LUVAN HAKIJA Marko Mäki-Arvela Kallelantie KALANTI Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Uudenkaupungin kaupungin Hallun kylässä kiinteistöllä Maunu RN:o 12:27, kiinteistörekisteritunnus

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 63 YLO

Dnro LOS-2004-Y-913-131

Annettu julkipanon jälkeen 24.8.2005 ASIA

Päätös Marko Mäki-Arvelan ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuk- sesta, joka koskee 32 lypsylehmän, 21 hiehon ja 16 vasikan navetan laajentamista vaiheittain 120 lypsylehmän, 80 hiehon, 40 vasikan (6 –12 kk) ja 40 vasikan (alle 6 kk) navetaksi.

LUVAN HAKIJA

Marko Mäki-Arvela

Kallelantie 142, 23600 KALANTI

Toimialatunnus: 01012

Liike- ja yhteisötunnus: 1316909-1 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Eläinsuoja sijaitsee Uudenkaupungin kaupungin Hallun kylässä kiinteistöllä Maunu RN:o 12:27, kiinteistörekisteritunnus 895-478-0012-0027.

Eläinsuojan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 8.11.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenkaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt 20.1.2004 luvan Marko Mäki-Arvelan nykyiselle navetalle.

Hakemusasiakirjoihin on liitetty neljä lannan levityssopimusta, jotka koskevat noin 80 hehtaa- rin peltoalaa.

Eläinsuoja sijaitsee kaavoittamattomalla alueella.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Navetta sijaitsee Sirppujoen keskiosan vesistöalueella (32.002). Navetan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.

Navetan ympäristö on peltoa. Lähimmät naapurit sijaitsevat navetan lounaispuolella noin 100 metrin päässä sekä koillispuolella noin 120 metrin päässä. Navettarakennuksen vieressä on putkitettu oja, joka laskee noin 170 metrin päässä Sirppujokeen.

Navetan vieressä olevan Nisintanhuan tien varsi on rajattu Kalannin luontoselvityksessä paikal- lisesti arvokkaaksi kasvilajeiltaan arvokkaaksi kylätien varreksi (pk 1131 10).

LAITOKSEN TOIMINTA

Ympäristölupaa haetaan navetan laajentamiseen siten, että tilakeskukseen rakennetaan uusi navettarakennus, kaksi lietesäiliötä ja jaloittelutarha. Laajennus on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensin rakennetaan tilat 60 lypsylehmälle ja nuorkarjalle. Myöhemmin on tarkoitus rakentaa lisäosa, jolloin eläinmäärä nousee 120 lypsylehmään, 80 hiehoon, 40 vasikkaan (6 –12 kk) ja 40 vasikkaan (alle 6 kk). Laajennusten toteuduttua nykyinen navatta jää pois käytöstä.

Laajennusten jälkeen tilalla tuotetaan noin 1 200 000 kiloa maitoa vuodessa.

Navetta tulee toimimaan pääosin lietelantajärjestelmällä. Olemassa olevien katettujen lietesäi- liöiden (2 kpl) yhteenlaskettu tilavuus on noin 720 m³. Navetan rakentamisen yhteydessä ra- kennetaan suunnitelman mukaan kaksi noin 2 500 m³ :n lietesäiliötä. Lisäksi navettaan tulee lietekuiluja noin 50 m³. Kaikki lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja ne täytetään alta päin.

Eläinsuojien pesu- ja WC- vedet (noin 100 m³ vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. Lisäksi lypsy- robottien, tilasäiliön ja maitohuoneen pesuvedet (noin 150 m³ vuodessa) johdetaan lietesäili- öön. Tilalla on myös 280 m²:n katettu kuivalantala, jonne viedään vasikkakarsinoiden kuivike- lanta.

Hiehoja laidunnetaan noin 4 kuukautta vuodessa. Laidunala on noin 5 – 7 hehtaaria. Lypsy- lehmät saavat kulkea vapaasti noin 1 930 m²:n jaloittelutarhaan ympäri vuoden. Tarha rakenne- taan maa- ja metsätalousministeriön määräysten mukaisesti ja kaikki valumavedet kerätään lie- tesäiliöihin.

Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 800 tonnia vuodessa torniin, josta puristenes- teet johdetaan umpisäiliöön. Lisäksi valmistetaan säilörehua paaleihin noin 100 – 800 tonnia eläinmäärästä ja peltoalasta riippuen.

Laajennusten jälkeen navetasta tulee lietelantaa sekä pesu- ja jätevesiä noin 4 930 m³ vuodessa ja kuivikelantaa noin 200 m³ vuodessa. Lanta levitetään omille (16 ha), vuokrapelloille (10 ha) ja sopimuspelloille (80 ha) keväällä, kesällä ja syksyllä.

Tilalla on kolme yhteensä noin 3 700 litran polttoainesäiliötä, jotka sijaitsevat betonilaatoilla.

Lisäksi tilalla on noin 800 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään tynnyreissä konehallissa.

Navetassa käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta ja kunnan vesi on varalla.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suu- rimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely.

Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastoissa.

Hajuhaittoja aiheuttavat navetan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Hakijan tarkoi- tuksena on vähentää haittaa mm. rakentamalla eläinsuoja pihatoksi ja pitämällä navetan sisäil- ma mahdollisimman viileänä. Kuivikkeena käytetään turvetta, joka sitoo tehokkaasti hajua.

Kaikki lietesäiliöt täytetään alta päin, jolloin lietteen pinnalle muodostuu kova kuori. Lietelanta levitetään letkulevittimellä tai multaimella pellolle urakoitsijan toimesta.

Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein.

Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maidonkeräilyauto käy tilalla joka toinen päivä. Eläinten kuljetusauto käy kerran viikossa ja rehuauto käy noin kerran kuu- kaudessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta ajoittaisesti rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä.

Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 3 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Jäteöljyt, vanhat torjunta-aineet, akut ja loisteputket (noin 0,5 tonnia vuodessa) viedään ongelmajätteiden keräykseen. Muovit (noin 2 – 7 tonnia vuodessa), paperit ja metalliromut viedään kierrätykseen. Pilaantuneet rehut (0 – 40 tonnia vuodessa) va- rastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pellolle.

Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen vuonna 1995.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukai- nen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvi- tystä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta 27.7.2005 uudella asemapiirroksella ja parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan soveltaminen -arviolla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Uudenkaupungin virallisella ilmoitustaululla 24.1. – 24.2.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 20.1. – 19.2.2005. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Uudenkaupungin Sanomissa 27.1.2005.

Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Uudenkaupungin virastotalossa ja Lounais- Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 20.1.2005 päivä- tyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Navetan sijaintipaikalla suoritettiin 16.6.2005 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Uudenkaupungin kaupunginhallitus (23.5.2005) päättää ympäristö- ja lupalautakunnan lausun- toon yhtyen korostaa laajennusten sijoittamista siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pi- laantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Koska lupaa haetaan koko- naan uudelle navettarakennukselle ja kahdelle uudelle lietesäiliölle, myös kaupunginhallitus suosittelee, että navetan ja lietesäiliöiden sijoituspaikkaa harkitaan vielä uudelleen ja tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa toiminta sopivampaan paikkaan.

Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta (8.3.2005) toteaa lausuntonaan mm., että - ympäristöministeriö on kirjeessään 18.3.2002 käsitellyt kotieläinsuojien sijoittumista ja lupa- harkintaa. Ko. navetan eläinmäärä eläinyksiköiksi muunnettuna on 1080. Uusien kotieläin- suojien kohdalla 1080 eläinyksikön eläinsuoja tulisi sijoittaa olosuhteista riippuen 290 – 380 metrin päähän lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suosi- teltava vähimmäisetäisyys on vähintään 100 metriä. Laajentamisen tulisi tapahtua häiriintyväs- tä kohteesta poispäin. Rakennettavan navettarakennuksen ja lietesäiliöiden etäisyydet lähimpiin naapureihin (7 kpl) ovat asemapiirroksen mukaan 65 – 220 metriä;

- navetan etäisyys Sirppujokeen on noin 130 metriä. Suunniteltu navettarakennus ja lietesäiliöt sijoittuvat osittain Sirppujokeen laskevan ojan päälle. Hakemuksessa ei ole esitetty, miten va- lumavedet alueelta ja sen ympäristöstä on tarkoitus johtaa. Ei myöskään ole esitetty arviota toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista eikä toi- mista häiriötilanteissa;

- hakemuksessa ei ole tehty arviota parhaimman käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toi- minnassa. Mikäli toiminta aiotaan sijoittaa näin lähelle asutusta, tulee mm. poistokaasujen kä- sittelyssä, lantalan kattamisessa ja lannan levityksessä käyttää parasta käyttökelpoista tekniik- kaa hajuhaittojen ehkäisemiseksi;

- hakemuksessa ei ole arvioitu toiminnan aiheuttamaa melua;

- koska lupaa haetaan kokonaan uudelle navettarakennukselle ja kahdelle uudelle lietesäiliölle, ympäristö- ja lupalautakunta suosittelee, että navetan ja lietesäiliöiden sijoituspaikkaa harkitaan vielä uudelleen ja tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa toiminta sopivampaan paikkaan;

- Nisintanhuan tien varsi navetalle johtavan rakennettavan tien kohdalla on Kalannin luontosel- vityksessä rajattu paikallisesti arvokkaaksi kasvilajeiltaan arvokkaaksi kylätien varreksi. Kulku navetalle tulisi järjestää paikkaan, jossa se ei turmele kylätien varren paikallisesti arvokasta aluetta;

- luvan myöntämisen edellytysten arviointi edellyttää, että lupahakemusta täydennetään arviolla toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toi- mista häiriötilanteissa, arviolla parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, arviolla ai- heutuvasta meluhaitasta sekä selvityksellä alueen valumavesien johtamisesta ja että

- ympäristö- ja lupalautakunta toteaa lisäksi Uudenkaupungin kaupungin terveydensuojeluvi- ranomaisena, että sillä ei ole ympäristölupahakemukseen huomautettavaa terveydensuojelusää- dösten perusteella.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta.

Toisessa muistutuksessa esitetään, että hakija toteuttaa Kallelantie suuntaiseksi noin 100 metriä pitkän ja noin 4 metriä korkean suojavallin, jonka päälle istutetaan havupuita. Lisäksi tulee ha- juhaitan ja kärpästen torjuntaan kiinnittää erityistä huomiota jo suunnitteluvaiheessa käyttäen uusinta tietoa ja tekniikkaa.

Toisessa muistutuksessa vastustetaan hanketta. Muistutuksessa esitetään mm., että vireillä ole- va hanke on suunniteltu sijoitetavaksi aivan kylän keskelle ja se on mittasuhteiltaan niin suuri, että vaikutukset koskevat koko Hallun kylää ja sen asukkaita. Tämän vuoksi muistutusmahdol-

lisuus olisi pitänyt varata kaikille Hallun kylän asukkaille. Lisäksi todetaan, että nykyi- sellään tilanne on siedettävä, vaikka hajuhaittoja ilmenee kesäisin jokin verran. Suunnitteilla olevan hankkeen ympäristövaikutukset saattavat olla kohtalokkaat. Lietelannan säilytys ja var- sinkin sen levittämisen kylän läpi virtaavan joen rantamille tulee lisäämään melkoisesti ympä- ristön kuormitusta, samoin laidunnus, joka tulee rajoittumaan aivan lähitalojen pihoihin. Muis- tuttajien mielestä hankkeen sijoittaminen keskelle maalaiskylää, jossa välittömässä läheisyy- dessä asuu lähes 200 ihmistä, ei voi olla lain mukaan mahdollista. Myös kiinteistöjen ar- vonalennus huolestuttaa.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vasti- ne on jätetty 27.7.2005.

Vastineessa todetaan ympäristö- ja lupalautakunnan lausunnon johdosta mm., että uuden ase- mapiirroksen (päivätty 4.7.2005) mukaisessa paikassa etäisyys navetasta kaikkiin asuttuihin kohteisiin on yli 100 metriä. Ympäristöministeriön olemassa olevan tuotannon laajentamista koskeva vähimmäisetäisyys 100 m siis täyttyy.

Lautakunnan lausunnossa todetaan, ettei hakemuksessa ole esitetty arviota toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista eikä toimista häiriötilanteissa.

Toiminnasta aiheutuvina riskeinä voi tulla kyseeseen eläinten karkaaminen, laitteiden rikkoon- tuminen ja haitallisten aineiden pääseminen maahan. Aitaus pidetään hyvässä kunnossa ja tar- kastetaan päivittäin. Laitteiden huollot hoidetaan suositusten mukaisesti ja laitteet pidetään hy- vässä kunnossa ja niiden toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Pesuaineet, happo ja koneöljyt varastoidaan lukitussa konehuoneessa, jossa on betonilattia. Tilalla on turvetta haitallisten ai- neiden imeyttämiseksi sekä valmius suorittaa pienimuotoisia maansiirtoja, mikäli esimerkiksi lietesäiliössä ilmenisi vuoto. Sähkökatkosten varalta tilalla on traktorikäyttöinen agregaatti.

Lietesäiliöiden sijoituspaikkaa on siirretty siten, että ne eivät sijoitu putkitetun ojan päälle.

Lausunnossa todetaan, ettei hakemuksessa ole esitetty, miten valumavedet alueelta ja sen ym- päristöstä on tarkoitus johtaa. Jaloittelutarha rakennetaan maa- ja metsätalousministeriön mää- räysten mukaisesti. Tarhan valumavedet johdetaan lietesäiliöihin. Sadevedet katoilta ohjataan putkeen ja edelleen ojaan.

Lautakunnan lausunnon mukaan poistokaasujen käsittelyssä tulee käyttää parasta käyttökel- poista tekniikkaa. Vastineessa todetaan, että maataloudessa ei ole toistaiseksi olemassa käyttö- kelpoista tekniikkaa poistokaasujen käsittelyyn. Toiminnasta ei aiheudu jatkuvaa eikä säännöl- listä melua.

Lautakunnan lausunnossa suositellaan sijaintipaikan siirtämistä. Toiminnanharjoittaja katsoo, että luvan myöntämisedellytykset haetulla paikalla täyttyvät eikä siirtämiseen ole aihetta.

Myöskään navetalle suuntautuva liikenteen ei voida katsoa aiheuttavan uhkaa tien varren pe- rinnekasvillisuudelle.

Muistutuksessa pelätään eläinmäärän lisäämisen haettuun määrään aiheuttavan huomattavaa haittaa. Vastineessa todetaan, että muistuttajien pelko on perusteeton, sillä Vaasan lääninhalli- tuksen Saparo-tutkimuksen mukaan hajun lisääntyminen ei ole suorassa suhteessa eläinmäärän lisääntymiseen. Tuotannon laajentamisen jälkeen tuotantotilat tulevat olemaan uudet ja moder- nit, joten hajuhaittojen ei uskota lisääntyvän.

Muistutuksessa lietteen levittäminen nähdään ympäristön kuormittamisena. Mainitussa ympä- ristössä harjoitetaan peltoviljelyä ja kyse on kasvien ravinnetarpeen mukaisesta lannoituksesta, mikä on tuottavan peltoviljelyn edellytys ja kuuluu paikalliseen hyvään viljelytapaan. Levitys

tapahtuu nykyaikaisella kalustolla, jolloin levityksestä aiheutuva hajuhaitta jää mahdol- lisimman vähäiseksi.

Muistutuksessa mainitusta laiduntamisesta ei aiheudu haittaa naapureille, koska vain nuori kar- ja laiduntaa ja muut eläimet käyttävät jaloittelutarhaa. Laiduntavat naudat kuuluvat maalais- maisemaan. Toiminnanharjoittajan mukaan hankkeesta ei suunnitellulla tavalla toteutettuna ai- heudu kohtuutonta rasitusta naapureille eikä se myöskään alenna naapurikiinteistöjen arvoa.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Marko Mäki-Arvelalle ympäristönsuojelulain 28

§:n mukaisen luvan navetan laajentamiseen vaiheittain 120 lypsylehmän, 80 hiehon, 40 vasikan (6 –12 kk) ja 40 vasikan (alle 6 kk) navetaksi Uudenkaupungin kaupungin Hallun kylässä kiin- teistöllä Maunu RN:o 12:27 uuden asemapiirroksen mukaisesti (päivätty 4.7.2005).

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuo- tanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannan- tuotantoa ja ympäristövaikutuksia.

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely

1. Kaikki eläinsuojasta, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointiti- loissa.

Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidun- nuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 4930 m³ lietelantatilavuutta ja vähintään 200 m³ kuivikelantatilavuutta. Lantalan tilavuus- vaatimuksessa on otettu huomioon nuoren karjan laidunkausi (4 kk). Jos lietesäiliötä ei ka- teta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorke- utta 300 mm.

2. Eläinsuojan, jaloittelutarhan ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Uudet lietesäiliöt on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteäl- lä katteella. Lietesäiliöiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle.

3. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tar- kistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi.

Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakentei-

den ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa.

5. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanhar- joittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 110 ha.

6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja koulujen yms. juhlatilaisuuksien aikana.

7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa.

8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levit- tää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty.

Laiduntaminen ja jaloittelu

9. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisim- man vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä.

10. Jaloittelutarha tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista ja varustaa se vesien keräilyjärjes- telmällä. Jaloittelutarhaa tulee hoitaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdol- lisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny.

Jätteet

11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitok- seen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä täl- laisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivaras- toimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestet- tävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla.

12. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet, polttonesteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saas- tumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tu- lee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita.

13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, ylei- seen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vas- taanottopisteeseen.

15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn.

16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista.

Raportointi

17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraa- vat asiat:

- tiedot eläinmääristä;

- tiedot lantamääristä ja levitysaloista;

- jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista;

- tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista;

- tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista.

Muut määräykset

18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehit- tymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle.

20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyt- tämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määrä- yksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, mer- kittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruus- suhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimuk- set jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen par- haan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu hait- taa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta pe- räisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti.

Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin.

Lupamääräykset 2 – 4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella.

Lupamääräykset 1 – 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituk- sen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säily- minen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäris- tönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti.

Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suoritta- malla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa.

Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, las- ku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitys- tekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella.

Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuk- sessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 – 100 metrin levyistä suojakaistaa.

Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaan- tumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä.

Jaloittelutarhan tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjaveden pilaan- tumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä.

Lupamääräyksen 11 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämi- sellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutu- vaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön ase- tuksen (1022/2000, muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä 5 §:n mukaan suuririskinen eläinjäte

on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylai-

toksessa. Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysvi- ranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varas- tointitilat.

Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiis- teyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräysten 12 – 16 mu- kaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. On- gelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia tervey- teen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 §:n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jät- teen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä.

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään pa- rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetel- miä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähen- tää ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ym- päristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilan- teita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot.

Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhal- tijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen ti- lalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on pois- tettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on il- moitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 20 ja 21 mukaisesti.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuo- den kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, niin lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistami- seksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2015 mennessä.

Hakemukseen on liitettävä yhteenveto raporteista ja soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuk- sen 9 – 12 §:ssä tarkoitettu selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista.

Tämä päätös korvaa Uudenkaupungin ympäristölautakunnan 20.1.2004 myöntämän ympäristö- luvan.

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä nouda- tettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO

Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 – 8 §, 28 §, 31 §, 35 – 38 §, 41 – 43 §, 45 §, 46 §, 52 – 56 §, 81 §, 96 – 98 §, 100 §, 105 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 6 §, 8 – 12 §, 16 – 19 §, 21 §, 23 §, 30 §, 37 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (1072/93) 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 19 §, 51 § Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläinta- louden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen kä- sittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuottei- den terveyssäännöistä.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Marko Mäki-Arvela

Kallelantie 142, 23600 KALANTI Jäljennös päätöksestä

Uudenkaupungin kaupunginhallitus Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta

Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaulu

Uudenkaupungin Sanomat

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Vanhempi insinööri Heikki Elomaa

Rakennusmestari Seija Virolainen

LIITTEENÄ sijaintikartta

valitusosoitus