HOITOHENKILÖSTÖN ARVIOITA NÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA TOIMIN- NASTA ENNEN JA JÄLKEEN TIEDOSTA TAIDOKSI -TAPAAMISTEN
Satu Naumanen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede
Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos
Joulukuu 2020
ABSTRACT
1 JOHDANTO ... 2
2 MENETELMÄT NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN EDISTÄMISESSÄ ... 3
2.1 Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen tutkimusklubien avulla ... 3
2.1.1 Asenteiden vahvistuminen ... 5
2.1.2 Tiedon lisääntyminen ... 6
2.1.3 Taitojen kehittyminen ... 7
2.1.4 Näytön käytön lisääntyminen ... 8
2.1.5 Yhteenveto tutkimusklubeja käsittelevästä tutkimuksesta ... 9
2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen koulutusten ja projektien avulla ... 10
2.3 Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen organisaation johdon tuella ... 11
2.4 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 11
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 13
4 MENETELMÄT ... 14
4.1 Kohderyhmä ja Tiedosta taidoksi -tapaamiset... 14
4.2 Aineiston keruu... 16
4.2.1 Vastaajan taustatiedot ... 17
4.2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö, asenteet sekä tiedot ja taidot ... 17
4.3 Aineiston analyysi ... 19
4.3.1 Taustamuuttujien analysointi ... 19
4.3.2 Tutkimusmuuttujien analysointi ... 21
5 TULOKSET ... 22
5.1 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö, asenteet sekä tiedot ja taidot ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia ... 22
5.1.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia ... 22
5.1.2 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia .... 23
5.1.3 Asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia ... 24
5.1.4 Näyttöön perustuvan toiminnan tiedot ja taidot ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia ... 25
5.2 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö, asenteet sekä tiedot ja taidot Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen ... 27
5.2.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen ... 27
5.2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen 28 5.2.3 Asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen ... 30
5.2.4 Näyttöön perustuvan toiminnan tiedot ja taidot tapaamisten jälkeen ... 31
5.3 Vastaajan taustatietojen yhteys näyttöön perustuvan toiminnan käyttöön, asenteisiin sekä tietoihin ja taitoihin... 33
5.4 Yhteenveto tutkimustuloksista ... 36
6 POHDINTA ... 38
6.1 Tutkimustulosten pohdinta ... 38
6.2 Tutkimuksen luotettavuus... 40
6.3 Tutkimuksen eettisyys ... 43
6.4 Johtopäätökset ja suositukset ... 44
LÄHTEET ………. 46
Liite 1. Tiedosta taidoksi -tapaamiset.
Liite 2. Tutkimusklubia käsittelevät tutkimukset.
Liite 3. Kyselyn saatekirje vuonna 2019.
Liite 4. Kyselyn taustatietolomake vuonna 2019.
Liite 5. Kyselyn saatekirje vuonna 2020.
Liite 6. Kyselyn taustatietolomake vuonna 2020.
Liite 7. Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö, asenteet sekä tiedot ja taidot ikäryhmittäin ennen ja jälkeen Tiedosta taidoksi -tapaamisten.
Liite 8. Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö, asenteet sekä tiedot ja taidot työkokemusvuo- sien perusteella ennen ja jälkeen Tiedosta taidoksi -tapaamisten.
Liite 9. Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö, asenteet sekä tiedot ja taidot tehtävänimikkeen perusteella ennen ja jälkeen Tiedosta taidoksi -tapaamisten.
Hoitotieteen laitos Hoitotiede
Hoitotyön johtaminen
Naumanen, Satu Hoitohenkilöstön arvioita näyttöön perustuvasta toi- minnasta ennen ja jälkeen Tiedosta taidoksi -tapaa- misten
Pro gradu -tutkielma, 50 sivua, 9 liitettä (16 sivua) Ohjaajat: Professori, TtT Tarja Kvist ja tutkimusylihoitaja, TtT
Toni Haapa Joulukuu 2020
Hoitohenkilöstön näyttöön perustuvaa toimintaa (NPT) edistämällä voidaan parantaa hoidon laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta. Keskeistä on ottaa käyttöön menetelmiä, jotka vahvista- vat hoitohenkilöstön NPT-osaamista ja lisäävät NPT:n käyttöä. Vuosina 2017–2020 suomalai- sessa erikoissairaanhoidon organisaatiossa kehitettiin hoitohenkilöstön NPT:n edistämiseksi tutkimusklubitoimintaan perustuvat Tiedosta taidoksi -tapaamiset, joita pilotoitiin kolmessa toimintayksikössä vuonna 2019. Pilottiyksiköissä hoitohenkilöstölle järjestettiin vuoden kulu- essa neljä tapaamista, joissa käsiteltiin hoitotyön tutkimusnäyttöä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan käyttöä, asenteita sekä tietoja ja taitoja ennen ja jälkeen Tiedosta taidoksi -tapaamisten heidän itsensä arvioimana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Tiedosta taidoksi- tapaamisten hyödyistä hoi- tohenkilöstön NPT:n edistämisessä, jota voidaan käyttää arvioitaessa Tiedosta taidoksi -tapaa- misten laajentamista organisaatiossa. Tietoa henkilöstön osaamisesta voidaan hyödyntää myös pilottiyksiköiden koulutussuunnitelmissa ja päivittäisjohtamisessa.
Aineisto kerättiin pilottiyksiköiden hoitohenkilöstöltä (N=153) ennen Tiedosta taidoksi -tapaa- misia (n=64, 42 %) keväällä 2019 ja tapaamisten jälkeen (n=35, 23 %) keväällä 2020 osana organisaation sisäistä kehittämistoimintaa. Tapaamisiin oli osallistunut 40 % (n=14) vuoden 2020 kyselyyn vastanneista. Tiedonkeruussa käytettiin Evidence Based Practice Questionnaire -kyselyn suomenkielistä versiota ja erillistä taustatietolomaketta. Aineiston analysoinnissa käy- tettiin kuvailevia tilastomenetelmiä, kuten frekvenssejä, prosenttiosuuksia ja keskiarvoja sekä ryhmien välisten erojen tarkastelua Mann-Whitneyn U-testillä ja Kruskal-Wallisin testillä.
Tutkimustulosten mukaan Tiedosta taidoksi -tapaamiset olivat yhteydessä näyttöön perustuvan toiminnan asenteisiin, sillä tapaamisiin osallistuneiden asenteet olivat paremmat kuin ei-osal- listuneiden. NPT:n käyttö tai tiedot ja taidot NPT:sta eivät olleet yhteydessä tapaamisiin osal- listumiseen. Hoitajan koulutustausta oli yhteydessä näyttöön perustuvaan toimintaan, sillä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tiedot ja taidot olivat paremmat kuin opistoas- teen tutkinnon suorittaneiden.
Tutkimustulokset osoittavat, että Tiedosta taidoksi -tapaamisten avulla on mahdollista edistää hoitohenkilöstön asenteita näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan, mutta tapaamisia on kehitet- tävä vahvistamaan NPT:ssa tarvittavia taitoja. Toimintaohjeeseen on lisättävä kuvaus tapaamis- ten arvioimisesta. Jatkotutkimusta tarvitaan Tiedosta taidoksi -tapaamisten vaikutuksista hoito- henkilöstön NPT:n osaamiselle ja osallistumisaktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Asiasanat: Näyttöön perustuva toiminta, tutkimusklubi, hoitohenkilöstö, osaaminen
Department of Nursing Science Nursing Science
Nursing Leadership and Management
Naumanen, Satu Nursing staff’s evaluations on evidence-based prac- tice before and after Knowledge to Skills meetings Master’s Thesis, 50 pages, 9 appendices (16 pages) Supervisors: Professor, PhD Tarja Kvist and Research Nursing Of-
ficer, PhD Toni Haapa December 2020
The quality, safety and effectiveness of care can be improved with promoting evidence-based practice (EBP) among nursing staff. The key is to introduce methods that strengthen EBP com- petence and increase EBP implementation. A Finnish specialized healthcare organization de- veloped in 2017–2020 Knowledge to Skills meetings based on journal clubs to promote EBP among nursing staff. Meetings were piloted in three units in 2019. In which, four meetings were held with nursing staff to discuss research evidence during one-year period.
The purpose of this study was to describe evidence-based practice use, attitudes, knowledge and skills of nursing staff before and after the Knowledge to Skills meetings as self-assessed.
The aim was to provide information on the benefits of Knowledge to Skills meetings in pro- moting evidence-based practice among nursing staff, which can be used to assess the expansion of Knowledge to Skills -meetings in the organization. Information on nursing staff’s EBP com- petence can also be used in the training plans and day-to-day management of the pilot units.
Research data were collected from the nursing staff of the pilot units (N = 153) before the Knowledge to Skills meetings (n = 64, 42 %) in the spring of 2019 and after the meetings (n=35, 23%) in the spring of 2020 as part of the organization’s internal development activities. 40 % (n=14) of the respondents to the 2020 survey had participated in the meetings. The Finnish version of the Evidence Based Practice Questionnaire and a separate background information form were used for data collection. Descriptive statistical methods such as frequencies, percent- ages, and means were used to analyze the data, and differences between groups were examined using the Mann-Whitney U-test and the Kruskal-Wallis test.
According to the research results, the Knowledge to Skills meetings were related to evidence- based practice attitudes, as the attitudes of the participants were significantly more positive than those of the non-participants. EBP use or knowledge and skills were not related with attending meetings. The educational background of nursing staff was related to evidence-based practice, as the knowledge and skills of those with a master's degree were significantly better than those with a secondary educational background.
This study shows that Knowledge to Skills meetings have the potential to promote nursing staffs' attitudes towards evidence-based practice, but meetings need to be developed further to strengthen the skills needed in the EBP. Methods for evaluating Knowledge to Skills meetings should be incorporated into the instructions. Further research is needed on the effects Knowledge to Skills meetings have on the EBP competence and factors that influence the ac- tivity of participating the meetings.
Keywords: evidence-based practice, journal club, nursing staff, competence
1 JOHDANTO
Terveydenhuollossa näyttöön perustuva toiminta tarkoittaa parhaan saatavilla olevan tiedon käyttöä potilaan hoidossa. Luotettavinta tietoa on vahva tutkimusnäyttö, jonka asiantuntijayh- teisö on arvioinut ja suositellut käytettäväksi terveydenhuollossa. Asiantuntijayhteisön suosi- tuksia tuotetaan Suomessa Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen hoitosuosituksina ja Lääkäri- seura Duodecimin Käypä hoito -suosituksina. (Jylhä ym. 2017.) Suositusten käyttöä lisäämällä varmistetaan yhtenäiset käytännöt, joiden noudattaminen parantaa hoidon laatua ja turvalli- suutta vähentämällä hoidon perusteetonta vaihtelua (Melnyk, Gallagher Ford & Fineout-Over- holt 2017). Näyttöön perustuva toiminta turvaa asiakkaalle laissa säädettyjä oikeuksia tasa-ar- voisesta ja laadultaan hyvästä hoidosta (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, 3§).
Terveydenhuoltojärjestelmissä on globaali tarve kehittää näyttöön perustuvaa toimintaa, jolla vastataan WHO:n ja YK:n jäsenvaltioiden allekirjoittamaan tavoitteeseen palveluiden saata- vuuden, laadun ja turvallisuuden parantamisesta vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti on tarve vähentää asukkaisiin kohdistuvia kustannuksia, jotta resurssit riittävät vastaamaan kasva- vaan terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen. Terveydenhuoltojärjestelmissä tulisi lisätä näyt- töön perustuvaa päätöksentekoa valitsemalla käyttöön vaikuttavia toimintatapoja, joiden tehok- kuus, taloudellisuus, turvallisuus ja laatu on todennettu tieteenalojen tuottaman tutkimustiedon avulla. (WHO, OECD & World Bank 2018; The National Academies of Sciences, Engineering
& Medicine 2018.) Hoidossa näyttöön perustuvat päätökset tehdään asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet huomioiden, yhdistämällä ammattilaisen asiantuntijuus näytön hyödyistä ja käytettä- vissä olevista resursseista (Melnyk, Gallagher Ford, Zellefrow, Tucker, Bindu, Sinnott & Tan 2018).
Tutkimukset osoittavat, että näyttöön perustuva toiminta ei ole vakiintunut terveydenhuoltoon.
Yhdysvalloissa kolme neljästä alansa johtavasta asiantuntijasta arvioi näyttöön perustuvan toi- minnan toteutuvan vähäisesti yhdysvaltalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä (Melnyk, Gal- lagher Ford, Zellefrow, Tucker, Van Dromme & Bindu 2018). Kehittämistarve tulee esiin myös suomalaisten sairaanhoitajien kyselytutkimuksissa. Yliopistosairaaloihin kohdistuneessa tutki- muksessa Saunders ja Vehviläinen-Julkunen (2017) kuvaavat, että runsas puolet hoitotyöstä perustuu näyttöön. Holopainen ym. (2019) tutkivat runsaan tuhannen hoitajan käsityksiä tode- ten, että vain 45 prosenttia arvioi hoito-ohjeiden perustuvan näyttöön.
Tutkimusnäytön ja hoitosuositusten käyttö on terveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävä. Lähihoitajat ja sairaanhoitajat ovat suurimmat ammattiryhmät terveydenhuollossa ja siten hyvin keskeisessä asemassa näyttöön perustuvan toiminnan käytössä. Kansallisen tilasto- tiedon mukaan vuonna 2014 suomalaisessa terveydenhuollossa työskenteli 147 630 lähihoitajaa ja 61 207 sairaanhoitajaa. (Korhonen, Holopainen, Kejonen, Meretoja, Eriksson & Korhonen 2015; THL 2018.) Kuitenkin vain runsas kolmannes hoitajista osallistui kliinisen työn kehittä- miseen näyttöön perustuvaksi (Holopainen ym. 2019).
Suomalaiset sairaanhoitajat kertoivat suhtautuvansa näyttöön perustuvaan toimintaan positiivi- sesti, mutta heillä ei ole riittäviä taitoja hakea, arvioida tai käyttää näyttöä käytännön työssään.
Kaksi viidestä arvioi osaamisensa aloittelijan tasolle, viidennes keskinkertaiseksi. (Saunders &
Vehviläinen-Julkunen 2016b; Saunders & Vehviläinen-Julkunen 2017.) Osaamisen vahvista- minen on tärkeää, sillä kykyihinsä luottavaiset käyttävät enemmän näyttöön perustuvaa toimin- taa työssään (Saunders & Vehviläinen-Julkunen 2016a).
Tutkimusnäytön ja käytännön hoitotyön välistä yhteyttä voidaan vahvistaa tuomalla kliinisen hoitohenkilöstön arkeen toimintatapoja, jossa he voivat tutustua saatavilla olevaan tutkimus- näyttöön ajankohtaisista kliinisen työn aiheista. Tutkimusklubitoimintaa kehitettiin suomalai- sessa erikoissairaanhoidon organisaatiossa vuosina 2017–2020 hoitohenkilöstön tutkimus- myönteisyyden ja -tietoisuuden edistämiseksi. Tutkimusklubitoiminnan käyttökelpoisuuden ar- vioimiseksi asetettiin työryhmä, joka kartoitti aiempia kokemuksia tutkimusklubitoiminnasta ja tutustui tutkimusklubikirjallisuuteen. Työryhmä tuotti vuonna 2018 tutkimusklubikirjallisuutta soveltaen ja aiemmat kokemukset huomioiden Tiedosta taidoksi -tapaamisten toimintaohjeen (ks. liite 1), jota pilotoitiin organisaatiossa vuonna 2019. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan käyttöä, asenteita sekä tietoja ja taitoja ennen ja jälkeen Tiedosta taidoksi -tapaamisten heidän itsensä arvioimana.
2 MENETELMÄT NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN EDISTÄMISESSÄ
Näyttöön perustuvan toiminnan osaamista on vahvistettava, jotta hoitohenkilöstöllä on riittävät kyvyt näyttöön perustuvaan toimintaan. Melnykin ym. (2014) määrittelyssä näyttöön perustu- van toiminnan osaaminen sisältää hoitajan yksilölliset tiedot, taidot ja asenteen sekä kyvyn käyttää tietoja ja taitoja käytännössä. Konkreettiset osaamisvaatimukset vahvistettiin Saunder- sin ym. (2019) toimesta suomalaisen hoitotyön kontekstiin. Näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen tarkoittaa sairaanhoitajan kykyä kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä hoitotyössä, jäsentää hoitotyön kehittämistarve sopivaksi näytön etsintää varten, etsiä näyttöä, osallistua näytön kriittiseen arviointiin ja tiivistää saatavilla oleva näyttö sopivaksi käyttöönottoa varten.
Lisäksi tarvitaan kykyä levittää parhaat käytännöt osaksi kliinistä käytäntöä, arvioida käytän- töjen toteutumista ja edistää näyttöön perustuvaa toimintaa tukevaa kulttuuria työyhteisössä.
Tutkimusklubitoiminta tarjoaa tietoa saatavilla olevasta näytöstä ja mahdollisuuden käsitellä tutkimusartikkeleita yhdessä, asiantuntijan tuella (Lachance 2014). Tutkimusklubien tavoit- teena on lisätä tietoa saatavilla olevasta näytöstä, vahvistaa näyttöön perustuvan toiminnan tai- toja, saada aikaan keskustelua näytön merkityksestä käytännölle ja siten edistää hoitokäytäntö- jen näyttöön perustuvuutta. (Lachance 2014; Häggman-Laitila ym. 2016).
2.1 Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen tutkimusklubien avulla
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata tutkimusklubitoimintaa sairaanhoitajien näyt- töön perustuvan toiminnan osaamisen edistämisessä. Aineisto hankittiin systemoidusti CINAHL-, Medline Ovid, Medic- ja Scopus -tietokannoista huhtikuussa 2020. Hakusanoina käytettiin tutkimusklub*, journal club*, nurs*, clinical staff ja clinician. Kansainvälisissä tieto- kannoissa tiedonhaku rajattiin vertaisarvioituihin, englanninkielisiin artikkeleihin, jotka oli jul- kaistu vuosina 2010-2020. Hakutulokseksi saatiin 503 artikkeliviitettä, joista kirjallisuuskat- saukseen valittiin 18 (ks. liite 2).
Systemoidun tiedonhaun eteneminen esitetään kuviossa 1. Kirjallisuuskatsaukseen otettiin mu- kaan artikkelit, joissa tutkittiin näyttöön perustuvan toiminnan edistämistä tutkimusklubitoi- minnan avulla ja tutkittavat työskentelivät hoitotyössä. Artikkelien valinta rajattiin alkuperäis- tutkimuksiin.
Kuvio 1. Systemoitu tiedonhaku.
Tutkimuksissa näyttöön perustuvan toiminnan muutosta mitattiin useimmiten hoitajien itsear- vioinneilla. Valtaosassa (n=16) pilotoitiin tutkimusklubitoimintaa. Tutkittavien määrä vaihteli 7–200 hoitajan välillä. Myös tutkimusasetelmat ja interventioiden toteutustapa erosivat toisis- taan merkittävästi. Yhdeksässä tutkimuksessa tutkittavilta kerättiin tietoa ennen ja jälkeen in- tervention (Corchon ym. 2011; O’Nan 2011; Sciarra 2011; Billingsley ym. 2013; Wilson ym.
2015; LaMar 2017; Sortendahl ym. 2018; Wenke ym. 2018; DuGan 2019). Näistä kahdessa interventioryhmän tuloksia verrattiin kontrolliryhmään (Corchon ym. 2011; Wenke ym. 2018).
Yhdeksässä tutkimuksessa osallistujien käsityksistä hankittiin tietoa vain intervention jälkeen (Sortendahl 2012; Edward ym. 2013; Laaksonen ym. 2013; Nesbitt 2013; McKeever ym. 2016;
Rodriquez ym. 2016; Purnell ym. 2017; Dall’Oglio ym. 2018; Beck ym. 2019).
Tutkimuksissa käytettiin erilaisia tiedonkeruutapoja, kuten haastatteluja, kyselyitä tai näiden yhdistelmiä. Tutkimusklubit toteutettiin kasvokkain tapaamisilla (n=9), internetissä (n=7) tai näiden yhdistelmällä (n=2). Kahdessa tutkimuksessa interventio toteutettiin moniammatillisesti ja yhdessä tutkimusklubit järjestettiin yhteistyöprojektina ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset esitetään mukaillen Melnykin ym. (2014) määritelmää näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, joka sisältää yksilölliset tiedot, taidot, asenteen ja kyvyn käyttää näyttöön perustuvaa toimintaa. Taulukossa 1 kuvataan näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen tutkimusklubien avulla.
Taulukko 1. Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen tutkimusklubien avulla.
Asenteiden vahvistuminen
Tiedon lisääntyminen
Taitojen kehittyminen
Näytön käytön lisääntyminen
➢ Mielenkiinnon lisääntyminen NPT:n edistämiseen
➢ Asenteiden vahvistuminen osaamisesta
➢ Tietojen lisääntyminen kliinisestä hoitotyöstä
➢ Tietoisuuden lisääntyminen NPT:sta
➢ Tutkimusten tulkintataitojen vahvistuminen
➢ Käytäntöjen kyseenalaista- minen
➢ Kokemukset oman toiminnan muutoksesta
➢ Vaikutukset kliiniseen hoitotyöhön
2.1.1 Asenteiden vahvistuminen
Asenteiden muutos näkyi lisääntyneenä kiinnostuksena NPT:n edistämiseen ja asenteiden vah- vistumisena osaamista kohtaan. Hoitajat arvioivat kyselytutkimuksissa näyttöön perustuvan toiminnan asenteensa positiivisiksi ennen tutkimusklubitapaamisia (Corchon ym. 2011). Kui- tenkin Beckin ym. (2019) fokusryhmähaastatteluissa ilmeni kriittinen suhtautuminen hoitokäy- täntöjen kehittämiseen kliinisen työn ohella. Hoitajat toivat esiin, että ovat pitäneet pohdintaa tutkimustiedon merkityksestä käytännölle lähinnä akateemisesti kouluttautuneiden tehtävänä.
Tutkittavat perustelivat kriittistä asennettaan myös kiireellä. Hoitajat kertoivat runsaan työmää- rän estävän pysymästä ajan tasalla uusimmasta tutkimustiedosta.
Tutkimusklubeilla ei ollut vaikutusta käsitykseen ajan puutteesta, sillä DuGanin (2019) tutki- muksessa hoitajien (n=37) käsitykset säilyivät ennallaan tutkimusklubi-intervention jälkeen.
He kokivat edelleen kliinisten työtehtävien estävän tutkimustietoon tutustumista. Kuitenkin kä- sitys NPT:stä ammatillisen hoitotyön perustana vahvistui. Osallistujat olivat aiempaa avoimem- pia hoitokäytäntöjen ja oman toimintansa kyseenalaistamiselle. Lisäksi he arvioivat olevansa aiempaa kiinnostuneempia hoitokäytäntöjen parantamiseen (McKeever ym. 2016).
Tutkimusklubitoimintaan osallistuminen näkyi hoitajien itseluottamuksen lisääntymisenä.
Usko omiin kykyihin vahvistui tarkoittaen, että osallistujat tunsivat olevansa pystyvämpiä näyt- töön perustuvaan toimintaa (Wilson ym. 2015) eikä se tuntunut heistä yhtä vaikealta (Sorten- dahl ym. 2018). Hoitajat arvioivat olevansa luottavaisempia kykyynsä ymmärtää tieteellisiä ar- tikkeleita. Asenteiden vahvistuminen näkyi myös luottavaisena olona näytön jakamisesta muille (Sortendahl 2012) ja näytön käytöstä työssä (Edward ym. 2013; Sortendahl ym. 2018).
Lisäksi hoitajien usko omaan ammattitaitoon vahvistui (Beck ym. 2019).
2.1.2 Tiedon lisääntyminen
Tutkimusten perusteella jää epäselväksi, onko tutkimusklubeilla yhteyttä tietotason vahvistu- miseen näyttöön perustuvasta toiminnasta, sillä tietotestejä käytettiin harvoin (n=4) ja niillä mitattiin eri asioita (Corchon ym. 2011; LaMar 2017; Wenke ym. 2018; DuGan 2019). LaMarin (2017) ja DuGanin (2019) tutkimuksissa tietotestit osoittivat osallistujien (n=16, n=37) tietojen lisääntyneen, mutta tulokset kuvaavat vain artikkelien sisällön hallintaa. Tietotestissä saatiin positiivisia tuloksia myös Corchonin ym. (2011) tutkimuksessa, jossa osoitettiin merkittävä pa- rannus hoitajien tietotasossa näyttöön perustuvasta toiminnasta. Löydös on merkittävä, sillä in- terventioon osallistuneiden tietotaso pysyi merkittävästi parempana vuoden kuluttua interven- tiosta eikä vastaavaa tietotason nousua todettu tutkimuksen verrokkiryhmässä. Kuitenkin tutki- musklubin yhteys tiedon lisääntymiseen jää epäselväksi, sillä interventio sisälsi myös seminaa- reja ja työpajakoulutusta. Wenken ym. (2018) tutkimus ei osoittanut merkittävää parannusta osallistujien tiedoissa, mutta tutkittavat olivat interventiota edeltävästi osallistuneet aktiivisesti tutkimusklubitoimintaan ja heidän tietotasonsa oli keskivertoa parempi ennen interventiota.
Itsearviot osoittavat tutkimusklubien hyödyttäneen valtaosaa osallistujista (Sortendahl 2012;
Dall’Oglio 2018, Beck ym. 2019, DuGan 2019). Kuten Laaksosen ym. (2013) suomalaistutki- muksessa, jossa neljä viidestä tutkimusklubiin osallistuneesta (n=216) arvioi saaneensa uutta tietoa. Tutkimusklubeista saatiin relevanttia tietoa, jota pidetiin hyödyllisenä kliinisessä työssä (O’Nan 2011; Laaksonen ym. 2013; McKeever ym. 2016, Dall’Oglio 2018).
Hoitajien kokemukset kertovat ymmärryksen lisääntyneen näyttöön perustuvasta toiminnasta.
Hoitajat kertoivat tulleensa tietoisemmaksi nykykäytännöistä (Nesbitt 2013) ja tavoista, joilla käytäntöjä voisi muuttaa (Purnell ym. 2017). Ymmärrys näyttöön perustuvan toiminnan ja käy- tännön välisestä yhteydestä lisääntyi, kun osallistujat tutustuivat tutkimusartikkeleihin (Edward ym. 2013). Tieto tutkimusmenetelmistä auttoi artikkelien lukemisessa (Corchon ym. 2011) ja tiedon lisääntyessä vahvistui ymmärrys tutkimustiedon merkityksestä ja yhteydestä käytännön hoitotyölle (Corchon ym. 2011; Sortendahl 2012; Sortendahl ym. 2018).
2.1.3 Taitojen kehittyminen
Tutkimusklubitapaamisten sisältö liittyi olennaisesti taitojen kehitykseen. Tyypillisesti tutki- musklubitapaamisissa tutustuttiin ennalta valittuihin artikkeleihin ja harjoiteltiin tutkimusten kriittistä arviointia, sillä valmisteluryhmä oli vastannut tiedonhausta ja artikkelien valinnasta.
Tapaamisten osoitettiin auttavan tutkimusten tulkinnassa ja kannustavan käytäntöjen kyseen- alaistamiseen. Kuitenkin tiedonhakutaitojen kehitys oli vaatimatonta, kuten Duganin ym.
(2019) tutkimuksessa, jossa kliinisen kysymyksen muuntaminen tutkimuskysymykseksi arvi- oitiin melko heikoksi intervention loputtua.
Positiivisia tuloksia saatiin hoitajien osallistuessa tutkimusklubitapaamisten valmisteluun.
McKeeverin ym. (2016) tutkimuksessa sairaalassa pilotoitiin vuoden ajan kuukausittaisia tut- kimusklubeja. Vastuu tapaamisten valmistelusta jaettiin kahdentoista yksikön kesken. Päivit- täisjohtajien avustuksella rekrytoitiin yksiköistä vapaaehtoiset hoitajat valmistelemaan tutki- musklubeja ja he saivat sairaalan tutkimushenkilökunnan tukea tiedonhakuun ja artikkelin va- lintaan. Tutkimusklubeja valmistelleet (n=18) arvioivat taitojensa kehittyneen. Myös Laakso- sen ym. (2013) tutkimuksessa osallistujat harjoittelivat tiedonhakua positiivisin tuloksin. Tosin tutkimusklubit järjestettiin yhteistyössä ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa ja toteutus- tavassa opiskelijat (n=235) vastasivat tiedonhausta opettajansa tuella. Kolme neljästä tutkimuk- seen osallistuneesta opiskelijasta arvioi tiedonhakutaitojensa kehittyneen. Lisäksi Corchonin
ym. (2011) tutkimuksessa osoitettiin merkittävää tiedonetsintätaitojen vahvistumista, sillä in- terventiossa osallistujia tuettiin koulutuksin ja taitoja oli harjoiteltu tutkimusklubeissa.
Myös Wenke ym. (2018) tutkivat tiedonhakuun tarjottavan tuen vaikutusta verraten tavanomai- seen toteutustapaan. Koeryhmän osallistujat saivat tutkimuskysymyksen muodostamiseen ja tiedon etsintään asiantuntijoiden tukea. Tutkimuksessa taidot eivät kehittyneet merkittävästi suhteessa verrokkiryhmään, mutta osallistujat olivat merkittävästi tyytyväisempiä tutkimusklu- bien toteutukseen. Osallistujien tyytyväisyys nousi esiin myös Beckin ym. (2019) fokusryhmä- haastatteluissa, jossa kliinisen työn ongelma muotoiltiin yhdessä tutkimuskysymykseksi. Hoi- tajat kokivat tutkimusklubit positiivisena lisänä hoitotyön arkeen.
Tutkimusklubitapaamiset kehittivät tyypillisimmin osallistujien kriittisen arvioinnin taitoja, ku- ten kykyä tulkita tutkimusartikkeleita (Corchon ym. 2011; O’Nan 2011; Billingsley ym. 2013;
Purnell ym. 2017. Billingsleyn ym. (2013) tutkimuksessa osallistujat (n=20) tunnistivat inter- vention jälkeen merkittävästi paremmin tutkimusasetelman ja sen rajoitukset. Lisäksi osallistu- jat arvioivat tulkitsevansa tilastotietoja merkittävästi paremmin, vaikkakin taidot jäivät hei- koiksi tutkimusklubien jälkeen. Artikkeleiden lukeminen tuntui mukavammalta ja tutkimusklu- bien koettiin kannustavan artikkelien lukuun (Nesbitt 2013). Taitojen paraneminen innosti lu- kemaan enemmän artikkeleita (Wenke ym. 2018).
Purnellin ym. (2017) tutkimuksessa osoitettiin, että kriittisen arvioinnin taitojen vahvistuminen oli yhteydessä keskusteluihin käytännön muuttamisesta. Merkittävää parannusta todettiin myös osallistujien taidoissa tulkita tulosten merkitystä käytännölle (Billingsley ym. 2013). Taitojen kehittyminen lisäsi keskustelua kollegoiden välillä (Purnell ym. 2017) ja toi monipuolisuutta keskusteluihin tutkimusklubeissa (Wenke ym. 2018). Tutkimusklubiin osallistuneet antoivat vahvimmat itsearviot oman toiminnan kyseenalaistamisesta (DuGan 2019), mutta myös vallit- sevia käytäntöjä kohtaan oltiin aiempaa kriittisempiä (McKeever ym. 2016).
2.1.4 Näytön käytön lisääntyminen
Näytön käytön lisääntyminen näkyi kokemuksina oman toiminnan muutoksesta ja tutkimusklu- bien vaikutuksina kliiniseen hoitotyöhön. Hoitajat pitivät tutkimusklubitapaamisten tärkeim- pänä etuna niiden hyötyä kliiniselle työlle (Laaksonen ym. 2013) ja arvioivat tutkimustiedon
käyttönsä lisääntyneen (Wilson ym. 2015, DuGan ym. 2019). Osallistujat arvioivat toimintata- pojensa muuttuneen, sillä tutkimusartikkelien lukeminen oli helpompaa ja itseluottamus oli vahvistunut (Sortendahl ym. 2018). Osallistuneiden palautteissa kuvattiin kokemuksia, joissa tutkimusklubitapaamiset olivat innostaneet itsenäiseen artikkeleihin tutustumiseen (Nesbitt 2013).
Purnellin ym. (2017) tutkimuksessa tapaamisiin osallistuneet arvioivat niiden edistävän näyt- töön perustuvaa toimintaa heidän työpaikoillaan. Tutkimusklubien vaikutusta käytäntöön ana- lysoitiin Dall’Oglion ym. (2018) tutkimuksessa, jossa tutkimusklubeja oli järjestetty säännölli- sesti viiden vuoden ajan. Vajaa puolet artikkeleista (n=60) oli vaikuttanut käytäntöihin. Suora vaikutus näkyi käytäntöjen päivittämisenä tai uusien välineiden, työkalujen, hoitomenetelmien ja toimintamallien käyttöönottona. Tutkimusklubien myötä oli parannettu aseptiikkaa uusi- malla välineitä ja turvallisuutta ottamalla käyttöön kaatumisen ehkäisyn toimintamalli (Dall’Oglio ym. 2018). Myös muissa tutkimuksissa kuvattiin tutkimusklubien konkreettisia vaikutuksia käytäntöihin. Näyttöä oli käytetty päivittämällä lääkehoidon ohjeita, ventilaattori- potilaiden hoitokäytäntöjä ja uusi kivun arviointiasteikko oli otettu käyttöön. (Purnell ym. 2017, LaMar 2017). Lisäksi yksiköissä oli tehty kehittämisaloitteita, jotka välillisesti vaikuttavat näy- tön käyttöön, kuten tiedonhaun koulutukset (Dall’Oglio ym. 2018).
2.1.5 Yhteenveto tutkimusklubeja käsittelevästä tutkimuksesta
Tutkimusklubin vaikutuksista hoitajan näyttöön perustuvan toiminnan osaamiselle ei ole saata- villa vahvaa näyttöä, mutta tapaamisiin osallistuneiden kokemukset olivat positiivisia. Mielen- kiinto näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseen lisääntyi ja luottamus osaamiseen vahvistui.
Tutkimusklubit kasvattivat vähintäänkin osallistujien tietoa kliinisen työn teemoista, joita käsi- teltiin tapaamisissa. Lisäksi hoitajat tulivat tietoisemmaksi näyttöön perustuvasta toiminnasta.
Tapaamissa hoitajat kehittyivät tutkimusartikkelien tulkinnassa ja kyseenalaistivat nykykäytän- töjä sekä omaa tapaansa toimia. Tapaamiset innostivat osallistujia muuttamaan toimintaansa uuden tiedon perusteella. Lisäksi kliinisen työn käytäntöjä oli kehitetty tutkimusklubiartikkelin perusteella.
2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen koulutusten ja projektien avulla
Näyttöön perustuvaan toimintaan kohdennetut koulutukset ovat hyödyllisiä hoitohenkilöstön osaamisen vahvistamisessa. Koota (2020) tutki koulutusintervention hyötyjä akuuttihoitajien näyttöön perustuvan toiminnan osaamiselle kahdessa suomalaisessa yliopistosairaalassa. Tut- kimuksessa akuuttihoitajat saivat käyttöönsä sähköisen itseopiskelumateriaalin tai osallistuivat koulutuspäivään, joka sisälsi lähiopetusta ja työpajoja tiedonhaun harjoittelemiseksi. Koulutus- päivä todettiin itseopiskelua tehokkaammaksi tiedon lisäämisessä ja taitojen vahvistamisessa, mutta toteutusmuodosta riippumatta opinnoista oli hyötyä. Puolen vuoden kuluttua interventi- oista tutkimukseen osallistuneet suhtautuivat näyttöön perustuvaan toimintaan merkittävästi positiivisemmin ja arvioivat olevansa pystyvämpiä sen käyttöön. Saavutetut oppimistulokset heikentyivät vuoden kuluttua interventiosta, joka osoittaa hoitohenkilöstön tarvitsevan säännöl- lisiä koulutuksia näyttöön perustuvan toiminnan vahvistamiseksi.
Pitempikestoisen täydennyskoulutusohjelman hyötyjä arvioitiin tanskalaistutkimuksessa. Van der Goot ym. (2018) tutkivat puolen vuoden mittaisen täydennyskoulutusohjelman hyötyjä näyttöön perustuvan toiminnan osaamiselle. Hoitohenkilöstölle järjestettiin seitsemän puolipäi- väistä koulutustapaamista kuuden kuukauden aikana, jossa ensin opiskeltiin näyttöön perustu- van toiminnan taitoja teoriassa ja sitten harjoiteltiin toteutusta tutkittavien valitsemien kehittä- misprojektien avulla. Koulutusohjelman avulla tutkittavien näyttöön perustuvan toiminnan tie- dot ja taidot lisääntyivät merkittävästi, mutta koulutusohjelmalla ei ollut vaikutusta asenteisiin.
Lisäksi hoitohenkilöstön kyvyt tutkimustulosten tulkintaan jäivät heikoksi.
Koulutusten lisäksi näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi voidaan ottaa käyttöön erilli- siä toimintaohjelmia. The Advancing Research and Clinical Practice through Close Collabora- tion (ARCC) -toimintaohjelmasta on saatu positiivisia tuloksia yhdysvaltalaistutkimuksissa (Melnyk ym. 2017; Gorsuch ym. 2020). ARCC-toimintaohjelmassa näyttöön perustuvaa toi- mintaa edistetään toteuttamalla NPT-projekteja kokeneiden mentoreiden tuella ja moniamma- tillisessa yhteistyössä. Gorsuchin ym. (2020) tutkimuksessa ARCC-toimintaohjelma otettiin käyttöön vuoden mittaisten kehittämisprojektien tueksi. Projektityöskentelyä varten muodos- tettiin tiimit, joihin kuului henkilöstöä lähi- ja keskijohdosta sekä hoitajia kliinisestä hoito- työstä. Tiimit osallistuivat viikon mittaiseen koulutukseen, jonka aikana he valmistelivat NPT:n kehittämisprojektit toteutettavaksi yksiköissään. Tiimit toteuttivat projekteja yksiköissään saa-
den säännöllistä asiantuntijatukea NPT-mentoreilta. ARCC:n käyttö lisäsi merkittävästi osal- listujien tietoja ja paransi heidän taitojaan näyttöön perustuvasta toiminnasta. Myös Melnykin ym. (2017) tutkimuksessa käytettiin ARCC-toimintaohjelmaa näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä. Kehittämisprojektien avainhenkilöille järjestettiin työpajoja, joissa he saivat koulutusta ja tukea projektiensa käynnistämiseen. Vuoden mittaiset projektit ARCC-mallin tu- ella lisäsivät merkittävästi osallistuneiden NPT-osaamista ja taitojen soveltamista käytäntöön.
Lisäksi osallistujat arvioivat organisaationsa toimintakulttuurin tukevan aiempaa paremmin näyttöön perustuvaa toimintaa.
2.3 Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen organisaation johdon tuella
Hoitohenkilöstö tarvitsee tukea johdolta näyttöön perustuvan toiminnan käyttöön. Bianchin ym. (2018) katsaus osoitti hoitotyön lähijohtajan roolin keskeiseksi näyttöön perustuvaa toi- mintaa tukevan ympäristön luomisessa. Verkostoitunut johtaja, joka käy tiivistä vuoropuhelua henkilöstönsä ja muiden hoitoon liittyvien ammattiryhmien kanssa, luo toiminnallaan suotuisaa ilmapiiriä näyttöön perustuvalle toiminnalle. Kollegiaalinen ja toisiaan tukeva ilmapiiri rohkai- see nykykäytäntöjen kyseenalaistamiseen ja näyttöön perustuvan toiminnan taitojen harjoitte- luun. Transformationaalisen johtamistyylin omaksunut johtaja voi lisätä hoitohenkilöstön voi- maantumista näyttöön perustuvan toiminnan käyttöön. (Bianchi ym. 2018; Farahnak ym. 2020.)
Hoitotyön lähijohtajan on oltava vahvasti läsnä antaakseen riittävää tukea näyttöön perustuvaan toimintaan (Bianchi ym. 2018). Hoitohenkilöstö odottaa Janssonin ja Forsbergin (2016) tutki- muksen mukaan johtajalta selkeitä tavoitteita, toimintaohjeita ja edistymisen arviointia sekä säännöllistä palautetta toteutumisesta ja palkitsemista onnistumisista. Lisäksi lähijohdolta odo- tetaan konkreettisesti ajan antamista kehittämistehtävissä työskentelyyn, jotta ne eivät kuormita kehittämiseen osallistuvia hoitajia (Renolen ym. 2018).
2.4 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista
Hoitohenkilöstön näyttöön perustuvaa toimintaa edistetään menetelmillä, jotka kehittävät osaa- mista ja tukevat näyttöön perustuvan toiminnan käyttöä. Näyttöön perustuvan toiminnan osaa- misen vahvistamiseksi on hyödyllistä käyttää useampia menetelmiä. Koulutusten avulla voi- daan vahvistaa NPT:ssa tarvittavia taitoja. Tutkimusklubitoiminnalla vahvistetaan tutkimustie- don ja käytännön välistä yhteyttä tarjoamalla näyttöä kliinisen työn kysymyksiin. Projekteissa
näyttöön perustuvan toiminnan osaamista voidaan harjoitella todellisessa kliinisen hoitotyön toimintaympäristössä asiantuntijoiden tuella. Lisäksi hoitajat tarvitsevat johdon tukea näyttöön perustuvalle toiminnalle suotuisan ympäristön luomiseksi ja uusien toimintatapojen käyttöön- ottamiseksi ja juurruttamiseksi. Kuviossa 2 kuvataan yhteenveto johdon ja organisaation tuesta näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi.
Kuvio 2. Johdon ja organisaation tuki näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi.
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan käyttöä, asenteita sekä tietoja ja taitoja ennen ja jälkeen Tiedosta taidoksi -tapaamisten heidän itsensä arvioimana. Tavoitteena on tuottaa tietoa Tiedosta taidoksi- tapaamisten hyödyistä hoitohenki- löstön näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä, jota voidaan käyttää arvioitaessa Tiedosta taidoksi -tapaamisten laajentamista organisaatiossa. Tietoa henkilöstön osaamisesta voidaan hyödyntää myös pilottiyksiköiden koulutussuunnitelmissa ja päivittäisjohtamisessa.
Tutkimuskysymykset:
1. Millaiseksi hoitohenkilöstö arvioi näyttöön perustuvan toiminnan käytön, asenteensa sekä tietonsa ja taitonsa ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia?
2. Millaiseksi hoitohenkilöstö arvioi näyttöön perustuvan toiminnan käytön, asenteensa sekä tietonsa ja taitonsa Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen?
3. Mitkä taustatekijät ovat yhteydessä hoitohenkilöstön arviointeihin näyttöön perustuvan toi- minnan käytöstä, asenteista sekä tiedoista ja taidoista ennen ja jälkeen Tiedosta taidoksi - tapaamisten?
4 MENETELMÄT
4.1 Kohderyhmä ja Tiedosta taidoksi -tapaamiset
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kolme erikoissairaanhoidon toimintayksikköä yhden suomalaisen yliopistollisen sairaanhoitopiirin alueelta. Yksiköt rekrytoitiin tutkimukseen tutki- musklubitoimintaa kehittäneen työryhmän avulla. Yksiköissä pilotoitiin tutkimusklubikirjalli- suuteen perustuvia Tiedosta taidoksi -tapaamisia vuonna 2019. Pilottiyksiköt järjestivät vähin- tään neljä Tiedosta taidoksi -tapaamista vuoden kuluessa kirjallista toimintaohjetta hyödyntäen (ks. liite 1). Toimintaympäristöinä olivat vuodeosasto, yhdistetty vuode- ja valvontaosasto sekä toimenpideyksikkö, joissa työskentelee yhteensä 153 hoitotyöntekijää.
Tiedosta taidoksi -tapaamiset pohjautuvat tutkimusklubitoimintaan. Toimintaohjeessa on py- ritty huomioimaan tutkimusklubitoiminnassa tunnistettuja esteitä, kuten vähäinen osallistuja- määrä, tutkimusartikkelien arvioinnin haasteet sekä vaikeudet muuttaa käytäntöjä tapaamisissa käsitellyn näytön perusteella (Lachance 2014; Häggman-Laitila ym. 2016). Lisäksi toiminta- ohjeessa pyrittiin nostamaan esille onnistuneisiin tapaamisiin myötävaikuttavia tekijöitä, kuten riittävä tiedottaminen ja tapaamisten rento ilmapiiri.
Mahdollisia syitä vähäiselle osallistumiselle ovat ajan puute tai se, ettei hoitohenkilöstö koe tapaamisen aihetta tärkeäksi kliinisen hoitotyön kannalta. Aiemman tutkimustiedon perusteella tapaamisista kiinnostuneet hoitajat tarvitsevat lähijohtajan tukea päivittäistoiminnan järjestelyi- hin, jotta he pääsevät osallistumaan tapaamisiin (Häggman-Laitila ym. 2016). Tiedosta taidoksi -tapaamisten ohjeessa lähijohtajan tehtävät kirjattiin näkyväksi ja tapaamiset ohjeistettiin jär- jestämään toiminnan kannalta sopivimpana ajankohtana, kuten vuoronvaihteessa. Aiheet ohjat- tiin keräämään yksikön henkilökunnalta mielenkiinnon herättämiseksi ja osallisuuden vahvis- tamiseksi.
Tutkimusklubitoimintaa vaikeuttaa heikot taidot tutkimusartikkelien arvioinnissa ja tulosten tulkinnassa. Tyypillisesti tutkimusklubissa käsitellään yksittäisiä tutkimusartikkeleita, joiden arvioinnin hoitohenkilöstö kokee haastavaksi. Lisäksi käytännön muuttamiseen tarvitaan vah- vaa näyttöä, jota harvoin yksittäiset tutkimusartikkelit voivat tarjota. (Lachance 2014; Hägg- man-Laitila ym. 2016). Haasteet huomioitiin suosittelemalla, että tapaamisissa käsitellään luo-
tettavaksi arvioitua tutkimusnäyttöä, kuten hoitosuosituksia. Tapaamisten keskustelu suositel- tiin painottamaan tulosten sisältöön ja käytännön soveltamiseen. Yhdessä pilottiyksiköistä esi- merkiksi käsiteltiin kardiologiselle hoitotyölle keskeistä Hotus-hoitosuositusta sydämen vajaa- toimintapotilaan omahoidon ohjauksesta (Hotus 2018).
Häggman-Laitilan ym. (2016) katsauksessa tutkimusklubitapaamisten ilmapiiriä pidettiin tär- keänä tapaamisten onnistumiselle. Keskustelua syntyy positiivisessa ilmapiirissä, jossa osallis- tujat tuntevat olonsa rennoksi. Tämän vuoksi Tiedosta taidoksi -tapaamisten fasilitaattori pyy- dettiin valittavaksi hoitohenkilöstön keskuudesta. Kohdeorganisaation yksiköissä tämä tarkoitti opetushoitajan tai lisäkoulutuksen käyneen kliinisen hoitajan valintaa. Kuviossa 3 esitetään pääkohdat tutkimusklubi- ja Tiedosta taidoksi -tapaamisista.
Kuvio 3. Tutkimusklubi- ja Tiedosta taidoksi -tapaamiset.
4.2 Aineiston keruu
Aineisto kerättiin osana sairaanhoitopiirin sisäistä kehittämistoimintaa. Yksiköistä rekrytoitiin yhteyshenkilöt, jotka keräsivät paperisen kyselyaineiston yksikkönsä hoitohenkilökunnalta.
Ensimmäinen kysely kerättiin ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisten järjestämistä keväällä 2019 ja toinen tapaamisten jälkeen keväällä 2020. Kyselymateriaali sisälsi saatekirjeen (ks. liite 3 ja 5), työryhmän tekemän taustatietolomakkeen (ks. liitteet 4 ja 6) ja molemmilla mittauskerroilla samansisältöisen Uptonin ja Uptonin (2006) Evidence Based Practice Questionnaire (EBPQ) - kyselylomakkeen.
Tutkimusklubit
Tapaamiset fasilitoi tutkimus- tai kehittämistehtävien asiantuntija.
Tapaamisissa harjaannutaan tutkimusartikkelien lukemisessa,
tutkimustulosten tulkinnassa ja keskustellaan tutkimusartikkelin
merkityksestä käytännölle.
Tiedosta taidoksi -tapaamiset Tapaamisten suositeltava fasilitaattori on
yksikön opetushoitaja tai
täydennyskoulutuksen käynyt kliinisen hoitotyön ammattilainen.
Tapaamisissa keskustelua painotetaan näytön merkityksestä käytännölle.
Näytön hankinta Tutkimusklubit
Suunnitteluryhmä hankkii aiheeseen sopivia tutkimusartikkeleita.
Tiedosta taidoksi -tapaamiset Suunnitteluryhmä hankkii aiheeseen
sopivaa näyttöä, joka on arvioitu luotettavaksi.
Aihevalinta Tutkimusklubit
Tapaamisten aiheet valitaan hoitotyön kehittämiskohteiden perusteella. Aiheet
kerätään suunnitteluryhmän parhaaksi katsomalla tavalla.
Tiedosta taidoksi -tapaamiset Yksikön henkilökunnalta kerätään
ehdotuksia tapaamisten aiheista.
Tutkimustiedon käsittely tapaamisissa
4.2.1 Vastaajan taustatiedot
Taustatietolomake sisälsi kahdeksan kysymystä. Tietoa kerättiin iästä ja sukupuolesta, senhet- kisestä työpaikasta, tehtävänimikkeestä ja työkokemusvuosista sekä koulutusasteesta ja valmis- tumisvuodesta. Lisäksi vastaajalta pyydettiin tietoa aiemmasta näyttöön perustuvan toiminnan kokemuksesta. Ikä, valmistumisvuosi ja työkokemusvuodet kerättiin avoimilla kysymyksillä.
Vastausvaihtoehdot annettiin kysymyksiin sukupuolesta, koulutusasteesta ja työpaikasta. Teh- tävänimikkeen kohdalla vastaajat saattoivat valita annetuista vastausvaihtoehdoista tai kirjoit- taa vastauksensa avoimesti.
Aiempi näyttöön perustuvan toiminnan kokemus kysyttiin monivalintakysymyksellä, jossa oli kahdeksan vastausvaihtoehtoa ja mahdollisuus vastata avoimesti. Vastaaja saattoi valita use- amman taustaansa sopivan vaihtoehdon. Kolme vastausvaihtoehtoa kuvasi näyttöön perustuvan toiminnan koulutusta, joista yksi NPT:n opiskelua ammatillisen perustutkinnon osana, toinen NPT:n opiskelua osana ylempää korkeakoulututkintoa ja kolmas NPT-täydennyskoulutuksen suorittamista. Neljäs vastausvaihtoehto koski NPT-mentorin saatavilla oloa organisaatiossa. Li- säksi annettiin kolme vastausvaihtoehtoa näyttöön perustuvan toiminnan työryhmätyöskente- lystä: asiantuntijaryhmän jäsenyys, aiempi kokemus NPT-projektissa työskentelystä ja senhet- kinen työskentely NPT-projektissa. Viimeisinä vastausvaihtoehtoina annettiin mahdollisuus kirjoittaa avoin vastaus tai valita vaihtoehto, ettei tiedä paljoakaan näyttöön perustuvasta toi- minnasta.
Vastaajan taustatietoja kerättiin myös EBPQ-lomakkeessa kuudella kysymyksellä, jotka olivat pääosin samoja kuin työryhmän taustatietolomakkeessa. Vastaajalta pyydettiin avoimin kysy- myksin tiedot ammatista, valmistumisvuodesta, koulutustasosta ja erikoisalasta. Lisäksi kysyt- tiin sukupuoli ja ikä, joihin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot.
4.2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö, asenteet sekä tiedot ja taidot
Näyttöön perustuvan toiminnan käyttöä, asenteita sekä tietoja ja taitoja mitattiin itsearvioin- neilla. Mittarina käytettiin Uptonin ja Uptonin (2006) Evidence Based Practice Questionnaire (EBPQ) -kyselyä. Näyttöön perustuvaa toimintaa mitattiin 24 muuttujalla, jotka oli jaettu lo- makkeessa kolmeen osaan. Jokaisessa osassa käytettiin seitsenportaista differentiaaliasteikkoa.
EBPQ:n ensimmäinen osa mittasi NPT:n käyttöä kuudella väittämällä (Upton & Upton 2006).
Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, kuinka säännöllisesti tehtävät näytön hankinnasta ja sen käy- töstä toistuvat kliinisessä työssä. Vastaaja arvioi NPT:n käyttöä seitsenportaisella asteikolla, ääripäiden ollessa 1. harvoin – 7. säännöllisesti. Kyselyn toinen osa mittasi vastaajan asenteita näyttöön perustuvasta toiminnasta (Upton & Upton 2006). Osa sisälsi neljä väittämää, joissa käytettiin sanallista asteikkoa. Vastaaja arvioi suhtautumistaan tarvittavaan ajankäyttöön, oman toiminnan kyseenalaistamiseen, NPT:n tärkeyteen ja muutoshalukkuuteen. Vastaaja valitsi par- haiten asennettaan kuvaavan vaihtoehdon vastakkaista suhtautumista kuvaavien vaihtoehtojen väliltä. Seitsenportaisella asteikolla negatiivisesti muotoiltu väittämä sai arvon 1. Positiivisesti muotoiltu väittämä sai arvon 7. Analyysia varten vastaväittämät nimettiin (ks. taulukko 2).
Taulukko 2. Asennetta kuvaavat väittämät, joissa sanallinen asteikko.
Väittämät Sisältö
Työmääräni on liian suuri, että voisin pitää itseni ajan tasalla kaikesta uudesta näytöstä.
– Uusi näyttö on niin tärkeää, että löydän sille aikaa työs- säni.
Ajan löytäminen
Närkästyn, jos käytännön toi- mintani kyseenalaistetaan.
– Käytännön toimintaani liitty- vät kysymykset ovat tervetul- leita.
Kyseenalaistaminen
Näyttöön perustuva toiminta on ajan tuhlausta.
– Näyttöön perustuva toiminta on ammatillisen toiminnan pe- rusta.
NPT:n tärkeys
Pidän mieluummin kiinni hy- viksi koetuista menetelmistä kuin vaihdan mihinkään uu- teen.
– Olen muuttanut toimintaani löytämäni näytön mukaisesti.
Muutoshalukkuus
Kyselyn kolmannessa osassa oli 14 kysymystä, joilla mitattiin vastaajan tietoja ja taitoja näyt- töön perustuvasta toiminnasta (Upton & Upton 2006). Vastaaja arvioi tietotasoaan näytöstä ja näytön hakemisesta. Lisäksi vastaaja arvioi taitojaan näytön hankkimiseen, arviointiin ja levit- tämiseen osaksi kliinistä työtä ja työyhteisön toimintaa. Vastaajaa pyydettiin valitsemaan seit- senportaisella asteikolla huonon ja parhaan väliltä parhaiten osaamistaan kuvaava vaihtoehto.
Arvioista huonoin sai arvon 1 ja parhain arvon 7.
Aineiston analyysiä varten muodostettiin keskiarvosummamuuttujat, joissa noudatettiin kyse- lylomakkeen alkuperäistä jakoa kolmeen osaan. Ensimmäisestä osasta muodostettiin summa- muuttuja, joka nimettiin NPT:n käytöksi. Toisesta osasta muodostettiin Asenteet-summamuut- tuja ja kolmannesta Tiedot ja taidot -summamuuttuja. Aineiston sisäinen johdonmukaisuus ana- lysoitiin summamuuttujien muodostamisen yhteydessä Cronbachin alfakertoimella ja todettiin vahvaksi NPT:n käytön sekä Tietojen ja taitojen summamuuttujilla (0,92–0,94). Asenteiden summamuuttujalla Cronbachin alfa oli kohtalainen, ollen 0,64–0,76. (Gray, Grove & Burns 2012.) (Taulukko 3.)
Taulukko 3. Summamuuttujat, muuttujien lukumäärä ja Cronbachin alfakertoimet.
Summamuuttuja Muuttujien lkm I kysely v. 2019 II kysely v. 2020
NPT:n käyttö 6 0,94 0,92
Asenteet 4 0,64 0,76
Tiedot ja taidot 14 0,94 0,94
4.3 Aineiston analyysi
4.3.1 Taustamuuttujien analysointi
Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin IBM SPSS Statistics 27 -tilasto-ohjelmalla.
Analyysin ensimmäisessä vaiheessa taustatietoa luokiteltiin ja analysoitiin kuvailevasti, tuotta- malla frekvenssit ja prosenttijakaumat. Tiedot vastaajan sukupuolesta, työpaikasta ja erikois- alasta jätettiin analyysistä, jotta vastaajaryhmät olivat riittävän suuria tilastollisia testejä varten ja toisaalta anonymiteetin suojaamiseksi tuloksia raportoidessa.
Taustatietolomakkeen avoimin kysymyksin kerätty tieto luokiteltiin ja osa taustamuuttujista uudelleen luokiteltiin. Ikä luokiteltiin viiteen luokkaan: 20–29-vuotiaat, 30–39-vuotiaat, 40–
49-vuotiaat, 50–59-vuotiaat ja 60–69-vuotiaat. Työkokemusvuodet jaettiin neljään luokkaan, noudattaen iän ja kompetenssin yhteyttä tutkineiden Meretojan ym. (2015) käyttämää luokitte- lua: 1–3 vuotta, 4–9 vuotta, 10–15 vuotta, yli 15 vuotta.
Vastaajan koulutustausta, työtehtävä ja aiempaa näyttöön perustuvan toiminnan kokemus uu- delleen luokiteltiin. Vastaajan koulutustausta oli alun perin viidessä luokassa, joka uudelleen
luokiteltiin kolmeen luokkaan. Alkuperäinen luokka opistoasteen tutkinnon suorittaneista säi- lytettiin, mutta muutoin pieneksi jääneet ryhmät samalta koulutusasteelta yhdistettiin. Alem- man korkeakoulututkinnon suorittaneet yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta yhdistettiin luo- kaksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneet yhdistettiin luokaksi, joka nimettiin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiksi.
Työtehtävästä kerättiin tietoa kuuteen luokkaan, joista uudelleen luokittelemalla saatiin kolme raportoitavaa luokkaa. Tiedonkeruussa käytettiin viittä tehtävänimikettä (sairaanhoitaja, ensi- hoitaja, kätilö, terveydenhoitaja ja lähihoitaja) ja lisäksi kuudetta luokkaa ”muu”, jossa tehtä- vänimike kirjattiin avoimella vastauksella. Alkuperäisistä luokista säilytettiin sairaanhoitajan tehtävänimike. Ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan luokat poistettiin, sillä ne jäivät tyh- jiksi. Avoimissa vastauksissa tuli esille perushoitajan tehtävänimike, joka luokiteltiin olemassa olevaan luokkaan lähihoitajan nimikkeestä ja uudelleen nimettiin lähi- tai perushoitajaksi.
Avoimet vastaukset koskivat apulaisosastonhoitajan ja osastonhoitajan tehtävänimikkeitä, joista muodostettiin kolmas luokka muut (aoh tai oh).
Aiemmasta näyttöön perustuvan toiminnan kokemuksesta kerättiin tietoa yhdeksään luokkaan, joista muodostettiin uudelleen luokittelemalla neljä luokkaa. Ensimmäinen luokka muodostet- tiin vastaajista, joilla aiempi NPT-kokemus oli opiskelua. Luokkaan yhdistettiin vastaajat, jotka olivat vastanneet vain NPT:n opiskelun perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai NPT:n opiskelun ylemmissä korkeakouluopinnoissa. Uudelleen luokittelussa ryhmä nimettiin NPT:aa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelleiksi. Toinen luokka muodostettiin vastaajista, joilla aiempi NPT-kokemus oli työelämäperäistä. Luokkaan yhdistettiin vastaajat, jotka olivat vastanneet vain aiemman tai nykyisen jäsenyyden NPT-työryhmässä, jäsenyyden NPT-projek- tissa, organisaatiossa työskentelevän NPT-mentorin ohjauksen, aiemman täydennyskoulutuk- sen tai avoimella vastauksella kertonut osallistuneensa työssään NPT-opintopäiville. Toinen luokka nimettiin NPT:aa työelämässä toteuttaneiksi. Kolmas luokka muodostettiin heistä, jotka vastasivat opiskelu- ja työelämävaihtoehtoja. Kolmas luokka nimettiin NPT:aa tutkintoon joh- tavassa koulutuksessa opiskelleiksi ja työelämässä toteuttaneiksi. Neljännen luokan muodosti- vat alkuperäisen tiedonkeruuluokan vastaajat, joilla ei juurikaan ollut aiempaa kokemusta NPT:sta.
4.3.2 Tutkimusmuuttujien analysointi
Evidence Based Practice Questionnaire -mittarilla kerätty tieto näyttöön perustuvan toiminnan käytöstä, asenteista sekä tiedoista ja taidoista analysoitiin tuottamalla aineistosta keskiarvot, keskihajonnat ja vastausten vaihteluvälit. II-mittauskerran aineisto jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, oliko vastaaja osallistunut Tiedosta taidoksi -tapaamisiin vai ei.
Lisäksi analysoitiin ryhmien välisiä keskiarvoeroja ja taustamuuttujien yhteyttä näyttöön pe- rustuvaan toimintaan. Aineistoon sopivat tilastolliset testit valittiin aineiston jakauman perus- teella. Jakauman normaaliutta analysoitiin Kolmogorov-Smirnovin testillä (Taulukko 4). To- dettiin, että I-mittauskerran aineistossa NPT:n käytön summamuuttuja ei noudattanut normaa- lijakaumaa (p=0,011). Tämä ja pienet ryhmäkoot huomioon ottaen valittiin parametrittomat testit keskiarvoerojen analyysiin. Kahden ryhmän välisiä keskiarvoeroja analysoitiin riippumat- tomien otosten Mann-Whitneyn U-testillä. Useamman ryhmän välisiä keskiarvoeroja analysoi- tiin riippumattomien otosten Kruskal-Wallisin testillä. (Gray ym. 2012).
Taulukko 4. Kolmogorov-Smirnovin testi aineistojen normaalijakaumasta Summamuuttuja I mittauskerta v. 2019
p
II mittauskerta v. 2020 p
NPT:n käyttö 0,01 0,20
Asenteet 0,17 0,12
Tiedot ja taidot 0,20 0,13
Tilastollisen merkitsevyyden raja p<0,05.
5 TULOKSET
5.1 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö, asenteet sekä tiedot ja taidot ennen Tiedosta tai- doksi -tapaamisia
5.1.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia
Kyselyyn ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia vastasi 64 hoitotyöntekijää. Heistä suurin osa oli naisia (n=61, 95 %). Vastaajat olivat keski-iältään 40-vuotiaita (kh 11,88), tyypillisimmin alem- man korkeakoulututkinnon suorittaneita (n=37, 58 %) ja työskentelivät sairaanhoitajan tehtä- vissä (n=53, 83 %). Heillä oli keskimäärin 14,5 vuoden (kh 11,35) työkokemus terveydenhuol- toalalta. (Taulukko 5.)
Taulukko 5. Vastaajien taustatiedot ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia.
I kysely v. 2019
Taustamuuttujat N=64 %
Ikä n=63
20–29 vuotta 16 25
30–39 vuotta 18 29
40–49 vuotta 15 24
50–59 vuotta 10 16
60–69 vuotta 4 6
Koulutus n=64
opistoaste 19 30
alempi korkeakoulututkinto 37 58
ylempi korkeakoulututkinto 8 12
Ammatti n=64
lähihoitaja tai perushoitaja 8 12
sairaanhoitaja 53 83
muu (aoh, oh) 3 5
Työkokemus terveydenhuollossa n=61
1–3 vuotta 12 20
4–9 vuotta 13 21
10–15 vuotta 13 21
yli 15 vuotta 23 38
Aiempaa näyttöön perustuvan toiminnan kokemusta oli kolmella neljästä (n=48, 76 %) vastaa- jasta. 59 prosentilla (n=37) aiempi kokemus oli ainoastaan koulutuksellista, tarkoittaen NPT- opintoja tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kuudella vastaajalla (9 %) aiempi kokemus oli työelämäperäistä. He olivat toteuttaneet näyttöön perustuvaa toimintaa osallistumalla projek- teihin, asiantuntijaryhmiin, täydennyskoulutuksiin, opintopäiville tai saaneet organisaatiossa työskentelevän mentorin ohjausta. Viiden vastaajan (8 %) aiempi NPT-kokemus sisälsi yhdis- telmän NPT-opintoja tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja NPT:n toteutusta työelämässä. Va- jaalla neljänneksellä (n=15, 24 %) ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta NPT:sta. (Taulukko 6.)
Taulukko 6. Vastaajien aiempi kokemus näyttöön perustuvasta toiminnasta.
I kysely v. 2019
Taustatiedot* N=63 %
Näyttöön perustuvaa toimintaa tutkintoon johtavassa koulu- tuksessa opiskelleet
37 59
Näyttöön perustuvaa toimintaa työelämässä toteuttaneet 6 9 Näyttöön perustuvaa toimintaa tutkintoon johtavassa koulu-
tuksessa opiskelleet ja työelämässä toteuttaneet
5 8
Ei juurikaan aiempaa kokemusta näyttöön perustuvasta toi-
minnasta 15 24
*Vastaaja valitsi kaikki taustaansa sopivat vastausvaihtoehdot.
5.1.2 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia
Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö oli melko säännöllistä (ka 4,48, kh 1,57) ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia (Taulukko 7). Säännöllisimmin näyttöön perustuvaa toimintaa käytettiin tiedon jakamiseen työtovereille (ka 4,91, kh 1,74). Vastaajat arvioivat omaa toimintaansa melko säännöllisesti (ka 4,64, kh 1,76) ja olivat melko usein yhdistäneet näyttöä kliiniseen asiantun- temukseensa (4,63, kh 1,68). Näyttöön perustuvaa toimintaa käytettiin harvimmin näytön han- kintaan liittyviin tehtäviin, kuten tiedonhakukysymyksen muodostamiseen (ka 4,14, kh 1,77) ja näytön hakemiseen (ka 4,13, kh 1,84).
Taulukko 7. NPT:n käyttö ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia.
I kysely v. 2019
Muuttuja* ka kh vaihtelu-
väli
NPT:n käyttö -summamuuttuja 4,48 1,57
Olet jakanut löytämäsi tiedon työtovereidesi kanssa. 4,91 1,74 1-7 Olet arvioinut toimintasi lopputuloksia. 4,64 1,76 1-7 Olet yhdistänyt löytämäsi näytön ja kliinisen asiantuntemuk-
sesi.
4,63 1,68 1-7 Olet kriittisesti arvioinut löytämäsi kirjallisuuden asetettujen
kriteerien avulla.
4,33 1,82 1-7 Olet muodostanut selkeästi vastattavissa olevan kysymyksen
ennen näytön hakemista.
4,14 1,77 1-7 Kysymyksen muotoiltuasi olet hakenut aiheeseen liittyvää
näyttöä. 4,13 1,84 1-7
*Asteikolla 1=en koskaan – 7=säännöllisesti.
5.1.3 Asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia Asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan olivat kokonaisuutena kyselyn heikoin osa- alue (ka 4,31, kh 0,73) ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia (Taulukko 8). Vastaajat suhtautuivat hyvin kriittisesti ajan riittävyyteen. He kokivat, etteivät löydä aikaa NPT-tehtäville kliinisessä työssään (ka 3,48, kh 1,77). Näyttöön perustuva toiminta arvioitiin erittäin tärkeäksi (ka 6,29, kh 1,11). Lisäksi omien käytäntöjen kyseenalaistamiseen vastaajat suhtautuivat positiivisesti (ka 6,00, kh 1,21). He olivat valmiita muuttamaan toimintaansa näytön perusteella (ka 5,85, kh 1,16).
Taulukko 8. Asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan ennen Tiedosta taidoksi -ta- paamisia.
I kysely v. 2019
Muuttuja* ka kh vaihteluväli
Asenteet-summamuuttuja 4,31 0,73
NPT:n tärkeys 6,29 1,11 2-7
Kyseenalaistaminen 6,00 1,21 2-7
Muutoshalukkuus 5,85 1,16 2-7
Ajan löytäminen 3,48 1,77 1-7
*Vastaväittämät asteikolla 1=negatiivista asennetta kuvaava väittämä – 7=positiivista asen- netta kuvaava väittämä.
5.1.4 Näyttöön perustuvan toiminnan tiedot ja taidot ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia
Näyttöön perustuvan toiminnan tiedot ja taidot olivat melko hyvät (ka 4,56, kh 1,00) ennen Tiedosta taidoksi -tapaamisia (Taulukko 9). Vahvimpia olivat kyvyt omien toimintatapojen tar- kasteluun ja tiedon jakamiseen työyhteisössä. Omien toimintatapojen tarkastelu tarkoitti vahvaa kykyä tunnistaa puutteita omassa ammatillisessa toiminnassa (ka 5,05, kh 1,05) ja melko vah- vaa kykyä omien käytäntöjen tarkasteluun (4,90, kh 1,16). Tiedon jakaminen työyhteisössä tar- koitti melko vahvaa kykyä jakaa ideoita ja tietoa työtovereille (ka 4,94, kh 1,33) sekä kykyä levittää uusia hoitoon liittyviä ideoita työtovereille (ka 4,92, kh 1,32).
Vastaajat arvioivat selvästi heikoimmiksi tutkimusosaamisensa (3,77, kh 1,48). Näytön arvi- ointiin liittyvät tiedot taidot koettiin vain kohtalaiseksi, tarkoittaen ymmärrystä näytön lähteistä (ka 4,10, kh 1,35) ja näytön kriittisestä arvioinnista (ka 4,27, kh 1,36).
Taulukko 9. Näyttöön perustuvan toiminnan tiedot ja taidot ennen Tiedosta taidoksi tapaa- misia.
I kysely v. 2019
Muuttuja* ka kh vaihtelu-
väli
Tiedot ja taidot -summamuuttuja 4,56 1,00
Kyky tunnistaa oman ammatillisen toiminnan puutteita. 5,05 1,05 2-7 Ideoiden ja tiedon jakaminen työtovereiden kanssa. 4,94 1,33 1-6 Uusien hoitoon liittyvien ideoiden levittäminen työtove-
reille.
4,92 1,32 1-7
Kyky tarkastella omia käytäntöjäsi. 4,90 1,16 2-7
Käytännön osaamisen seuranta ja arviointi 4,82 1,03 2-7 Kyky soveltaa tietoa yksittäisiin tilanteisiin. 4,69 1,29 1-6
Tietotekniset taidot 4,63 1,35 2-7
Kyky arvioida, kuinka luotettava (lähellä totuutta) ai- neisto on.
4,48 1,33 2-6
Tietämys siitä, miten näyttö haetaan. 4,48 1,49 1-7
Kyky arvioida, kuinka hyödyllinen (kliinisesti käyttö- kelpoinen) aineisto on.
4,46 1,29 1-6
Tiedon tarpeen muuntaminen kysymykseksi tiedonha- kua varten.
4,41 1,34 1-7
Kyky arvioida kriittisesti näyttöä asetettujen kriteerei- den mukaisesti.
4,27 1,36 1-7
Tieto tärkeimmistä tiedon tyypeistä ja näytön lähteistä. 4,10 1,35 1-7
Tutkimusosaaminen 3,77 1,48 1-6
*Asteikolla 1=heikko – 7=paras.
5.2 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö, asenteet sekä tiedot ja taidot Tiedosta taidoksi - tapaamisten jälkeen
5.2.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen
Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen kerättyyn kyselyyn vastasi 35 hoitotyöntekijää. Heistä suurin osa oli naisia (n=33, 94 %), keski-iän ollessa 43,7 vuotta (kh 12,04). Vastaajista 46 pro- sentilla (n=16) oli taustalla alempi korkeakoulututkinto ja 43 prosentilla (n=15) opistoasteen koulutus. Vastaajista 71 prosenttia (n=25) työskenteli sairaanhoitajan tehtävissä ja neljännes (n=9, 26 %) lähihoitajan tehtävissä. Terveydenhuoltoalan työkokemusta oli keskimäärin 16 vuotta (kh 11,81). (Taulukko 10.)
Taulukko 10. Vastaajien taustatiedot Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen.
II-kysely v. 2020
Taustamuuttujat N=35 %
Ikä n=34
20–29 vuotta 6 18
30–39 vuotta 5 15
40–49 vuotta 11 32
50–59 vuotta 10 29
60–69 vuotta 2 6
Koulutus n=35
opistoaste 15 43
alempi korkeakoulututkinto 16 46
ylempi korkeakoulututkinto 4 11
Ammatti n=35
lähihoitaja tai perushoitaja 9 26
sairaanhoitaja 25 71
muu (aoh, oh) 1 3
Työkokemus terveydenhuollossa n=34
1–3 vuotta 5 15
4–9 vuotta 8 23
10–15 vuotta 6 18
yli 15 vuotta 15 44
II-kyselyn vastaajista 77 prosentilla (n=26) oli aiempaa kokemusta näyttöön perustuvasta toi- minnasta. Runsaalla puolella vastaajista (56 %, n=19) aiempi kokemus oli ainoastaan koulu- tuksellista, sillä he olivat opiskelleet NPT:aa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Viiden vas- taajan (15 %) aiempi kokemus oli työelämäperäistä, sillä he olivat toteuttaneet NPT:aa osallis- tumalla projekteihin, asiantuntijaryhmiin, täydennyskoulutuksiin tai saaneet organisaatiossa työskentelevän mentorin ohjausta. Kahdella vastaajalla (6 %) oli koulutuksen ja työelämäko- kemuksen yhdistelmä, tarkoittaen opintoja tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja kokemusta NPT:n toteuttamisesta työelämässä. 23 prosentilla (n=8) ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta NPT:sta. (Taulukko 11.)
Taulukko 11. Vastaajien aiempi kokemus näyttöön perustuvasta toiminnasta.
II kysely v. 2020
Taustatiedot* N=34 %
Näyttöön perustuvaa toimintaa tutkintoon johtavassa koulu-
tuksessa opiskelleet 19 56
Näyttöön perustuvaa toimintaa työelämässä toteuttaneet 5 15 Näyttöön perustuvaa toimintaa tutkintoon johtavassa koulu-
tuksessa opiskelleet ja työelämässä toteuttaneet
2 6
Ei juurikaan aiempaa kokemusta näyttöön perustuvasta toi- minnasta.
8 23
*Vastaaja valitsi kaikki taustaansa sopivat vastausvaihtoehdot.
II-kyselyyn vastanneista 40 % (n=14) osallistui Tiedosta taidoksi -tapaamisiin. Heistä kaksi- toista ilmoitti tapaamisten määrästä tarkemmin. Osallistumiskerrat vaihtelivat 1–6 kerran vä- lillä. Tyypillisimmin tapaamisiin osallistuttiin neljästi (n=6). Neljä kertoi osallistuneensa tapaa- misiin kerran. Yksi vastaaja oli osallistunut kahteen tapaamiseen ja yksi toinen vastaaja kuuteen tapaamiseen.
5.2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan käyttö Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen
Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen vastaajat arvioivat käyttävänsä näyttöön perustuvaa toi- mintaa työssään melko säännöllisesti. Käyttö oli hieman säännöllisempää Tiedosta taidoksi -
tapaamisiin osallistuneilla (ka 4,56, kh 1,48) kuin vastaajilla, jotka eivät osallistuneet tapaami- siin (ka 4,38, kh 1,43). Osallistuneiden ja ei-osallistuneiden välillä ei ollut eroa (p=0,75). (Tau- lukko 12.)
Tiedosta taidoksi -tapaamisiin osallistuneet arvioivat jakavansa uutta tietoa säännöllisesti työ- tovereilleen (ka 5,36, kh 1,45). Vastaajat, jotka eivät tapaamisiin osallistuneet, jakoivat näyttöä kohtalaisen usein (ka 4,43, kh 1,57). Ei-osallistuneiden arvioissa näytön ja kliinisen asiantun- temuksen yhdistäminen (ka 4,81, kh 1,69) oli säännöllisempää kuin Tiedosta taidoksi -tapaa- misiin osallistuneilla (ka 4,29, kh 1,44). Molemmat vastaajaryhmät kertoivat arvioivansa toi- mintansa lopputuloksia melko säännöllisesti (ka 4,86, kh 1,10 – ka 4,65, kh 1,73). Kirjallisuu- den kriittiseen arviointiin vastaajaryhmät osallistuivat harvimmin (ka 3,93, kh 1,82 – ka 4,16, kh 1,86).
Taulukko 12. NPT:n käyttö Tiedosta taidoksi -tapaamisten jälkeen.
II kysely v. 2020 Osallistuivat
Tiedosta taidoksi -tapaamisiin
N=14
Eivät osallistuneet Tiedosta taidoksi
-tapaamisiin N=20
Muuttuja* ka kh vaihte-
luväli
ka kh vaihte- luväli
NPT:n käyttö -summamuuttuja 4,56 1,48 4,38 1,43
Olet jakanut löytämäsi tiedon työtovereidesi kanssa.
5,36 1,45 3-7 4,43 1,57 2-7 Olet arvioinut toimintasi loppu-
tuloksia.
4,86 1,10 3-6 4,65 1,73 1-7 Olet muodostanut selkeästi
vastattavissa olevan kysymyksen ennen näytön hakemista.
4,57 1,83 1-7 4,35 1,60 2-7
Kysymyksen muotoiltuasi olet hakenut aiheeseen liittyvää näyttöä.
4,36 1,91 1-7 4,25 1,71 2-7 Olet yhdistänyt löytämäsi näytön
ja kliinisen asiantuntemuksesi. 4,29 1,44 3-6 4,81 1,69 1-7 Olet kriittisesti arvioinut löytämäsi
kirjallisuuden asetettujen kriteerien avulla.
3,93 1,82 1-7 4,16 1,86 2-7
*Asteikolla 1=en koskaan – 7=säännöllisesti.
5.2.3 Asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan Tiedosta taidoksi -tapaamisten jäl- keen
Asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan olivat melko positiiviset tapaamisiin osallistu- neilla (ka 4,53, kh 0,42), mutta heikoin osa-alue heillä, jotka eivät osallistuneet tapaamisiin (ka 3,90, kh 0,97). Tapaamisiin osallistuneiden ja ei-osallistuneiden välillä oli tilastollisesti merkit- sevä ero (p=0,030). (Taulukko 13.)
Tapaamisiin osallistuneet pitivät näyttöön perustuvaa toimintaa erittäin tärkeänä (ka 6,57, kh 0,85). He olivat erittäin valmiita muuttamaan toimintaansa uuden näytön perusteella (ka 6,43, kh 0,65) ja suhtautuivat erittäin positiivisesti oman toimintansa kyseenalaistamiseen (ka 6,29, kh 0,73).
Myös ei-osallistuneiden asenteet olivat positiiviset. He suhtautuivat avoimesti oman toimin- tansa kyseenalaistamiseen (ka 5,71, kh 1,42), pitivät näyttöön perustuvaa toimintaa tärkeänä (ka 5,50, kh 1,64) ja olivat halukkaita muuttamaan toimintaansa näytön perusteella (ka 5,29, kh 1,52). Molemmat vastaajaryhmät arvioivat hyvin kriittisesti käytettävissä ajan riittävyyden py- syäkseen ajan tasalla uusimmasta näytöstä (ka 3,36, kh 1,15 – ka 3,10, kh 1,61).
Taulukko 13. Asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan Tiedosta taidoksi -tapaamis- ten jälkeen.
II-kysely v. 2020 Osallistuivat
Tiedosta taidoksi -tapaamisiin
N=14
Eivät osallistuneet Tiedosta taidoksi
-tapaamisiin N=20
Muuttuja* ka kh vaihtelu-
väli
ka kh vaihtelu- väli
Asenteet-summamuuttuja 4,53 0,42 3,90 0,97
NPT:n tärkeys 6,57 0,85 4-7 5,50 1,64 1-7
Muutoshalukkuus 6,43 0,65 5-7 5,29 1,52 1-7
Kyseenalaistaminen 6,29 0,73 5-7 5,71 1,42 2-7
Ajan löytäminen 3,36 1,15 1-5 3,10 1,61 1-7
*Asteikolla 1=negatiivista asennetta kuvaava vaihtoehto – 7=positiivista asennetta kuvaava vaihtoehto.
5.2.4 Näyttöön perustuvan toiminnan tiedot ja taidot tapaamisten jälkeen
Näyttöön perustuvan toiminnan tiedot ja taidot arvioitiin tapaamisiin osallistuneiden ryhmässä hyväksi (ka 4,64, kh 0,93) ja melko hyväksi ryhmässä, jotka eivät osallistuneet tapaamisiin (ka 4,29, kh 0,97). Osallistuneiden ja ei-osallistuneiden välillä ei ollut eroa (p=0,193). (Taulukko 14.)
Tapaamisiin osallistuneet arvioivat vahvimmaksi näytön levittämiseen liittyvät taidot. He ko- kivat erittäin hyväksi kykynsä jakaa tietoa (ka 5,29, kh 0,99) ja levittää uusia hoitoon liittyviä ideoita työtovereilleen (ka 5,07, kh 1,00). Ei-osallistuneet arvioivat melko hyväksi kykynsä tie- don jakamiseen (ka 4,67, kh 1,35) ja hoitoon liittyvien ideoiden levittämiseen (ka 4,29, kh 1,45).
Molemmat vastaajaryhmät arvioivat vahvaksi kykynsä tunnistaa puutteita ammatillisessa toi- minnassaan (ka 5,00, kh 1,04 – ka 5,30, kh 1,22).
Tutkimusosaaminen arvioitiin heikoimmaksi näyttöön perustuvan toiminnan taidoksi. Tapaa- misiin osallistuneet pitivät tutkimusosaamistaan vahvempana (ka 4,00, kh 1,18) kuin vastaajat, jotka eivät tapaamisiin osallistuneet (ka 3,32, kh 1,60).
