NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN EDISTÄMINEN Teemahaastattelu täydennyskoulutukseen osallistujille
Anne Hildén
Pro gradu -tutkielma Hoitotiede
Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen Laitos
Marraskuu 2018
TIIVISTEMÄ ABSTRACT
1 JOHDANTO ... 1
2 NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN EDISTÄMINEN ... 3
2.1 Kirjallisuushaku ... 3
2.2 Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät tekijät ... 4
2.3 Näyttöön perustuvaa toimintaa ehkäisevät tekijät ... 5
2.4 Näyttöön perustuvan toiminnan tukeminen ja johtaminen ... 7
2.5 Muutosagenttitoiminta näyttöön perustuvassa toiminnassa ... 9
2.6 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 11
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 13
4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 14
4.1 Tutkimukseen osallistujat ... 14
4.2 Aineiston keruu ... 15
4.3 Aineiston analysointi ... 15
5 TULOKSET ... 17
5.1 Haastateltavien taustatiedot ... 17
5.2 Henkilökohtaiset valmiudet näyttöön perustuvaan toimintaan täydennyskoulutuksen päätyttyä ... 17
5.2.1 Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät henkilökohtaiset valmiudet ... 18
5.2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia rajaavat tekijät ... 30
5.2.3 Täydennyskoulutuksen tuomien henkilökohtaisten valmiuksien ja näyttöön perustuvan toiminnan hyödyntäminen tulevaisuudessa ... 38
5.3 Näyttöön perustuvan toiminnan nykytila työyhteisöissä ... 40
5.3.1 Näyttöön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä edistävät tekijät ... 43
5.3.2 Näyttöön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä estävät tekijät ... 54
5.4 Näyttöön perustuvan toiminnan tukeminen ja johtaminen työyhteisöissä ... 55
6 POHDINTA ... 62
6.1 Tutkimustulosten tarkastelua ... 62
6.2 Tutkimuksen luotettavuus ... 67
6.3 Tutkimuksen eettisyys ... 69
6.4 Johtopäätökset ja suositukset ... 70
6.5 Jatkotutkimushaasteet ... 70
LÄHTEET ... 72 LIITTEET
Liite 1. Liitetaulukko 1. Hoitotyöntekijöiden näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamista ku- vaavat artikkelit.
Liite 2. Teemahaastattelu NPT:n muutosagenttikoulutukseen osallistuneille.
Liite 3. Tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen haastatteluaineiston analyysin tuloksena muodostuneet teemat.
Liite 4. Tiedote tutkimuksesta.
Liite 5. Suostumus tutkimukseen.
Liite 6. Esitietolomake muutosagenttikoulutuksiin osallistuville ja heidän esimiehilleen.
Liite 7. Liitetaulukko 2. Esimerkki aineiston luokittelusta.
Hoitotiede
Hoitotyön johtaminen
Hildén, Anne Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen. Teema- haastattelu täydennyskoulutukseen osallistujille Pro gradu -tutkielma, 74 sivua, 7 liitettä (20 sivua) Ohjaajat: Professori, TtT Arja Häggman-Laitila ja yliopiston-
lehtori, TtT Pirjo Partanen Marraskuu 2018
Näyttöön perustuvaa toimintaa (NPT) edistetään työyhteisöissä johtamisratkaisuin ja erilaisten kehittämisinterventioiden avulla, kuten koulutuksella, tutkijoiden ja asiantuntijasairaanhoita- jien tuella, hoitosuositusten ja -ohjelmien laadinnalla sekä muutosagenttitoiminnalla. NPT:aa edistää myös moniammatillinen yhteistyö, vertaistuki ja tutkimustiedon saatavuus. Tämän tut- kimuksen tarkoituksena oli kuvata NPT:aa edistävään täydennyskoulutukseen osallistuneiden kokemuksia koulutuksesta saaduista hyödyistä ja arvioita NPT:n edistämisestä työyhteisöissä.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa NPT:aa edistävän täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Tutki- musote oli laadullinen. Aineisto kerättiin yksilöllisinä teemahaastatteluina (n=14) täydennys- koulutukseen osallistuneilta koulutuksen päätyttyä ja analysoitiin induktiivisella sisällönana- lyysillä.
Tutkimustulosten mukaan hoitotyöntekijöiden ja työyhteisöjen NPT:ssa on tunnistettavissa NPT:aa edistävien tekijöiden lisäksi NPT:aa rajaavia tai estäviä tekijöitä täydennyskoulutuksen jälkeen. NPT:n valmiuksia edistetään täydennyskoulutuksen avulla, mutta kehittymistarpeita saattaa löytyä vielä koulutuksen jälkeen. NPT:aa edistäviä tekijöitä ovat aikaisempi kokemus ja koulutus NPT:sta sekä maisteritutkinto, työkokemus hoitotyöstä ja esimiestehtävistä, NPT:n jatkuvaluonteisuus, kielitaito, NPT:n prosessiin liittyvät valmiudet, tieteellisen tutkimusnäytön systemaattinen haku, kommunikaatiotaidot ja NPT:n esille tuominen, NPT:n verkostot, mo- niammatillisuus ja vertaisten kanssa työskentely, henkilökohtaiset vahvuudet, positiivinen asenne NPT:aa kohtaan, oman ammattitaidon ylläpitäminen, työyhteisöjen toiminnan perustu- minen näyttöön, riittävät resurssit NPT:n toteuttamiseen, NPT:n osaamista tukevien tekijöiden lisääminen työyhteisöissä, muutosagenttitoiminta sekä tutkimusklubit. NPT:aa rajaavia teki- jöitä ovat kielitaitoon liittyvät haasteet, tieteellisen tutkimusnäytön saamiseen liittyvät haasteet, resurssien puute, NPT:n verkostojen ja vertaisten kanssa työskentelyn puute, oman ammattitai- don ylläpitämiseen ja asenteisiin liittyvät haasteet, NPT:n toiminnan prosessiin liittyvät haas- teet sekä NPT:n arvostukseen ja johtamiseen liittyvät haasteet.
Täydennyskoulutus tulee suunnitella koulutukseen osallistuvien tarpeista lähtien. Työyhtei- söissä on tärkeää varmistaa tieteellisen tutkimusnäytön saatavuus varmistamalla esteetön pääsy tietokantahakuihin. Riittävät resurssit mahdollistavat NPT:n toteuttamisen. Jatkossa tulisi tut- kia täydennyskoulutuksen ja muutosagenttitoiminnan vaikuttavuutta koulutukseen osallistunei- den työyhteisöissä pidemmällä aikavälillä sekä muutosagenttitoiminnan toteutumista muissa terveydenhuollon konteksteissa. Myös erilaisten koulutusinterventioiden vaikuttavuutta NPT:n edistämisessä työyhteisöissä tulisi tutkia ja vertailla.
Asiasanat: Näyttöön perustuva toiminta, täydennyskoulutus, muutosagentti, muutosagenttitoi- minta ja johtaminen.
Department of Nursing Science Nursing Science
Nursing leadership and management
Hildén, Anne Promoting evidence-based practice. A theme interview for participants in supplementary training.
Master’s thesis, 74 pages, 7 appendices (20 pages) Supervisors: Professor Arja Häggman-Laitila, PhD and University
Lecturer Pirjo Partanen, PhD November 2018
Evidence-based practice (EBP) is promoted in working communities with management solutions and different development interventions, such as training, the support of researchers and clinical nurse specialists, preparation of care guidelines and programmes, and change agent activities. EBP is also promoted by multiprofessional cooperation, peer support and the availability of research knowledge. The purpose of this study was to describe the experiences of participants in supplementary training promoting EBP concerning the benefits brought by the training and assessments of the promotion of EBP in working communities. The aim was to produce knowledge to support the development of supplementary training promoting EBP.
The qualitative research method was used. The data were collected in individual theme interviews (n=14) from the participants of the supplementary training after the completion of the training. The data were analysed using inductive content analysis.
According to the research findings the EBP carried out by nursing staff and working communities after the training could be recognised to comprise both factors promoting EBP as well as those limiting or preventing EBP. While EBP competencies are promoted with supplementary training, development needs may still emerge after the training. The factors promoting EBP include previous experience and training of EBP, and a Master’s degree, experience in nursing and management tasks, the constant nature of EBP, language skills, capabilities related to the EBP process, systematic searches of research evidence, communication skills and bringing attention to EBP, EBP networks, multiprofessionality and working with peers, personal strengths, a positive attitude towards EBP, maintaining personal expertise, the evidence-basis of activities in working communities, sufficient resources for EBP implementation, increasing factors supporting EBP competency in working communities, change agent activities, and journal clubs. Factors limiting EBP included challenges concerning language skills and availability of scientific research evidence, lack of resources, lack of collaboration with EBP networks and peers, and challenges concerning maintaining personal expertise and attitudes, the EBP process, and management and valuing EBP.
Supplementary training must be planned based on participants’ needs. It is important for working communities to ensure the availability of scientific research evidence by ensuring access to database searches. Sufficient resources facilitate EBP implementation. Future research should investigate the long-term effectiveness of supplementary research and change agent activities in the working communities of participants as well as the implementation of change agent activities in other health care contexts. The effectiveness of different educational interventions in promoting EBP in working communities should be examined and compared.
Keywords: Evidence-based practice, supplementary training, change agent, change agent activities and management.
Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toiminnan tulee perustua näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Lisäksi sen on oltava laadukasta, turvallista ja asiallisesti toteu- tettua. (Terveydenhuoltolaki 2010/1326.) Valtakunnallisesti valmisteilla oleva sosiaali- ja pal- velurakenteen uudistus eli sote-uudistus on yksi sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeista (STM 2018). Toteutuessaan sote-uudistus nykyaikaistaisi sosiaali- ja terveydenhuollon palve- luja, jolloin niistä saataisiin entistä asiakaslähtöisempiä, vaikuttavampia, kustannustehokkaam- pia ja paremmin yhteensopivia (Valtioneuvosto 2018b). Lisäksi sote-uudistus mahdollistaisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoamisen asiakkaille entistä laadukkaammin ja yh- denvertaisemmin (Valtioneuvosto 2018a).
Näyttöön perustuvalla toiminnalla (NPT) edistetään potilaiden hoidon laatua, turvallisuutta ja terveydenhuollon kustannusten vähenemistä (Elomaa & Mikkola 2010, Grove ym. 2015).
NPT:n ei tarvitse perustua pelkästään parhaaseen ja ajantasaiseen tieteellisesti havaittuun tut- kimusnäyttöön, vaan siihen sovelletaan myös muita näytön lähteitä yksilöllisesti tilanteesta riippuen (Elomaa & Mikkola 2010). Muita näytön lähteitä ovat hoitotyöntekijöiden kliininen osaaminen sekä potilaiden tarpeet ja arvot (Grove ym. 2015). NPT lisää hoitotyöntekijöiden osallistumista tutkimustyöhön (Häggman-Laitila 2009b). Hoitotyöntekijät käyttävät näyttöä oman ammattitaitonsa ylläpitämisessä, potilashoidossa ja hoitotyön kehittämisessä. NPT:aa ku- vataan prosessina, jossa ratkaisua vaativa ongelma muotoillaan selkeän kysymyksen muotoon, esimerkiksi PICO-menetelmällä. Selkeä kysymys ohjaa tutkimusnäytön systemaattista hakua.
Saatua tutkimusnäyttöä arvioidaan kriittisesti ja se yhdistetään kokemusperäiseen tietoon.
Näyttö implementoidaan eli sovelletaan käytäntöön ja sen vaikutuksia pyritään arvioimaan.
(Elomaa & Mikkola 2010, Grove ym. 2015.) Tuloksena syntyy esimerkiksi erilaisia hoitosuo- situksia ja -ohjelmia, joita hyödynnetään työyhteisöissä (Häggman-Laitila 2009b).
Sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä NPT ja sen implementointi ovat tärkeitä (Elomaa
& Mikkola 2010). Työyhteisöissä NPT tukee päivittäistä työtä, edistää tiimityötä ja vähentää hoitohenkilökunnan työmäärää (Häggman-Laitila 2009b). Saundersin (2016) väitöstutkimuk- sen mukaan sairaanhoitajat kyllä tuntevat NPT:n käsitteen, suhtautuvat siihen positiivisesti ja uskovat sen käytön olevan hyödyllistä hoidon laadun ja potilaiden hoitotulosten parantami-
sessa, mutta heidän oma NPT:n osaamisensa ei ole riittävää. NPT:n implementointi työyhtei- söissä on monimutkainen prosessi ja sitä tulisi tukea koulutusinterventioiden avulla. Implemen- tointiin liittyvät koulutusinterventiot ovat tehokkaita ja parantavat sairaanhoitajien näyttöön pe- rustuvaa päätöksentekoa ja hoitokäytäntöjä. Koulutusinterventioiden lisäksi NPT:n implemen- tointia tuetaan muiden strategioiden avulla, joita ovat esimerkiksi työyhteisön toimintatapojen tarkastaminen, palautteen saamisen ja antamisen parantaminen, päätöksenteon tuki ja moniam- matillinen yhteistyö. NPT:n implementoinnissa moniammatillisen yhteistyön käyttö on vielä vähäistä. (Häggman-Laitila ym. 2016a.)
NPT:n edistämisestä ja implementoinnista hoitotyössä koulutusinterventioiden avulla on vähän tutkimustietoa (Häggman-Laitila ym. 2016a), joten on tärkeää, että erilaisten koulutusinterven- tioiden vaikuttavuutta tutkitaan lisää (Häggman-Laitila ym. 2016b). Tämän laadullisen tutki- muksen tarkoituksena oli kuvata NPT:aa edistävään täydennyskoulutukseen osallistuneiden ko- kemuksia koulutuksesta saaduista hyödyistä ja arvioita NPT:n edistämisestä työyhteisöissä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa NPT:aa edistävän täydennyskoulutuksen kehittämi- seen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla.
2.1 Kirjallisuushaku
Kirjallisuushaku tehtiin tähän tutkimukseen tammikuussa 2017 Scopus ja Medic -tietokan- noista. Hakusanoina ja fraaseina käytettiin evidence based, change agent*, nurs*, leader*, näyt- töön perustuva hoitotiede, näyttöön perustuva hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta. Hakusa- nojen ja fraasien määrittelyssä käytettiin apuna Itä-Suomen yliopiston kirjaston informaatikon asiantuntemusta. Kirjallisuushaku päivitettiin elokuussa 2018 viimeisimmän tutkimustiedon kartoittamiseksi. Lisäksi päivityshakuun lisättiin yksi hakulauseke, joka toi enemmän hakutu- loksia. Aikarajaus tehtiin tietokantahaussa vuosille 2007–2018. Kielirajauksena oli englannin ja suomen kieli. Tiedonhakua on kuvattu taulukossa 1.
Tietokantahakujen tuloksena saatiin yhteensä 1375 hakutulosta, joista kaikista luettiin otsikot läpi. Otsikoiden perusteella valittiin artikkeleita lähempään tarkasteluun. Näistä valituista ar- tikkeleista luettiin abstraktit läpi. Abstraktien perusteella valittiin artikkelit, joiden kokotekstit luettiin läpi. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 22 artikkelia, joista saatiin vastauksia tutkimus- kysymyksiin. Kirjallisuushaussa käytettiin myös CINAHL -tietokantaa, mutta hakutuloksena saatiin samoja artikkeleita, jotka oli jo valittu muiden tietokantahakujen hakutulosten perus- teella. Valitut artikkelit on kuvattu liitetaulukossa 1.
Kirjallisuuskatsaukseen valituista artikkeleista kahdeksan oli määrällisiä tutkimuksia, neljä oli laadullisia tutkimuksia, seitsemän oli kirjallisuuskatsauksia, yksi oli käsiteanalyysi ja kahdessa oli yhdistetty sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Artikkeleista kahdeksan oli USA:sta, viisi oli Suomesta, kaksi oli Kanadasta, yksi Isosta-Britanniasta, yksi Norjasta, yksi Ruotsista, yksi Pohjois-Irlannista, yksi Vietnamista, yksi Iranista ja yksi Australiasta. Artikkeleissa ku- vattiin hoitotyöntekijöiden näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamista. Lisäksi artikkeleissa kuvattiin näyttöön perustuvan toiminnan tukemista, johtamista ja koulutusinterventioita sekä muutosagentti- ja tutkimusklubitoimintaa.
Taulukko1. Tiedonhaku tietokannoista.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Hakutulos Valitut
Scopus
Medic
”evidence based” AND ”change agent*” AND nurs* AND leader*
”evidence based” AND ”change agent*” AND nurs*
”evidence based” AND ”change agent*”
”evidence based” AND nurs*
AND leader*
”näyttöön perustuva hoitotiede”
OR ”näyttöön perustuva hoito- työ” OR ”näyttöön perustuva toiminta”
year 2007-2018 english language
year 2007-2018 english language year 2007-2018 english language year 2007-2018 english language vuodet 2007-2018 suomi
10
25 68 1182 90
2
3 2 10 5
Yhteensä 1375 22
2.2 Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät tekijät
Hoitotyöntekijöiden NPT:n toteuttamista edistävät sekä henkilökohtaiset valmiudet että työyh- teisöön liittyvät valmiudet (Schaefer & Welton 2018). NPT:n toteuttamista edistäviä henkilö- kohtaisia valmiuksia ovat tutkitun tiedon hyödyntämiseen liittyvät tiedot ja taidot (Gerrish ym.
2012, Häggman-Laitila 2009a, Schaefer & Welton 2018) sekä positiivinen asenne ja kiinnostus tutkittua tietoa kohtaan (Häggman-Laitila 2009a, 2009b). Hoitotyöntekijät tarvitsevat NPT:n toteuttamiseen taitoja, joiden avulla he osaavat muotoilla tutkimuskysymyksen, hakea parasta näyttöä, arvioida näytön astetta ja implementoida näyttöä käytäntöön. NPT:aa toteutetaan käy- tännön työssä todennäköisemmin, jos hoitotyöntekijät uskovat sen tärkeyteen ja arvostavat sitä.
(Schaefer & Welton 2018.) Lisäksi työkokemus (Gerrish ym. 2012, Johansson ym. 2010) ja koulutus edistävät hoitotyöntekijöiden NPT:n toteuttamista (Gerrish ym. 2012, Hart ym. 2008, Hole ym. 2016, Häggman-Laitila 2009a, 2009b, Johansson ym. 2010, Kehus & Törmänen 2014, Melender & Häggman-Laitila 2010, Nguyen & Wilson 2016, Sherriff ym. 2007, Spiva ym. 2017, Yonkaitis 2018).
Työyhteisöissä NPT:n toteuttamista edistävät johtaminen, moniammatillinen yhteistyö, vertais- tuki (Häggman-Laitila 2009b) ja tutkimustiedon saatavuus (Häggman-Laitila 2009a, 2009b).
NPT vaatii aikaa ja työyhteisöjen tulee järjestää hoitotyöntekijöille riittävät resurssit sen toteut- tamiseen (Hole ym. 2016, Häggman-Laitila 2009a, 2009b, Schaefer & Welton 2018). NPT:n
det käyttää työpisteessä tietokoneita ja tehdä tietokantahakuja näytön hakemiseksi (Schaefer &
Welton 2018). Näytön lähteenä kliiniset hoitotyön asiantuntijat toteavat käyttävänsä kirjallisia lähteitä, joita ovat kliiniseen käytäntöön räätälöity kirjallisuus, hoitosuositukset, internet, hoi- totieteellinen ja lääketieteellinen kirjallisuus, valmistajien ja toimittajien toimittama kirjalli- suus, mainoslehtiset, tiedotteet, luentomonisteet, väitökset sekä kollegoiden sähköpostilla jaka- mat tiedot. Kirjallisuuden lisäksi kliiniset hoitotyön asiantuntijat toteavat käyttävänsä näytön lähteenä hoitohenkilökunnan tai lääkäreiden kliinistä kokemusta, yliopiston tiedekunnan jäsen- ten eli professorien ja tutkijoiden tietämystä sekä yritysten edustajien tietämystä. Hoitotyön kliiniset asiantuntijat käyttävät saamaansa näyttöä hyödyksi, esimerkiksi kasvokkain käytävissä keskusteluissa sekä konsultaatioissa sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilais- ten kesken. (Profetto-McGrath ym. 2010.) Osastonhoitajat toteavat käyttävänsä näytön lähteenä Käypä hoito -suosituksia, Terveysportin ammatillisia tietokantoja, organisaation intranettiä, ammattilehtiä ja -kirjoja, yliopistosairaalan ohjeita, organisaatiossa laadittuja hoito-ohjeita sekä kollegoiden ja asiantuntijasairaanhoitajien konsultointia (Kehus & Törmänen 2014).
NPT:aa edistetään työyhteisöissä erilaisten kehittämisinterventioiden avulla, joita ovat esimer- kiksi tutkijoiden ja asiantuntijasairaanhoitajien tuki, hoitosuositusten ja -ohjelmien laadinta sekä muutosagenttitoiminta (Häggman-Laitila 2009b). NPT:n kehittämisen myötä potilaiden hoidon tulokset paranevat (Häggman-Laitila 2009a, Melnyk ym. 2014, Profetto-McGrath ym.
2010, Schaefer & Welton 2018), hoitotyöntekijöiden asenteet muuttuvat positiivisemmiksi sekä itseluottamus, oppimismotivaatio, kiinnostus ja kriittinen tarkastelu hoitotyötä kohtaan lisään- tyvät. Itseluottamuksen myötä esimerkiksi kongresseihin ja täydennyskoulutuksiin osallistumi- nen lisääntyy. (Häggman-Laitila 2009b.) Lisäksi hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyys lisääntyy ja vaihtuvuus vähenee (Schaefer & Welton 2018).
2.3 Näyttöön perustuvaa toimintaa ehkäisevät tekijät
NPT nähdään tutkitun tiedon käyttönä työyhteisöissä, mutta toisinaan NPT:n käsite saattaa olla epäselvä (Hole ym. 2016, Kehus & Törmänen 2014). NPT on lisääntynyt työyhteisöissä, mutta sen käyttö on vielä vähäistä (Kehus & Törmänen 2014). NPT:n kehittämistä ehkäiseviä tekijöitä työyhteisöissä ovat hoitohenkilökunnan resurssien ja koulutuksen puute (Kehus & Törmänen
2014, Yonkaitis 2018). Hoitotyön ylemmän johdon ja lääkäreiden asenteet sekä varsinkin hei- dän arvostuksensa hoitotyötä ja -tiedettä kohtaan asettaa haasteita näyttöön perustuvan hoito- työn toteuttamiselle (Kehus & Törmänen 2014).
Hoitotyöntekijöiden henkilökohtaisia esteitä NPT:n toteuttamisessa ovat puutteet tiedoissa ja taidoissa, joita tarvitaan tutkitun tiedon hyödyntämiseen käytännön työssä (Hart ym. 2008), esimerkiksi puutteelliset tietotekniikkataidot sekä tiedonhaun ja tutkimusten laadun arvioinnin taidot (Sadoughi ym. 2017). Osalla hoitotyöntekijöistä ymmärrys tieteellisestä tutkimuksesta, sen tulkitsemisesta (Yonkaitis 2018) ja vaikutuksista hoitotyöhön on puutteellista (Schaefer &
Welton 2018, Yonkaitis 2018). Myös haluttomuus käyttää sähköistä kirjallisuutta estää NPT:n toteuttamista (Sadoughi ym. 2017). Sähköisesti julkaistun tiedon sijaan osa hoitotyöntekijöistä käyttää hyödykseen kokemuksen tuomaa tietoa (Sadoughi ym. 2017), vertaisilta saatua tietoa (Gerrish ym. 2012, Sadoughi ym. 2017, Schaefer & Welton 2018) tai työyhteisön antamia oh- jeistuksia. Vertaisilta saatu tieto tai ohjeistuksien noudattaminen koetaan nopeimmaksi tavaksi saada tietoa, mutta se ei ole aina parasta näyttöä. NPT:n toteutusta estää myös arvostuksen puute tutkittua tietoa kohtaan. (Schaefer & Welton 2018.) Lisäksi hoitotyöntekijät kokevat es- teenä sen, että heillä ei ole riittävästi auktoriteettia muuttaa hoitotyön käytäntöjä (Yonkaitis 2018).
Schaeferin ja Weltonin (2018) mukaan resurssien ja tieteellisen kirjallisuuden saatavuuden puutteen on havaittu olevan monissa tutkimuksissa yksi merkittävimmistä esteistä näyttöön pe- rustuvan toiminnan toteuttamiselle työyhteisöissä. Muita työyhteisöihin liittyviä merkittäviä esteitä NPT:n toteuttamiselle hoitotyössä ovat ajanpuute (Sadoughi ym. 2017, Schaefer & Wel- ton 2018, Yonkaitis 2018), raskas työtaakka ja pitkät työvuorot (Sadoughi ym. 2017) sekä työ- yhteisön ja johtamisen tuen puute (Nguyen & Wilson 2016, Schaefer & Welton 2018). Ajan- puute estää hoitotyöntekijöiden tietokantahakujen tekemistä ja tieteellisen tekstin lukemista.
Tieteellisen kirjallisuuden saatavuutta työyhteisöissä estää myös rajoitettu pääsy internetiin, tietyille nettisivuille tai tietokantoihin. (Sadoughi ym. 2017.) Lisäksi kirjastonhoitajien avun saamisen puute, asiantuntijasairaanhoitajan roolin huono ymmärrys sekä hoitotyöntekijöiden, lääkäreiden ja potilaiden vastustus ovat NPT:aa estäviä tekijöitä työyhteisöissä (Profetto- McGrath ym. 2010).
Työyhteisöissä tutkimus- ja kehitysmyönteinen ilmapiiri sekä johdon myönteiset asenteet tuke- vat NPT:aa (Häggman-Laitila 2009a, Johansson ym. 2010). Holen ym. (2016) mukaan NPT:n onnistumisen välttämätön edellytys on työyhteisön muutosvalmius sekä yksilö- että organisaa- tiotasolla. Työyhteisön tulisi olla oppiva organisaatio, jossa johtajat ovat tietoisia NPT:sta ja kokevat sen ja siihen liittyvät verkostot tarpeellisiksi. Oppiva organisaatio pystyy järjestelmäl- lisesti tukemaan NPT:n implementointia organisaation kaikilla tasoilla.
Erilaisilla koulutusinterventioilla kehitetään NPT:aa työyhteisöissä (Häggman-Laitila 2009b, Kehus & Törmänen 2014, Melender & Häggman-Laitila 2010). Niiden avulla ratkaistaan klii- nisiä ongelmia ja kehitetään hoitotyötä (Melender & Häggman-Laitila 2010). Koulutusinter- ventiot lisäävät hoitohenkilökunnan NPT:n tietoja ja taitoja sekä positiivisia asenteita (Hart ym.
2008, Sherriff ym. 2007, Spiva ym. 2017, Yonkaitis 2018) ja käsityksiä työyhteisön tuesta NPT:aa kohtaan (Hart ym. 2008, Sherriff ym. 2007, Spiva ym. 2017). Hoitohenkilökunnan es- teet NPT:n toteuttamiseen ja tutkimuksen hyödyntämiseen vähenevät koulutusinterventioiden myötä (Sherriff ym. 2007, Spiva ym. 2017).
NPT:aa tukevissa koulutusinterventioissa kouluttajina toimivat esimerkiksi tutkijat, asiantunti- jasairaanhoitajat (Häggman-Laitila 2009b), mentorit (Spiva ym. 2017) ja muutosagentit (Ploeg ym. 2010). NPT:n tukemisessa ja ylläpitämisessä on tärkeää, että hoitotyön johtajat mahdollis- tavat hoitotyöntekijöille jatkuvaa koulutusta (Spiva ym. 2017). Koulutus ja ohjaus tulisi räätä- löidä hoitotyöntekijöiden tarpeiden mukaan (Häggman-Laitila 2009b, Yonkaitis 2018) ja kou- lutettaville tulisi opettaa aluksi NPT:n alkeet, mikäli heillä ei ole aiempaa osaamista (Yonkaitis 2018).
Koulutusinterventioissa keskitytään tiedonhankintaan, hankitun tiedon kriittiseen arviointiin ja analyysiin sekä siihen, miten tutkimustietoa hyödynnetään. Lisäksi hoitotyön ongelmia tunnis- tetaan käytännön työssä ja ratkaisuja löydetään ongelmiin tutkitun tiedon pohjalta. Tämä mah- dollistaa sen, että tutkitun tiedon käytön hyödyt hoitotyössä nähdään heti. Tutkijat ja asiantun- tijasairaanhoitajat perustavat moniammatillisia tiimejä, joiden avulla hoitokäytäntöjä muute- taan näyttöön perustuvaksi. (Häggman-Laitila 2009b.) Koulutusinterventioiden seurauksena
syntyy erilaisia materiaaleja, joita työyhteisöissä hyödynnetään, esimerkiksi artikkeleita, tiivis- telmiä, kirjoja, suosituksia, ohjeita, postereita, muistitauluja ja -listoja, kortteja, PowerPoint- esityksiä sekä verkkokursseja (Melender & Häggman-Laitila 2010).
Koulutusinterventioissa koulutusmuotoina ovat työpajat ja muut yhteistoiminnalliset tai yksi- lökeskeiset opiskelumuodot. Yhteistoiminnallisia opiskelumuotoja ovat pari- ja ryhmätyösken- tely, tutkimusklubit, seminaarit, kollektiiviset projektit ja opetuskeskustelut (Melender &
Häggman-Laitila 2010) sekä ryhmäohjaus (Häggman-Laitila 2009b). Yksilökeskeisiä opiske- lumuotoja ovat luennot, itsenäinen opiskeleminen lukemalla, tietokoneen välityksellä opiske- leminen, harjoittelu, yksilötehtävät (Melender & Häggman-Laitila 2010), internetin ja tiekan- tojen käyttö sekä erilaiset vuorovaikutteiset menetelmät (Häggman-Laitila 2009b).
Tutkimusklubit tukevat NPT:aa työyhteisöissä (Häggman-Laitila 2009b, Mattila ym. 2014, Nguyen & Wilson 2016) ja lisäävät hoitotyöntekijöiden hoitotieteellisen tutkimuksen lukutai- toa ja halua kehittää hoitotyötä. Tutkimusklubeja järjestetään sekä osastoilla että verkon tai puhelimen välityksellä, ja niitä vetävät hoitotyön käytäntöä tuntevat työyksiköissä työskentele- vät sairaanhoitajat, yliopistojen tutkijat, hoitotyön johtajat tai kliiniset hoitotyön asiantuntijat.
Tutkimusklubeissa käydään läpi tutkimusartikkeleita, joiden avulla vastataan hoitotyön kehit- tämistarpeeseen tai ongelmaan. Osallistujat tutustuvat artikkeleihin etukäteen. Tärkeää on, että tutkimusklubit toteutetaan osallistujien työyksiköiden läheisyydessä ja oikeana ajankohtana.
(Mattila ym. 2014.)
Hoitotyön johtajien hoitotyöntekijöille antama tuki on tärkeää NPT:n edistämisessä työyhtei- söissä (Häggman-Laitila 2009a, 2009b, Johansson ym. 2010, McCormack ym 2013, Schaefer
& Welton 2018). Jotta hoitotyön johtajat voivat tukea NPT:aa, tulee heidän sitoutua NPT:n edistämiseen (Häggman-Laitila 2009b) ja ymmärtää sen merkitys (Hole ym. 2016, Häggman- Laitila 2009a, Kehus & Törmänen 2014). Lisäksi hoitotyön johtajien tulee toimia roolimallina sekä ohjata, rohkaista, motivoida ja palkita hoitohenkilökuntaa. Johtamisella edistetään muu- tosta tukevaa viestintää sekä luodaan NPT:aa tukeva ilmapiiri työyhteisöissä. (Häggman-Laitila 2009b.)
Johtamisen avulla työyhteisöjen rakenteita ja prosesseja kehitetään NPT:aa tukevaksi, esimer- kiksi työtehtäviä muokkaamalla, työn seuranta- ja arviointimenetelmiä kehittämällä, koulutuk- sen lisäämisellä sekä suunnittelemalla, miten NPT:aa edistetään työyhteisöissä. Johtamisella
merkiksi riittävää laitteistoa, kirjastopalveluja ja osaavan hoitohenkilökunnan rekrytoimista.
(Häggman-Laitila 2009b). Tärkeää on, että hoitotyön johtajat allokoivat aikaa hoitotyönteki- jöille tutkimuksiin tutustumista varten (Häggman-Laitila 2009b, Schaefer & Welton 2018).
NPT:aa tuetaan työyhteisöissä myös vertaistuen ja moniammatillisen yhteistyön avulla. Myös yhteistyöllä eri työyhteisöjen välillä sekä työyhteisöjen ja oppilaitosten välillä tuetaan NPT:aa.
(Häggman-Laitila 2009a.)
2.5 Muutosagenttitoiminta näyttöön perustuvassa toiminnassa
Muutosagentit edistävät yksilöiden, tiimien ja työyhteisöjen NPT:aa tukemalla ja ohjaamalla näytön käyttöä työyhteisöissä (Häggman-Laitila 2009b). He ovat henkilöitä, jotka ovat saaneet koulutusta NPT:n viemisestä käytäntöön (Hole ym. 2016) ja heillä tulee olla tarvittavat tiedot ja taidot, jotta he kykenevät onnistuneesti motivoimaan ja tukemaan muita käyttämään NPT:aa työyhteisöissään (Hole ym. 2016, Häggman-Laitila 2009b, Strickland & O’Leary-Kelley 2009), esimerkiksi kliinisen hoidon parantamisessa (Hole ym. 2016). Muutosagenttien hyvät kommunikaatiotaidot ovat tärkeitä NPT:n edistämisessä (Häggman-Laitila 2009b). He omaavat positiivisen asenteen NPT:aa kohtaan. Työyhteisöissä heihin luotetaan ja heitä arvostetaan.
(Hole ym. 2016, McCormack ym. 2013, Naylor ym. 2009.) Heitä on helppo lähestyä ja heillä on asiantuntemusta, uskottavuutta (Häggman-Laitila 2009b), itseluottamusta (Hole ym. 2016, McCormack ym. 2013) ja analyyttistä osaamista (Hole ym. 2016). Tärkeää on, että muutos- agentti on työyhteisöissä läsnä, jolloin hän on tarvittaessa helposti saavutettavissa (McCormack ym. 2013).
Muutosagenteilla on moniulotteiset roolit positiivisen muutoksen luomisessa terveydenhuollon työyhteisöissä (Ploeg ym. 2010) ja NPT:n käyttöönotossa (Ploeg ym. 2010, Strickland &
O’Leary-Kelley 2009). Näitä rooleja ovat esimerkiksi kouluttaja, fasilitaattori, mentori, johtaja ja menettelytapojen kehittäjä tai arvioija. Muutosagentit edistävät työyhteisöissä NPT:n käyt- töönottoa jakamalla tietoa hoitohenkilökunnalle koulutuksen ja mentoroinnin avulla, olemalla vakuuttavia johtajia monitieteellisessä yhteistyössä sekä räätälöimällä NPT:n implementoinnin työyhteisöjen kontekstiin. (Ploeg ym. 2010.) Muutosagentit uskovat, että hoitotyön käytäntöjä parannetaan näytön käytöllä (Hole ym. 2016, Profetto-McGrath ym. 2010), jolloin esimerkiksi positiiviset potilashoidon tulokset lisääntyvät (Profetto-McGrath ym. 2010).
Muutosagentin rooli kouluttajana on laaja-alainen. Siihen kuuluu esimerkiksi aktiivinen osal- listuminen työyhteisöjen toimintaan ja NPT:n vieminen potilashoitoon. Muutosagentin tietoi- suus tutkimuksen hyödyntämistä edistävistä ja estävistä tekijöistä parantaa kykyä kehittää hen- kilökunnan koulutusohjelmia ja edistää NPT:aa. Muutosagentin aiemman koulutuksen taso ja kokemus ovat tärkeitä, ja ne muodostavat perustan tiedoille ja taidoille, joita tarvitaan roolimal- lina, mentorina ja tutkimustiedon lähettiläänä toimimiseen. (Strickland & O’Leary-Kelley 2009.) Lisäksi jatkuva koulutus ja tuki ovat tärkeitä, jotta muutosagentit pystyvät toimimaan tehokkaasti roolissaan (Ploeg ym. 2010).
Muutosagenttitoiminnan avulla muutosta implementoidaan tehokkaasti (Hole ym. 2016, Naylor ym. 2009, Polster & Villines 2017) ja hoitotyötä kehitetään työyhteisöissä (Polster &
Villines 2017). Vahvat muutosagentit ohjaavat muutosta läpi useiden haasteiden, joita imple- mentoinnissa tulee esille. He edistävät kollegiaalisuutta, luottamusta ja viestintää projektin jä- senten välillä. Työyhteisöissä, joissa muutoksen implementointi tapahtuu, tulee muutosagent- tien olla arvostettuja johtajia, jotka uskovat projektiin ja ottavat siitä omistajuuden. Heillä on vahva kiinnostus viedä projektia eteenpäin myös haastavina aikoina. Lisäksi heillä tulee olla vahva visio ja heidän tulee sitoutua muutokseen. (Naylor ym. 2009.)
Työyhteisöjen tuki on tärkeää, jotta muutosagentit menestyvät tehtävässään (McCormack ym.
2013, Profetto-McGrath ym. 2010). Hoitotyöntekijöiden tukea ja kannustusta (Hole ym. 2016, Strickland & O’Leary-Kelley 2009) sekä varsinkin johtajien tukea pidetään tärkeänä muutos- agenttitoiminnassa (Hole ym. 2016, McCormack ym. 2013, Strickland & O’Leary-Kelley 2009). Muutosagenttitoimintaa edistävät resurssit, rahoitus, tutkimusklubitoiminnan kehittämi- nen, verkostoituminen, yhdistävät kommunikaatiokanavat (Strickland & O’Leary-Kelley 2009), taloudellinen tuki, mentorointi ja yhteistyö yliopistojen kanssa (Profetto-McGrath ym.
2010). Myös muutosagentin roolin kokeminen tärkeänä työyhteisöissä edistää muutosagentti- toimintaa (McCormack ym. 2013).
Muutosagenttien toimintaa estäviä tekijöitä työyhteisöissä ovat riittämättömät valtuudet muut- taa käytäntöjä. Myös ajanpuute ja muiden resurssien riittämättömyys, esimerkiksi rahoituksen ja teknologian puute, estävät muutosagenttien toimintaa. Muutosagenttien henkilökohtaisina esteinä ovat motivaation, kiinnostuksen, kannustimen ja koulutuksen puute sekä tutkimusten laadun arvioinnin osaamattomuus ja tietämättömyys tutkimusmenetelmistä. Esteinä ovat myös tutkimustiedon ja työyhteisöltä saatavan tuen puute. (Strickland & O’Leary-Kelley 2009.)
Hoitotyöntekijöiden NPT:n toteuttamista edistävät sekä henkilökohtaiset että työyhteisöön liit- tyvät valmiudet. NPT:n toteuttamista edistäviä henkilökohtaisia valmiuksia ovat tutkitun tiedon hyödyntämiseen liittyvät tiedot ja taidot sekä positiivinen asenne, arvostus ja kiinnostus tutkit- tua tietoa kohtaan. Lisäksi työkokemus ja koulutus edistävät hoitotyöntekijöiden NPT:n toteut- tamista. Työyhteisöissä NPT:n toteuttamista edistävät johtaminen, moniammatillinen yhteis- työ, vertaistuki ja tutkimustiedon saatavuus Työyhteisöjen tulee järjestää riittävät resurssit ja aikaa NPT:n toteuttamiseen. NPT:n toteuttamista edistäviä työyhteisöihin liittyviä valmiuksia ovat hoitotyöntekijöiden mahdollisuus käyttää työpisteessä tietokoneita ja tehdä tietokantaha- kuja näytön hakemiseksi. NPT:aa edistetään työyhteisöissä myös erilaisten kehittämisinterven- tioiden avulla.
Hoitotyöntekijöiden henkilökohtaisia esteitä NPT:n toteuttamisessa ovat puutteet tutkitun tie- don hyödyntämisen tiedoissa ja taidoissa, esimerkiksi puutteelliset tietotekniikkataidot sekä tie- donhaun ja tutkimusten laadun arvioinnin taidot. Resurssien ja tieteellisen kirjallisuuden saata- vuuden puute ovat merkittävimpiä esteitä näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamiselle työ- yhteisöissä. Muita työyhteisöihin liittyviä merkittäviä esteitä NPT:n toteuttamiselle hoitotyössä ovat ajanpuute, raskas työtaakka ja pitkät työvuorot sekä työyhteisöjen ja johtamisen tuen puute. Myös arvostuksen puute tutkittua tietoa kohtaan on este NPT:n toteuttamiselle.
Työyhteisöissä NPT:aa tukevat tutkimus- ja kehitysmyönteinen ilmapiiri sekä johdon myöntei- set asenteet. NPT:aa kehitetään työyhteisöissä erilaisilla koulutusinterventioilla. Työyhteisöissä järjestettävät tutkimusklubit tukevat NPT:aa. Koulutusinterventiot lisäävät hoitotyöntekijöiden tietoja ja taitoja sekä positiivisia asenteita NPT:ssa. Myös hoitotyöntekijöiden esteet NPT:n toteuttamiseen vähenevät koulutusinterventioiden myötä. NPT:n edistämisessä hoitotyön joh- tajien hoitotyöntekijöille antama tuki on tärkeää. Johtamisen avulla kehitetään työyhteisöjen rakenteita ja prosesseja NPT:aa tukevaksi. Lisäksi johtamisen avulla tuetaan työyhteisöissä re- sursseja, joita hoitotyöntekijät tarvitsevat NPT:n toteuttamiseen. NPT:aa tuetaan työyhteisöissä myös vertaistuen ja moniammatillisen yhteistyön avulla sekä yhteistyöllä eri työyhteisöjen vä- lillä sekä työyhteisöjen ja oppilaitosten välillä.
Muutosagenttitoiminnan avulla edistetään NPT:aa työyhteisöissä. Muutosagentit ovat saaneet koulutusta NPT:n viemisestä käytäntöön ja heillä tulee olla tarvittavat tiedot ja taidot sekä po- sitiivinen asenne NPT:aa kohtaan, jotta he voivat onnistuneesti motivoida ja tukea muita käyt- tämään NPT:aa työyhteisöissään. Työyhteisöissä on muutosagenttitoimintaa edistäviä ja estä- viä tekijöitä. Työyhteisöjen tuki tärkeää, jotta muutosagentit menestyvät tehtävässään.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata NPT:aa edistävään täydennyskoulutukseen osallistunei- den kokemuksia koulutuksesta saaduista hyödyistä ja arvioita NPT:n edistämisestä työyhtei- söissä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa NPT:aa edistävän täydennyskoulutuksen ke- hittämiseen.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisiksi täydennyskoulutukseen osallistuneet arvioivat valmiutensa NPT:aan ja miten val- miudet NPT:aan muuttuivat?
2. Millaista NPT:aa ja muutosagenttitoimintaa tarvitaan työyhteisöissä?
3. Miten NPT:aa tulee tukea ja johtaa työyhteisöissä?
4 AINEISTO JA MENETELMÄT
Tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen, koska sen avulla voidaan kuvata todellisen elä- män moninaisuutta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi ym. 2014). Laadullisessa tutkimuksessa on pyrkimyksenä ymmärtää todellisuutta ja tutkittavaa ilmiötä tutkittavien nä- kökulmasta (Gray ym. 2017, Kylmä & Juvakka 2007).
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatte- luina. Teemahaastattelulla NPT:n täydennyskoulutukseen osallistuneille saatiin tietoa tutkitta- vien henkilöiden kokemuksista eli ihmisten asioille antamista tulkinnoista ja merkityksistä (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, Tuomi & Sarajärvi 2009). Teemahaastattelu eteni teemojen ja niihin liittyvien avauskysymysten mukaan (Tuomi & Sarajärvi 2009). Tässä tutki- muksessa teemat perustuivat tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen haastatteluaineiston ana- lyysin tuloksena muodostuneisiin teemoihin (liite 3).
4.1 Tutkimukseen osallistujat
Tutkimus oli osa Itä-Suomen yliopiston ja erään suomalaisen sosiaali- ja terveysalan toimijan yhteistyönä tehtävää tutkimus- ja kehittämishanketta: Näyttöön perustuvan toiminnan edistä- minen − täydennyskoulutuksen ja muutosagenttitoiminnan vaikuttavuus. Tutkimushanke liittyi NPT:aa edistävään täydennyskoulutukseen ”Näyttöön perustuvat käytännöt -muutosagentti- koulutus” (8 op), joka järjestettiin Itä-Suomen yliopiston ja Aducaten yhteistyönä vuosina 2015−2016. Koulutukseen osallistujilta edellytettiin yliopistossa suoritettua maisterintutkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai käynnissä olevaa edellä mainittuihin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Koulutukseen osallistuneilta odotettiin, että he tulevat toimimaan NPT:aa edistävinä muutosagentteina työyhteisöissään. Alun perin täydennyskoulutukseen osallistu- neita oli yhteensä 29, mutta osallistujamäärä pieneni koulutuksen kuluessa. (Häggman-Laitila 2015.) Täydennyskoulutukseen osallistuneista yhteensä 14 haastateltavaa osallistui tutkimuk- seen.
Tutkijat lähettivät sähköpostitse haastateltaville haastattelukutsut ja teemahaastattelun avaus- kysymykset (liite 2) sekä haastatteluteemat, jotka perustuivat tutkimushankkeen ensimmäisen haastatteluaineiston teema-analyysin tuloksiin (liite 3). Tutkijat sopivat yhdessä haastateltavien
nyskoulutukseen osallistuneiden työpaikalla työaikana. Tutkijat huolehtivat tutkimuksesta tie- dottamisesta (liite 4) ja pyysivät haastatteluun osallistuvilta kirjallisen suostumuksen tutkimuk- seen (liite 5) osallistumisesta. Haastateltavia pyydettiin täyttämään myös esitietolomake (liite 6). Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista.
4.2 Aineiston keruu
Tämän tutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla (liite 2) täydennyskoulutuk- seen osallistuneilta helmi-, maalis- ja huhtikuussa 2017. Tutkimusaineiston keräsi kaksi tutki- jaa. Haastattelukutsut lähetettiin sähköpostitse kaikille täydennyskoulutukseen osallistuneille.
Teemahaastattelulla kerättiin aineistoa laajemmin tutkimushankkeen käyttöön ja tässä tutki- muksessa aineistosta analysoitiin osa tutkimuskysymysten mukaisesti. Haastattelut nauhoitet- tiin elektronisesti ja litteroitiin. Litterointipalvelut ostettiin ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.
Tallennettua haastatteluaineistoa kertyi yhteensä 706 minuuttia eli 11 tuntia ja 46 minuuttia.
Yksilöhaastattelut kestivät 38 minuutista 1 tuntiin ja 7 minuuttiin. Keskimäärin yksilöhaastat- telut olivat noin 50 minuutin pituisia. Litteroitua aineistoa kertyi yhteensä 414 sivua Times New Roman -fontilla, fonttikoolla 12 ja rivivälillä 1,5.
4.3 Aineiston analysointi
Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysi on yksi tapa analy- soida laadullista tutkimusaineistoa (Gray ym. 2017). Sisällönanalyysillä kuvataan systemaatti- sesti ja objektiivisesti ilmiöitä sekä analysoidaan erilaisia dokumentteja. Tavoitteena oli saada informatiivinen ja tiivistetty kuvaus näyttöön perustuvaa toimintaa edistävään täydennyskou- lutukseen osallistuneiden kokemuksista koulutuksesta saaduista hyödyistä ja arvioista näyttöön perustuvan toiminnan edistämisestä työyhteisöissä. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) Induktiivista lä- hestymistapaa käytetään, jos ilmiöstä ei ole juuri aiempaa tietämystä tai tietämys on sirpaleista (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013).
Aineistoon perehdyttiin kuuntelemalla haastatteluaineisto ja lukemalla litteroitu aineisto useaan kertaan läpi. Aineistoon perehtymisen jälkeen valittiin analyysiyksikkö, joka oli ajatuskokonai- suus. Aineistosta haettiin alkuperäisiä ilmaisuja, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Aineis- tosta poimittiin yhteensä 558 ajatuskokonaisuutta. Aineistosta poimitut alkuperäiset ilmaukset siirrettiin erilliseen taulukkoon ja niistä muodostettiin pelkistettyjä ilmauksia. Pelkistetyt il- maukset ryhmiteltiin ja niistä muodostettiin alakategorioita. Samaa tarkoittavat alakategoriat yhdistettiin yläkategorioiksi ja pääkategorioiksi eli abstrahoitiin tutkimuskysymysten ohjaa- mina. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, Tuomi & Sarajärvi 2009.) Esimerkki aineis- ton luokittelusta on kuvattu liitetaulukossa 2.
5.1 Haastateltavien taustatiedot
Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 haastateltavaa. Kaikki haastateltavat olivat naisia. Haas- tateltavista seitsemällä oli terveystieteiden maisterin tutkinto, kahdella valtiotieteen maisterin tutkinto, kolmella ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhdellä ammattikorkeakoulututkinto ja yksi suoritti yliopistotutkintoa. Tehtävänimikkeinä haastateltavilla neljällä oli ylihoitaja, kah- della johtaja, neljällä osastonhoitaja, yhdellä apulaisosastonhoitaja, yhdellä johtava toimintate- rapeutti, yhdellä erityissuunnittelija ja yhdellä hoitotyön asiantuntija. Haastateltavat olivat iäl- tään 38−60-vuotiaita, keskimäärin 50,9 vuotta. Työkokemusta nykyisessä tehtävässä haastatel- tavilla oli 0,5−15 vuoteen, keskimäärin 6,8 vuotta. Työkokemusta toimialalta haastateltavilla oli 9−40 vuoteen, keskimäärin 25,4 vuotta. Työkokemusta esimiehenä haastateltavilla oli 5−29 vuoteen, keskimäärin 12,8 vuotta.
5.2 Henkilökohtaiset valmiudet näyttöön perustuvaan toimintaan täydennyskoulutuksen pää- tyttyä
Haastateltavat kuvasivat henkilökohtaisia valmiuksiaan ja täydennyskoulutuksen tuomia val- miuksia näyttöön perustuvaan toimintaan. Haastateltavat arvioivat henkilökohtaisten valmiuk- siensa olevan joko näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamista edistäviä tai rajaavia täyden- nyskoulutuksen päätyttyä. Lisäksi haastateltavat kuvasivat täydennyskoulutuksen tuomien hen- kilökohtaisten valmiuksien ja näyttöön perustuvan toiminnan hyödyntämistä tulevaisuudessa.
5.2.1 Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät henkilökohtaiset valmiudet
Haastateltavat kuvasivat näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia (Kuvio 1) edistäviä tekijöitä täydennyskoulutuksen jälkeen.
Kuvio 1. Haastateltavien arvioita näyttöön perustuvaa toimintaa edistävistä henkilökohtaisista valmiuksista
Haastateltavien mukaan näyttöön perustuvaa toimintaa edistäviä henkilökohtaisia valmiuksia olivat aikaisempi kokemus ja koulutus näyttöön perustuvasta toiminnasta sekä maisteritutkinto, työkokemus hoitotyöstä ja esimiestehtävistä, näyttöön perustuvan toiminnan jatkuvaluontei- suus, kielitaito, näyttöön perustuvan toiminnan prosessiin liittyvät valmiudet sekä tieteellisen tutkimusnäytön systemaattinen haku. Myös kommunikaatiotaidot ja näyttöön perustuvan toi- minnan esille tuominen, näyttöön perustuvan toiminnan verkostot ja vertaisten kanssa työsken- tely, henkilökohtaiset vahvuudet, positiivinen asenne näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan sekä oman ammattitaidon ylläpitäminen olivat haastateltavien mielestä näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia edistäviä tekijöitä.
Henkilökohtaiset valmiudet Aikaisempi kokemus ja koulutus näyttöön perustuvasta
toiminnasta, maisteritutkinto
Työkokemus hoitotyöstä ja esimiestehtävistä
Näyttöön perustuvan toiminnan jatkuvaluonteisuus Kielitaito
Näyttöön perustuvan toiminnan prosessiin liittyvät
valmiudet
Tieteellisen tutkimusnäytön systemaattinen haku
töön perustuvan toiminnan toteuttamiseen. Myös maisteritutkinnon todettiin edistäneen näyt- töön perustuvan toiminnan toteuttamista. Kokemuksen myötä näytön etsiminen, siihen pereh- tyminen ja oleellisen tiedon rajaaminen suuresta tiedon määrästä sujui helpommin ja nopeam- min. Haastateltavat kokivat pitkän työkokemuksen hoitotyöstä ja esimiestehtävistä tukevan näyttöön perustuvan toiminnan osaamista. Myös näyttöön perustuvan toiminnan jatkuvaluon- teinen toteuttaminen koettiin tärkeäksi.
”Siinä tietysti auttaa just se, että mitä enemmän harjaantuu, niin oppii sitten myös suodattamaan sitä ja ehkä oleen vähän semmonen armollisempi siinä, että kun tietoohan löytyy jostakin asioista valtavasti, että osaa rajata sen, että nyt mulle riittää, että mä otan nämä ja meen näillä.”
”Jos on aikasempaa koulutusta tai kokemusta jo, niin se totta kai on edistävä.”
”Mä näen kyllä, että mulla on aika laaja, pitkä työkokemus tältä alalta, niin hoi- toalalta kuin myös esimiestehtävistä ja mä näen, että se on hyvä pohja.”
Haastateltavat kokivat, että tietämys näyttöön perustuvasta toiminnasta ja tutkimukselliset val- miudet lisääntyivät täydennyskoulutuksen myötä. Myös hoitotieteellinen ajattelu kehittyi. To- dettiin, että opiskeleminen kehittää omaa ammattitaitoa ja osaamista sekä oman työn analysoin- tia. Luennot ja koulutusmateriaalin omatoiminen opiskeleminen verkossa lisäsivät valmiuksia näyttöön perustuvaan toimintaan. Ymmärrys näyttöön perustuvasta toiminnasta lisääntyi ja täy- dennyskoulutus toi näkyväksi asiat, joiden läpiviemisessä on haasteita. Todettiin, että täyden- nyskoulutus vastasi odotuksia ja verkkoluennot olivat hyödyllisiä, mutta lähiopetusta olisi kai- vattu enemmän. Lisäksi todettiin, että valmiuksia näyttöön perustuvan toiminnan toteuttami- seen on, mutta kehittymistarpeita löytyy vielä.
”Ainahan opiskelu kehittää sitä omaa osaamista ja sitä analysointia siihen omaan työhönsä, ja sitte siihen työyksikköönkin. Kun tässähän oli ajatuksena sitä, että ne palvelee sitä työyksikköö, mitä sä nyt opiskelet.”
”Opin uutta siinä kurssilla. Ne oli hyviä ne materiaalit, mitä me saatiin. Ja sekä ne verkkoluennot, että sitte ihan paikan päällä luennot, niin niistä oli kyllä mulle ainaki, et opin siinä tosi paljonki uutta. Mitä oon ite siellä yhteiskuntatieteitä opiskellessa, niin tietysti tehny tiedonhakuja myös, mutta kuitenkii tässä oli ne tietokannat oli eri. Ja sitte muutenki, niin sain siitä kyllä uutta ammentaa.”
”On noi tutkimukselliset valmiudet, ja semmonen tietty hoitotiellinen ajattelu, on kehittyny.”
Muutama haastateltavista koki, että jo olemassa olevat valmiudet näyttöön perustuvaan toimin- taan, kuten valmiudet tiedonhakuun ja tutkimusten lukemiseen, eivät lisääntyneet täydennys- koulutuksen myötä. Riittävä kielitaito ja valmiudet näyttöön perustuvaan toimintaan olivat jo ennestään. Todettiin, että täydennyskoulutus sopisi paremmin henkilöille, joille näyttöön pe- rustuva toiminta ei ole niin tuttua.
”Ite tohon näyttöön perustuvan tiedon etsimiseen, niin ei varmasti mitenkään.
Mun taidot varmaan oli ihan sillä tasolla ihan työtehtävien, rutiinien ja mitä te- kee, niin oman koulutustaustan myötä. Näin kun sitä tavallaan totes, että tekee tavallaan koko ajan, niin ei tää siihen auttanu.”
Haastateltavat kokivat kielitaidon (Kuvio 2) tärkeäksi näyttöön perustuvan toiminnan toteutta- misessa. Todettiin, että suurin osa tieteellisestä kirjallisuudesta on englanninkielistä, joten hyvä kielitaito helpottaa ja nopeuttaa tieteellisen tekstin lukemista. Ulkomailla työskentelemisen ko- ettiin edistäneen kielitaitoa ja lisänneen oman tieteenalan sanastoa. Englanninkielisen tieteelli- sen tutkimuksen lukutaito kehittyi täydennyskoulutuksen aikana tutkimuksia lukemalla.
”Tietysti erinomainen kielitaito auttaa, et kun englanniks meijänkin alan kirjalli- suus on tai tutkimukset ja muut, että onhan se suuri asia, että tosi nopeesti pystyy lukemaan tai silmäilemään, että paljon teen sitä työssäni, että millon mistäkin ni teen nopeesti muutaman tutkimushaun ja katon vähän, et mitä siel on sanottu ja muuta, et onhan siit hirveesti hyötyä.”
”Mä olin pitkään Englannissa töissä, mulla on hyvä kielitaito tämän alan sanas- tosta.”
”Ei se englanninkielisen tutkimuksen lukeminen niin kauheen helppoo, vaikka nyt semmonen perus englanti onki hallussa. Mutta kyllä varmaan on ehkä kehittyny siinä just tämänki myötä.”
Kuvio 2. Haastateltavien arvioita kielitaidosta näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia edistävänä tekijänä
Haastateltavat kokivat tietotekniikkataidot ja tiedonhaun taidot tärkeiksi, koska täydennyskou- lutuksessa vaadittiin omatoimista suoriutumista tiedonhaussa. Lisäksi tiedonhaun taidot auttoi- vat hakemaan tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi käytännön työssä. Tiedon löytämistä tutki- muksista edisti tutkimuksen lukutaito. Todettiin, että kun tuntee tutkimusten rakenteen, niin oleellisen tiedon löytäminen on helpompaa.
”Ehkä ne tiedonhaun taidot oli musta aika kans semmoset tärkeet tässä. Tässä kurssilla, et siinä vaadittiin kuitenki semmosta aika omatoimista suoriutumista.
Jos ei sellasia ois ollenkaan ollu, niin varmaan sitte siitä ois voinu tulla sellanen aika korkee kynnys ylittää.”
”Tutkimuksen lukutaito. Se helpottaa varmasti ihan hirveest, et sä tunnet, ymmär- rät sen, erilaisten tutkimusten rakenteen ja sä löydät sieltä sen tiedon sujuvasti selaamatta sitä kaikkia tuhansia sivuja sitte, mitä siinä olis.”
Haastateltavien mukaan näyttöön perustuvan toiminnan prosessiin liittyvät valmiudet lisääntyi- vät täydennyskoulutuksen myötä. Valmiudet tutkimuskysymyksen rakentamiseen PICO- kysymyksen avulla, tietokantahakuihin ja abstraktien lukemiseen lisääntyivät. Todettiin, että täydennyskoulutus monipuolisti tietokantahakuja. Myös maisteritutkinnon suorittaneet haasta- teltavat kokivat, että valmiudet tietokantahakuihin lisääntyivät. Lisäksi valmiudet tutkimusten luotettavuuden ja näytön asteen arviointiin lisääntyivät. Todettiin, että tutkimusten luotettavuu- den arviointitaidot kehittyvät tekemällä. Haastateltavien arvioita näyttöön perustuvan toimin- nan prosessiin liittyvistä henkilökohtaisista valmiuksista näyttöön perustuvaa toimintaa edistä- vinä tekijöinä on kuvattu kuviossa 3.
Kielitaito
Hyvä kielitaito Kielitaito helpottaa tieteellisen tekstin lukemista
”Joitakin uusia asioita esim. hakujen tekemisiin ja tämmösiin tutkimuskysymyk- sen rakentamiseen mulle tuli täs täydennyskoulutuksessa, et aika paljon on tut- tuakin. Mut ehkä lähinnä PICOo mulla ei oo ollu missään muissa opinnoissa, vaikka periaatteessa samantyyppisiä asioita. Mut sitä oon hyödyntäny sen jäl- keenkin jossain.”
”Mulla oli ihan selkeä tavoite itseasiassa ne, että mä muistuttelen mieleen, miten ne tiedonhaut tehdään siellä tietokannoissa. Se oli semmonen selkeä ja sen mä täytin, tavoitteet sille.”
”Ja sitten mulla toinen oli se tutkimusten luotettavuuden arviointi. Niin mun mie- lestä me saatiin siihen hyvät työkalut ja välineet ja se muistui taas mieleen sitten sekin asia. Elikä saavutin asettamani tavoitteet.”
Kuvio 3. Haastateltavien arvioita näyttöön perustuvan toiminnan prosessiin liittyvistä henkilö- kohtaisista valmiuksista näyttöön perustuvaa toimintaa edistävinä tekijöinä
Haastateltavien mukaan tieteellisen tutkimusnäytön systemaattiseen hakuun (Kuvio 4) liittyviä tekijöitä olivat tietokantahakujen onnistuminen ja niiden tekeminen säännöllisesti. Tietokanta- hakujen onnistuminen työpaikalta edisti näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamista. Tieto- kantahakujen säännöllinen tekeminen koettiin tärkeäksi, koska harjoittelun myötä tietokanta- hakuihin tulee rutiinia.
”Edistävä tekijä olis se, et jos me päästäisiin tästä suoraan se tekemään, et ei tarvis lähtee jonnekin terkkoon erikseen esimerkiks niitä hakuja tekemään tai ko- tona tehdä niitä sitten väsyneenä.”
Näyttöön perustuvan toiminnan prosessiin liittyvät
valmiudet
Tutkimuksen lukutaito Tiedonhaun taidot
Tietotekniikkataidot
Kuvio 4. Haastateltavien arvioita tieteellisen tutkimusnäytön systemaattisesta hausta näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia edistävänä tekijänä
Haastateltavat kokivat, että kommunikaatiotaidot ja näyttöön perustuvan toiminnan esille tuo- minen (Kuvio 5) edistivät näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamista. Kommunikaatiotaidot antoivat valmiudet tutkimustuloksista keskustelemiseen ja suullisen esityksen pitämiseen esi- merkiksi kansainvälisessä kongressissa. Näyttöön perustuvaa toimintaa halutaan ylläpitää ja tuoda esille työyhteisöissä myös jatkossa, esimerkiksi muutosagenttina toimimisella ja tutki- musklubitoiminnalla. Todettiin, että valmiuksia on ainakin pienimuotoisen tutkimusklubin pi- tämiseen. Täydennyskoulutukseen hakeuduttiin, jotta näyttöön perustuvan toiminnan osaamista kyetään vahvistamaan omassa työyhteisössä, esimerkiksi omassa esimiestiimissä paremmin.
”Me ollaan sinne Berliiniin lähössä ja pidetään siellä tämmönen oral presenta- tion sitten.”
”Työyhteisössä mä oon nostanu tätä näyttöön perustuvaa työtä esille kovasti.”
”Nythän meil ei ole kukaan vielä oikeestaan virallisesti muutosagentti mitenkään.
Se on nyt vaan tässä meidän mukana, jotka tässä koulutuksessa kulkee. Meillähän ei varsinaisesti ole tälle vielä semmosta nimeä, et joku on muutosagentti. Meil on vaan muutosagenttikoulutus. Mutta omassa työssähän mä olen muutosagentti kui- tenkin koko aika ja kyllä mä nyt toivon, että sais enemmän rakennettua tätä työtä tähän suuntaan. Et se jäsentyis osaksi tätä työnkuvaa tavallaan vahvemmin.”
”Tutkimusklubit mua mietityttää vähän, et mä en tiedä, et mikä niitten sisältö ehkä vois olla. Mä ehkä aattelen sen vähän liian hienoks, ku must itestä tuntuu, et en mä tämmösiä osais vetää. Mut ehkä mä aattelen sen liian monimutkasena, että se voi olla, et niitä voiski ajatella sillai, et joku ihan aika pieni ongelma. Tai pieneltä tuntuva ongelma, et lähtiski sitä sillai vähän lähestymään, ettei ottaskaan sem- mosia liian isoa. Ehkä musta sitte oliski siihen.”
Tieteellisen tutkimusnäytön systemaattinen haku
Tietokantahaut onnistuvat Tietokantahakujen tekeminen säännöllisesti
Kuvio 5. Haastateltavien arvioita kommunikaatiotaidoista ja näyttöön perustuvan toiminnan esille tuomisesta näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia edistävinä teki- jöinä
Haastateltavat kokivat näyttöön perustuvan toiminnan verkostot ja vertaisten kanssa työsken- telyn (Kuvio 6) tärkeiksi. Akateemisesti kokeneemman työparin kanssa työskentely, ryhmä- työskentely, vertaistuki ja reflektoinnin mahdollisuus sekä verkostojen saaminen ja hyödyntä- minen koettiin hyödyllisiksi. Todettiin, että maisteriksi opiskelleesta työparista on ollut apua varsinkin silloin, jos itsellä ei ole maisteritutkintoa. Lisäksi todettiin, että täydennyskoulutuk- sessa pienryhmässä tehty ryhmätyö oli hyödyllinen.
”Itsellä ollu semmonen onni, että on kokenut työpari ollut, niin hänen kanssaan sitten on ollu helppo työskennellä. Kun en itse ole maisteriksi opiskellut vielä, niin ehkä se on sitten auttanu.”
”Mikä ois tukenu vielä, kun mä palaan näihin edistäviin, että jatkoa ajatellen ehdottomasti ryhmänä ei yksin, elikkä se semmonen vertaistuki ja se semmonen reflektointi ois äärimmäisen tärkee saada tehä ihan jonku porukan kanssa.”
Haastateltavien mukaan näyttöön perustuvan toiminnan verkostot ja moniammatillisuus lisään- tyivät täydennyskoulutuksen myötä. Haastateltavien ajatusmaailma oli laajentunut ja muuttunut moniammatillisemmaksi. Todettiin, että pienryhmätyöskentely täydennyskoulutuksessa auttoi moniammatillisuuden tärkeyden ymmärtämisessä. Täydennyskoulutuksen myötä ymmärrys li- sääntyi siitä, että näyttöön perustuva toiminta ei perustu pelkästään tutkimuskirjallisuuteen vaan tietoa on myös työyhteisön eri ammattikuntien edustajilla.
”Mun näkökulma on ainaki laajentunu. Tää meiän pienryhmätyöskentely oli niin moniammatillinen. Me käytiin tosi hyviä keskusteluja siin pienryhmässä ja ku teh- tiin sitä työtä yhessä, niin se oli jännä huomata, että ku meillä oli jotenki vähä
Kommunikaatiotaidot ja näyttöön perustuvan toiminnan
esille tuominen
Valmiudet omassa työssään ylläpitää ja tuoda esille näyttöön perustuvaa toimintaa Valmiudet osaamisen
vahvistamiseen omassa esimiestiimissä Valmiudet suulliseen
esittämiseen ja keskustelemiseen
tosi herkullinen yhdistelmä. Kaikki koettiin näit tämmösiä, et aa, et tätä voi aja- tella tollakin lailla.”
Kuvio 6. Haastateltavien arvioita verkostoista ja vertaisten kanssa työskentelystä näyttöön pe- rustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia edistävinä tekijöinä
Haastateltavat kuvasivat näyttöön perustuvaa toimintaa edistäviksi henkilökohtaisiksi ominai- suuksiksi (Kuvio 7) kyvyn nähdä mielessään tulevaisuuteen ja arvioida tulevaisuutta. Todettiin, että kykyyn nähdä mielessään tulevaisuuteen ja arvioida tulevaisuutta tarvitaan paljon tietoa.
Lisäksi haastateltavat kokivat tärkeäksi kyvyn hahmottaa kokonaisuuksia.
”Kyky visioida tulevaisuutta. Joo, siihen tarvitaan taas paljon tietoa, erilaista tietoa, semmoseen kykyyn visioida.”
”Itselläni tuntuu, että on sitä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, että se varmaan myöskin auttaa.”
Kuvio 7. Haastateltavien arvioita henkilökohtaisista ominaisuuksista näyttöön perustuvan toi- minnan valmiuksia edistävinä tekijöinä
Näyttöön perustuvan toiminnan verkostot ja vertaisten kanssa työskentely
Verkostojen saaminen ja hyödyntäminen Ryhmätyöskentely, vertaistuki
ja reflektointi Akateemisesti kokeneemman
työparin kanssa työskentely
Henkilökohtaiset ominaisuudet
Kyky nähdä mielessään tulevaisuuteen ja arvioida
tulevaisuutta
Kyky hahmottaa kokonaisuuksia
Haastateltavat kokivat, että positiivinen asenne näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan (Kuvio 8) edisti näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamista. Valmiudet kriittiseen ajatteluun näyttöön perustuvassa toiminnassa kehittyivät säännöllisesti tekemällä. Oman toiminnan tiedostaminen koettiin tärkeäksi. Omaan tekemiseen luottamisen myötä sai uskallusta ja kykeni tekemään asi- oita, jotka eivät olleet itselle ennestään niin tuttuja.
”On kyky ehkä ruotia sitä omaa toimintaa, et tietää vähän, että mitä voi jättää poissa tai ottaa mukaan.”
”Se meiän työ hyväksyttiin esimerkiks sinne perusterveydenhuollon tutkimuksen päiville. Mennään sitä esitteleen, et pieni väylä. Ehkä sellanen, tavallaan myöski tulee luottamusta siihen omaan tekemiseen.”
Motivaatio, innostuneisuus, kiinnostus ja uteliaisuus näyttöön perustuvaa toimintaa ja täyden- nyskoulutusta kohtaan koettiin tärkeiksi. Tärkeiksi koettiin myös halu kehittää ja kehittyä. To- dettiin, että motivaation tulee lähteä itsestä, mutta myös työyhteisön tukea tarvitaan. Näyttöön perustuva toiminta, hoitotieteellinen tutkimus, uuden tiedon saaminen, tiedonhaut ja tutkimus- ten luotettavuuden arviointi koettiin kiehtoviksi. Haastateltavat halusivat saada oman toimin- tansa pohjalle perusteluja ja pysyä ajan tasalla. Lisäksi tiedon jakaminen työyhteisöissä koettiin tärkeäksi.
”Näkee sen itse tärkeeks, että kylhän se aika paljon lähtee itestä. Tai totta kai se, että työyhteisökin tukee ja näin, mutta kyllähän se pitää itestä lähtee se motivaa- tio.”
”Kyllä musta tärkeintä on into ja kiinnostus siihen aiheeseen. Ja halu kehittää ja kehittyä.
”Se mikä mua kiehtoo ihan hirveästi, niin mua kiehtoo tutkittu tieto, ja mua kieh- too ne tiedonhaut. Mua kiehtoo se, että mä pääsen analysoimaan tutkimusten luo- tettavuutta, että mulla on kyllä semmonen ihan palo sitten. Mä en kokenut sitä, ja mä käytän muutenkin paljon siis vapaa-aikaakin työn tekemiseen. Niin en mä ko- kenut, siis kun mä pääsen siihen tiedonhaun maailmaan, niin mä voisin ihan kaksi päivääkin vaan olla ja lukea ja tehdä ja yhdistää tietoo. Mä tykkään siitä ihan hirveästi.”
”Näkee sen tärkeeks, haluaa jotain perusteluja sille toimintansa pohjalle tai mistä nyt onkin kyse.”
”Haluaisin jatkossakin pysyä ajan tasalla ja hakee sitä tietoo. Ja tavallaan nyt levittääki sitä meiän porukoille.
täydennyskoulutuksen myötä. Innostuneisuus ja kiinnostus näyttöön perustuvaa toimintaa ja tutkimuskirjallisuutta kohtaan lisääntyivät. Todettiin, että näyttöön perustuvaa toimintaa halu- taan toteuttaa ja ajan tasalla halutaan pysyä myös jatkossa. Oma kriittinen ajattelu kehittyi sekä ajatusmaailmassa ja asenteessa näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan tapahtui muutosta. Myös itseluottamus näyttöön perustuvassa toiminnassa vahvistui. Todettiin, että itseluottamuksen myötä näyttöön perustuvasta toiminnasta uskaltaa puhua ääneen.
”Mä toivon, että voihan tää olla semmonen yks tapa osottaa, että on kiinnostusta pysyä jyvällä.”
”Semmonen kiinnostus ja tavallaan tämmösen tieteellisen tekstin lukeminen ja sen pointin hiffaaminen sieltä, niin ehkä sellanen on lisääntyny ja kiinnostus sil- leen siihen.”
”Kyl se sitte, kun sit perehtyy uuteen tietoon, niin se tulee väistämättä sulle kas- voille, et asiat muuttuu. Kyllä se on muokannu sitä omaa asennetta uudelleen ja herättelee.”
”Se on tavallaan tuonu myös itseluottamusta siihen, et uskaltaa puhuu ääneen, et meillä pitää enemmän puhuu näyttöön perustuvast työstä.”
Kuvio 8. Haastateltavien arvioita positiivisesta asenteesta näyttöön perustuvaa toimintaa koh- taan näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia edistävänä tekijänä
Haastateltavat kokivat oman ammattitaidon ylläpitämisen (Kuvio 9) tärkeäksi. Kansainvälisen kehityksen seuraaminen, kongresseihin ja koulutuksiin osallistuminen sekä tieteellisen kirjalli- suuden lukeminen edistivät näyttöön perustuvan toiminnan osaamista. Myös oma aktiivisuus ja harrastaneisuus sekä halu oman osaamisen kehittämiseen edistivät näyttöön perustuvaa toi- mintaa. Lisäksi näyttöön perustuvan toiminnan ja sen kehittämisen kokeminen tärkeiksi olivat näyttöön perustuvaa toimintaa edistäviä tekijöitä. Todettiin, että toimintaympäristön tuntemi- nen edistää omaa näyttöön perustuvan toiminnan osaamista.
”Mun mielestä itse asiassa nää monet tavallaan, mitkä on tukenu sitä, et oon käyny nyt kongresseissa ja tavallaan eri koulutukset ja ku lukee lehtiä. Siis kaikki tän tyyppisethän on tukenu sitä osaamista ja Hoitotiede-lehti ja ulkomaisetki nää, et kyl sielt on saanu paljo.”
Positiivinen asenne näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan
Valmiudet kriittiseen ajatteluun ja oman toiminnan tiedostamiseen
Luottamus omaan tekemiseen
Motivaatio, innostuneisuus, kiinnostus ja uteliaisuus näyttöön perustuvaa toimintaa ja
täydennyskoulutusta kohtaan
Näyttöön perustuvan toiminnan kokeminen kiehtovaksi
Halu saada perusteluja oman toiminnan pohjalle, pysyä ajan tasalla ja jakaa tietoa
työyhteisössä
pia sitä asiaa ja halu kehittää.”
”Aika, et tää tarvii hirveen paljon sitä sellaista omaa harrastuneisuutta, koska työnantaja ei tietyllä tavalla ei siinä arjessa oo sillä lailla aikaa.”
Kuvio 9. Haastateltavien arvioita oman ammattitaidon ylläpitämisestä näyttöön perustuvan toi- minnan henkilökohtaisia valmiuksia edistävänä tekijänä
Oman ammattitaidon ylläpitäminen
Kansainvälisen kehityksen seuraaminen sekä kongresseihin ja koulutuksiin osallistuminen
Oma aktiivisuus ja harrastaneisuus sekä halu oman osaamisen kehittämiseen
Näyttöön perustuvan toiminnan ja sen kehittämisen kokeminen tärkeäksi
5.2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia rajaavat tekijät
Haastateltavat kuvasivat näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia rajaa- via tekijöitä (Kuvio 10) täydennyskoulutuksen jälkeen.
Kuvio 10. Haastateltavien arvioita näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia rajaavista tekijöistä
Haastateltavien mukaan näyttöön perustuvan toiminnan henkilökohtaisia valmiuksia rajaavia tekijöitä olivat kielitaitoon liittyvät haasteet, tieteellisen tutkimusnäytön saamiseen liittyvät haasteet, resurssien puute, näyttöön perustuvan toiminnan verkostojen ja vertaisten kanssa työs- kentelyn puute, oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja asenteisiin liittyvät haasteet, näyttöön perustuvan toiminnan prosessiin liittyvät haasteet sekä näyttöön perustuvan toiminnan arvos- tukseen ja johtamiseen liittyvät haasteet.
Henkilökohtaisia valmiuksia rajaavat tekijät Oman ammattitaidon
ylläpitämiseen liittyvät haasteet
Tieteellisen tutkimusnäytön saamiseen liittyvät haasteet
Resurssien puute
Kielitaitoon liittyvät haasteet Näyttöön perustuvan
toiminnan prosessiin liittyvät haasteet
Näyttöön perustuvan toiminnan arvostukseen ja johtamiseen liittyvät haasteet
Näyttöön perustuvan toiminnan verkostojen ja
vertaisten kanssa työskentelyn puute
