TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUPAPÄÄTÖS

Nro 89/07/2

Dnro Psy-2006-y-140

Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2007

ASIA

LUVAN HAKIJA

00791 Helsinki

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 5

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6

Päästöt pintavesiin... 6

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 7

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 7

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7

Vesistön tila ja käyttö ... 7

Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 7

Kalatalous ... 7

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 8

Vaikutus pintavesiin ... 8

Vaikutus kalatalouteen... 8

Hankkeen hyödyt ja vahingot... 8

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 9

Käyttötarkkailu ... 9

Päästötarkkailu ... 9

Vaikutustarkkailu... 10

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 12

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 12

Kalataloudelliset velvoitteet... 12

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12

Lupahakemuksen täydennykset ... 12

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 12

Muistutukset ja mielipiteet... 13

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 14

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 14

VESITALOUSLUPARATKAISU ... 14

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 14

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 15

Vesitalousluvan määräykset ... 15

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 15

Päästöt pintavesiin... 15

Päästöt ilmaan ... 16

Melu ... 16

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 16

Varastointi... 16

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 16

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 16

Toiminnan lopettaminen... 17

Kalatalousmääräys ... 17

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 17

RATKAISUN PERUSTELUT... 17

Lupaharkinnan perusteet ... 17

Luvan myöntämisen edellytykset ... 17

Vesitalouslupa ... 17

Ympäristölupa... 17

Lupamääräysten perustelut ... 18

Vesitalousluvan määräykset ... 18

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 18

Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 18

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 19

Toiminnan lopettaminen ... 19

Kalatalousmääräys ... 19

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 19

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 20

Päätöksen voimassaolo ... 20

Lupamääräysten tarkistaminen ... 20

Korvattava päätös ... 20

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 20

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 20

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 20

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 20

KÄSITTELYMAKSU... 21^U Ratkaisu ... 21

Perustelut... 21

Oikeusohje ... 21

MUUTOKSENHAKU ... 22

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ympäristölupavirastoon 15.11.2006 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesita- louslupaa toiminnan jatkamiseen Kuusamon kalanviljelylaitoksella siten, et- tä

– laitokselle johdettava vesimäärä on nykyisen luvan mukainen eli enin- tään 0,2 m³/s,

– fosforikuormitus on enintään 100 kg vuodessa.

Koska laitoksen kuormitus voidaan luotettavasti mitata, hakija on esittänyt, että nykyisen luvan mukaista rehunkäytön rajoitusta ei aseteta.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kuusamon kalanviljelylaitos sijaitsee Pohjois-Kuusamossa Käylän taaja- massa Kitkajoen Käylänkosken oikealla rannalla Senaatti kiinteistöiltä vuokratulla tontilla. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna 1934.

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omista- jan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin ta- lousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämi- seen toisen vesialueella on haettava lupa.

Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheut- taa vesilain 1 luvun 12–15 §:ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen.

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalanviljelyä koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE

Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 29.5.1996 antaman päätöksen nro 32/96/1 nojalla.

Laitos sijaitsee valtion maalla. Vuokranantajana on Senaatti-kiinteistöt.

Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi.

Laitosalue sijaitsee Kuusamon kaupungin Virrankylässä tilalla Käylänkoski RN:o 136:0. Alueella ei ole detaljikaavaa eikä yleiskaavaa.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Kuusamon laitoksen päätoiminta-alueena on Kuusamon ylänköalueen Vienanmereen ja Perämereen laskevat vesistöt, mutta mätiä ja poikasia tuotetaan myös muiden alueiden istutuksia varten. Kuusamon laitoksen toiminta painottuu poikastuotantoon, joskin paikallisten kalakantojen emo- kalaviljelyn merkitys on keskeinen. Tutkimuslaitos joutuu valtion tuotta- vuusohjelman johdosta karsimaan laitosverkkoaan, mistä syystä tuotantoa joudutaan järjestelemään uudelleen ja myös Kuusamon laitoksessa varau- tumaan siihen, että emokalaviljelyn osuus tuotannosta kasvaa.

Laitoksella voidaan tuottaa yhteensä noin 20 miljoonaa siian ja harjuksen vastakuoriutunutta poikasta, noin 250 000 1-vuotiasta ja noin 160 000 2–3-vuotiasta järvitaimenen poikasta. Lisäksi tuotetaan järvilohen ja nieriän poikasia alueellista kysyntää vastaavasti. Viljelyssä on viisi kalalajia ja niis- tä 15:n eri vesistön kantaa.

Vesilain mukainen toiminta

Laitokselle saadaan johtaa vettä Kitkajoesta 0,2 m³/s.

Kasvatus tapahtuu sisätiloissa. Laitoksella on betonialtaita 12, isoja lasikui- tualtaita 22 ja pieniä lasikuitualtaita 38. Altaiden yhteispinta-ala on noin 1 000 m² ja tilavuus noin 1 090 m³.

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta

Nykyisen luvan mukainen kasvatettava kalamäärä on noin 15 000 kg/v, käytettävä rehumäärä enintään 18 000 kg/v sekä fosforikuormitus enintään 95 kg/v ja 0,55 kg/vrk kuukausikeskiarvona laskettuna.

Vuosina 1996-2005 laitoksella käytettiin kuivarehua 8 500–13 300 kg/v, keskimäärin noin 11 490 kg/v ja kasvatettiin kalaa 7 109–13 054 kg/v, kes- kimäärin 10 720 kg/v ja kasvatuksesta aiheutui fosforikuormitus 46–

68 kg/v, keskimäärin 57 kg/v.

Kalat ruokitaan automaateilla. Rehu säilytetään kylmähuoneessa ennen käyttöä. Rehut ovat tehdasvalmisteisia kuivarehuja. Niiden fosforipitoisuus on vuosina 1996–2005 ollut 1,05–1,25 %, keskimäärin 1,2 % ja typpipitoi- suus 7,2–7,9 %, keskimäärin 7,5 %.

Laitoksen vedet johdetaan Kitkajokeen välittömästi laitokselta alavirtaan.

Kaikki laitoksen altaat ovat itsepuhdistuvia ja varustettu lietetaskulla. Poi- kashallin lietevedet imetään alipaineella työpäivittäin ja pumpataan Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle. Allashallin isojen altai- den lietetaskut tyhjennetään omapaineisesti noin kaksi kertaa viikossa lie- tebunkkeriin, josta laskeutuksen jälkeen selkeytynyt vesi johdetaan Kitka- jokeen ja liete johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Lietettä poistetaan noin 460 m³/v.

Desifiointi- ja pesuaineet, formaliini, nukutusaine MS222 ja lääkeaineet säi- lytetään niille erikseen rakennetussa kemikaali/myrkkyvarastossa, jossa on erillinen ilmastointi. Formaliinia on käytetty vuosina 1996–2005 9–133 l/v, keskimäärin 48 l/v, suolaa 530–1 935 kg/v, keskimäärin 1 400 kg/v ja ma- lakiittia neljänä vuonna 6–93 kg/v, keskimäärin 64 kg/v.

Toiminnasta syntyvät pakkausjätteet (100 kg/v) ja talousjätteet (500 kg/v) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Kuolleet kalat (800 kg/v) säkitetään, kalkitaan ja viedään kaatopaikalle.

Asumajätevesien määrä on ollut vuosina 2000–2005 397–536 m³/v kes- kimäärin 465 m³/v. Asumajätevedet johdetaan omapaineisesti laitosalueel- la olevaan umpikaivoon, josta ne pumpataan Käylän seudun vesiosuus- kunnan jätevedenpuhdistamolle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Kaikki laitoksen altaat ovat itsepuhdistuvia ja varustettu lietetaskulla. Poi- kashallin lietevedet imetään alipaineella työpäivittäin ja pumpataan sitten Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle. Allashallin altai- den (pinta-ala 64 m²) lietetaskut tyhjennetään omapaineisesti lietebunkke- riin keskimäärin kaksi kertaa viikossa, josta laskeutuksen jälkeen selkey- tysvesi johdetaan Kitkajokeen ja liete pumpataan Käylän seudun ve- siosuuskunnan puhdistamolle tai ajetaan lieteautolla Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunnan puhdistamolle Kuusamoon. Lietettä poistetaan vuosit- tain keskimäärin 460 m³. Lietteenpoistossa ei ole tapahtunut muutosta edellisen lupapäätöksen jälkeen.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Kuusamon kalanviljelylaitoksella on vuosina 1996–2005 käytetty rehua keskimäärin 11 490 kg vuodessa, vaihtelu 8 500–13 300 kg vuodessa. Ai- netaselaskelman perusteella on vuosina 1996–2005 vesistöön joutunut fosforikuormitus ollut keskimäärin 57,1 kg/v ja vaihtelu 45,5–67,7 kg/v sekä typpikuormitus keskimäärin 432 kg/v ja vaihtelu 340–510 kg/v. Ravinne- kuormitus oli pienimmillään vuonna 2003 ja suurimmillaan vuonna 1996.

Vuosina 1996–2005 oli laskennallinen maksimaalinen elokuun rehunkulu- tuksen mukaan laskettu vuorokautinen fosforikuormitus keskimäärin 0,36 kg/vrk, vaihtelu 0,31–0,43 kg/vrk ja typpikuormitus 2,7 kg/vrk, vaihtelu 2,2–

3,1 kg/vrk.

Tehtyjen mittausten mukaan on vuosina 1996–2005 fosforikuormitus ollut kesäkuussa keskimäärin 0,11 kg/vrk, vaihtelu 0,07–0,18 kg/vrk, heinä-

kuussa keskimäärin 0,09 kg/vrk, vaihtelu 0,06–0,13 kg/vrk ja elokuussa keskimäärin 0,12 kg/vrk, vaihtelu 0,03–0,22 kg/vrk.

Kuormitus on ollut jatkuvasti pienempää kuin lupamääräyksen sallima 95 kg fosforia vuodessa ja 0,55 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus

Kitkajoen valuma-alue on Käylässä 1 740 km² ja järvisyys 21,7 %. Käylän- kosken virtaamat ovat vuosina 1991–2000 olleet:

HQ 36,0 m³/s

MHQ 31,3 "

MQ 19,7 "

MNQ 11,4 "

NQ 7,6 "

Alueen luonto ja suojelukohteet

Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja.

Alle kolmensadan metrin etäisyydellä laitoksesta on noin 20 asuttua kiin- teistöä.

Vesistön tila ja käyttö

Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus

Järvisyydestä johtuen maa- ja metsätalouden kuormitus ei vaikuta Kitka- joen pitoisuuksiin siinä laajuudessa kuin vähäjärvisissä vesistöissä. Suurin asutustaajama, Posio, on Yli-Kitkajärveen laskevan Posionjärven rannalla.

Rukan alueen puhdistetut jätevedet johdetaan Yli-Kitkajärven Kesälahteen.

Haja-asutus on alueella runsasta. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitukses- sa Kitkajärvien ja Kitkajoen vedenlaatu on arvioitu kokonaisuudessaan erinomaiseksi.

Kalatalous

Kitkajoen virkistyskäyttöarvo on suuri ja siellä on mm. alkuperäinen luon- tainen järvitaimenkanta. Taimenen lisäksi saalislajeja ovat harjus, siika, ahven, hauki, särki ja kiiski. Vaikutusalueella ei ole ammattikalastusta. Ka-

lastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Tärkeimmät pyydykset ovat eri harvuiset verkot, katiskat ja vapakalastusvälineet.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistövaikutuksia on tarkkailtu kuluneen lupakauden aikana neljältä vesistöpisteeltä, joista 1 on laitokselta ylävir- taan ja 3 laitokselta alavirtaan. Alavirran puoleisista pisteistä kaksi on Käy- län jätevedenpuhdistamon kanssa yhteisiä tarkkailupisteitä, joihin siis vai- kuttavat myös puhdistamolta tuleva kuormitus. Kalanviljelylaitoksen vaiku- tusten tarkastelu on tehty laitoksen ylä- ja alavirran puoleisten pisteiden vedenlaatutietojen perusteella.

Kalanviljelylaitoksen vesistövaikutukset ovat jääneet vuosittain varsin vä- häisiksi. Typen- ja fosforin yhdisteiden määrät eivät ole kasvaneet merkit- tävästi verrattaessa laitoksen ylä- ja alavirran puoleisten pisteiden pitoi- suuksia. Myös rehevyyttä ilmentävän a-klorofyllin ja perifytontelineille kas- vaneen päällyslevästön määrien pitoisuuserot ovat jääneet vähäisiksi ver- rattaessa laitoksen ylä- ja alavirran puoleista pistettä. Vedenlaatua voidaan luonnehtia laitokselta ylä- ja alavirtaan hyvälaatuiseksi sekä rehevyystasol- taan karuksi.

Toiminnalla ei ole virkistyskäyttöä haittaavia vesistövaikutuksia. Veden re- hevyystason nousu jää laitokselta alavirtaan vähäiseksi ja bakteeripitoi- suudet ovat pysyneet pääosin hyvää hygieenistä tilaa kuvaavalla tasolla.

Laitoksen alavirran puoleisen Kitkajoen vettä voi täysin käyttää uimiseen ja saunomiseen.

Vaikutus kalatalouteen

Käylän kalanviljelylaitoksen toiminnalla ei ole negatiivisia vaikutuksia Kitka- joen kalastoon tai kalastukseen. Toiminnalla ei ole vaikutuksia esimerkiksi luontaisesti lisääntyvien kalalajien elinkiertoon.

Vaikutukset kalastukseen ovat pääosin myönteisiä, sillä laitokselta istute- taan vuosittain velvoiteistutuksena 1 000 kaksivuotiasta taimenta Kitkajo- keen sekä kalastuskokoisia taimenia yhteistyössä lähialueen osakaskun- tien kanssa. Alue on varsin suuressa vapaa-ajankalastajien suosiossa, jos- ta kertoo alueelle vuosittain myytävät 2 400–2 500 kalastuslupaa.

Hakija on esittänyt nykyisen istutusvelvoitteen jatkamista.

Hankkeen hyödyt ja vahingot

Toiminnan mitoitusperusteita ovat mädintuotannon, kalakantojen varasäily- tyksen ja poikastuotannon tarpeet. Tuotantovastuut on jaettu tutkimuslai- toksen eri laitosten kesken. Laitos työllistää vakinaisesti 5 henkilöä.

Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi kor- vattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hank- keella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai

tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille ta- hoille. Haitat ovat myös yleiseltä kannalta katsottuna etuihin verrattuna vä- häisiä.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailussa noudatetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 18.6.2000 hyväksymää tarkkailuohjelmaa.

Käyttötarkkailu

Laitoksen henkilökunta suorittaa käyttö- ja hoitotarkkailun, johon kuuluu seuraavat asiat:

– kalamäärä kalastokirjanpidon mukaan

– käytetyn rehun määrä ja fosfori- ja typpipitoisuus

– kalojen kylvetykset ja lääkitykset ja käytettyjen kylvetys- ja lääkeainei- den määrä

– poikkeavaa kuolevuutta esiintyessä kuolleiden kalojen määrä punnitus- tuloksen perusteella, muutoin kuolleiden kalojen määrä ilmenee kalas- tokirjanpidosta

– lietteenpoisto ja jätevedenpuhdistamolle pumpattavan lieteveden mää- rä pumpun käyttöajan ja tehon perusteella

– laitoksen toimintaan ja hoitoon liittyvät huomautukset.

Käyttö- ja hoitotarkkailusta pidetään hoitopäiväkirjaa. Valmistajan ilmoitta- ma kuivarehun fosfori- ja typpipitoisuus ilmoitetaan hoitopäiväkirjassa. Il- moitukset vesi- ja rehumääristä kirjataan hoitopäiväkirjaan, jotka toimite- taan puolivuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle tammikuun ja heinäkuun loppuun mennessä.

Päästötarkkailu

Tulevan ja lähtevän veden sekä jätevesikuormituksen tarkkailua suorite- taan 5 kertaa vuodessa; maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Näyt- teet otetaan tulevasta putkesta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokooma- näytteenä. Kokoomanäyte otetaan automaattisella näytteenottimella tulo- vedestä ja poistovedestä poistokaivosta ennen johtamista Kitkajokeen.

Näyte otetaan automaattisella näytteenottimella vähintään 24 tunnin aika- na tai käsin vähintään 8 tunnin kokoomanäytteenä, jolloin osanäytteet ote- taan vähintään 1 tunnin välein.

Näytteistä tehdään seuraavat määritykset:

– lämpötila näytteenottohetkellä – kokonaisfosfori

– sameus

– fekaaliset koliformiset (44 °C) bakteerit heinä- ja elokuussa – fekaaliset enterokokit

Laitoksessa käytetyn veden määrä mitataan Suomen ympäristökeskuksen Käylän havaintopaikan (Kitkajoki 27 7300220) antamasta paalukorkeudes- ta putkistovirtauskaavion avulla.

Tulevan ja lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailun yhteydessä otetaan näyte jäteveden käsittelyn tehon tarkkailemiseksi kesä- ja heinäkuun näyt- teenottokerroilla. Konsultti ottaa näytteen näytteenottoa varten kalabunkke- riin johdetusta, sekoitetusta lietevedestä, josta tehdään seuraavat määri- tykset:

– tilavuus – kiintoaine

– haihtumisjäännös – kokonaisfosfori

Lietteenkäsittelyvesi johdetaan muulloin Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle, jolle on laadittu oma kuormitus- ja vesistötarkkai- luohjelma.

Laitoksen viljelyveden tarkkailua varten velvoitetarkkailusta erillisenä lai- toksen henkilökunta ottaa näytteet laitokseen tulevasta ja lähtevästä ve- destä kahden viikon välein. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset:

– lämpötila – happi – pH

– sähkönjohtokyky – väri

Tiedot kirjataan laitospäiväkirjaan.

Vaikutustarkkailu

Vesistötarkkailun avulla pyritään seuraamaan vedenoton ja jätevesien vai- kutusta vesistössä. Vesistötarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesientutkimuslaitos. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa maalis- ja elokuussa. Näytteenottopisteiden koordinaatit ovat:

Kitkajoki 15600 7357040–4461800

P 1 4–735692–46217

P 2 4–7356720–4463040

P 3 4–735683–46466

Pisteet P 1, P 2 ja P 3 ovat samalla Käylän seudun vesiosuuskunnan ve- sistötarkkailupaikkoja.

Näytteet otetaan virtaukseltaan samanlaisista paikoista 1 metrin syvyydes- tä. Niistä tehdään seuraavat määritykset:

– happi – happi-%

– pH

– alkaliniteetti – sähkönjohtokyky – väri

– kokonaisfosfori – kokonaistyppi – (kokonais-) rauta – kiintoaine

– lämpökestoiset kolit – fekaaliset enterokokit

– a-klorofylli heinä–elokuussa (virtauksiltaan samanlaiset olosuhteet) – NO2+NO3-N (elokuussa)

– NH4-N (maalis- ja elokuussa) – PO4-P (elokuussa)

Lisäksi määritetään näkösyvyys ja tehdään näytteistä kokonaisfosfori suo- datuksesta (Standard Methods, viimeinen painos, mukaan).

Heinä–elokuussa (15.7.–15.8.) havaintopaikoille P 0, P 1, P 2 ja P 3 asete- taan perifytontelineet, jotka poistetaan kolmen viikon kuluttua. Perifytonle- vyiltä määritetään päällyskasvuston kiintoainemäärä ja a-klorofyllipitoisuus.

Perifytontelineiden tarkkailupisteiden tarkka sijaintipaikka valitaan maas- tossa siten, että virtausnopeudet ym. oleellisesti tuloksiin vaikuttavat tekijät ovat mahdollisimman samanlaisia.

Tulosten toimittaminen ja raportointi

Konsultti toimittaa kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset heti niiden val- mistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kuusamon kalanviljelylaitokselle ja Kuusamon kaupungin ympäristölautakunnalle. Vesistötarkkailutulosten sa- nallisessa tulkinnassa esitetään tilanne näytteenottohetkellä maastotietoja hyödyntäen. Konsultti toimittaa tulokset Hertta-tietojärjestelmän pinta- vesirekisteriin annettujen ohjeiden (SYKEn kirje 29.3.2001 julkisen val- vonnan alaisille laitoksille) mukaan 3-4 kertaa vuodessa.

Konsultti laatii tuloksista yhteenvetoraportin vuosittain helmikuun loppuun mennessä sekä yhteenvedon vuoden 2006 toukokuun loppuun mennessä uutta lupahakemusta varten. Luonnos yhteenvedosta on lähetettävä tark- kailuvelvolliselle ja valvovalle viranomaiselle ennen sen lopullista valmis- tumista, jotta niiden on mahdollista vaikuttaa raportin sisältöön.

Poikkeustilanteet

Tarkkailuvelvollisen tulee ilmoittaa sekä ennakoitavissa olevista että havai- tuista tapahtumista, joilla voi olla merkitystä ympäristön tilaan. Tarkkailun toteuttajan tulee välittömästi ilmoittaa poikkeuksellisista maastohavainnois- ta ja analyysituloksista tarkkailuvelvolliselle ja viranomaisille jatkotoimista sopimista varten. Kaikkien osapuolten (tarkkailuvelvolliset, tarkkailun to- teuttaja, kunnan viranomaiset ja ympäristökeskus ) tiedon saannista tulee huolehtia.

Yhteistyö Käylän seudun vesiosuuskunnan kanssa

Kuusamon kalanviljelylaitoksen ja Käylän seudun vesiosuuskunnan jäte- vedenpuhdistamon vesistötarkkailuohjelmat on pyritty laatimaan yhdenmu- kaisiksi näytteenoton ja määritysten suhteen. Julkisen valvonnan alainen konsultti laatii kustannusarvion ja ehdotuksen kustannusten jakamiseksi kalanviljelylaitoksen ja vesiosuuskunnan kesken.

Tarkkailuohjelman muuttaminen

Tulosten antaessa aihetta ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskuksen kanssa. Samoin sopimalla voidaan vesistötarkkailu liittää osaksi Kitkajoen vesistön yhteistarkkailua.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Kalataudeilta suojautuminen on sekä rakenteellista että toiminnallista. Ra- kenteellisessa suojautumisessa on kaksi perusasiaa. Ensimmäinen on si- jainti vesistöalueella, jonne siirrot muilta vesistöalueilta on kielletty sekä si- joittuminen siten, että laitoksen yläpuolella ei ole toista kalanviljelylaitosta, jolla minimoidaan tuloveden tautiriskit.

Toiminnallisen suojautumisen ydin on kuuluminen Eläinlääkintä- ja elintar- viketutkimuslaitoksen EELA:n kalaterveystarkkailun P1-luokkaan, joka määrittää laitoksen perussuojaustason. Ehdoissa on tarkoin määrätty mm.

kalamateriaalin tuontiin, vesitykseen ja rehuihin liittyvistä asioista. Lisäksi laitoksella on sopimus eläinlääkärin kanssa kalaterveystarkkailusta.

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Hakijan mukaan hankkeesta ei vesistötarkkailun tietojen perusteella ai- heudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumi- sen tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talous- veden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei ai- heudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille.

Kalataloudelliset velvoitteet

Voimassa olevalla Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksellä on määrätty 1 000 kaksivuotiaan taimenen istutusvelvoite. Hakemuksessa esitetään is- tutusvelvoitetta jatkettavaksi.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 20.12.2006 vaikutusalueen rekisterikartalla, lai- tosalueen kaavoitustiedoilla, rehun fosfori- ja typpipitoisuustiedoilla, selvi- tyksillä vedenkäytön vähentämismahdollisuuksista ja laitoksen asumajäte- vesien käsittelystä, kuvauksella laitoksen jätevesien vaikutuksista Kitka- joen vedenlaatuun, kalastukseen, kalastoon ja virkistyskäyttöön sekä lai- tosalueen pintakartalla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Kuusamon kaupungissa 5.1.–5.2.2007 sekä eri- tyistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kuusamon kaupungin kaavoitusviran- omaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 5.1.2007 Koil- lissanomissa.

Muistutukset ja mielipiteet

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että vesistötarkkailun perusteella laitoksen kuormitus ei juuri ole havaittavissa vesistössä. Vuosikuormitus on ollut tarkkailun perusteella lupamääräysten mukaista. Virtaus- ja laimentumis- olosuhteet Kitkajoessa ovat hyvät.

Ympäristökeskus on katsonut, että laitokselta vesistöön pääsevän fosforin määrä tulisi säilyttää nykyisellä tasolla eli 95 kg:ssa vuodessa. Toiminnan jatkaminen muutoin hakemusasiakirjojen mukaisena ei näyttäisi sanotta- vasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Vedenkäyttöä ei voi vähentää nykyisestä. Laitoksella käytetään jo parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ruokintaan on käytettävä ympäristöä vähän kuormittavia kuivarehuja. Lu- pamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 10 vuoden ku- luttua.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on huomauttanut, että hakemus on kalata- loudellisten tietojen osalta varsin yleispiirteinen. Etenkin kalastusta laitok- selta alavirtaan olisi vähäisiksi arvioiduista vesistövaikutuksista huolimatta pitänyt selostaa hakemuksessa esitettyä tarkemmin. Vesistövaikutusten arvioimiseksi hakemukseen olisi yhteenvedon lisäksi pitänyt liittää myös kertyneet vesistötarkkailuraportit.

Kitkajoki on kirkas, vähäravinteinen ja kalastonsakin osalta poikkeukselli- sen arvokas, minkä vuoksi vesistöön johdettavaa ravinnekuormitusta ei saa lisätä. Hakijan mukaan laitoksella on varauduttava toiminnan muutok- siin niin, että suurin sallittava fosforikuormitus olisi 100 kg/v. Toteutunut fosforikuormitus on kuitenkin ollut selvästi alle nykyisenkin raja-arvon. Työ- voima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan fosforikuormituksen lupa- rajaa ei tule nostaa, vaan sitä voitaisiin jopa alentaa vastaamaan toimin- nasta aiheutuvaa kuormitusta. Nykyinenkin luparaja antaa mahdollisuuden huomattaviin muutoksiin laitoksen tuotantosuunnassa ja -määrässä. Suu- rinta sallittua rehunkäyttömäärää koskeva määräys voidaan poistaa, mikäli fosforin kuormitusarvion perusteena olevat pitoisuusmääritykset tehdään riittävän tiheästi.

Istutusvelvoitetta voidaan jatkaa määrältään esityksen mukaisena. Erillisen istutussuunnitelman hyväksyttäminen työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole tarpeen, mikäli käytettävä taimenkanta määrätään lupapäätöksessä.

Lupa voidaan myöntää seuraavilla lupamääräyksillä:

– Laitokselta vesistöön johdettavan fosforin määrä saa olla enintään 95 kg vuodessa ja 0,55 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona lasket- tuna.

– Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2016 loppuun mennessä.

– Hakijan on istutettava laitoksen alapuoliseen Kitkajokeen vuosittain 1 000 kaksivuotiasta Kitkajoen Jyrävän yläpuolista kantaa olevaa tai- menta.

3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaoston käsityksen mu- kaan haettu ympäristö- ja vesitalouslupa voidaan myöntää. Hakemuksessa esitettyä rehunkäytön rajoituksen poistoa ei tule toteuttaa. Valvonnan us- kottavuuden kannalta on tärkeää, että luvassa on yksiselitteisiä kuormituk- sen rajoittamisehtoja. Lisäksi toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun nimissä edellä mainitun kaltaiset rajoitukset tulisi lupakäsittelyissä poistaa myös muilta kalankasvatuslaitoksilta, mikäli ne poistetaan yhdeltä.

Hakemuksen mukaan allashallin isojen altaiden lietetaskut tyhjennetään omapaineisesti noin kaksi kertaa viikossa lietebunkkeriin, josta laskeutuk- sen jälkeen selkeytynyt vesi johdetaan Kitkajokeen ja liete jätevedenpuh- distamolle. Hakijan tulee selvittää edellä mainitun selkeytyneen veden ra- vinnepitoisuudet ja sen jokeen johtamisesta aiheutuva kuormitus. Lisäksi hakijan tulee selvittää mahdollisuudet johtaa selkeytynyt vesi jäteveden- puhdistamolle ja siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisena yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa ha- kemuksesta.

4. Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomainen

Kuusamon kalanviljelylaitos sijaitsee Virrankylässä tilalla Käylänkoski RN:o 136:0. Alueella ei ole detaljikaavaa eikä yleiskaavaa.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on sähköpostilla 1.3.2007 ilmoittanut, että muistutuksissa ei ole esi- tetty sellaista, mihin olisi tarpeen antaa vastine.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle luvan veden johtamiseen Kitkajoesta Kuusamon kalanviljelylaitokselle ka- lanviljelyä varten.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimislaitokselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalanviljelyyn Kitkajoen var- rella Käylän kylässä sijaitsevalla Kuusamon laitoksella ja käytetyn veden johtamiseen takaisin Kitkajokeen. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisä- kasvuna on noin 15 000 kg.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vä- hentämiseksi määrätään istutusvelvoite.

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesitalousluvan määräykset

1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Kitkajoesta enintään 0,2 m³/s. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset vedenkor- keudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdolli- simman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttä- mänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaus on tehtävä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaamat on mi- tattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja lokakuun viimeisen päivän vä- lisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoito- päiväkirjaan.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

2. Kalanviljelylaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavi- rastolle 20.12.2006 toimitetun hakemussuunnitelman täydennyksen liittee- nä 8 olevan 14.12.2006 päivitetyn piirustuksen "Asemapiirros" (MK 1:200) mukaiset.

Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja lait- teisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yk- sityistä etua.

3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 18 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 95 kg vuodessa.

Kalanviljelylaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä.

Kalojen liikaruokintaa ei saa tehdä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasva- tuksessa olla keskimäärin enintään 1,1 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7,2 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipi- toisuuden tulee olla mahdollisimman pieni.

Kaikki laitoksen altaat ovat itsepuhdistuvia ja varustettu lietetaskulla. Poi- kashallin lietevedet imetään alipaineella työpäivittäin ja pumpataan Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle. Allashallin isojen altai- den lietetaskut tyhjennetään omapaineisesti noin kaksi kertaa viikossa lie-

tebunkkeriin, josta laskeutuksen jälkeen selkeytynyt vesi johdetaan Kitka- jokeen ja liete jätevedenpuhdistamolle.

Päästöt ilmaan

4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jät- teiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.

Melu

5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät biojätteet on käsiteltävä Kuu- samon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle.

Kalanviljelylaitoksella on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jä- tettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jät- teen kuljetus asianmukaisesti ja Kuusamon kaupungin jätehuoltomääräyk- siä noudattaen.

Varastointi

7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjel- maa.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen

10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Kalatalousmääräys

Luvan saajan on istutettava laitoksen vaikutusalueelle Kitkajokeen vuosit- tain 1 000 2-vuotiasta Kitkajoen Jyrävän yläpuolista kantaa olevaa taimen- ta.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalanviljely täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Vesitalouslupa

Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtami- sesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen.

Ympäristölupa

Kalanviljelylaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu Kitkajokeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä.

Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta ja käsittelystä sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Kuusamon kalanviljelylaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mu- kainen.

Laitoksen rehunkäyttöä ja fosforikuormitusta ei lisätä nykyisestä, joten kuormitus ei kasva. Vesistön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutok- sia 29.5.1996 myönnetyn Pohjois-Suomen vesioikeuden luvan nro 32/96/1 antamisen jälkeen. Vesistöön joutuva laskennallinen ja mitattu fosforikuor- mitus vuosina 1996–2005 on ollut keskimäärin noin 60 % luparajasta, joten kuormitusrajaa ei ole syytä nostaa. Nykyinen luparaja antaa mahdollisuu- den huomattaviin muutoksiin laitoksen tuotantosuunnassa ja määrässä.

Rehun käytön rajoitusta ei ole syytä poistaa, koska hakemuksessa esitetyl- lä tarkkailulla ei ympäristölupaviraston arvion mukaan saada riittävän luo- tettavasti kuormitusta mitattua.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille.

Lupamääräysten perustelut

Vesitalousluvan määräykset

Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vet- tä nykyisen luvan määräysten mukaisesti. Nykyisestä vedenotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden ei vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi.

Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.

Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan muun muassa toimin- nan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupa- päätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutus- tarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis-

töön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vai- heissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.

Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voi- maan.

Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua, tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta.

Toiminnan lopettaminen

Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi mää- rätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita.

Kalatalousmääräys

Istutusvelvoite määrätään hakemuksessa esitetyn mukaisena.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ympäristökeskuksen kannan- oton kuormituksesta ja käytettävästä vesimäärästä sekä lupamääräysten tarkistamisajankohdasta lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmene- vällä tavalla.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Lausunnossa esitetty on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista il- menevästi huomioon. Ympäristölupavirasto arvioi, että laitoksen koko huomioon ottaen on tarpeen määrätä vain fosforikuormitukselle vuosirajoi- tus. Fosforikuormituksen mittaaminen tarkkailuohjelman mukaisilla näytteil- lä ei anna riittävän luotettavaa tulosta kuukausikeskiarvojen laskemiseksi.

3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvon- tajaosto

Rehun käytön rajoitus on säilytetty valvonnallisista syistä. Fosforikuormi- tuksen mittaaminen tarkkailuohjelman mukaisilla näytteillä ei anna riittävän luotettavaa tulosta kuormituksen arvioimiseksi.

Hakemuksessa esitetty tarkkailu on katsottu riittäväksi päästöjen ja vaiku- tusten selvittämiseksi. Lietebunkkerissa selkeytyneen veden johtamiselle jätevedenpuhdistamolle ei ympäristölupaviraston arvion mukaan ole ympä-

ristönsuojelullisia perusteita, kun otetaan huomioon kuormituksen määrä ja vastaanottava vesistö.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vuoden 2017 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavi- rastolle 31.12.2017 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrä- tä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, lietteenpoistosta sekä selvitys laitoksen vai- kutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympä- ristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muis- ta toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi ha- kemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vä- hentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuk- sessa säädetyt selvitykset.

Korvattava päätös

Pohjois-Suomen vesioikeuden 29.5.1996 antama päätös nro 32/96/1

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti ja 55 § 2 momentti

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 22 § 1 momentti ja 31 § 1 momentti sekä 9 luku 2 §

Jätelaki 4 § ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 050 euroa.

Perustelut

Kalanviljelylaitosta (kalan lisäkasvu alle 20 000 kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 1 050 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m³/vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasia- kirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksu- taulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Paavo Liimatta Mikko Keränen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen (esittelijä).

Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 020 690 182.

MK/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 22.10.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

KUUSAMON KALANVILJELYLAITOKSEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Kalanviljelylaitoksen käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoito- päiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään mm. rehun määrä, laatu ja fosfori- ja typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyis- tä kalamääristä sekä lietteenpoistoista (ajankohta, poistetun lietteen mää- rä) ja jätevedenpuhdistamolle pumpattavan lieteveden määrä pumpun käyttöajan ja tehon perusteella. Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa pyydet- täessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotet- tavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Päästötarkkailu

Tulevan ja lähtevän veden sekä jätevesien kuormituksen tarkkailua suorite- taan 5 kertaa vuodessa; maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Näyt- teet otetaan tulevasta putkesta kertanäytteenä ja laitokselta lähtevästä ve- destä kokoomanäytteenä. Kokoomanäyte otetaan automaattisella näyt- teenottimella poistovedestä poistokaivosta ennen purkua Kitkajokeen.

Näyte otetaan automaattisella näytteenottimella vähintään 24 tunnin aika- na tai käsin vähintään 8 tunnin kokoomanäytteenä, jolloin osanäytteet ote- taan vähintään 1 tunnin välein.

Näytteistä tehdään seuraavat määritykset:

Lämpötila näytteenottohetkellä, kokonaisfosfori, sameus, fekaaliset koli- formiset (44 °C) bakteerit heinä- ja elokuussa sekä fekaaliset enterokokit Laitoksessa käytetyn veden määrä mitataan Suomen ympäristökeskuksen Käylän havaintopaikan (Kitkajoki 27 7300220) antamasta paalukorkeudes- ta putkistovirtauskaavion avulla.

Tulevan ja lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailun yhteydessä otetaan näyte jäteveden käsittelyn tehon tarkkailemiseksi kesä- ja heinäkuun näyt- teenottokerroilla. Konsultti ottaa näytteen näytteenottoa varten lietebunkke- riin johdetusta, sekoitetusta lietevedestä, josta määritetään tilavuus, kiinto- aine, haihdutusjäännös ja kokonaisfosfori. Lietteenkäsittelyvesi johdetaan muulloin Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle, jolle on laadittu oma kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma.

Laitoksen viljelyveden tarkkailua varten velvoitetarkkailusta erillisenä lai- toksen henkilökunta ottaa näytteet laitokseen tulevasta ja lähtevästä ve- destä kahden viikon välein. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, pH, sähkönjohtokyky ja väri. Tiedot kirjataan laitospäiväkirjaan.

Vaikutustarkkailu

Vesistötarkkailun avulla pyritään seuraamaan vedenoton ja jätevesien vai- kutusta vesistössä. Vesistötarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesientutkimuslaitos. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa maalis- ja elokuussa. Näytteenottopisteiden koordinaatit ovat:

Kitkajoki 15600 7357040–4461800

P 1 4–735692–46217

P 2 4–7356720–4463040

P 3 4–735683–46466

Pisteet P 1, P 2 ja P 3 ovat samalla Käylän seudun vesiosuuskunnan ve- sistötarkkailupaikkoja.

Näytteet otetaan virtaukseltaan samanlaisista paikoista 1 metrin syvyydes- tä. Niistä määritetään happi, happi-%, pH, alkaliniteetti, sähkönjohtokyky, väri, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, (kokonais)rauta, kiintoaine, lämpökes- toiset kolit, fekaaliset enterokokit, a-klorofylli heinä-elokuussa (virtauksil- taan samanlaiset olosuhteet), nitraatti- ja nitriittitypen summa elokuussa, ammoniumtyppi maalis- ja elokuussa ja fosfaattifosfori elokuussa.

Lisäksi määritetään näkösyvyys ja tehdään näytteistä kokonaisfosfori suo- datuksesta (Standard Methods, viimeinen painos, mukaan).

Heinä-elokuussa (15.7.–15.8.) havaintopaikoille P 0, P 1, P 2 ja P 3 asete- taan perifytontelineet, jotka poistetaan kolmen viikon kuluttua. Perifytonle- vyiltä määritetään päällyskasvuston kiintoainemäärä ja a-klorofyllipitoisuus.

Perifytontelineiden tarkkailupisteiden tarkka sijaintipaikka valitaan maas- tossa siten, että virtausnopeudet ym. oleellisesti tuloksiin vaikuttavat tekijät ovat mahdollisimman samanlaisia.

Raportointi

Hoitopäiväkirja toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana.

Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimite- taan yhteenveto kala- ja rehumääristä ympäristökeskukselle Vahti- rekisteriä varten.

Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteiden analysoinnista Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kom- mentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muo- dossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökes- kuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Ra- portissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskuksen laitokselta ottamien näytteiden analyysitulokset.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteen- veto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden ana-

lyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edel- lä mainituille viranomaisille, Kuusamon kalastusalueelle sekä Suomen ym- päristökeskukselle.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viran- omaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.