Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävän täydennyskoulutuksen arviointi : kyselytutkimus osallistujille

(1)

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TOIMINTAA EDISTÄVÄN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN ARVIOINTI

Kyselytutkimus osallistujille

Tuukka Ervasti Pro gradu-tutkielma Hoitotiede

Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos

Marraskuu 2017

(2)

SISÄLTÖ

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

1 JOHDANTO ... 1

2 NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN EDISTÄMINEN... 3

2.1 Näytön käyttöä estävät ja edistävät tekijät ... 4

2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen ja työympäristö ... 6

2.3 Näyttöön perustuvan toiminnan valmiudet ... 7

2.4 Koulutusinterventiot, niiden arviointi ja vaikuttavuus ... 10

2.5 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 15

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 17

4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 18

4.1 Kohdeorganisaatio, osallistujat ja aineiston keruu ... 18

4.2 Koulutusintervention kuvaus ... 18

4.3 Kyselylomakkeen laadinta ja luotettavuus ... 19

4.4 Aineiston analyysi ... 22

5 TULOKSET ... 24

5.1 Osallistujien taustatiedot ... 24

5.2 Täydennyskoulutukseen osallistuneiden arviointi näyttöön perustuvan toiminnan _______valmiuksista ennen ja jälkeen koulutusintervention ... 26

5.3 Täydennyskoulutukseen osallistuneiden arviointi näyttöön perustuvan toiminnan _______toteuttamisesta ennen ja jälkeen koulutusintervention ... 29

5.4 Täydennyskoulutukseen osallistuneiden arviointi näyttöön perustuvan toiminnan _______johtamisesta ja työympäristöstä ennen ja jälkeen koulutusintervention ... 31

5.5 Täydennyskoulutukseen osallistuneiden arviointi koulutusintervention toteutuksesta 35 6 POHDINTA ... 40

6.1 Tulosten pohdinta ... 40

6.2 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus ... 45

6.3 Johtopäätökset ja suositukset ... 48

___6.4 Jatkotutkimusehdotukset……….. 49

LÄHTEET... 51

LIITTEET

Liite 1. Saatekirje ja ohjeet ensimmäiseen nettikyselyyn vastaamiseksi.

Liite 2. Kysely NPT:sta muutosagenttikoulutukseen osallistuville, 2. kysely.

(3)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TIIVISTELMÄ

Terveystieteiden tiedekunta

Hoitotieteen laitos

Hoitotiede

Hoitotyön johtaminen

Ervasti, Tuukka Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävän täydennyskoulutuksen arviointi – Kyselytutkimus osallistujille

Pro gradu -tutkimussuunnitelma, 55 sivua, 2 liitettä (5 sivua) Ohjaajat: Professori, TtT Arja Häggman-Laitila ja yliopistonlehtori, TtT Pirjo

Partanen Marraskuu 2017

Näyttöön perustuva toiminta (NPT) terveydenhuollossa on yleisesti hyväksytty kliinisen toiminnan ja päätöksenteon tapa, joka systemaattisesti toteutettuna edistää terveyttä ja parantaa terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, luotettavuutta ja tuloksia. Terveydenhuollon organisaatiot tarvitsevat henkilöstöä, jolla on ymmärrys NPT:n periaatteista sekä valmiudet toteuttaa NPT:aa. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee NPT:aa tukevaa koulutusta, työympä- ristöä ja johtamista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida NPT:aa edistävän täyden- nyskoulutuksen hyötyjä osallistujille (n=26) ja kuvata heidän kokemuksia NPT:n johtamisesta ja työympäristöstä sekä koulutuksen toteutuksesta yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Täydennyskoulutus toteutettiin 2015-2017 kahtena opintojaksona.

Tutkimusaineisto kerättiin täydennyskoulutuksen alku- ja loppuvaiheessa e-kyselylomakkeilla.

Kyselyt perustuivat kolmeen kirjallisuudesta löytyvään kansainvälisesti testattuun ja luotettaviksi todettuun NPT:n mittariin. Vastaajien arvioita NPT:n valmiuksista, johtamisesta ja työ- ympäristöstä mitattiin 42:lla kysymyksellä / väittämällä. Lisäksi täydennyskoulutuksen loppuvaiheessa toteutetussa kyselyssä kerättiin vastaajien arvioita koulutuksen toteutuksesta ja sisäl- löstä viidellä avoimella kysymyksellä. Kyselyyn vastasi 21 henkilöä koulutuksen alkuvaiheessa ja 14 henkilöä koulutuksen loppuvaiheessa. Määrällisen aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia testejä. Mann-Whitney U riippumattomien otosten testillä tarkasteltiin, oliko ennen- jälkeen mittaustulosten keskiarvojen välillä tilastollisesti merkitsevää eroa.Avoimet vastaukset analysoitiin määrällisen sisällönanalyysin menetelmin.

Täydennyskoulutuksesta oli hyötyä osallistujien NPT:n tiedollisille ja taidollisille valmiuksille.

Osallistuneet saivat koulutuksesta tietojen päivitystä ja tiedonhaun kertausta. Koulutukseen osallistuneiden arvio NPT:n johtamisesta oli positiivinen. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden esimiehet tukivat NPT:aa ja heillä oli hyvää NPT:n johtamista ja osaamista. Suhtautuminen oli kriittisempää NPT:aa tukevaan työympäristöön. Erityisesti ajan puute ja huonot mahdolli- suudet päästä artikkelitietokantoihin olivat NPT:a estäviä tekijöitä. Täydennyskoulutukseen osallistuneet olivat enimmäkseen tyytyväisiä koulutusintervention toteutukseen. He kaipasivat kuitenkin enemmän kontaktiopetusta, yhdessä oppimista, ohjausta, aikaa ja pääsyn artikkelitietokantoihin opintojaksojen suorittamiseksi. Täydennyskoulutuksen opintojaksojen kehittämis- tehtävät arvioitiin laajoiksi ja aikaa vieviksi.

Täydennyskoulutuksen hyödyistä tutkimuksen kohdeorganisaatiossa tarvitaan jatkotutkimusta.

NPT:n täydennyskoulutuksen hyötyjä tulisi tarkastella isommalla monialaisista terveydenhuollon ammattilaisista koostuvalla aineistolla ja luotettavammalla tutkimusasetelmalla. Jatkotutki- muksia varten tutkimuksessa käytetty NPT:n mittari tarvitsee kehittämistä.

Asiasanat: Näyttöön perustuva toiminta, koulutus, terveyskeskus

(4)

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND ABSTRACT Faculty of Health Sciences

Department of Nursing Science Nursing Science

Nursing Leadership and Management

Ervasti, Tuukka Evaluation of supplemental training to promote evidence based practice – Survey for the participants

Pro gradu thesis, 55 pages, 2 appendices (5 pages)

Supervisors: Professor, PhD Arja Häggman-Laitila and University Lecturer, PhD Pirjo Partanen

November 2017

Evidence based practice (EBP) in health care is a universally accepted way of clinical practice and decision making that systematically implemented promotes health and improves quality, patient safety, reliability and outcomes of health services. Health care organizations need hu- man resources with understanding of the principles of EBP and the abilities to implement it.

Health care personnel need education, work environment and leadership that support EBP. The purpose of this study is to evaluate the benefits of supplemental training to promote EBP for the participants (n=26) and to describe their experiences of EBP leadership and work environment in a social and health care organization. The supplemental training was executed in 2015- 2017 in two study modules.

The research data was collected in the beginning and at the end of the supplemental training period with e-questionnaires. The questionnaires were based on three valid and internationally tested EBP questionnaires found from literature. Respondents’ evaluations of EBP abilities, leadership and work environment were measured with 42 questions / assertions. In addition, the respondents’ evaluations of the execution and content of education were gathered with five open questions at the end of the supplemental training period. 21 persons answered the questionnaire in the beginning of the period and 14 persons answered it at the end of the period.

Statistical tests were used to analyze the quantitative data. A Mann-Whitney U test was used to analyze whether there was a statistically significant difference between the mean values of the before and after results of measurements. The open answers were analyzed by the methods of quantitative content analysis.

The supplemental training was beneficial for the participants' EBP knowledge and skills. The participants got knowledge updates and revision of information retrieval from the training period. The participants’ evaluation of EBP leadership was positive. The managers of the participants supported EBP and they had good know-how and leadership of EBP. The participants were more critical towards EBP work environment. Lack of time and poor possibilities to access scientific databases in particular were barriers of EBP. The participants were mostly satisfied with the execution of the training. However, they asked for more in person teaching, collabo- rative learning, guidance, time and an access to scientific databases to accomplish the study modules. The development assignments of the study modules were evaluated as extensive and time consuming.

There is a need for further study of the benefits of the supplemental training in the target organization. The benefits of the EBP education should be studied with a more reliable research frame and with a larger material consisting of multidisciplinary healthcare professionals. The EBP questionnaire used in this study needs to be developed for further studies.

Keywords: Evidence based practice, education, health center

(5)

1 JOHDANTO

Näyttöön perustuva toiminta (NPT) terveydenhuollossa on yleisesti hyväksytty kliinisen toiminnan ja päätöksenteon tapa, joka systemaattisesti toteutettuna edistää terveyttä ja parantaa terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, luotettavuutta ja tuloksia. Näyttöön perustuvan toiminnan merkityksestä kertovat tutkimukset, joiden mukaan hoitosuositusten järjestelmälli- sellä käyttöönotolla ja noudattamisella voidaan vähentää potilaiden kuolleisuutta. Terveyden- huollon ammattilaiset uskovat NPT:sta olevan hyötyä potilaiden hoidossa. (Williams 2004, McGinty & Anderson 2008, Melnyk ym. 2012.) Osoitetuista höydyistä huolimatta kaikki terveydenhuollon toiminta ei ole parhaaseen näyttöön perustuvaa (Melnyk ym. 2012, Saunders &

Vehviläinen-Julkunen 2016).

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hoitotyön kansallisessa kehittämisessä NPT on keskeinen painopistealue. Sillä pyritään vastaamaan hoidon tarpeeseen vaikuttaviksi tunnistetuilla mene- telmillä ja hoitokäytänteillä. (STM 2009.) Terveydenhuoltolain (2010) mukaan terveydenhuollon toiminnan on oltava näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvaa. Sen on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. NPT:n kehittämisen tavoitteina on luoda toimivat käytännöt ja tukirakenteet NPT:n käyttöönottamiseksi. Tavoitteisiin vastataan johtamista vahvistamalla ja koulutusorganisaatioiden kanssa tehdyllä yhteistyöllä. (STM 2009.) NPT:n prosessiin sisältyy parhaimman tieteellisesti tutkitun näytön systemaattinen haku, kriittinen arviointi ja tiedon synteesi kliiniseen ongelmaan vastaamiseksi. Lisäksi siihen kuuluvat kliinisen asiantuntijuuden ja kokemuksen hyödyntäminen, näytön soveltuvuuden arviointi sekä potilaan kokemusten, edun ja arvojen huomioiminen näyttöön perustuvassa päätöksenteossa.

(Sacket ym. 2000, IOM 2001, Melnyk & Fineout-Overholt 2011.)

NPT:n estävistä tekijöistä on tehty kansainvälisiä tutkimuksia jo yli kaksikymmentä vuotta.

Tutkimus on alkanut aiheellisesti painottua NPT:n käyttöönottamista edistäviin tekijöihin.

(Carlson & Plonczynski 2008, Häggman-Laitila 2009.) Suomessa NPT:a edistävien käytännön interventioiden luotettava tutkimus esimerkiksi satunnaissokkotutkimuksin ottaa ensiaskelei- taan eikä luotettavaa tutkimusta interventioista ole vielä juuri tehty (Saunders 2016). Kansain- välisissä tutkimuksissa näyttöön perustuvaa toimintaa on edistetty erilaisilla koulutusinterventioilla, joilla on vahvistettu hoitotyöntekijöiden näytön etsimisen ja arvioinnin taitoja, käytän- töjen kriittistä arviointia ja niiden kehittämistä tutkimustiedon perusteella. Koulutusinterventi- oiden tulisi olla monipuolisia ja interventioiden tuloksia tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti.

(6)

(Young ym. 2014.) NPT:n koulutusinterventioiden tutkimusta ja raportointia on kuitenkin kri- tisoitu vajavaisuudesta ja läpinäkyvyyden puutteesta (Phillips ym. 2013). Siksi on tärkeää edelleen kehittää jo hyviksi koettuja NPT:n käyttöönottamista painottavia koulutusinterventioita ja niiden luotettavia arviointityökaluja tieteellisin tutkimusmenetelmin.

Tämä tutkimus on osa näyttöön perustuvan toiminnan tutkimus- ja edistämishanketta, jonka tarkoituksena on arvioida NPT:a edistävän täydennyskoulutuksen ja muutosagenttitoiminnan vaikuttavuutta. Muutosagentit ovat NPT:n asiantuntijoita, jotka voivat perehtyneisyytensä ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ansiosta toimia mielipidejohtajina ja käyttöönoton edistä- jinä. Muutosagenttien on ajateltu toimivan linkkinä tutkimuksen ja käytännön toiminnan välillä ja heidän roolinsa on edistää yksilöä tai organisaatiota näytön käyttöönotossa. (Thompson ym.

2006, McCormack ym. 2013.) Tutkimushanke toteutettiin yhden suomalaisen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Itä-Suomen yliopiston ja Aducaten avoimen yliopiston yhteistyönä.

(Häggman-Laitila 2015.)

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida näyttöön perustuvaa toimintaa edistävän täyden- nyskoulutuksen hyötyjä osallistujille ja kuvata heidän kokemuksia NPT:n johtamisesta ja työ- ympäristöstä sekä koulutuksen toteutuksesta yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Tavoitteena on, että saatua tietoa voidaan hyödyntää näyttöön perustuvan toiminnan ja sitä tukevan täydennyskoulutuksen sekä muutosagenttitoiminnan kehittämiseksi.

(7)

2 NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN EDISTÄMINEN

NPT on tieteellisen näytön, kliinisen asiantuntijuuden sekä potilaan kokemusten, edun ja arvojen huomioimista kliinisessä päätöksenteossa, potilastulosten laadun paranemiseksi (Melnyk &

Fineout-Overholt 2011). Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena tätä tutkimusta varten oli kuvata NPT:n estäviä ja edistäviä tekijöitä, NPT:n johtamista ja työympäristöä, NPT:n valmiuksia sekä NPT:n koulutusinterventioita ja niiden arviointia.

Kirjallisuushaku tehtiin alkuvuodesta 2017 Cinahl ja PubMed artikkelitietokannoista sekä ma- nuaalisesti tietokantahausta löytyneiden artikkelien lähdeluetteloista. Cinahlissa on luetteloitu yli 3000 hoitotyöhön liittyvää aikakausjulkaisua. PubMed on lääke- ja biotieteiden tietokanta, josta löytyy yli 27 miljoonaa viitettä aikakausjulkaisuihin, kirjallisuuteen ja verkkokirjallisuu- teen. Hakusanoina käytettiin ”evidence-based” ja ”evidence-based practice”. Tietokantahakua rajattiin vertaisarvioituihin NPT:n systemaattisiin katsauksiin, metasynteeseihin ja meta-analyyseihin. Tutkimuksia haettiin aihepiiristä myös kansainvälisiä julkaisuja laatineiden tutkijoiden nimillä. Systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin, meta-analyyseihin ja metasynteeseihin kohdennetut hakusanat rajattiin otsikoihin suurten hakutulosten vuoksi. Cinahlissa systemaat- tiset katsaukset täytyi olla julkaistu vuoden 2005 jälkeen ja PubMedissa 2012 jälkeen (Tau- lukko 1). Tietokantahauista, lähdeluetteloista ja harmaasta kirjallisuudesta valikoitui yhteensä 56 tieteellistä artikkelia tai muuta tieteellistä julkaisua. Seuraavissa luvuissa kuvataan NPT:n estäviä ja edistäviä tekijöitä, johtamista ja työympäristöä, valmiuksia sekä NPT:n koulutusinterventioita ja niiden arviointia edellä mainittuun kirjallisuuteen perustuen.

Taulukko 1. Tiedonhaku Cinahl ja Pubmed tietokannoista.

Tietokanta Hakusanat Rajaus Löytyneet

artikkelit __________________________________________________________________________________

CINAHL [Title] evidence-based practice Peer reviewed, Meta 155 analysis, meta synthesis,

systematic review 2005 ->

PubMed [Title] evidence-based practice Systematic review, 2012-> 557

CINAHL evidence-based AND [author] 193

OR [author] OR [author]

PubMed evidence-based AND [author] 213

OR [author] OR [author]

(8)

2.1 Näytön käyttöä estävät ja edistävät tekijät

Huolimatta näyttöön perustuvan toiminnan koetuista ja tutkimuksilla osoitetuista hyödyistä, terveydenhuollon henkilöstö ei edelleenkään ota näyttöön perustuvia parhaita toimintatapoja käyttöönsä säännönmukaisesti. Terveydenhuollon korkeasti koulutettujen ammattilaisten näyt- töön perustuvaa toimintaa vaikeuttavat edelleen samat esteet, joita on raportoitu useissa tutkimuksissa ja systemaattisissa katsauksissa. (Carlson & Plonczynski 2008, Melnyk ym. 2012, Ubbink ym. 2013, Saunders & Vehviläinen-Julkunen 2017.) Yleisimmin raportoitu este NPT:n käyttöönottamiselle on ajan puute implementoida uusia ideoita ja lukea tutkimuksia. Organi- saatioon liittyviä esteitä hoitotyön muutoksille ovat vaikutusvallan puute sekä tuen puute johdolta, muulta henkilöstöltä ja lääkäreiltä. Kyky ymmärtää tilastoja tai saada kirjallisuutta ja tutkimuksia helposti käyttöön ovat edellä mainittuja vähemmän raportoituja esteitä NPT:n käyt- töönotolle. (Carlson & Plonczynski 2008, Wilkinson ym. 2011, Ubbink ym. 2013.) Viimeai- kaisissa tutkimuksissa raportoitu este tutkitun tiedon käyttöönottamiselle on kollegoiden, esi- miesten ja johtajien vastustus. (Melnyk ym. 2012, Saunders & Vehviläinen-Julkunen 2017.) Käyttöönoton esteiden lisäksi on tunnistettu NPT:aa edistäviä tekijöitä ja interventioita organisaatio- ja yksilötasolla. Interventioiden tulosten seuraaminen on vaihdellut menetelmiltään ja ollut usein kestoltaan lyhytaikaista. Moninaisten NPT:a edistävien interventioiden hyödyntä- minen vaatii ymmärrystä NPT:n strategiasta, organisaation rakenteellisista mahdollisuuksista hyödyntää NPT:a, NPT:n kulttuurista ja teknisistä mahdollisuuksista NPT:n edistämiseen. (So- lomons & Spross 2011. Ubbink ym. 2013.)

NPT:n taitojen ja toimintafilosofian korostaminen jo työhönottovaiheessa sekä NPT:n osaami- seen perustuvien uraportaiden on katsottu edistävän näyttöön perustuvaa toimintaa organisaa- tiotasolla. NPT on otettu myös osaksi perehdytysohjelmia. NPT:n toimintakulttuuria ja leviä- mistä edistävä tekijä voi olla hoitotyöntekijöiden valtuuttaminen päätöksenteossa ja mukaan ottaminen organisaation johtokuntiin tai muihin moniammatillisiin päätöksentekoelimiin. Mo- niammatillinen yhteistyö ja ammattikuntien välinen kunnioitus ovat avaintekijöitä NPT:n toi- mintakulttuurin luomisessa. Vallitseviin toimintakäytäntöihin kohdistettuun kriittiseen ajatte- luun on kannustettu ja siitä myös palkittu. Hoitotyön johdon aktiivisena tukitoimena NPT:a on pidetty jatkuvasti esillä keskusteluissa henkilöstön kanssa ja sen toteuttamiseen on kannustettu.

Hoitotyöntekijöille on annettu mahdollisuuksia lukea tutkimuksia sekä kehittää omaa ja työpai- kan toimintaa työajalla. Johtaja on osoittanut tukensa sitoutumalla NPT:an ja konkreettisesti myöntämällä resursseja NPT:n koulutuksiin, joilla voidaan vastata yksilöllisiin ja teknisiin

(9)

käyttöönoton esteisiin ja puutteisiin kuten tiedonhakuun, näytön arviointiin ja käyttöönottami- seen. NPT:n käyttöönottoa organisaatiossa voidaan edistää nimittämällä NPT:n koulutettuja mentoreita tai muutosagentteja vetovastuuseen kehittämistoiminnasta. Muutosagenttien tehtävä on myös lisätä henkilöstön kiinnostusta ja sitoutumista NPT:an sekä osallistua tutkimussympo- siumeihin. NPT:n käyttöönoton edistämiseksi resursseja voidaan osoittaa myös tietokoneisiin mahdollisuuksiin päästä artikkelitietokantoihin. (Solomons & Spross 2011, Ubbink ym. 2013.) Tutkimuksen lähestyttävyyttä, tiedon saantia uusimmista tutkimuksista ja yksilön muutosval- miutta on helpotettu koulutusyhteistyöllä esimerkiksi yliopistojen kanssa ja perustamalla tutkimusklubeja. Koulutusyhteistyöllä voidaan mahdollistaa tutkijoiden ja opettajien hyödyntämi- nen kehittämistyössä. Tutkimusklubeissa voidaan etsiä ratkaisuja kliinisen hoitotyön käytännön ongelmiin ja lisätä NPT:n käyttöönottoa. Monipuolinen joukkoviestintä voi olla tehokas tapa levittää tietoa meneillään olevista tutkimuksista tai kehittämisprojekteista. Uutiskirjeitä ja help- polukuisiksi käännettyjä tutkimustuloksia on levitetty sähköpostitse ja muilla virallisilla tiedo- tuskanavilla kuten intranetissä ja keskustelufoorumeilla. Tutkimusnäytön soveltamista käytän- nössä on tuettu konsultoimalla hoitotieteilijöitä tai valmistamalla hoitohenkilökunnan käyttöön NPT:n manuaali. (Solomons & Spross 2011, Ubbink ym. 2013.)

NPT:n käyttöönotto on monivaiheista ja se perustuu monien edistävien tekijöiden huomiointiin.

Tutkimuskirjallisuudesta on tunnistettu kolme näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi ke- hitettyä geneeristä toimintamallia, joiden soveltamiseksi edellytetään paikallisia ratkaisuja.

Mallit ovat hoitotyön muutosta tukeva vaiheittainen malli, hoitohenkilökunnan valmiuksia ja yhteistyötä edistävät toimintamallit sekä tutkitun tiedon levitystä tukevat toimintamallit. Hoi- totyön muutosta tukeva vaiheittainen malli käynnistetään muutostarpeen tunnistamisella tie- donlähteiden kuten mittareiden tai tilastojen avulla. Muutostarve täsmennetään moniammatillisesti työryhmissä ja muutostarpeen perusteella tehdään näytön haku. Muutos suunnitellaan, pilotoidaan ja arvioidaan. Käyttökelpoiseksi todettu toimintatapa juurrutetaan käyttöön. Hoito- henkilökunnan valmiuksia ja yhteistyötä edistävät toimintamallit perustuvat osallistavaan ja yh- teistoiminnalliseen lähestymistapaan, missä kehittämistyö käynnistetään rakentamalla siitä yh- teinen ymmärrys. Mallissa laaditaan henkilöstön koulutus- ja ohjaussuunnitelma systemoitujen katsausten laadintaa, tutkimusklubitoimintaa, kliinisen toiminnan vaikuttavuuden ja hoitoket- jujen tarkastelua varten. Muutos suunnitellaan ryhmätöiden pohjalta. Muutokset arvioidaan ja uudet toimintatavat käyttöönotetaan ja juurrutetaan. Koulutusohjelmiin osallistuneista on tar-

(10)

koitus tulla valmentajia ja mentoreita. Tutkitun tiedon levitystä tukevat toimintamallit perustuvat neljään vaiheeseen, jotka ovat tiedonsaanti ja vakuuttuminen, päätöksenteko, käyttöönotto sekä tehdyn päätöksen ja käyttöönoton vahvistaminen. (Häggman-Laitila 2009.)

Terveydenhuollon organisaatiot tarvitsevat henkilöstöä, jolla on ymmärrys NPT:n periaatteista ja valmiudet toteuttaa näyttöön perustuvaa toimintaa. Terveydenhuollon henkilöstö taas tarvitsee tuekseen NPT:n koulutusta, näyttöön perustuvaa toimintaa tukevan työympäristön sekä NPT:n johtamista. (Sandström ym. 2011, Ubbink ym. 2013.)

2.2 Näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen ja työympäristö

Johtamisella on keskeinen osa näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin prosessissa.

Johtajat voivat omalla esimerkillisellä toiminnallaan olla roolimalleja ja havainnollistaa NPT:n tärkeyttä. Hyvät kommunikaatiokyvyt edesauttavat informaation jakamista tutkimuksista ja hoitosuosituksista ja niiden käytön perustelua. Johdolta saatu tuki toiminnan muuttamiselle ja positiivinen palaute NPT:n implementoinnista vaikuttavat hoitosuositusten pysyvään käyttöön.

Näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönottoon vaikuttavia johtajan ominaisuuksia ja toimintoja ovat näkyvyys, saavutettavuus, rohkaiseminen, päättäväisyys, pätevyys ja sitoutuminen.

(Sandström ym. 2011.)

Yllämainittuja johtajan ominaisuuksia hyödynnetään Stetler ym. (2014) laatimassa johtamis- toimintojen viitekehyksessä näyttöön perustuvan toiminnan vakiinnuttamisen tukemiseksi. Vii- tekehyksessä tunnistetaan näkyviä NPT:aa tukevia toimintoja, joita terveydenhuollon johtajien tulisi rutiininomaisesti käyttää kaikilla johtamisen tasoilla. Strategisia johtamistoimintoja ovat NPT:n vision luominen, julki tuominen ja toimiin ryhtyminen vision saavuttamiseksi. Strategi- set johtajat luovat ja ylläpitävät NPT:n kulttuuria päivittäisessä toiminnassa erilaisin toimin- noin, kuten tutkimusklubein ja puhumalla uusimmista tutkimuksista. Käytännön johtamistoimintoja ovat innostaminen ja toimintojen käynnistäminen, aktiivinen puuttuminen ja osallistuminen NPT:an, kouluttaminen, kehittäminen, roolimallina toimiminen sekä NPT:n projektien edistäminen, arviointi, implementointi ja tulosten levittäminen. Transformationaalinen johta- juus edesauttaa vision luomisessa sekä taloudellisten resurssien ja henkilöstö- ja aikaresurssien osoittamisessa näytön käyttöönottamiselle. (Sandström ym. 2011, Hauck ym. 2013, Stetler ym.

2014.)

Sen lisäksi, että johtaja omalla toiminnallaan vaikuttaa organisaation puitteisiin ja NPT:aa arvostavaan kulttuuriin, hän myös toimii osana moniammatillista organisaatiota. Organisaation

(11)

käytettävissä olevat resurssit kuten työvoima, tukitoiminnot, käytettävissä olevat materiaali- ja tietopankit tai tietokannat, koulutusmahdollisuudet ja konferenssit sekä tutkimusten lukemiseen ja muutosten implementointiin käytettävä aika voivat vaikuttaa NPT:n implementoinnin prosessiin ja käyttöönoton onnistumiseen. Organisaatiomuutokset ja kululeikkaukset asettavat haasteita terveydenhuollon johdolle edistää NPT:aa, jos organisaation resurssit tukea imple- mentointia ovat jo ennestään huonot tai heikkenevät entisestään. (Sandström 2011.) Työympä- ristö, joka automaattisesti ohjaa, mahdollistaa ja lopulta vaatii näyttöön perustuvaa toimintaa, luodaan toimintaperiaatteilla ja linjauksilla (Sandström ym. 2011, Stetler ym. 2014).

NPT:n koulutetut mentorit, joista voidaan käyttää useita nimityksiä kuten asiantuntijat tai muutosagentit, ovat keskeisessä roolissa luomassa organisaation näyttöön perustuvaa toimintakulttuuria. Nämä organisaation eri tasoilla toimivat terveydenhuollon ammattilaiset osaltaan vah- vistavat kliinisen työn tekijöiden NPT:n asenteita ja valmiuksia. Mentorit voivat implementoinnin osaamisellaan edesauttaa henkilöstöä tarjoamaan organisaatiossaan laadukasta potilastuloksiin vaikuttavaa näyttöön perustuvaa hoitoa sekä arvioida toiminnan vaikutuksia. (Saunders &

Vehviläinen-Julkunen 2017, Melnyk ym. 2017.) 2.3 Näyttöön perustuvan toiminnan valmiudet

NPT:n valmiudet ovat tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmä, jotka edesauttavat NPT:n prosessin suorittamisessa (Laibhen-Parkes 2014). Prosessi perustuu Sisilia-lausunnossa esiteltyi- hin viiteen osa-alueeseen, jotka osoittavat NPT:n kliinisen toteuttamisen osaamistavoitteet ja perustan NPT:n opettamiselle. Sisilia-lausunto on näyttöön perustuvan terveydenhuollon opettajien ja kehittäjien kansainväliseen konferenssiin osallistuneiden kahdeksastatoista maasta kahdeksaatoista terveydenhuollon ammattikuntaa edustavien valtuutettujen hyväksymä kirjallisuuteen perustuva ehdotelma NPT:n määrittämiseksi. NPT:n viiteen osa-alueeseen (Kuvio 1) kuuluvat ensimmäiseksi kliinisen toiminnan kyseenalaistaminen ja tutkimuskysymyksen muodostaminen tiedontarpeeseen perustuen. Toiseksi siihen kuuluu parhaan näytön systemaattinen haku. Kolmanneksi siihen kuuluvat löydetyn näytön validiteetin, kliinisen käytettävyyden ja sovellettavuuden arviointi. Neljäs osa-alue on hakutulosten yhdistäminen ja käyttöönottaminen sekä viides, toiminnan muutoksen arviointi ja tulosten jakaminen. (Dawes ym. 2005, Melnyk ym. 2014, Saunders ym. 2016).

(12)

1. Toiminnan kyseen-

alaistaminen ja tutkimus- 2. Parhaan näytön kysymyksen muodos- systemaattinen haku

taminen

5. Toiminnan muu- 3. Näytön validiteetin, toksen arviointi ja 4. käytettävyyden ja sovelletta- tulosten jakaminen Haku- vuuden arviointi

tulosten yhdistäminen ja

käyttöönottaminen

Kuvio 1. Näyttöön perustuvan toiminnan osa-alueet (Dawes ym. 2005, Melnyk ym. 2014, Saunders ym. 2016).

Hoidon laadun parantamiseksi tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisilta organisaation ja oman toiminnan kriittistä tarkastelua ja kyseenalaistamista. Organisaation NPT:n kulttuurilla on vaikutusta siihen, kuinka toiminnan arviointiin suhtaudutaan. Kyky tunnistaa tarve tutki- musnäytön hakemiselle kliinisen toiminnan kehittämiseksi on osa NPT:n perusosaamista. Tätä varten terveydenhuollon ammattilaisen on ymmärrettävä näytön merkitys terveystulosten parantamiseksi. Potilas- ja laatutulosten hyödyntäminen auttavat kliinisen ongelman tunnistami- sessa. NPT:n prosessissa ongelmalliseksi osoitettu kliininen skenaario muutetaan tutkimuskysymyksen muotoon, mikä vaatii jo edistyneempää NPT:n menetelmien osaamista. (Melnyk ym.

2014, Leung ym. 2016, Saunders ym. 2016.)

Parhaan näytön systemaattiseen hakemiseen liittyvät tietotekniikkataidot, tutkitun tiedon löytä- minen, tietokantojen tunnistaminen, tiedonhaun osaaminen ja tutkimusasetelmien tunnistaminen. Löydetyn näytön kliinisen käytettävyyden ja sovellettavuuden arviointi vaatii tutkimusten, hoitosuositusten ja toimintaperiaatteiden kriittistä arviointia. Kriittiseen arviointiin liittyvät sta- tistiikan tulkitseminen, tutkimusten voimakkuuden ja uskottavuuden arvioiminen, eri tutkimusasetelmien testien tunnistaminen ja näytön käyttökelpoisuuden sekä sovellettavuuden arvioiminen. (Melnyk ym. 2014, Leung ym. 2016, Saunders ym. 2016.)

(13)

Tulosten käyttöönotto vaatii tutkimusnäytön ja kliinisen kokemuksen sekä osaamisen yhdistä- mistä konteksti ja potilaan etu huomioiden. Löydetty näyttö muutetaan kliinisesti sellaiseen sovellettavaan muotoon, että hoitopäätöksiä voidaan tehdä. (Melnyk ym. 2014, Leung ym.

2016, Saunders ym. 2016.) Näytöstä ja näytön käytöstä puhutaan potilaan ja kollegojen kanssa, tutkimus- ja laadunparantamisprojekteihin osallistutaan ja hoitosuosituksia käytetään toiminnan muuttamiseksi sekä hyödynnetään näytön soveltamiseksi käytännössä (Melnyk ym. 2014, Leung ym. 2016). Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat uuden tiedon soveltamiseen tar- vittavaa osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin työolosuhteisiin (Dawes ym. 2005).

Toiminnan tulosten arviointiin parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi kuuluvia valmiuksia ovat hoidon tulosten tarkastelu ja tulosten arvioinnin merkityksen ymmärtäminen, tapausten ja keis- sien arviointiin osallistuminen, palautteen kerääminen eri lähteistä ja hoitotulosten mittaaminen tulosten parantamiseksi. Lisäksi toiminnan tulosten arviointiin kuuluvat oman toiminnan ref- lektointi ja kehittämisen mahdollisuuksien arviointi. Näytöstä ja näytön käytöstä puhuminen työtovereiden ja päättäjien kanssa sekä ohjeiden ja suositusten suunnitteluun osallistuminen liittyvät parhaiden käytäntöjen levittämiseen näyttöön tukeutuen. (Melnyk ym. 2014, Leung ym. 2016, Saunders ym. 2016.)

NPT:n osa-alueiden kliinistä toteuttamista on arvioitu kyselylomakkeilla, yksilö- ja ryhmähaas- tatteluilla, toimintaa seuraamalla, arvioimalla potilastilastoja sekä näiden menetelmien yhdis- telmillä. Toteuttamisen arviointiin käytetyt mittarit ovat olleet yleensä osa laajempaa NPT:n tietojen, taitojen ja asenteiden arviointityökalua ja ne on toteutettu useimmiten itsearvioina.

Tutkimuksissa käytetyt mittarit ovat usein arvioineet yksittäistä NPT:n prosessin osa-aluetta kuten näytön hakemista ilman psykometristen ominaisuuksien todentamista. Joidenkin yksit- täisten NPT:n osa-alueen arviointiin kehitettyjen mittareiden reliabiliteetti ja validiteetti on osoitettu. Kuitenkin esimerkiksi pelkällä näytön hakemisen mittaamisella saadaan kapea kuvan NPT:n kokonaisuudesta ja löydetyn näytön käyttöönottaminen tai toiminnan arviointi jätetään kokonaan huomioimatta. Testattuja, luotettaviksi osoitettuja mittareita tulisikin yhdistellä kaikki NPT:n viisi vaihetta kattavaksi arviointityökaluksi. (Rengerink ym. 2013.)

Sairaanhoitajien itsearvioita NPT:n soveltamisesta kansallisella tasolla tutkittiin Ruotsissa.

Vastanneista 987:stä sairaanhoitajasta melko pieni osa, 19% muodosti tutkimuskysymyksiä ja haki näyttöä tietokannoista, kun taas 56% käytti muita näytön lähteitä. Sairaanhoitajista 31%

arvioi näyttöä kriittisesti, 30% osallistui toiminnan kehittämiseen ja 34% osallistui toiminnan tulosten arviointiin. (Boström ym. 2009.) Konsultoivien lääkärien NPT:n käyttöä tutkittiin

(14)

Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Vastanneista 111:stä lääkäristä (vastausprosentti 20) 88%

muodosti 1-5 tutkimuskysymystä viikossa ja 62% suoritti yli viisi tiedonhakua viikossa. Vas- tanneista lääkäreistä 41% kertoi tiedonhakutaitojensa olevan rajalliset ja 52% vastanneista kertoi tiedonhakunsa tehokkuuden olevan kohtalaista. Vastanneista 22% kertoi arvioineensa näyt- töä kriteeristön avulla usein. NPT:n seurauksena 47% vastanneista sai vahvistusta asiantunte- mukselleen, parempia tietoja sai 39% ja vastanneista 5 % kertoi päätöksentekonsa muuttuneen.

(Scott ym. 2000.) Lasten toimintaterapeuttien NPT:a tutkittiin Australiassa, Iso-Britanniassa ja Taiwanissa kyselylomakkeella. Vastanneiden 696:n (vastausprosentti 56,6%) toimintatera- peutin tutkimustiedot, asenteet ja toiminta olivat keskitasoa. Tutkimustiedot ja tutkitun näytön käyttöönotto saivat vastanneilta matalimmat arviot. (Brown ym. 2010.) Kaikki edellä kuvatut ammattiryhmät raportoivat puutteita asenteellisissa, tiedollisissa ja taidollisissa valmiuksissa toteuttaa NPT:a ja tarvitsivat koulutusta niiden kehittämiseen (Scott ym. 2000, Boström ym.

2009, Brown ym. 2010).

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä selvitettiin, missä määrin tutkimus- ja hoitopro- sessit perustuivat tutkittuun näyttöön perustuviin hoitosuosituksiin. 31 Käypä hoito- ja 19 HALO-suosituksen sekä neljän hoitotieteellisen ja yhden fysioterapiasuosituksen toteutumi- sessa 1318 potilaalla Käypä hoito -suositukset toteutuivat pääosin hyvin ja HALO-suositukset kohtalaisen hyvin. Kuitenkin vain puoleen Käypä hoito -suosituksista oli tehty paikallisiin olosuhteisiin soveltuvat omat hoito-ohjeet. Hoitotieteellisten ja fysioterapiasuositusten noudatta- misessa oli puutteita, sillä vain imetysohjaus toteutui kiitettävästi, muut tyydyttävästi, välttä- västi, heikosti tai ei ollenkaan. Hoitotyön suositusten noudattamiseksi olisi syytä löytää keinoja, jotta NPT voisi vahvistua. (Karma ym. 2015.)

2.4 Koulutusinterventiot, niiden arviointi ja vaikuttavuus

NPT:aa edistävät koulutusinterventiot ovat vaihdelleet sisällöltään, menetelmiltään ja kestoltaan kahdenkymmenen vuoden aikana (Young ym. 2014). Hoitotyön jatkokoulutuksessa koulutusinterventioiden sisällöt ovat koostuneet tutkimuksen ja NPT:n periaatteista sekä NPT:n prosessista ja toiminnan muutoksen suunnittelusta. Tutkimuksen ja NPT:n periaatteissa on kä- sitelty NPT:a yleisesti, tutkimuksen termejä, yleisimpiä tilastollisia testejä ja niiden tulkintaa, NPT:n ja tutkimusprosessin vaiheita sekä esimerkkejä NPT:n projekteista. NPT:n prosessin opetuksessa on yleisimmin käsitelty tiedontarpeeseen perustuvan kysymyksen muodostamista.

Lisäksi on käsitelty näytön hakua ja arviointia. Näytön kliininen käyttöönottaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle opetuksen sisällöissä. (Young ym. 2014, Häggman-Laitila ym. 2016.)

(15)

Koulutusinterventioiden sisältöjä tulisikin kehittää kattamaan kaikki NPT:n prosessin viisi osa- aluetta painottaen erityisesti NPT:n käyttöönottoa potilastyössä (Häggman-Laitila ym. 2016).

Menetelmiltään koulutusinterventiot ovat olleet luentoja, pienryhmäopetusta, tutkimusklubeja, työpajoja, ryhmätöitä, verkkokursseja ja näiden yhdistelmiä. Yleisimmin käytettyjä opetusme- netelmiä ovat olleet luennot, ryhmätyöt ja näihin liittyvät ryhmäkeskustelut. NPT:n opetus verkkotyöympäristöissä on vielä vähäistä kontaktiopetuksen toimiessa pääsääntöisenä mene- telmänä. Opettajina on toiminut tutkijoita, korkeakoulutuksen saaneita sairaanhoitajia, yliopiston opetushenkilökuntaa, sairaanhoitajia ja NPT:n mentoreita. Yhteistyötä tietokantojen käytön harjoittelussa on tehty informaatikon kanssa. (Young ym. 2014, Häggman-Laitila ym. 2016.) Tutkimusklubitoiminta koulutusinterventiona perustuu osallistujien aktiiviseen rooliin ja val- taannuttamiseen. Lääketieteessä tutkimusklubitoiminnalla on pitkät perinteet, mutta myöhem- min siitä on tullut osa sairaanhoitajien kehittämistyötä. Tutkimusklubitoiminnalla on positiivisia vaikutuksia NPT:an ja se on helposti toteutettavissa. Tosin toteutuksen onnistumisesta riippuvat myös tutkimusklubilla saavutettavat hyödyt. Tutkimusklubit tarvitsevatkin onnistuakseen johdon tuen sekä tutkimusta ja kliinistä työtä ymmärtävän ohjaajan, joka edesauttaa aktiivisen ja tasa-arvoisen työskentelyilmapiirin luomisessa. Tutkimusklubitoiminta auttaa ymmärtämään NPT:n merkitystä hoitotyössä ja innostamaan hoitotyön kehittämiseen kollegojen tukemana.

Tutkimusklubit lisäävät tutkimusten lukemista ja NPT:n menetelmiä. Tutkimusklubien vaikutuksista NPT:n käyttöönottoon ei ole vahvaa näyttöä. (Häggman-Laitila ym. 2016b.)

Hoitotyön koulutuksessa näyttöön perustuvan toiminnan ja implementoinnin opetukseen on käytetty lukuisia eri opetusinterventioita perustuen erilaisiin opetuksen teoreettisiin viitekehyk- siin ja NPT:n malleihin. Opettajina ovat toimineet useat tahot kuten opettajat, tutkijat, johtajat ja informaatikot. Opetuksen sisältöihin ovat kuuluneet NPT:n perusteet ja prosessit. Opetusme- netelmät ovat olleet melko perinteisiä. Työpajatoiminta, verkko-opetus, itseohjautuva oppiminen, erilaiset NPT:n oppimistyökalut sekä konsultointi ja ohjaus tarpeen mukaan ovat saaneet hyviä tuloksia. Interventioiden kuvaaminen tutkimuksissa on ollut pinnallista ja näyttö interventioiden tuloksista on ollut vaatimatonta. (Melender ym. 2016.)

Jotta NPT:n koulutusinterventioiden toistettavuus, vertailu ja yhdisteleminen onnistuisi, on niiden tarkka kuvaaminen tärkeää (Phillips ym. 2014, Häggman-Laitila ym. 2016c). Koulutusin- terventioiden kuvaaminen on ollut vaihtelevaa ja siksi niiden vertaileminen on vaikeaa. Ylei- simmin tutkimuksissa kuvattuja asioita ovat olleet osallistujien koulutustaso, ammattikunta, ja

(16)

käytetyt arviointimenetelmät. Harvemmin raportoituja asioita ovat olleet esimerkiksi intervention arvioinnissa käytetty arviointimittari ja siihen tehdyt muutokset, arviointimenetelmien psy- kometriset ominaisuudet sekä opetuksen teoriaperusta. (Phillips ym. 2014.)

Koulutusohjelmien arvioinneissa on yleisesti käytetty Kirkpatrickin (1979) neljää tasoa: reak- tio, oppiminen, toiminta ja tulokset. Koulutusohjelmien arvioinnin tasot ovat suoraan yhtey- dessä NPT:n koulutusinterventioissa opetettaviin tietoihin, taitoihin, asenteisiin, toimintaan ja potilastuloksiin. (Young ym. 2014.) Koulutukseen reagoinnin ja oppimisen mittaaminen itsear- vioinneilla on helppoa ja onnistuu lyhyen aikavälin seurannassa, mutta toiminnan ja tulosten mittaaminen vaativat pidemmän ajan seurantaa ennen ja jälkeen intervention (Kirkpatrick 1979).

NPT:n koulutusintervention arviointiin käytettyjä kaikkia näyttöön perustuvan toiminnan prosessin osa-alueita arvioivia laadukkaita, valideja mittareita on vähän. Usein mittareiden validiteetin raportoiminen on ollut vaatimatonta ja mittareita on laadittu yhtä tiettyä koulutusinter- ventiota varten. Yleisimmin koulutusintervention arviointiin käytetyt mittarit ovat mitanneet jotain NPT:n osa-aluetta kuten näytön etsimisen ja arvioinnin taitoja. Uudemmissa mittareissa on arvioitu tiedon tarpeen muuttamista kysymyksen muotoon ja näytön käyttämistä yksittäisen potilaan hoidossa. Useimmiten toimintaa arvioivat mittarit ovat mitanneet NPT:n prosessin en- simmäistä neljää vaihetta, mutta jonkin verran myös näyttöön perustuvan toiminnan käyttöön- ottoa tai vaikutuksia potilastuloksiin on mitattu. (Shaneyfelt ym. 2006.)

Rengerink ym. (2010) löysi systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa 117 NPT:n kyselyloma- ketta. Näistä 27:ssa mittarin validiteettia tai reliabiliteettia on arvioitu. Suurimmalla osalla ky- selylomakkeista mitataan yksittäisiä NPT:n osa-alueita. NPT:n koulutusinterventioiden tuloksien arvioinnissa olisi otettava huomioon kaikki NPT:n viisi osa-aluetta, ja näihin vaikuttaminen eri koulutusinterventioilla. Arviointityökaluja olisi syytä kehittää valmiiden mittarien pohjalta ja tulosten arvioinnissa olisi hyvä painottaa pitkäaikaisia vaikutuksia NPT:n asenteisiin ja potilastuloksiin. (Tilson ym. 2011, Young ym. 2014, Häggman-Laitila ym. 2016.)

NPT:n mittarin valitsemisen lähtökohta ovat arvioinnin tiedon tarpeet, minkälaista informaa- tiota koulutuksen onnistumisesta mittarilla haetaan (Kirkpatrick 1979, Shaneyfelt ym. 2006).

Toisessa Sisilia-lausunnossa on esitelty NPT:n oppimisen arviointityökalujen luokitteluas- teikko (CREATE-arviointimalli) helpottamaan NPT:n opetuksen arvioinnin kehittämistä. Ar-

(17)

viointimallin yksi käyttötarkoitus on helpottaa NPT:n koulutuksen arviointitutkimusten vertai- lua tuottamalla yhtenäisiä mittareita. Arviointimalli perustuu NPT:n viiteen osa-alueeseen ja Kirkpatrickin neljän arvioinnin tason pohjalta muodostettuun arvioinnin luokitteluasteikkoon (Kuvio 2). (Tilson ym. 2011.)

CREATE-arviointimallin avulla voidaan kuvata mittarin mahdollisuuksia arvioida NPT:n oppimista suhteessa NPT:n osa-alueisiin. Mallissa oppimisen arvioinnin tasot (arviointiluokka) on luokiteltu niin, että heikoin oppimisen taso on kokemus opetuksen hyödyistä. Tällöin mitataan oppijan omia kokemuksia, mielipidettä tai itsearviota. Vahvinta oppimisen tasoa tavoitel- laan silloin, kun NPT:n konkreettista hyötyä potilaalle mitataan potilastuloksilla ja niiden para- nemisella. (Tilson ym. 2011.) Kuviossa 2 esitellystä arviointimallista puuttuu alkuperäisestä arviointimallista löytyvä listaus arvioinnin kohteista (ketä arvioidaan).

Arviointiluokka Arvioinnin keino NPT:n osa-alue: 1. Kysymyksen muodostaminen 2. Näytön haku 3.

Näytön arviointi 4. Näytön käyt- töönotto 5. Toiminnan arviointi 7 NPT:n toteuttamisen hyödyt

--potilaille

Potilastulosten mittaaminen *_________________________

6 NPT:n toteuttaminen Toiminnan seuraaminen 5 Taidot toteuttaa NPT:a Suorituskyvyn mittaaminen 4 Tiedot NPT:n periaatteista Tietojen testaaminen 3 Luottamus omiin NPT:n

--kykyihin

2 NPT:n asenteet Mielipide / itsearvio 1 Kokemus koulutusinterventi-

osta ja sen hyödyistä

* Arvioinnin kohteena potilastulokset 1. 2. 3. 4. 5.

Kuvio 2. CREATE-arviointimalli (Tilson ym. 2011).

Tilson ym. (2011) antavat esimerkkejä eri NPT:n mittareista CREATE-mallin mukaan arvioi- tuna (Taulukko 2). Evidence-Based Practice Implementation Scale (Melnyk ym. 2008) arvioi oppijan itsearvioitua NPT:n käyttöönottoa työpaikalla. Samojen tekijöiden Evidence-Based Practice Beliefs Scale mittaa NPT:n käsityksiä ja luottamusta omiin kykyihin toteuttaa NPT:a.

(18)

Fresno Testillä (Ramos ym. 2003) voidaan arvioida oppijan kykyä soveltaa NPT:n taitoja pyy- tämällä tätä kuvailemaan NPT:n soveltamista eri kliinisiin skenaarioihin. Knowledge, Attitu- des, Access and Confidence Evaluation (KACE) -mittari (Hendricson ym. 2011) yhdistää CREATE-mallissa esiteltyjä NPT:n arviointiluokkia eri NPT:n osa-alueilla.

Taulukko 2. NPT:n arviointimittareita CREATE-arviointimallin mukaan (Tilson ym. 2011).

___________________________________________________________________________

Mittarin nimi Tekijä NPT:n osa-alueet Arviointi-

luokka Evidence-Based Practice Melnyk ym. (2008) 1, 2, 3, 4, 5 NPT:n

Implemention Scale toteuttaminen

(EBPIS)

Fresno Test Ramos ym. (2003) 1, 2, 3 Taidot

toteuttaa NPT:a

KACE Hendricson ym. (2011) 1, 2, 3 Tiedot NPT:n

periaatteista Evidence-Based Practice Melnyk ym. (2008) 1, 2, 3, 4, 5 Luottamus

Beliefs Scale (EBBS) NPT:n

kykyihin

KACE Hendricson ym. (2011) 1, 2, 3, 4, 5 NPT:n

asenteet

NPT:n osa-alueet: 1. Kysymyksen muodostaminen 2. Näytön haku 3. Näytön arviointi 4. Näytön käyt- töönotto 5. Toiminnan arviointi

Moniammatillisille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattujen NPT:n koulutusinterventioiden arviointitutkimusten raportointi on ollut useimmiten heikkolaatuista eikä niissä useinkaan ole testattu ennustearvoa tai merkitsevyyttä. Tutkimusten tuloksia on kuvailtu sanallisesti ja johtopäätöksiä on tehty siitä, onko lyhyellä aikavälillä tapahtunut kehittymistä jollakin NPT:n yksittäisellä osa-alueella kuten valmiuksissa tutkimusten kriittiseen arviointiin. Eri koulutusinterventioiden monipuoliset yhdistelmät, joihin on yhdistetty käytäntö ja implementointi ovat johtaneet tietojen, taitojen ja asenteiden kehittymiseen sekä näyttöön perustuvan päätöksenteon ja kriittisen arvioinnin kehittymiseen. (Young ym. 2014.)

Hoitotyössä näyttöön perustuvien hoitosuositusten käyttöönottoa edistävien koulutusinterventioiden vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa on käytetty lähes säännönmukaisesti tilastollisen merkitsevyyden testejä. Tutkimusasetelmat näissä raporteissa ovat olleet enimmiltä osin

(19)

kvasikokeellisia ennen ja jälkeen mittauksia ilman kontrolliryhmää. Koulutusinterventiot ovat olleet teoreettisilta lähtökohdiltaan erilaisia ja enimmäkseen paikalliseen kontekstiin sidottuja.

Koulutusinterventioilla on saatu aikaan tilastollisesti merkittäviä tuloksia näyttöön perustuvassa päätöksenteossa ja hoitosuosituksiin perustuvassa toiminnassa. Myös hoidon laatua pa- rantavia tuloksia on raportoitu. Koulutusinterventiolla on katsottu olleen vaikutusta NPT:n implementointiin hoitajien itseraportoimana. Sisällöiltään sekä opetus- ja oppimismenetelmiltään monipuoliset interventiot ovat saaneet aikaan useita hyviä tuloksia. Läheskään kaikissa tutkimuksissa seurantamittausta ei ole tehty yli kolmen kuukauden kuluttua interventiosta. Interven- tioita tukevien strategioiden ja työympäristön vaikutusta interventioiden onnistumiseen ei vielä ymmärretä täysin. Koulutusinterventioilla on siis saatu aikaan positiivisia tuloksia, mutta voi- makkaampi näyttö koulutusinterventioiden vaikuttavuudesta NPT:n käyttöönottoon puuttuu.

(Häggman-Laitila ym. 2016c.)

Hoitotyön jatkokoulutuksessa NPT:n koulutusinterventiot ovat rohkaisseet osallistujia arvioi- maan toimintaansa kriittisesti. Interventiot ovat lisänneet osallistujien kykyjä tunnistaa tutki- musnäytön tarpeita toimintaympäristöstä. Koulutusinterventioilla on ollut positiivisia tuloksia hoitohenkilökunnan asenteisiin, tietoihin ja taitoihin, mutta tutkimusten näytön aste on ollut vaatimatonta. (Häggman-Laitila ym. 2016.) Aiemmissa tutkimuksissa tiedonhakutaidot, kriittisen arvioinnin taidot, asenteet, lääketieteellisen kirjallisuuden käyttö, lukutottumukset ja eten- kin tiedon lisääntyminen ovat olleet raportoituja vaikutuksia (Bradley ym. 2005). Interventioi- den vaikutuksista potilastuloksiin tai hoitoprosesseihin ei ole juuri näyttöä. (Bradley ym. 2005, Young ym. 2014).

2.5 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista

Terveydenhuollon korkeasti koulutettujen ammattilaisten näyttöön perustuvaa toimintaa vaikeuttavat edelleen samat esteet, joita on raportoitu useissa tutkimuksissa ja systemaattisissa katsauksissa. NPT:n käyttöönoton edistäviä tekijöitä organisaatio- ja yksilötasolla on tutkittu vaihtelevilla menetelmillä ja tulosten seuraaminen on ollut usein kestoltaan lyhytaikaista. Mo- ninaisten NPT:a edistävien interventioiden hyödyntäminen vaatii ymmärrystä NPT:n strategiasta, organisaation rakenteellisista mahdollisuuksista hyödyntää NPT:a, NPT:n kulttuurista ja teknisistä mahdollisuuksista NPT:n edistämiseen. NPT:n käyttöönotto on monivaiheista ja se perustuu monien edistävien tekijöiden huomiointiin. Terveydenhuollon organisaatiot tarvitse-

(20)

vat henkilöstöä, jolla on ymmärrys NPT:n periaatteista sekä valmiudet toteuttaa NPT:aa. Ter- veydenhuollon henkilöstö tarvitsee tuekseen NPT:n koulutusta, NPT:aa tukevan työympäristön sekä NPT:n johtamista.

Johtamisella ja NPT:aa tukevilla johtamisen toiminnoilla, joita terveydenhuollon johtajien tulisi rutiininomaisesti käyttää kaikilla johtamisen tasoilla, on keskeinen osa näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin prosessissa. Sen lisäksi, että johtaja omalla toiminnallaan vaikuttaa organisaation puitteisiin ja NPT:aa arvostavaan kulttuuriin, hän myös toimii osana moniammatillista organisaatiota. Organisaation käytettävissä olevat resurssit kuten työvoima, tukitoiminnot, käytettävissä olevat materiaali- ja tietopankit tai tietokannat, koulutusmahdollisuudet ja konferenssit sekä tutkimusten lukemiseen ja muutosten implementointiin käytettävä aika voivat vaikuttaa NPT:n implementoinnin prosessiin ja käyttöönoton onnistumiseen. NPT:n koulutetut mentorit, muutosagentit, ovat keskeisessä roolissa luomassa organisaation näyttöön perustuvaa toimintakulttuuria.

NPT:n valmiudet ovat tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmä, jotka edesauttavat NPT:n prosessin suorittamisessa. NPT:n prosessin viiteen osa-alueeseen kuuluvat ensimmäiseksi kliinisen toiminnan kyseenalaistaminen ja tutkimuskysymyksen muodostaminen tiedontarpeeseen perustuen. Toiseksi siihen kuuluu parhaan näytön systemaattinen haku. Kolmanneksi siihen kuuluvat löydetyn näytön validiteetin, kliinisen käytettävyyden ja sovellettavuuden arviointi. Nel- jäs osa-alue on hakutulosten yhdistäminen ja käyttöönottaminen sekä viides, toiminnan muutoksen arviointi ja tulosten jakaminen.

NPT:aa edistävät koulutusinterventiot ovat vaihdelleet sisällöltään, menetelmiltään ja kestoltaan kahdenkymmenen vuoden aikana. NPT:n prosessin opetuksessa on yleisimmin käsitelty tiedontarpeeseen perustuvan kysymyksen muodostamista. Lisäksi on käsitelty näytön hakua ja arviointia. Näytön kliininen käyttöönottaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle opetuksen si- sällöissä. Koulutusinterventioiden sisältöjä tulisi kehittää kattamaan kaikki NPT:n prosessin viisi osa-aluetta painottaen erityisesti NPT:n käyttöönottoa potilastyössä. Jotta NPT:n koulutusinterventioiden toistettavuus, vertailu ja yhdisteleminen onnistuisi, on niiden tarkka kuvaaminen tärkeää. NPT:n koulutusinterventioiden tuloksien arvioinnissa olisi otettava huomioon kaikki NPT:n viisi osa-aluetta, ja näihin vaikuttaminen eri koulutusinterventioilla. Arviointi- työkaluja olisi syytä kehittää valmiiden mittarien pohjalta ja tulosten arvioinnissa olisi hyvä painottaa pitkäaikaisia vaikutuksia NPT:n asenteisiin ja potilastuloksiin.

(21)

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida näyttöön perustuvaa toimintaa edistävän täyden- nyskoulutuksen hyötyjä osallistujille ja kuvata heidän kokemuksia NPT:n johtamisesta ja työ- ympäristöstä sekä koulutuksen toteutuksesta yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Tavoitteena on, että saatua tietoa voidaan hyödyntää näyttöön perustuvan toiminnan ja sitä tukevan täydennyskoulutuksen sekä muutosagenttitoiminnan kehittämiseksi.

Tutkimuskysymykset:

1. Millaisiksi täydennyskoulutukseen osallistuvat arvioivat NPT:n asenteelliset, tiedolliset ja taidolliset valmiudet sekä NPT:n toteutuksen koulutuksen alku- ja loppuvaiheissa?

2. Millaisiksi täydennyskoulutukseen osallistuvat arvioivat NPT:n johtamisen ja työympäristön koulutuksen alku- ja loppuvaiheissa?

3. Millaiseksi koulutukseen osallistuvat arvioivat koulutusintervention toteutuksen?

(22)

4 AINEISTO JA MENETELMÄT

4.1 Kohdeorganisaatio, osallistujat ja aineiston keruu

Tutkimus toteutettiin erään suomalaisen kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavassa organisaatiossa, joka huolehtii kaupunkinsa perhe- ja sosiaalipalveluista, terveys- ja päihdepalve- luista sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluista.

NPT:a edistävän täydennyskoulutuksen syksyllä 2015 aloitti 26 terveydenhuollon johto- ja asi- antuntijatehtävissä toimivaa henkilöä. Koulutukseen osallistujat rekrytoitiin avoimella haulla, josta ilmoitettiin organisaation Intranetin koulutuskalenterissa. Koulutukseen osallistujilta edel- lytettiin yliopistotason maisterintutkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai käynnissä olevaa edellä mainittuihin johtavaa tutkintoa. Kaikki valikoituneet osallistujat toimivat esimies- asemassa tai asiantuntijatehtävissä organisaatiossaan.

Täydennyskoulutukseen valituille lähetettiin saatekirje ja ohjeet ensimmäiseen nettikyselyyn vastaamiseksi (liite 1) ja linkki ensimmäiseen sähköiseen kyselylomakkeeseen sähköpostilla koulutuksen alkuvaiheessa 17.11.2015 ja muistutuskirje 1.12.2015. Toinen kyselylomake (liite 2) lähetettiin 22.2.2017 ja muistutuskirjeet 7.3. ja 16.3.2017. Kyselyyn vastaaminen ja tutki- mukseen osallistuminen oli koulutukseen osallistuneille vapaaehtoista.

4.2 Koulutusintervention kuvaus

Kohdeorganisaatiossa järjestettiin 2015-2017 yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Aducaten kanssa kahdeksan opintopisteen laajuinen kahteen opintojaksoon jaettu näyttöön perustuvien käytäntöjen muutosagenttikoulutus. Täydennyskoulutuksen tavoitteena oli kehittää valmiuksia näyttöön perustuvalle toiminnalle asiakkaiden tai potilaiden hoidossa.

Täydennyskoulutus toteutettiin moniammatillisesti ja kohdennettiin erityisesti niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka voivat toimia muutosagentteina NPT:n kehittämisessä työyksi- köissään. (Häggman-Laitila 2015.)

Ensimmäinen opintojakso käsitteli näyttöön perustuvan toiminnan perusteita. Opintojakson tavoitteena oli, että osallistuja osasi kuvata NPT:n merkityksen terveyspalvelujen kehittämisen kannalta ja NPT:n keskeiset elementit. Tavoitteena oli osata tunnistaa erilaisen näytön rooli näyttöön perustuvassa päätöksenteossa. Jakson aikana osallistujien tuli osata käyttää prosessi- työskentelyä NPT:n kehittämisessä: muodostaa relevantti kysymys, etsiä tasokasta näyttöä ja

(23)

kriittisesti arvioida sitä sekä suunnitella käytäntöön vientiä. Opintojakson sisältöön kuuluivat näyttöön perustuvan toiminnan keskeiset käsitteet ja perustelut, pico-kysymyksen muotoilu, näyttöön perustuvan tutkimustiedon hakeminen sähköisistä tietokannoista, tutkimustiedon kriittinen arviointi sekä uuden tiedon leviämiseen ja käyttöönottoon liittyvät tekijät. (Terveys- tieteiden tiedekunta 2016.)

Toinen opintojakso käsitteli näyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä. Opintojakson tavoitteena oli, että osallistuja osasi hyödyntää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta näyttöön perustuvan käytännön, -organisaation ja terveyspolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena oli osata arvioida kriittisesti systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ja hoito- tai hoitotyön suosituksia. Tavoit- teena oli myös osata vahvistaa näyttöön perustuen potilaan roolia ja suunnitella näyttöön perustuvaa kulttuurin muutosta. Opintojakson sisältöön kuuluivat toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi, systemaattisten kirjallisuuskatsausten kriittinen arviointi, hoitosuositusten kriittinen arviointi, potilaan osallistumisen vahvistaminen sekä näyttöön perustuvan hoi- totyön jalkauttaminen. (Terveystieteiden tiedekunta 2016.)

Opintojaksojen oppimistehtäviin kuuluivat käytännön työstä tunnistettuihin ongelmiin ajanta- saisen tutkimustiedon etsiminen ja löydetyn näytön käyttöönotto sekä näitä raportoivia kirjalli- nen oppimistehtävä. Opetusmenetelminä käytettiin seminaareja, työpajatoimintaa ja verkko- alusta Moodlea materiaalipankkina ja ohjauksen välineenä. Painopiste oli itsenäisessä ja pien- ryhmäopiskelussa. Opettajina toimi yliopiston opettajia ja tutkijoita.

4.3 Kyselylomakkeen laadinta ja luotettavuus

Tutkimusaineisto kerättiin täydennyskoulutuksen alku- ja loppuvaiheessa täytettävillä tätä tutkimusta varten laaditulla näyttöön perustuvan toiminnan kyselylomakkeella. Kysely perustuu kolmeen kirjallisuudesta löytyvään kansainvälisesti testattuun ja luotettavaksi todettuun näyt- töön perustuvan toiminnan mittariin (Upton & Upton 2006, Ubbink ym. 2013, Pryse ym. 2014).

Mittareiden käyttöön haettiin luvat niiden kehittäjiltä. Kyselylomakkeessa käytetyt osamittarit ja yksittäisten kysymysten tai väittämien sisältö on eritelty muuttujaluetteloihin.

Kyselylomake jaettiin kolmeen osioon, joista ensimmäinen sisälsi kymmenen väittämää koskien arvioita NPT:n johtamisesta ja toinen osio kahdeksan väittämää koskien arvioita NPT:n työympäristöstä (Taulukko 3). Jokaiseen johtamista ja työympäristöä koskevaan kysymykseen vastattiin viisiportaisella mielipideasteikolla, missä 1 = vahvasti eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = ei eri eikä samaa mieltä, 4 = samaa mieltä ja 5 = vahvasti samaa mieltä. (Pryse ym. 2014.)

(24)

Taulukko 3. Muuttujaluettelo. NPT:n johtaminen ja työympäristö (Pryse ym. 2014).

__________________________________________________________________________________

Väittämän nro. Muuttuja

__________________________________________________________________________________

1. Esimieheni pystyy kertomaan, miksi NPT on tärkeää potilastulosten parantamiseksi yksikössäni.

2. Esimieheni kannustaa minua etsimään näyttöä päätöksentekoni perustaksi.

3. Esimiehelläni on visio NPT:sta yksikössäni.

4. Esimieheni pystyy selittämään helposti ymmärrettävin termein, mitä NPT on.

5. Esimieheni auttaa minua ratkaisemaan tutkimustiedon ja kliinisen käytännön välisiä ristiriitoja.

6. Esimieheni tukee pyrkimyksiäni muuttaa käytäntöjä vastaamaan uutta tietämystä / näyttöä.

7. Esimieheni saa toiset sitoutumaan näyttöön perustuvaan toimintaan.

8. Esimieheni helpottaa NPT:n keinojen (esim. tietokannat, asiantuntijat, kirjallisuus) hyödyntämistä.

9. Esimieheni helpottaa asiaankuuluvan tutkimustiedon perusteella tapahtuvaa toiminnan muuttamista.

10. Esimieheni järjestää minulle aikaa NPT:n harjoittamiseen.

11. Työpaikallani on käytettävissä NPT:n asiantuntijoita.

12. Pääsen organisaatiossani tietokantoihin, joissa on saatavilla tutkimusartikkelien kokotekstejä.

13. Uskon, että organisaationi arvostaa näyttöön perustuvaa toimintaa.

14. Yksikköni työntekijät keskustelevat yksikkömme toiminnalle merkityksellisistä tutkimuksista.

15. Lääkärit, joiden kansa työskentelen tukevat kliinisen toiminnan muutoksia, jotka perustuvat sosiaali- tai hoitotyön tutkimuksiin.

16. Yksikköni työntekijät perustavat toimintansa parhaaseen näyttöön.

17. Esimieheni pitää huolen, että minulla on yksikössäni pääsy asiaankuuluvaan tutkimustietoon.

18. Organisaationi maksaa minulle NPT-koulutuksiin osallistumisista.

__________________________________________________________________________________

Kolmas osio käsitteli vastaajan arvioita NPT:n toteuttamisesta, asenteellisista, tiedollisista ja taidollisista valmiuksista (Taulukko 4). Se sisälsi 24 kysymystä ja jokainen kysymys oli pistey- tetty intervalliasteikolla 1-7, missä 1 = huonoin, 7 = paras. Yksittäisen potilaan hoitoon liittyvän NPT:n toteuttamisen useutta mitattiin kuudella kysymyksellä (kysymykset 19 - 24). NPT:n toteuttamisen osamittarin intervalliasteikolla 1 = En koskaan ja 7 = Toistuvasti. Vastaajan NPT:n asenteellisia valmiuksia mitattiin neljällä semanttisia eroja mittaavalla vastakohtaparilla (kysymykset 25 - 28) ja NPT:n tiedollisia ja taidollisia valmiuksia mitattiin 14:ta kysymyksellä (kysymykset 29 - 42). (Upton & Upton 2006.)

(25)

Taulukko 4. Muuttujaluettelo. NPT:n toteuttaminen, asenteelliset sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet (Upton & Upton 2006).

__________________________________________________________________________________

Kysymyksen / vastakohtaparin nro. Muuttuja

__________________________________________________________________________________

19. Muotoillut tiedontarpeeseesi perustuvan selkeästi vastattavan kysymyksen:

20. Löytänyt asiaankuuluvan näytön muotoilemaasi kysymykseen:

21. Kriittisesti arvioinut asiaankuuluvan kriteeristön avulla löytämääsi kirjallisuutta:

22. Yhdistänyt löytämäsi näytön asiantuntemukseesi:

23. Arvioinut kliinisen toimintasi tuloksia:

24. Jakanut löytämäsi tiedon kollegojesi kanssa:

25. Työmääräni on liian suuri pysyäkseni ajan tasalla kaikesta uudesta näytöstä = 1. Uusi näyttö on niin tärkeää, että varaan sitä varten aikaa työaikatauluuni = 7.

26. Närkästyn, jos kliinistä toimintaani kyseenalaistetaan = 1. Otan mielelläni vastaan toimintaani koskevat kysymykset = 7.

27. Näyttöön perustuva toiminta on ajanhukkaa = 1. Näyttöön perustuva toiminta on olennainen osa ammatillista toimintaa = 7.

28. Pidän kiinni hyviksi koetuista toimintatavoista ennemmin kuin vaihdan mihinkään uuteen = 1. Toimintani on muuttunut löytämäni näytön vuoksi = 7.

29. Tutkimustaitosi 30. Tietotekniikkataitosi

31. Toiminnan seuranta- ja arviointitaitosi

32. Tiedontarpeeseesi pohjautuvien tutkimuskysymysten muotoilutaitosi 33. Tietoperustasi tärkeimmistä tiedon tyypeistä ja lähteistä

34. Kykysi tunnistaa kehittämistarpeita ammatillisessa toiminnassasi 35. Tietosi, kuinka näyttöä haetaan

36. Kykysi tarkastella näyttöä kriittisesti arviointikriteerien avulla 37. Kykysi arvioida näytön luotettavuutta (lähellä totuutta)

38. Kykysi arvioida näytön hyödyllisyyttä (kliinistä käyttökelpoisuutta) 39. Kykysi soveltaa tietoa yksittäisiin tapauksiin

40. Ideoiden ja tiedon jakamistasi kollegojen kanssa 41. Hoitoa koskevien uusien ideoiden levitystä kollegoille 42. Kykysi arvioida omaa toimintaasi

__________________________________________________________________________________

(26)

NPT:n kyselylomake yhdistää CREATE-mallissa esiteltyjä NPT:n arvioinnin tasoja. Sillä voidaan arvioida vastaajan itsearvioita NPT:n tiedoista, taidoista käyttöönottamisesta ja asenteista.

(Tilson ym. 2011.) NPT:n kyselylomake mittaa kaikkia viittä NPT:n osa-aluetta. Lomaketta on käytetty useissa NPT:n kliinistä käyttöä mittaavissa tutkimuksissa, joista yhdessä italiankie- lisessä tutkimuksessa mittarin reliabiliteettia ja validiteettia on arvioitu. (Romani & Forni, vii- tattu lähteessä Rengerink ym. 2013.)

Taustamuuttujissa kysyttiin vastaajan sukupuolta, ikää, korkeinta koulutusta, suoritusvuotta ja työkokemusta vuosina. Ensimmäinen kysely sisälsi myös yhden avoimen kysymyksen, mil- laista NPT:aan liittyvää koulutusta vastaaja on saanut aiemmin? Toinen kysely sisälsi kolmen aiemmin käytetyn osamittarin lisäksi viisi avointa kysymystä koskien muutosagenttikoulutuk- sen toteutusta ja sisältöä. Avoimet kysymykset olivat: 1. ”Millaisiksi arvioisit koulutuksen ta- voitteita ja sisältöä?” 2. ”Millaisiksi arvioisit koulutuksessa käytetyt menetelmät oppimisesi kannalta?” 3. ”Millaiseksi arvioisit koulutuksen vuorovaikutuksen?” 4. ”Mitä voisit kertoa saa- neesi koulutuksesta?” 5. ”Miten kehittäisit muutosagenttikoulutusta tulevaisuudessa?” Molem- pien kyselyiden lopussa oli mahdollista kirjoittaa vapaat kommentit.

4.4 Aineiston analyysi

Määrällisen aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia testejä ja kuvailevina tunnuslukuina frekvenssejä, prosenttiosuuksia, keskiarvoa ja hajontaa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tilastolliset testit tehtiin IBM SPSS Statistics -ohjelman versiolla 24. Dosentti Ari Vou- tilainen Itä-Suomen yliopistosta opasti tilastollisten menetelmien käytössä. Aineiston analyy- siin ennen ja jälkeen koulutuksen vaikuttivat pienet (n<30), toisistaan riippuvat otokset, joita tässä raportissa jouduttiin käsittelemään kuin ne olisivat toisistaan riippumattomia, jotta ryh- mien tilastollinen vertailu olisi teknisesti mahdollista. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin aineistolähtöisesti määrällisellä sisällönanalyysillä ryhmittelemällä ne keskeisten toistu- vien teemojen mukaan (Kylmä & Juvakka 2012).

Jokaiselle NPT:n toimintaa, asenteellisia, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia mittaavalle osa- mittarille laskettiin summamuuttujat ja näiden keskiarvot (Upton & Upton 2006). Keskiarvoja tulkittiin niin, että asteikolla 1 - 7 arvot 1,00 – 1,49 = huonoin mahdollinen / ei koskaan, 1,50 – 2,49 = erittäin huono / erittäin harvoin, 2,50 – 3,49 = huono / harvoin, 3,50 – 4,49 = kohtalainen / kohtalaisen usein, 4,50 – 5,49 = hyvä / usein, 5,50 – 6,49 = erittäin hyvä / erittäin usein ja 6,5 – 7 = paras mahdollinen / toistuvasti.

(27)

Summamuuttujien ryhmittäisten erojen ennen ja jälkeen koulutusintervention vertaamiseen käytettiin Mann-Whitney U testiä. Ei-parametrista testiä käytettiin, koska otos oli pieni (<30) ja selitettävät keskiarvosummamuuttujat eivät yksiselitteisesti noudattaneet normaalijakaumaa.

Keskiarvosummamuuttujien normaalisuuden testaamiseen käytettiin Kolmogorov-Smirnovin ja Shapiro-Wilkinin testejä. Toteuttamisen keskiarvosummamuuttuja koulutusintervention jäl- keen, Kolmogorov-Smirnov p-arvo 0,004 < 0,05 ja Shapiro-Wilkinin p-arvo 0,001 < 0,05.

Asenteiden keskiarvosummamuuttuja koulutusintervention jälkeen, Shapiro-Wilkinin p-arvo 0,008 < 0,05. Näiden jakaumat olivat vinoja. (Grove ym. 2013, Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2013.)

NPT:n johtamisen ja työympäristön mittareiden muuttujat olivat Likert-asteikollisia. Tässä ky- selyssä käytettyä mielipideasteikkoa voidaan pitää kutakuinkin tasavälisenä asteikkona, joka mittaa mielipiteen määrää. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, Grove ym. 2013, Taa- nila 2015.) Osamittareille laskettiin summamuuttujat ja näiden keskiarvot (ka). Summamuuttu- jien keskiarvoa tulkittiin arviona keskimääräisestä mielipiteestä siten, että ka > 3 tulkittiin po- sitiivisena arviona johdon tai työympäristön tuesta NPT:lle ja ka < 3 tulkittiin negatiivisena arviona johdon tai työympäristön tuesta NPT:lle. Tulkinnalle haettiin vahvistusta vielä laske- malla mielipiteiden jakaumat yksittäisissä väittämissä. Mielipiteiden jakaumia yksittäisissä väittämissä laskettaessa käytetty Likert-asteikko luokiteltiin uudelleen kolmiportaiseksi niin, että ”Vahvasti eri mieltä” ja ”Eri mieltä” yhdistettiin vaihtoehdoksi ”Eri mieltä” ja ”Vahvasti samaa mieltä” ja ”Samaa mieltä” yhdistettiin vaihtoehdoksi ”Samaa mieltä”. Koska kyseessä on järjestysasteikollinen mittari, käytettiin näidenkin summamuuttujien erojen ennen ja jälkeen koulutusintervention vertaamiseen Mann-Whitney U testiä. (Kankkunen & Vehviläinen-Julku- nen 2013, Grove ym. 2013).

Tilastollisen merkitsevyyden rajana oli p-arvo < 0,05, joka on yleisesti käytetty riskitaso hoito- tieteessä. Summamuuttujien eroja ennen ja jälkeen koulutusintervention tulkittiin keskiarvojen ja tilastollisen merkitsevyyden perusteella. Jokaiselle summamuuttujalle laskettiin myös Gron- bachin alfakerroin testaamaan mittarin sisäistä johdonmukaisuutta. (Grove ym. 2013, Kankku- nen & Vehviläinen-Julkunen 2013.)

(28)

5 TULOKSET

5.1 Osallistujien taustatiedot

Ensimmäisen kyselyyn vastasi 21 henkilöä ja toiseen kyselyyn 14 henkilöä (Taulukko 5). Toi- seen kyselyyn kaikista neljästätoista vastanneesta yksi ei ollut vastannut edelliseen, koulutuksen alkuvaiheessa toteutettuun kyselyyn. Kaikki kyselyihin vastanneet olivat naisia. Ensimmäi- sessä kyselyssä vastanneiden ikä vaihteli 33-59 ikävuoden välillä. Toisessa kyselyssä vastaajien ikä vaihteli 38-60 ikävuoden välillä. Ikäluokkiin luokiteltuna yli puolet molempiin kyselyihin vastanneista oli 50-59-vuotiaita (n1=12 ja n2=9).

Suurin osa ensimmäiseen ja toiseen kyselyyn vastanneista ilmoitti korkeimmaksi koulutuksek- seen yliopistotason maisteritutkinnon (n1=14 ja n2=9). Toiseksi eniten molemmissa kyselyissä oli ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneita (n1=6 ja n2=4) sekä yksi opistotason suorittanut (n1=1 ja n2=1). Ensimmäisessä kyselyssä koulutuksen suoritusvuodeksi 2000-2009 ilmoitti 10 vastaajaa ja 2010 tai sen jälkeen 11 vastaajaa. Toisessa kyselyssä suoritusvuodeksi 2000-2009 ilmoitti 4 vastaajaa ja 2010 tai sen jälkeen 9 vastaajaa. Yksi toiseen kyselyyn vastanneista ilmoitti suoritusvuodekseen ennen 2000.

Ensimmäiseen kyselyyn vastanneilla työkokemus vaihteli 8-35 vuoden välillä. Toiseen kyselyyn vastanneilla työkokemus vaihteli 15-40 vuoden välillä. Molempiin kyselyihin vastanneista yli puolella työkokemusta oli yli 20 vuotta. Ensimmäiseen kyselyyn vastanneista kahdella työ- kokemusta oli alle 10 vuotta (n=2) ja toiseen kyselyyn vastanneista ei yhdelläkään.

Toiseen kyselyyn kaikista neljästätoista vastanneesta 10 ilmoitti suorittaneensa molemmat koulutukseen kuuluneet opintojaksot. Jos vastaaja ei ollut suorittanut molempia opintojaksoja, häntä pyydettiin kertomaan, miksi. Kolme vastaajista kertoi syyksi ajanpuutteen, mikä oli ainut vastauksissa toistuva teema.

”Työtilanne on ollut todella tiukka…”

”Koko homma olisi pitänyt tehdä vapaa-ajalla.”

”...ajanpuute, ja kun kelkasta oli pudonnut, ei mukaan pääsy enää onnistunut.”