeuskäytännön nykytilaa, sillä lukuihin ja kuvauksiin sisälty-vät myös ne KVL:n ja Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisut, jotka ovat voineet muuttua KHO:ssa. Myös KHO:n kiinteistöhallintapalveluita käsittelevä oikeus-käytäntö on saattanut muuttua tai tarkentua AVL:n voimassaoloaikana, eikä se kuvaa nykyistä oikeustilaa.