P a a v o T a m m e n o k s a
W a n h a n L a u k a a n K o tise u tu y h d isty k se n ty ö sa ra lta
Marraskuun 13. pnä 1984 tulee kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun W anhan Laukaan Kotiseutuyh
distys perustettiin Suolahdessa Keski-Suom en Opistossa. K o koukseen oli saapunut 65 henkeä.
K okou ksen avauspuheessa kirkkoherra A rm as Salmenkivi selvitti pitäjäkulttuurin merki
tystä, kaiken vanhan ja katoavan vaalimista ja talteenottamista ni
m enom aan historian kirjoittam i
sen kannalta.
Jo kesällä 1949 Keski-Suom en Nuorisoseurain Liiton kesäjuhlil
la oli historiallinen kulkue ja ti
lanhoitaja Paavo H ovilaisen jo h dolla oli vanhaan viljamakasiiniin kerätty m useoesineitä. K esäjuh
lilla toimittaja A ntti Pänkäläinen teki aloitteen kotiseutuyhdistyk
sen perustamisesta jon k a teem a
na oli "T ulevaisuus rakentuu m enneisyyden p o h ja lle ” .
Täm ä innostunut kotiseutuhen
ki vallitsi Suolahden kokouksessa ja siellä perustettiin vanhan Lau
kaan alueelle W anhan Laukaan Kotiseutuyhdistys. Laukaan li
säksi yhdistykseen tulivat kuulu
maan Ä änek osk en ja Suolahden kauppalat, Sumiaisten kunta ja Toivakasta Kankaisten kylä.
K okouksessa hyväksyttiin yh
distyksen säännöt ja ensimmäi
seen valtuuskuntaan hyväksyttiin kirkkoherra A rm as Salmenkivi, rva E eva Kankkunen, tilanhoitaja Paavo H ovilainen, sahanhoitaja E in o N oron en , tehtailija E ino L ein on en, emäntä Sisko R iipi
nen, m aanviljelijä T o iv o Oksa
nen, pienviljelijä, kansanedustaja A tte M u hon en , toim ittaja Antti Pänkäläinen, kamreeri Lauri H autsalo, emäntä T oin i Linna, m aanviljelijä Lauri Lehtonen, m aanviljelijä Tatu Suopellonm ä- ki, rehtori Paavo K autto, kun
nallisneuvos A hti Kärkkäinen, tohtori E . W ah lfors, joh taja A a r
ne Kaijalainen ja agronom i Eevi Solanne.
Johtokuntaan valittiin Lauri L ehtonen , E evi Solanne, Arm as Salmenkivi, E in o N oron en , Paa
v o H ovilainen, V e ik k o Kantola, E eva Kankkunen ja A ntti Pän
käläinen.
Uusi yhdistys aloitti ripeästi toi
mintansa, heti seuraavana vuonna
1950 oli Laukaan kolmas maa
talousnäyttely kirkolla, jossa esi
tettiin kotiseutuyhdistyksen toi
mesta historiallinen kulkue. Sa
mana vuonna oli yhdistys Keski
suomalaisen Osakunnan kesäjuh
lien isäntänä.
Toimintasuunnitelmat tehtiin useaksi vuodeksi eteenpäin ja m useoesineiden keräystä jatket
tiin. Kirkkoherra Arm as Salmen- kiven joh d olla nousi museokylä Kalluntupa eri rakennuksineen viljamakasiinin vierelle ja talkoo
henki eli silloin kukoistuskaut
taan, jota mukana olleet vieläkin muistelevat.
Lahjoitusten kautta siirtyi manttaalikunnan omistuksessa ollut viljamakasiini ja lajittelija- rakennus m useon hallintaan. K o tiseutuhengen innoittamana nou
si m yös kirkkovenetalas kirkko- rantaan, samoin veneenrakenta
jan A lp o Haukan tekem ä 10- hankainen kirkkovene.
Pitkäjännitteisin työ on tehty Laukaan historian kirjoittamises
sa ja sen aineiston keräämisessä.
A siaa on hoitanut vuosikym m e
net historiatoimikunta, jossa on ollut edustettuna Laukaan kunta ja seurakunta sekä kotiseutuyh
distys. Paljon on tapahtunut Lau
kaassa historian kirjoittamisen ai
kana, mutta kaksi osaa on jo val
mistunut ja viimeinenkin osa on jo loppusuoralla - ehkä senkin saamme käsiimme jo ensi vuonna.
M uistom erkit ovat nousseet näinä vuosikymmeninä: Koivis
ton kylälle Suomen sodan muis
tom erkki 1808-1809, Kapeekos- kella on muistomerkki ja Tarvaa
lassa Hartikan hautausmaalla en
simmäisen kirkon jääm istö katok- sineen.
U nohtaa ei myös sovi Laukaan Kalevalaisia Naisia, jotka ovat olleet uutterasti mukana Kallun- tuvan tapahtumissa ja monissa muissa kotiseututapahtumissa.
Kalluntuvan tuki ja turva on ollut Lilja A rkela, jok a on yhdistyksen kunniajäsen ja museon ” ykkös- vahti” .
W anhan Laukaan Kotiseutuyh
distys on saanut viime vuosina taloudellista tukea Laukaan kun
nalta ja työtukea paikkojen kun
nostamisessa ja hoidossa. V ilja makasiinin viljasiilot on kunnos
tettu näyttelytiloiksi valaistuna kohdevalaisimilla ja lajittelijara- Jatkuu sivulla 54
29
VVanhan Laukaan
Laukaan v ilja m a k a s iin i...
töjen mukaisessa käytössä maka
siini oli talvisotaan saakka. V ilja varasto lopetettiin 1941 elettäes
sä elintarvikesäännöstelyn aikaa.
Varastossa olleet viljat myytiin kansanhuoltom inisteriölle ja va
roilla hankittiin
10
viljanlajittelija a viljelijöiden yhteiseen käyt
töön . Makasiinin kupeelle raken
nettiin erillinen lajittelurakennus, jossa viljaa lajiteltiin vuoteen 1951 saakka.
kennus kunnostettu lämpimiksi varastotiloiksi. Kirkkovenetalas uusittiin viime kesänä kivijalkaa m yöten, samoin kirkkovene niin, että se on jälleen tarvittaessa soutukelpoinen.
Kiinteistöjen korjaam inen on jatkuva huolen aihe kuin myös näyttelyesineiden kunnostaminen ja huolto.
Yhdistyksen taloudellisena tu
kena on ollut Laukaan Joulun julkaisu sekä kotiseutuyhdistyk
sen adressit.
Osa Valtakunnallisten K oti
seutupäivien ohjelm asta esitettiin viim e vuonna täällä Laukaassa.
Päivien teem ana oli "R akennettu ym päristö” .
Tänä päivänä meidän on lu o
tava katseemm e tulevaisuuteen.
O n luotava ympäristömme sellai
seksi, että viihdym me täällä ja voim m e kutsua paikkaa missä asumme kotiseuduksi. Se antaa meille jokaiselle haasteen elää
kotiseutum me parhaaksi. Sitä mitä ympärillämme tapahtuu, on meidän valvottava ja toimittava yhdessä. M eillä on olem assa kylä
yhteisöt ja yhdistykset ja erilaiset järjestöt, jotka voivat puhaltaa kotiseutuhenkeä yhdessä toim ien.
Wanhan Laukaan Kotiseutu
yhdistyksen 35-vuotiskausi on päättymässä. Syksyllä se on astu
massa uuteen aikaan: se haastaa kaikki laukaalaiset järjestöt toi
mintaan kotiseutuaatteen uudeksi tulemiseksi. Viihtyisä ympäristö, missä asun, on kotiseutuni. Pää
tän Laukaan onnitteluadressin säkeisiin, jotka on lainattu eräästä Ilmari Pimiän (K ivennapa) ru
nosta:
Missä kuljen, mitä teen, sinne seutuun suviseen aina aatos siirtyy.
Ja se kultakuvineen silmihini piirtyy.
54
