Haastateltavat kuvasivat näyttöön perustuvaa toimintaa ja muutosagenttitoimintaa työyhtei-söissä. Haastateltavat kokivat, että työyhteisöissä on näyttöön perustuvaa toimintaa edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Haastateltavien mielestä näyttöön perustuvaa toimintaa joko toteutetaan tai ei toteuteta jatku-valuonteisesti heidän omissa työyhteisöissään. Osa haastateltavista koki, että näyttöön perus-tuva toiminta on heidän omissa työyhteisöissään jatkuvaluonteista ja pysyvä toimintapa. Hoi-tosuositukset ja Käypä hoito -suositukset ovat käytössä. Tutkittua tietoa haetaan, tutkimuksia
Täydennyskoulutuksen ja näyttöön perustuvan toiminnan hyödyntäminen tulevaisuudessa
Tavoitteet näyttöön perustuvalle toiminnalle ja täydennyskoulutuksen
hyödyntämiselle
Näyttöön perustuvan toiminnan ja täydennyskoulutuksen sekä koulutusmateriaalin hyödyntäminen omassa työssä ja työn kehittämisessä
Toiveena täydennyskoulutuksen myönteinen vaikutus työnkuvaan
Ei tavoitteita täydennyskoulutuksen hyödyntämisestä omalla uralla tai opinnoissa, eikä kehittymistarpeita näyttöön perustuvassa toiminnassa
Kehittymistarpeet näyttöön perustuvalle toiminnalle
Kehittymistarpeet näyttöön perustuvan toiminnan prosessissa
Kehittymistarpeena näyttöön perustuvan toiminnan jatkuvaluonteinen toteuttaminen ja projektien loppuun
saattaminen
Kehittymistarpeena näyttöön perustuvan toiminnan esille tuominen työyhteisössä
mapiiri. Todettiin, että työyhteisöjen toiminnan kehittämisessä kaikkia käytäntöjä ei tarvitse muuttaa kerralla, vaikka useita kehittämiskohteita löytyisikin.
”Kyllä meillä seurataan koko ajan tutkimustietoa ja etsitään sitä tietoa ja jos siellä näyttää siltä, että toimintaa tarvii muuttaa, niin kyllä sitä lähdetään sitten määrätietosesti muuttamaan.”
”Meil on sellanen työyksikkö, joka on hyvin koulutusmyönteinen.”
Osa haastateltavista koki, että työyhteisöissä näyttöön perustuvaa toimintaa ei toteuteta jatku-valuonteisesti. Työyhteisöissä ei ole näyttöön perustuvaa toimintaa tai se on satunnaista. Työ-yhteisöissä toimitaan perinteiden ja rutiinien mukaan ja tehdään päätöksiä, jotka eivät perustu näyttöön. Lisäksi osa haastateltavista koki, että näyttöön perustuvan toiminnan toteutus on riip-puvaista työyhteisöstä ja työtehtävästä. Joissakin työtehtävissä näyttöön perustuva toiminta on pysyvä toimintatapa ja joissakin ei. Näyttöön perustuvan toiminnan toteuttaminen jää joissakin työyhteisöissä yksittäisten hoitotyöntekijöiden toiminnaksi. Haastateltavien arvioita näyttöön perustuvan toiminnan nykytilasta työyhteisöissä täydennyskoulutuksen jälkeen on kuvattu ku-viossa 19.
”Kun mä isoo kenttää nään, niin mun on pakko sanoo, että kyllä se on hyvin sa-tunnaista tai sitä ei ole. Se sillai näyttäytyy, et siel on varmaan pieniä kehittämis-hankkeita taloissa, yksittäisiä.”
”Mun täytyy tunnustaa, että paljonhan meillä mennään semmoisten perinteiden ja rutiineiden mukaan siis tässä toimintaympäristössä, mut monessa muussakin.
Et siellä on aika paljon sellaista oletusta tai ei mitenkään huonoja asioita. Mut kuitenkin siis, sillä tavalla asiat tehdään, ehkä sillä tavalla, kun ne on koulussa opetettu tai sillä tavalla, kun niitä on täällä yksikössä tehty jo pitempään.”
”Näyttöön perustuva toiminta on hyvin erilaista riippuen siitä työyksiköstä, mitä ne tekee. Just semmonen, että joka on kliinisessä työssä ja on jotenkin semmonen konkreettinen tarve sinne asiakasrajapintaan niin kun kehittään jotain, niin se ihan erilaista, kun sitten jossain asiantuntijatyössä, jossa ei olla siinä.”
”Tää on mun mielestä, että … ne ei oo vielä kuitenkaan hirveen laajaa tietosuutta saavuttanu tämmöset asiat. Se on kuitenkin aika vielä lapsen kengissä, tuntuu että on. Se on varmaan enempi sitten tämmösten yksittäisten ihmisten, ketkä lähtee jatko-opintoihin, tekevät graduja ja tämmösiä näin ja ehkä se hyödyntää jotain osastoo, että se liittyy johonkin osaston toimintaan tai näin. Mutta se jää aika paikalliseksi se vaikutus monissa asioissa.”
Kuvio 19. Haastateltavien arvioita näyttöön perustuvan toiminnan nykytilasta työyhteisöissä täydennyskoulutuksen jälkeen
Näyttöön perustuvan toiminnan nykytila työyhteisöissä
Näyttöön perustuvaa toimintaa toteutetaan jatkuvaluonteisesti
työyhteisöissä
Näyttöön perustuva toiminta on pysyvä toimintatapa
Hoitosuosituksia ja Käypä hoito -suosituksia käytetään
Tutkittua tietoa haetaan sekä tutkimuksia luetaan ja
hyödynnetään
Toiminnan kehittämisessä kaikkia käytäntöjä ei tarvitse
muuttaa kerralla
Koulutus- ja
kehittämismyönteinen ilmapiiri työyhteisössä
Näyttöön perustuvaa toimintaa ei toteuteta jatkuvaluonteisesti
työyhteisöissä
Näyttöön perustuvaa toimintaa ei ole tai se on satunnaista
Työyhteisössä toimitaan perinteiden ja rutiinien mukaan
ja tehdään päätöksiä, jotka ei perustu näyttöön
Näyttöön perustuvan toiminnan toteutus on riippuvaista työyhteisöstä tai -tehtävästä
Haastateltavat kuvasivat näyttöön perustuvaa toimintaa edistäviä tekijöitä työyhteisöissä (Kuvio 20) täydennyskoulutuksen jälkeen.
Kuvio 20. Haastateltavien arvioita näyttöön perustuvaa toimintaa edistävistä tekijöistä työyh-teisöissä
Haastateltavien mukaan näyttöön perustuvaa toimintaa edistäviä tekijöitä työyhteisöissä olivat työyhteisöjen toiminnan perustuminen näyttöön sekä näyttöön perustuvan toiminnan verkostot, moniammatillisuus ja vertaisten kanssa työskentely. Myös riittävät resurssit näyttöön perustu-van toiminnan toteuttamiseen, positiiviset asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan, näyttöön perustuvan toiminnan osaamista tukevien tekijöiden lisääminen sekä muutosagentti-toiminta ja tutkimusklubit näyttöön perustuvassa toiminnassa olivat haastateltavien mielestä näyttöön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä edistäviä tekijöitä.
Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät tekijät työyhteisöissä
Työyhteisöjen toiminta perustuu näyttöön
Näyttöön perustuvan toiminnan verkostot, moniammatillisuus ja vertaisten kanssa työskentely
Riittävät resurssit näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamiseen
Positiiviset asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan
työyhteisöissä Näyttöön perustuvan
toiminnan osaamista tukevien tekijöiden lisääminen työyhteisöissä Muutosagenttitoiminta
näyttöön perustuvassa toiminnassa
Tutkimusklubit näyttöön perustuvassa toiminnassa
Haastateltavien mielestä tärkeää on, että näyttöön perustuva toiminta on työyhteisöissä jatku-valuonteista ja sitä toteutetaan systemaattisesti. Tärkeäksi koetaan myös, että työyhteisöissä hoitotyö ja sen kehittäminen perustuvat näyttöön sekä potilaiden hoitoa tehostetaan tutkimus-näytön avulla. Todettiin, että työyhteisöjen toiminnan tulisi perustua parhaaseen ajan tasalla olevaan näyttöön, joka ei perustu pelkästään tutkimusnäyttöön, vaan myös kokemusperäiseen näyttöön, esimerkiksi asiakkailta ja hoitotyöntekijöiltä tulevaan kokemukseen. Arjen tarpeista nousevat näyttöön perustuvat hankkeet toteutuvat todennäköisemmin. Selkeä ja konkreettinen tilaus työyhteisöiltä tukee näyttöön perustuvan toiminnan onnistumista työyhteisöissä.
”Mä uskon siihen toteutukseen, jos se viedään systemaattisesti. Jos sul on hyvät perustelut sille asialle, niin kyllä ihmiset yleensä haluu tehdä oikein.”
”Kyllä meidän hoitotyön toiminnan kehittäminen näyttöön perustuvan tiedon kautta on äärettömän tärkee, kyl sen pitäis perustua siihen, et näyttöön perustuva tieto, kaikesta ei tietenkään ole sitä näyttöä olemassa, mutta ja parasta mahdol-lista näyttöö, mut kyl sen mä näin todella tärkeenä, et se toiminnan kehittäminen tulis sitä kautta ja sitten, jos sitä tietoa ei ole olemassa, että sitä voitais oikeesti tutkia.”
”Se voi joko lähtee itestä, tai sitten tulee selvä semmonen tilaus, että nyt meillä on tämmönen asia, josta me ei tiedetä. Me tarvitaan tän tueks jotakin, että mitä tän taustalle saattas löytyä. Niin tämmönen selvä tilaus sitä tukis, ja se pitää olla hyvin konkretisoitu, jotenkin semmonen selkee, niin sä lähet ettimään.”
Tärkeää on, että työyhteisöissä tutkimukset ovat vaivattomasti saatavilla ja uusin tutkimustieto tuodaan ruodittuna. Todettiin, että työyhteisöissä otetaan mielellään uusinta tutkimustietoa vas-taan ja muutevas-taan toimintaa sen mukaisesti. Tietoa siitä, mikä on laadukasta ja vaikuttavaa hoi-toa tulee levittää kaikkiin samantyyppisiin toimipisteisiin, jotta potilaille saadaan tasalaatuista hoitoa. Työyhteisöissä näyttöön perustuva toiminta on erinomainen työkalu esitellä, perustella sekä viedä eteenpäin muutoksia ja muutostarpeita. Sen avulla osoitetaan, että on saatu tuloksia aikaan.
”Tutkimusten helppo saatavuus on mun mielestä tosi tärkeetä, et sen pitäs olla vaivatonta.”
”Me ollaan pystytty osottamaan meiän toiminnalla, joka on myös näyttöön perus-tuvaa monesti, on nää, että me on saatu tuloksia.”
Työyhteisöissä tulee olla yhteistä asioiden kyseenalaistamista, avoimuutta ja mahdollisuus ja-kaa tietoa. Vanhoista toimintakäytännöistä ja asioista, joista ei ole riittävää tutkimusnäyttöä tulee luopua. Todettiin, että hoitotyöntekijöiden kuunteleminen on tärkeää, jotta saadaan selvi-tettyä, perustuuko heidän toimintansa ei tieteelliseen tietoon. Toimintakäytäntöjä muutettaessa on tärkeää ottaa huomioon, että työyhteisöissä ymmärretään niiden merkitys ja hoitotyönteki-jöille annetaan hyvät perustelut, miksi toimintaa muutetaan. Tärkeäksi koettiin se, että työyh-teisöissä keskustellaan avoimesti näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvistä asioista. Haasta-teltavien arvioita työyhteisöjen toiminnan perustumisesta näyttöön on kuvattu kuviossa 21.
”Meiän pitäs uskaltaa vähä heittäytyä uudel tapaa ajatteluun. Ja toisaalt, siitäki vois, mitä siitä löytyis semmosta tietoa tai jotain, etsiä apuvälineitä siihenkin, että miten uskaltautuu heittäytyä ajatella tulevaisuutta enemmän.”
”Meidän pitäs uskaltaa luopua sellasista asioista, joilla ei ole riittävää näyttöö siihen.”
”Työyhteisössä, tässä ajattelee ihan tätä lähityöyhteisöä, niin kyl mä toivon, että uskalletaan puhua asioista, et uskalletaan kattoo asioita siihen näyttöön perus-tuen.”
Kuvio 21. Haastateltavien arvioita työyhteisöjen toiminnan perustumisesta näyttöön
Haastateltavien mukaan näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät työyhteisöissä näyttöön perus-tuvan toiminnan verkostot, moniammatillisuus ja vertaisten kanssa työskentely (Kuvio 22).
Ryhmässä tai vertaisen kanssa työskenteleminen sekä verkostojen luominen ja hyödyntäminen koettiin tärkeiksi. Ryhmätyöskentely lisää vertaistuen määrää ja antaa mahdollisuuden yhdessä reflektointiin. Myös näyttöön perustuvan toiminnan moniammatillisuus ja -tieteellisyys koettiin tärkeiksi, koska ne mahdollistavat sen, että työyhteisöissä haetaan moniammatillisesti tutkittua tietoa potilashoidon tulosten parantamiseksi ja näyttöä yhdistetään useammalta eri tieteenalalta.
Johdolla on merkittävä rooli moniammatillisen yhteistyön tukemisessa. Toivottiin, että täyden-nyskoulutus olisi ollut moniammatillisempi, jolloin näyttöä olisi voitu hakea monitieteellisesti eikä pelkästään hoitotieteen näkökulmasta.
Työyhteisöjen toiminta perustuu näyttöön
Työyhteisöjen toiminta perustuu parhaaseen ja ajantasaiseen näyttöön ja näyttöön perustuva
toiminta on jatkuvaluonteista Näyttöön perustuvan toiminnan
toteuttaminen systemaattisesti
Hoitokäytännöt sekä hoitotyö ja sen kehittäminen perustuvat
näyttöön
Näyttöön perustuvat hankkeet nousevat työyhteisöjen tarpeista
Tutkimukset saatavilla vaivattomasti ja tutkimustiedon
tuominen työyhteisöihin
Muutosten perustelu näyttöön perustuvan toiminnan avulla
Työyhteisöissä uskalletaan ajatella uudella tavalla
Luopuminen vanhoista toimintakäytännöistä
Työyhteisöissä keskustellaan näyttöön perustuvasta
toiminnasta
ehdottomasti ryhmänä ei yksin, elikkä se semmonen vertaistuki ja se semmonen reflektointi ois äärimmäisen tärkee saada tehä ihan jonku porukan kanssa.”
”Enemmän mä ootan, että meiän työyhteisö, me voidaan tehdä laaja-alasesti, mo-niammatillisesti näitä asioita ja hakee potilaan parhaaks sitä tutkittuu tietoo, et ei enää olla niihin ammattiryhmiinkää niin sidottuja.”
Näyttöön perustuvan toiminnan implementointi onnistuu parhaiten yhteistyössä eri ammatti-ryhmien kanssa. Tärkeää on, että hoitotyöntekijät ymmärtävät näyttöön perustuvan toiminnan ja sen implementoinnin tärkeyden sekä ovat mukana implementoinnissa alusta alkaen.
”Miten jalkautetaan jatkossa, niin just tosiaan se, että jotenkin sitä yhteistyötä pitäs ruveta, ettei se jää yksittäisen ihmisen vastuulle vaan jotenkin hän sais sii-hen sitten sitä tukea.”
Yhteistyön tekeminen eri työyksiköiden ja oppilaitosten kanssa edistää näyttöön perustuvaa toimintaa. Hoitotyöntekijöiden ja opiskelijoiden verkostoitumisesta hyötyvät molemmat. To-dettiin, että eri työyhteisöjen välillä pitäisi olla enemmän vuorovaikutusta.
”Mä olen miettinyt kyllä paljon sitä oppilaitosyhteistyötäkin. Esimerkiksi, kun ajattelee, että meillä on hirveä määrä noita ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
Niin jotenkin, kun he ovat kuitenkin, mä ymmärtäisin, että heillä on sitä näyttöön perustuvaa toimintaa, he opiskelee, opettajat käy jonkun verran täällä, että sai-simme semmosta vähän uudenlaista oppilaitos-yhteistyötä myöskin. Voisiko meillä sitten olla tämmösiä yhteisiä toiminnan kehittämisen foorumeja, missä ta-vallaan nämä opiskelijat on jo hakeneet sitä tutkimusnäyttöä ja sitten he tuo meille sitä. Sitä mä haluaisin jotenkin viedä eteenpäin.”
Kuvio 22. Haastateltavien arvioita verkostoista, moniammatillisuudesta ja vertaisten kanssa työskentelystä näyttöön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä edistävinä tekijöinä
Haastateltavat kokivat, että näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamiseen työyhteisöissä tar-vittiin riittävät resurssit (Kuvio 23). Työajasta tulisi allokoida enemmän aikaa näyttöön perus-tuvaan toimintaan. Todettiin, että muutosagenttina toimimisen tulisi olla työtehtävään kuuluva asia, jolloin muutosagentin työtehtäviä tehtäisiin työaikana. Lisäksi todettiin, että näyttöön pe-rustuvaa toimintaa toteutettaisiin työyhteisöissä enemmän, jos siihen olisi resursseja. Kliiniset hoitotyön asiantuntijat ja mentorit edistäisivät näyttöön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä, koska he toisivat tutkimustietoa työntekijöiden tietoon ja ohjaisivat heitä näyttöön perustuvassa toiminnassa. Työyhteisöihin toivottiin myös kliinisen hoitotyön asiantuntijan vakansseja.
Näyttöön perustuvan toiminnan verkostot, moniammatillisuus ja vertaisten kanssa
työskentely
Ryhmässä tai vertaisen kanssa työskenteleminen
Verkostojen luominen ja hyödyntäminen
Näyttöön perustuvan toiminnan moniammatillisuus ja -tieteellisyys
Näyttöön perustuvan toiminnan implementointi yhteistyössä
Yhteistyö työyksiköiden ja oppilaitosten kanssa
ja oikeesti, koska tää ei oo sellanen, että tätä tehdään siinä kaiken keskellä ja keskeytyksien kanssa, vaan täs pitää oikeesti saada keskittyä siihen tekemiseen, niin niitten artikkelien lukemiseen, aineiston analysointiin ja sitten vielä pitäis löytää se soveltaminen sieltä, et millä tavalla se meidän käytäntöön soveltaminen tapahtuu ja sit vielä se toiminnan muuttaminen sieltä tuota, niin siihen pitäis olla oikeesti olemassa semmonen toimintamalli ja aikaa…”
Kuvio 23. Haastateltavien arvioita riittävistä resursseista näyttöön perustuvan toiminnan toteut-tamista edistävinä tekijöinä työyhteisöissä
Haastateltavien mukaan työyhteisöjen positiiviset asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa koh-taan (Kuvio 24) ovat tärkeitä. Työyhteisöissä näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät myöntei-nen asenne ja arvostus näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan. Todettiin, että näyttöön perus-tuva toiminta onnistuu työyhteisöissä, jos hoitotyöntekijät ovat innostuneita ja kiinnostuneita tiedon hakemisesta, tutkimuksista ja alan kirjallisuudesta sekä halukkaita opiskelemaan lisää.
Haastateltavat kokivat, että heidän tulisi innostaa ja motivoida hoitotyöntekijöitä näyttöön pe-rustuvan toiminnan toteuttamiseen. Hoitotyöntekijät ovat motivoituneempia työtapojensa muuttamiseen, kun heillä on siihen selkeät perusteet.
”Varmaan tämä asenne yleensäkin tutkittuun tietoon on hirveän hyvä, että kyllä se on se mikä edistää.”
Riittävät resurssit näyttöön perustuvan toiminnan
toteuttamiseen
Työyhteisöissä asiantuntijat ja mentorit näyttöön perustuvaa
toimintaa varten Työajan allokoiminen ja
resurssien riittävyys
Kuvio 24. Haastateltavien arvioita positiivisista asenteista näyttöön perustuvaa toimintaa koh-taan työyhteisöissä
Haastateltavat kokivat, että näyttöön perustuvan toiminnan osaamista tukevat tekijät työyhtei-söissä (Kuvio 25) liittyvät henkilökunnan koulutustaustaan sekä osaamisen lisäämiseen koulu-tuksella ja osaavan henkilökunnan rekrytoimisella. Haastateltavien mukaan työyhteisöissä on henkilökuntaa, joilla on eritasoiset koulutustaustat. Yliopistotutkinnon suorittaneet työntekijät tuovat työyhteisöön osaamista, tietoa ja ymmärrystä. Tulevaisuudessa on tärkeää, että henkilö-kuntaa kannustetaan hakeutumaan lisäopintoihin. Eri ammattiryhmien rekrytoinnissa kiinnite-tään huomiota siihen, että rekrytoitavilta löytyy näyttöön perustuvan toiminnan osaamista. Li-säksi rekrytoidaan esimiehiä, jotka ovat kykeneviä näyttöön perustuvaan toimintaan.
”Mutta kyllä mä asetan tavoitteeksi myös sen, että mä omalta osaltani vien näyt-töön perustuvaa toimintaa eteenpäin, ja että me myös noiden lähiesimiesten tie-toja, sitä heidän tietoa päivitetään ja ylläpidetään. Meilläkin osa on maistereita ja osa on sitten erikoissairaanhoitajia, ketkä on silloin vuonna joskus saaneet ta-vallaan sen osastonhoitajan pätevyyden. On hyvin eritasoisista koulutuslähtökoh-dista näitä lähiesimiehiä.”
”Hyvin paljon on kiinni siitä, että on sellasia henkilöitä, mikä tietysti on syytä huomioida varmaan rekrytoinnissa ja yks merkittävä asia siinä, että me profi-loidutaan … näyttöön perustuvana toiminnan kehittäjänä ja toisaalta se justiin, kun huomioidaan eri ammattiryhmienkin rekrytoinnissa, et semmosta osaamista ja innostusta toivotaan, et innostus on melkein aina vielä ensisijainen, et vaik ois osaamista ni sit, jos ei oo intoo ni eihän se toteudu.”
Positiiviset asenteet näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan
työyhteisöissä
Työyhteisöjen innostaminen ja motivoiminen näyttöön
perustuvaan toimintaa Työyhteisöjen innostus ja
kiinnostus näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan Työyhteisöissä myönteinen
asenne ja arvostus näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan
Kuvio 25. Haastateltavien arvioita näyttöön perustuvan toiminnan osaamista tukevista teki-jöistä työyhteisöissä
Haastateltavien mukaan näyttöön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä edistää muutosagentti-toiminta (Kuvio 26). Muutosagentin tehtävänä työyhteisöissä on tuoda esille ja koordinoida näyttöön perustuvaa toimintaa sekä edistää sen hyödyntämistä kliinisessä työssä. Muutosagen-tit tuovat tietoa työyhteisöihin tiiviimmässä muodossa. He tekevät verkostoja, implementoivat ja tukevat johtajia muutoksien läpiviennissä.
Muutosagenttina toimimiseen työyhteisöissä tulee olla halua ja mahdollisuus. Muutosagentti-toimintaan tarvitaan innokkaita ja motivoituneita henkilöitä. Työyhteisöissä tulisi luoda oma kulttuurinsa muutosagenttitoiminnalle ja löytää konkreettiset työvälineet sen toteuttamiselle.
Muutosagenttitoiminnan jatkuvuus tulisi turvata esimerkiksi muutosagenttikoulutuksen lisää-misellä tulevaisuudessa, jolloin työyhteisöistä useammalla olisi mahdollisuus osallistua koulu-tukseen. Myös muutosagenttikoulutuksen saaminen moniammatillisemmaksi tukisi näyttöön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä.
”Asiantuntijoiden ja muutosagenttien tehtävänä on tuoda sitä tietoo, ikään kun vähän pureskeltuna. Tulee semmosia selviä tiivistyksiä niistä.”
Näyttöön perustuvan toiminnan osaamista tukevien tekijöiden
lisääminen työyhteisöissä
Henkilökunnan koulutustaustana yliopistotutkinto
Näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen lisääminen koulutuksella ja osaavan henkilökunnan rekrytoimisella
Kuvio 26. Haastateltavien arvioita muutosagenttitoiminnasta näyttöön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä edistävänä tekijänä
Haastateltavat kokivat, että tutkimusklubien saaminen osaksi työyhteisöjen arkea edistää näyt-töön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä. Tulevaisuudessa tutkimusklubitoimintaa järjestettäi-siin työyhteisöissä henkilöille, jotka haluaisivat sitoutua näyttöön perustuvaan toimintaan ja kehittää sitä. Tutkimusklubitoiminta olisi koordinoitua, jolloin esimerkiksi valitun teeman ym-pärille saataisiin yhdistettyä tutkimustietoa ja käytännön kokemusta. Tutkimusklubeissa käy-täisiin läpi konkreettisia tutkimustuloksia ja pohdittaisiin niitä yhdessä. Lisäksi tutkimusklu-beissa saisi mentorointia ja vertaistukea. Tutkimusklubeja voitaisiin järjestää myös moniam-matillisena tai pelkästään esimiesten kesken. Haastateltavien arvioita tutkimusklubeista näyt-töön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä edistävinä tekijöinä on kuvattu kuviossa 27.
Muutosagenttitoiminta näyttöön perustuvassa toiminnassa
Muutosagentit tuovat tietoa työyhteisöön tiiviimmässä muodossa, koordinoivat
kokonaisuutta, tekevät verkostoja, implementoivat ja tukevat muutoksen
läpiviemisessä
Halu ja mahdollisuus toimia muutosagenttina
Muutosagenttitoimintaan tarvitaan innokkaita ja motivoituneita henkilöitä
Konkreettisten työvälineiden löytäminen ja kulttuurin luominen
muutosagenttitoiminnalle
Muutosagenttitoiminnan jatkuvuuden turvaaminen
Muutosagenttikoulutuksen lisääminen
Moniammatillinen muutosagenttikoulutus
lain tapaa osa arkea. Jolloin ymmärrettäis sitä näyttöön perustuvaa hoitoo enem-män.”
”Kyllä mua kauheasti kiinnostaisi se semmonen tutkimusklubin perustaminen tänne, että käytäisiin läpi ihan semmosia, ihan konkreettisia tutkimustuloksia. Ei kauhean korkealentoisesti, vaan yhdessä vähän pohdittaisiin, että saataisiinko me tästä asiasta jotain iloa meille. Semmosta porinaa ja ajatusryhmää.”
”Semmonen moniammatillinen tutkimusklubikin olis kaikkein paras.”
”Mä jotenkin koen, että ne tutkimusklubit olisi siellä lähiesimiestasolla.”
Kuvio 27. Haastateltavien arvioita tutkimusklubeista näyttöön perustuvaa toimintaa työyhtei-söissä edistävinä tekijöinä
Tutkimusklubit näyttöön perustuvassa toiminnassa
Tutkimusklubit osana työyhteisöjen arkea
Tutkimusklubissa pohditaan yhdessä sekä sieltä saa mentorointia ja vertaistukea
Moniammatillinen tutkimusklubi
Tutkimusklubit esimiesten kesken
5.3.2 Näyttöön perustuvaa toimintaa työyhteisöissä estävät tekijät
Haastateltavat kuvasivat näyttöön perustuvaa toimintaa estäviä tekijöitä työyhteisöissä (Kuvio 28) täydennyskoulutuksen jälkeen.
Kuvio 28. Haastateltavien arvioita näyttöön perustuvaa toimintaa estävistä tekijöistä työyhtei-söissä
Haastateltavien mielestä näyttöön perustuvaa toimintaa estäviä tekijöitä työyhteisöissä ovat näyttöön perustuvan toiminnan prosessiin liittyvät haasteet. Tietokantahaut eivät onnistu työ-paikalla töiden lomassa. Tietokantahakujen epäonnistuminen vaikuttaa myös siihen, että moti-vaatio näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamiseen vähenee. Työyksikköä palvelevan aiheen löytäminen saattaa olla haastavaa.
”Ei pystykään hakemaan sitä tietoa, että sitä vaan et löydä tai tietokoneet ei toimi tai jotain muuta. Ainakin ne pitäisi niiden palomuurit näiltä osin sillä lailla mur-taa tai jotain tehdä, että se onnistuisi, että pääsisi niihin tietokantoihin. Ja sitten kun sitä pitäisi tässä työpaikalla nimenomaan pystyä tekemään.”
Näyttöön perustuvaa toimintaa estävät tekijät työyhteisöissä
Näyttöön perustuvan toiminnan prosessiin liittyvät haasteet
Tietokantahaut eivät onnistu työpaikalla
Aiheen löytämisen haaste
Muut haasteet
Suuri työn määrä ja muutokset työyhteisöissä
Ajanpuute ja arvostuksen puute
Henkilökunnan puutteelliset valmiudet näyttöön perustuvaan toimintaan ja
kielitaidon puute
ajanpuutteen ja arvostuksen puutteen, henkilökunnan puutteelliset valmiudet näyttöön perustu-van toiminnan toteuttamiseen sekä puutteellisen kielitaidon.
”Ei anneta aikaa eikä oikeestaan varmaan kauheesti joka paikassa arvookaan.”
”Tietysti myös se kielimuuri on jossain määrin, et kaikki meijän työntekijät ei
”Tietysti myös se kielimuuri on jossain määrin, et kaikki meijän työntekijät ei