• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-11-144: Kumpele (Pyhäjoki). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-11-144: Kumpele (Pyhäjoki). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-11-144 TUU-11-141

2502000

2502000

2503000

2503000

2504000

2504000

2505000

2505000

7144000 7144000

7145000 7145000

7146000 7146000

7147000 7147000

7148000 7148000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

0 500m

(2)

KUMPELE

Tietokantatunnus: TUU-11-144

Pinta-ala: 1,8

Korkeus: 1,5

Alueen suhteellinen korkeus: 1,5

Geologia

Muodostuma on pieni ranta- ja tuulikerrostumien yhdistelmämuodostuma. Muodostuma on syntynyt Elävisluodon ja Ulko-Harmin välisen laajakaarisen lahden lounaistaipeeseen. Elävisluoto suojaa rantaa lännestä ja lahden edustalla oleva matala noin 2,5 metrin korkuinen Jokileton saari antaa hieman suojaa pohjoisilta tuulilta. Luoteeseen avautuu avoin ulappa, jos huomioon ei oteta kivikkoisen rannan edustalla olevia kareja. Muodostuman alueella on noin 150 metriä pitkä hieman katkeileva hiekkaranta, joka rajoittuu lounaassa kallioihin ja koillisessa kivikkoiseen moreeniin.

Muodostuman lounaispäässä on kallioita, jotka jakavat hiekkarannan erillisiin osiin. Muodostuman lounaispäässä on pieniä kallioita myös vesirajassa. Muodostuman koillispäässä on rannan edustalla kohtalaisen runsaasti karikkoa.

Vesirajan yläpuolella on muodostuman keskiosassa noin 70 metrin pituudelta ja vajaan 15 metrin leveydeltä avointa aallokon tasaamaa loivasti mereen viettävää rantatasannetta. Avoimen rannan takana on kasvillisuuden peittämä matala vallimainen rantahietikko, joka maankohoamisen seurauksena on noussut aallokon ulottumattomiin.

Rantavallin kuivuttua se joutui alttiiksi luoteistuulten kulutukselle ja kuljetukselle, jolloin sen pinnalle kerrostui dyyniainesta. Kasvillisuuden osittain sitoman dyyniytyneen rantavallin leveys on 15-20 metriä.

Biologia

Pieni rantadyyni rajoittuu hieman epämääräisesti lounaasta kallioihin, joiden väliin jää pieniä hiekkarantataskuja ja kallioiden päälle kertyy myös hieman lentohiekkaa. Koillisesta alue rajoittuu dyynistä lanattuun ja ruoholle istutettuun pihakenttään ja sitä reunustavaan pajukkoon. Vesirannassa on osin kalliota. Mantereen puolelta alue rajautuu

epämääräisesti mökkien puustoisiin pihoihin ja paikoin kallio pilkistää hiekan alta.

Hiekkarantaa ovat saattaneet rantavoimat syödä hyvinkin paljon, koska nykyiset rannat ovat enemmän sisämaassa kuin peruskartta antaa ymmärtää. Samoin loivan rantavallin vastesivu on kasvillisuuden suhteen aika aukkoinen.

Hiekkarannan edustalla on vedenpäällisiä särkkiä, jotka ovat yhteydessä hiekkarantaan ja ne peittävät rannasta noin 80 %. Rannalla on myös joitakin isompia kiviä.

Alkiodyynejä on esivallin vastesivulla ja vasta lähes laella on yhtenäistä valkeaa dyyniä. Vallin suojasuvulla on kapealti heikkoa harmaata dyyniä ja rantavehnä tähkii harmaalle dyynille asti. Hiekkarannalla, lähinnä vesirajassa kasvaa niukahkosti mm. konnanvihvilää, luhtakastikkaa, rantaluikkaa, rönsyrölliä, sinikaislaa, ukontatarta ja vesisaraa.

Dyyniä vallitsee rantavehnä seuranaan niukahkosti pietaryrttiä, sarjakeltanoa, suokortetta ja yksittäin suola-arhoa ja pohjanpunanataa. Takarajalla on lisäksi variksenmarjaa, juolukkaa, suomyrttiä ja metsälauhaa. Rannalta on saatettu poistaa kiiltopajukkoa ja harmaaleppää, jota kasvaa enemmän dyynin takarajalla. Takaosassa on puustoista, osin harvennettua pihamännikköistä puustoista dyyniä.

Maisema ja muut arvot

Muodostuma erottuu merelle kivikkoisesta aallokon kuluttamasta moreenirannasta heikosti vaaleana hohtavana matalana hiekkarantana. Muihin ilmansuuntiin muodostuma hahmottuu tiheästä ympäröivästä metsästä johtuen vasta saavuttaessa itse muodostumalle. Muodostumalta avautuu avoin merimaisema luoteeseen. Rannan tuntumassa on vain muutamia matalia saaria ja kareja. Muodostuman sisäinen maisema on varsin vaatimaton. Muodostumaa ympäröi vapaa-ajan asutus, josta johtuen rantavalliin kohdistuu kohtuullinen kulutus. Muodostuma sijaitsee osin Kumpeleen hiekkarannan ja dyynialueen suojelualueella (LTA203201).

Sijainti: Muodostuma sijaitsee Pyhäjoen lounaisosassa Perämeren rannalla, noin kaksi kilometriä Yppäristä länteen.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 1,5 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Pyhäjoki

2432 02

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Naapurin ja Lamminharjunlammen dyynit ovat kuivan kankaan männiköitä, jotka ovat enimmäkseen aukeita,.. taimikoita

Tuuli on kuljettanut viereisen muodostuman (TUU-11-134) alueelta ainesta ja kerrostanut sen muodostuman luoteisosassa sijaitsevan Puolavaaran itäosan laen

Lounaisrinteelle muodostui noin kymmenen metrin korkuinen loiva rantatörmä, jonka alaosassa on rantalovi sekä sen edustalla lähes 50 metrin levyinen rantatasanne..

Muodostuman kaakkoisosassa sijaitsevan Kangaslammen ja Kaiskon alueen dyynit ovat heikosti U:n muotoisia laajakaarisia paraabelidyynejä, jotka avautuvat kohti

Siinä ovat muodostuman kookkaimmat dyynit, joiden korkeus on suurimmillaan noin 6-7 metriä.. Dyynien länsirinteet ovat idänpuoleisia

Muodostuman itäisimmän laen itäreunalla on kaksi heikosti kehittynyttä rantavallia, joilla kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä ja osittain särmikkäitä..

Alikasvospuina on myös siis joitakin kuusia ja koivuja, mutta pääosin ne ovat dyynien laitamilla lukuun ottamatta matalia kosteampia kohtia, jolloin niitä voi olla enemmän..

Niiden rannanpuoleiset rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet.. Kolme ylintä rantavallia koostuvat halkaisijaltaan 30-50 cm kivistä ja lohkareista, mutta niissä