Taideteollisuuskeskuskoulu - rehtorin toimittama kertomus koulun toiminnasta oppivuonna 1924-1925

(1)

7 TJ.Il:'"7r.-- """ r.~C7JO

.El.J ~

~-J

KERTOMUS

KOULUN TOIMIN N ASTA OPPIVU ON NA

1924-1925

*

Rehtorin toimittama

(2)

I

i

Helsink i 1925 Keskuskirjapain o Oy.

(3)

PROFESSORI ERNST NORDSTRÖM

•

PROFESSORI ARMAS LINDGREN

(4)

I I

I I I

I

TÄNÄ VUONNA ON TAIDETEOLLISUUSKESKUS- koulu toiminut puolen vuosisataa Suomen Taideteollisuus- yhdistyksen hallinnassa, ja on vuosi siihen nähden merkkivuosi koulun ja, yhdistyksen historiassa . Vähäisestä, veistokoulu-nimi- sestä laitoksesta, perustettu v. 1871 allkujaan C. 0. Estlanderin aloitteesta, on koulu, sittenikun sen v. 1875 otti haltuunsa vähän aikaisemmin perustettu Taideteollisuusyhdistys, vuosikymmenien kuluessa yhä enemmän kehittynyt. Nykyisen nimensä koulu sai 10 vuotta myöhemmin, ja samana vuonna annettu ohjesääntö määrää, että koulun olisi oltava sekä keskuskoulu koko maan tai- deteollisuutta varten että samalla ylempi käsityöläiskoulu Helsin- gin kaupunkia varten, jälkimmäinen sellainen koulumuoto, jol- lainen erikoisesti Wiirttembergissä silloin oli otettu käytäntöön ja mikä katsottiin kelpaavan esikuvaksi, kun oli meillä perustet- tava ammattioppilaitos, jonka tarkoituksena olisi vastu staa yli- malkaisen koneellisen valmistuksen teollisuuteen ja käsityöhön mukaansa tuomaa alennustilaa. Edellä sanotun kaksinkertaisen tehtävänsä koulu on meidän päiviimme säilyttänyt, ja sen johto on sille annetun päämäärän muikaisesti pyrkinyt ensi sijassa pitä- mään silmällä taideteollisuuden ja taidekäsityön kehittämistä, mutta samalla se on, mikäli käytännölliset seikat ovat sallineet, harrastanut tämån alan ulkopuolellakin olevia ammatinkehittä- mistarkoitusperiä. Että koulu on ollut sinä keskusahjona, josta aikaisem min on puhuttu, todistaa m. m. sen pieneen maahamme verraten runsa s oppilasmäärä - viime aikoina usein noin 600 oppilasta -, josta suuri osa on ollut aivan eri osista maata, sekä tosiasia, että koulu on ollut esikuvana toisia ammattiopetus- laitoksia perustettaessa. Mikä' merkitys koululla

on

ollut taide- teollisuudellemme ja taidekäsityöllemme, on tietysti mahdotonta tarkoin määritellä, mntta epäilemättä voitaneen väittää, että Taideteollisuusyhdistys ja sen koulu, jotka ovat olleet vanhimmat ja keskeisimmät laitokset tällä alalla, ovat olleet tekijöitä, jotka muita edellä voimakkaasti ovat vaikuttaneet,

m. m.

nojautuen vanhaan h'.Y!Vään rahvaan kotiteollisuuteen, jalostavasti meillä 1800-luvun jälkipuoliskolla kovin yleisesti v.allinneeseen puut- ' teelliseen makuunhuoneensisustuksissa , huonekaluissa sekä muis-

sa tarve- ja koriste-esineissä .

(5)

4

Taideteollisuuskeskuskoulussa eivät ainoastaan useimmat hyö- tytaiteen alalla itsenäi~i luovat kykyII1?1e. ~!e saaneet. k~sya- tustaan, vaan on samalla Juurrutettu varsmaisun ammattilaisiin- kin, sukupolvesta sukupolveen, heidän täällä ollessaan ahkerassa kosketuksessa taiteellisiin tehtäviin ja heidän niissä askarrelles- saan makuaistia ja arvonantoa työn täyspitoisuuteen. Sitäpaitsi on suuri määrä taiteilijoita, maalareita ja kuvanveistäjiä täss~ ~ou~

lussa saanut ensimmäisen perustavan koulutuksensa, mika e~

myöskään ole vailla merkitystä, ja on varmasti ollut hröd~s1 heidän toiminnalleen kun heidät keskuskoulussa omien taiteellis- ten opintojensa ohell~ on saatettu kosketuikseen kaikenlaisiin k~y- tännöllisiin tehtäviin, joille ei edes n. s. vapaa taide monen mie- lestä saa pysyä vieraana, jos se haluaa seistä l~j~lla pohjall~.

' Koulun ylimmästä johdosta on, kuten on mainittu, hu~le~tmut Taideteollisuusyhdistys hallituksensa kautta, jonka kaikki pu- heenjohtajat, aina C. 0. Estlanderista lähtien sen ny_kyJse~n, professori Armas Lindgreniin asti, ovat lämpimin kiitoksm mm_s- tettavat koululle omistamastaan elävästä harrastuksesta Ja uhrautuvasta työstä. Sen työn ohella, minkä nämä miehet ynnä heidän kanssajäsenensä hallituksessa ovat suor!tt~neet, on k?ID- minkin erisseen mainittava prof. Ernst Nordstromm koulun Joh- tajana 1879-1915 suorittama verraton elämäntyö. Ju~i hän_~n lujan ja huolehtivan hoitdkau!ensa aikana ko1.1;Iu laa1~1?1ettnn vähäpätöisestä veistokoulusta, Jona se alussa oh, !.1~aa1:1 verraten merkitseväksi laitoksieksi. Prof. N ordstromm aikana, v. 1902, erotettiin niiniikään - yhdistyksen nykyisen puheenj_oh- tajan, prof. Armas Lindgreni?- suunnit~lma?- mukaan - taide-

I

teollisuuspäiväkoulta erilliseksi osastoksi, L1_nd~e11 sen opett~- jana ja <taiteellisena johtajana. Koulu astui täten uu~een keh!- tyksensä vaiheeseen. Uuden päiväkoulun muod~t~m1sell3: e~t- koiseksi opinahjoksi saavutettiin suur~i ammat1_llme!1 erikois- tuminen ja ta'flkoitu!ksellisempi opetus nulle 1?1svate1l!e, ~?~a l~~- jojensa ja taipumuksensa. perust~lla h_alu~v'.1-t __keh1~a 1t~a1- seen toimintaan taideteollisuuden Ja taidekäsityön

en

haaroissa mallipiirtäjinä tai amrnattimiehinå .. Tässä

?Ii..

ar~ite~~i L~n~~

gren, jos kukaan, oikea mies oppilaissa herattama~_n lam1~11~ta harrastusta työhön ja valamaan eloa opetukseen._ H_anen ~ounm- '\. tansa koulussa ulottui vuoteen 1912. Mutta myo~m T~tdetool- /' lisuusyhdistyksen .puheenjohtajana v:sta 1914 Ja yihd1styksen valitsemana koulun tarkastajana hän on edelleen suu~ella uh- rautuvaisuudella ja väistymättömällä antau~~lla tyos½'ennel- lyt sen kehityksen hyväksi. - Prof. ~~~~~omm ete~an Jo~d?n aikana jaettiin sitäpaitsi iltakoulu ermaisnn a~~f!ikursse1hm, millä saavutettiin kiinteämpi pohja opetukselle tälläkin osastolla.

Tälle täten lasketulle perustalle on ollut verraten helppo edel-

l

I

t

leen kehittää koulua ajanvaatimien olosuhteiden mukaiseksi ja mikäli muut seikat ovat sallineet, ja on koulun lähimmän johdon sekä myöskin sen oppilaskunnan ja suosijoiden siis syytä tunnus- tuksella muistella aikaisemman johdon toimia.

Aina v:sta 1885 on koulun talous ollut turvattu sekä valtio että kaupungin myöntämällä avustuksella erään asetuksen mu kaan joka määrää että kaupunki suorittaa avustuksena puol kaikikiin opettajanpalk:koihin menevästä määrä~ä sekä lisäks opetusvälineistä, vahtimestarien palkoista y. m. JO:h~vat m~ot kun taas valtion osuudelle jää toinen puoli opettajain palkoista, Tätä määräystä on sovellettu viime vuoden loppuun saakka.

Tästä vuodesta lukien on kuitenkin tapahtunut sellainen muutos, että kaikki taideteollisuuspäivälkoulun menot valtio maksaa, ilta- koulun sitävastoin sekä kaupunki että valtio, jakotapa, joka on yhdenmukainen Taideteollisuusyhdistyksen pyrkimyksien kanssa muodostaa keskikoulu sen hallinnassa olevaksi valtionlaitokseksi, jolle kaupunki antaa avustus-ta vain siinä määrin kuin koulu iltaosastollaan tyydyttää kunnallisen ammattiopetuksen tarpeen.

Huomattava on, että valtio sitäpaitsi avustaa huoneistoilla sekä valolla ja lämmöllä Ateneumi-rakennuksessa, joka v. 1887 raken- nettiin Taideteollisuusyhdistyksen ja Taideyhdistyksen kouluja ja kokoelmia varten. Yksityiskohtia myöten ei avustuskysymystä kumminkaan vielä tämän kautta ole lopullisesti ratkaistu vastai- suutta varten vaan riippuu tämä siitä, miten parhaillaan kä¹Yf- tävät neuvottelut kaupungin kanssa lopullisesti päättyvät. Ei myöskään koulun vastainen asema ja muodostuminen ole täysin turvattu ennenkuin valtioneuvosto on käsitellyt Taideteollisuus- yhdistyksen sille jo v.. 1922 jätettyä anomusta, _j~ pyydet~än erikoisen asetuksen säätämistä koulua varten Ja sille laaditun koulusuunnitelman joka käsittää jatkuvasti laajennetun, puh- taasti taideteollise~ ammattiopetuksen, vahvistamista, sekä tarpeellisten työhuoneitten y. m. järjestämistä. Kun tämä - ~uten on toivottavaa lähitulevaisuudessa - on tapahtunut, lähtee koulu jälleen uutta kehitystä kohti, ja sen 5O-~oti~~iemu~~la on silloin samalla käännekohta sen maallemme tarkeälle toiminnalle.

Lopuksi tähän puolivuosisatais-mui~tost~ j~~!un:re,e~n lyh~~

katsaukseen on lisättävä, että koulu juhlii sitä riemuiuhlanäyt- telyllä, joka on tarkoitettu pidertt~vä!ksi avoinna __yl~i~n. P?hjois- maisen koulukokouksen yhteydessä elokuussa seka sitäpaitei syys~

kuun alussa, jolloin myös Taideteollisuusyhdistyksen riemujuhla- näyttely avataan.

* *

*

(6)

6

Nyt päättyneen lukuvuoden aikana ei ole mitään mainittavia muutoksia tapahtunut koulun lukusuunnitelmassa. Kuten vuosi- kertomuksen oppilasmäärää koskevista tiedoista ilmenee, on se ollut erittäin suuri tänä vuonna; erikoisesti oli oppilaiksi pyrki- yien luku runsas piirustuksenopettajia valmistavalle osastolle, Jolle vain pienempi osa ilmoittautuneista oppilaista koeajan pää- tyttyä lokakuussa voitiin ottaa. Mainitusta osastosta voidaan tässä yhteydessä ilmoittaa, että koulun johto on havainnut 2-vuo- tisen valmistusajan liian lyhyeks; ja pääsyvaatimukset liian pie- niksi tarpeellisten tietojen ja taitojen saavuttamiseksi siihen mää- rin kuin vastaiselle opettajatoiminnalle on katsottava tarpeelli- seksi. Taideteollisuusylhdistys on sen vuoksi tämän vuoden tam- mikuussa opetusministeriölle jättänyt anomuksen sekä pidenne- tyn oppiajan että koroitettujen pääsyvaatimusten vahvistamisesta.

L~usuunnitelmasta ~ainitta'koon, että! perspektiiviopin ynnä -piirustuksen opetus pidennetään 2-vuotiseksi sekä että uusiksi oppiaineiksi otetaan kaunokirjoituksen metodiiklka sekä rakennus- ja viivotinpiirustus, Kuunteluopiskelu tapahtuu vasta kolman- nella vuosikurssilla, jonka tuntiluku tämän johdosta on rajoitettu.

jälkikatsauksessa mainittu Taideteollisuusyhdistyksen anomus valtioneuvostolta keskuskoulun uudelleen muodostamiseksi .sekä samoin mainitut neuvottelut kaupungin kanssa ehkä johtavat siihen, että yksi tai pari ei-taideteollista ammattikurssia Ylemmässä Kåsityöläiskoulussa jo ensi s)"ksystä lähtien yhdistetään kaupungin ,,yleiseen ammattilaiskouluun". Miten tässä käynee, on joka tapauksessa kohtuullista, että niiden oppilaiden, jotka jo keskuskoulussa ovat aloittaneet opintonsa näissä kursseissa, sal- litaan ne päättää, mikä myös lienee odotettavissa.

Muudan Taideteollisuuskoulun opetusta koskeva seikka on vielä huomion arvoinen. Taidekudontaopetus, jonka ottaminen opetussuunnitelmaan jo kauan sitten on ollut koulun johdon sydämellä, on menneen vuoden kuluessa, vaikkakin väliaikaisesti, toteutunut. Koulu on tarkoitusta varten hankkinut kangaspuut, joita, sekä eräitä toisia lainattuja, on erittäin ahkerasti käytetty.

Näiden harjoitusten tulokset asetetaan näytteille koulun riemu- [uhlanäyttelyssä. Harjoitukset on suoritettu opinkäyneen kuto- jattaren ja aikaisemmin Suomen Käsityön Ystävien palveluk- sessa olleen, 3 :nnen vuosikurssin oppilaan Hulda Potilan opas- tuksella. Toivottavaa on, että tämä opetusaine ensi lukuvuodesta otetaan vakituiseksi oppiaineeksi koulun ohjelmaan.

Lukuvuodelta on myöskin merkittävä muistiin erittäin virkis- tävänä tapauksena, että koulussa kävi Suomessa syntynyt professori Elmer Forsberg, joka on yliopettajana Art Institute'ssa , Chicagossa, valtavassa taidelaitoksessa, missä tänä vuonna oppi- lasmäärä nousee 3,000:n paikkeille. Prof. Forsberg osoitti suurta

7 1

l

^'I

l

1

l

'

I

/',

7

harrastusta kouluamme kohtaan, ja ystävällisesti hän pidemmän aikaa kevätlukukaudella näytti omia opetusmenetelmiään keskuskoulun opettajille herättäen siten vaikutteita, joista voidaan .edot- taa koulun toiminnalle hyötyä ja joista koulun johdolla on syytä lausua prof. Forsbergille parhaat kiitoksensa.

Ensi lukuvuoteen nähden on huomattava, että lukukausimaksut Taideteollisuus-päiväkoulussa, jotka tähän mennessä ovat olleet liian alhaiset, koroitetaan 200 mk:aan, mikä määrä verrattuna muitten samanlaisten oppilaitosten Iukukausimaksuihln on pidet- tävä kohtuullisena. Varattomiin oppilaihin nähden on johdolla kuten ennenkin harkitsemisoikeus.

Tunnustusta ansaitsevana tosiasiana mainittakoon, että Ylem- män Käsityöläiskoulun oppilaiden itsensä keräämä stipendi- rahasto on kasvanut 5,000 mk:n paikkeille, joista varoista koulun johto oppilaskunnan toivomuksen mukaan tänä vuonna jakaa viisi 200 mk.n. stipendiä palkintona ahkeruudesta ja edistyksestä.

Myöskin tältä menneeltä lukuvuodelta on tuntuva tappio mer- kittävä koululle. Yksi

sen

vanhimmista opettajista, Theodor Nordgren, joka aina vuodesta 1897 taidolla ja tunnontarkkuu- della oli hoitanut puunpiirrännän opetusta, mikä myöhemmin oli yhdistettynä Iinoleurnileikkausopetukseen, kuoli viime kesänä.

~ Tämä on sitäkin valitettavampaa, kun ainakin toistaiseksi on osoittautunut vaikeaksi meillä löytää ammattimiestä, joka voisi·

jatkaa keskenjäänyttä opetusta. Kouluun hän on jättäny,t innos- tuneen ja taitavan opettajan ja miellyttävän henkilön muiston.

JOHTOKUNTA

Taideteollisuuskeskuskoul un johtokuntana toimi i Taideteollisuus- yhdistyksen asettama koululautakunia. Lautakunnan jäseninä ovat, paitsi rehtoria ja taiteellista johtajaa, olleet yliarkkitehti M. Schjerf- beck, puheenjohtajana, sekä fil. tohtori f. Allio, koristemaalarl S.

Vuorio ja kirjaltaja K. F. Hellgren.

TARKASTUS

Taideteollisuusyhdistyksen valitsemana tarkastaja on toiminut professori Armas Lindgren.

REHTORI Arkkitehti Werner von Essen.

TAITEE;LJ._INEN JOHTAJA Arkkitehti Rafael Blomstedt.

(7)

9

Plastillista anatomiaa.

Rakennus- ja viivotinpiirust.

Tekstausta kirjaltajille.

Harjoitusluokat.

Koristemaalausta sekä ammatti- ja ornamenttimaalausta.

Konepiirustusta ja algebrata suomeksi sekä ammattioppia metalli- työntekijöille.

Taidehistoriaa.

Tekst., kaunokirj. ja merkant. li- togr.

Hinnoittelua kirjaltajille.

Käsivara- ja ornamenttipiirus- tusta.

Ammattipiir. ja käytänn. harjoi- tuksia puusepille.

Laskentoa suomeksi.

Äidinkieltä (ruotsia).

Ammattipiirustusta latojille.

Äidinkieltä (suomea).

Ammattipiir., ammattioppia · . ja käyt. harjoit. läkki-, levy- ja vas- kisepille sekä taontaa ja pako- tusta. ·

Piirustuksenopetuksen metod.

Piirust. elävän mallin mukaan.

0. Y. Koru on tätä vuotta varten antanut Smk. 500: - vuotuisesti noudatettavan määräyksen mukaisesti jaettavaksi apurahoina taidetaonta- tai metallipakotusalan oppilaille, ja opettaja nti L. Törnudd on lahjoittanut 100 mk annettavaksi palkintona hyvin suoritetuista opinnoista piirustuksenopettajaosastolla.

Käsityö- ja Tehdasyhdistys on antanut koululle oppilasstipendien jakamista varten 500 mk.

K. H. Renlundin käsityöläisille ja tehtaantyömiehille varatun stipendi- ja palkintorahaston korkovaroista on rahatoimikamari tätä vuotta varten antanut koululle 3,500 mk. jaettavaksi apurahoina an- siokkaille oppilaille.

Näistä lahjoista lausuu koulu täten asianomaisille lahjoittajille suuren kiitollisuutensa.

LAHJOITUKSIA - L. Törnudd, opettajatar .

T. Vikstedt, koristetait., piirt. . . ' V. Malmberg, kuvanveistäjä .

~ T. Montell, arkkitehti .

- A. Nuora, faktori .

- B. Närhi, piirust. opettaja . - A. Rapp, taiteil. ja koristemaal.

Hj. Renhalm, insinööri

£. Richter, fil. maisteri _ ]. Rignell, kivipainaja

- £. Rissanen, faktori . M. Schjerfbeck, akkitehti . - K. Siikanen, veistonopettaja . ' T. Snabb, insinööri . - M. Strömsten, kansakoulunopett.

- A. Syviinne, faktori .

"' A. Tynell, kansakoulunopettaja ..

P. Tynell, taidetakoja .

I I,

I

' '

Kirjanpitoa suomeksi Tekstausta, heraldiikkaa ja kaunokirjoitusta.

Värioppia (teor.).

Ruotsin kieli.

Värioppia (graafill.).

Muoto-oppia ja kompositsionipiirustusta.

Porsliinimaalausta.

Kompositsionipiirustusta.

Projektsionipiirustusta, käsivara- piirustusta ja tyylioppia.

Käsivarapiirustusta.

Konepiirustusta ja algebrata suomeksi.

Kaunokirjoitusta.

Käsivarapiirust. ja perspektiivi- oppia.

Muovailua.

Keramiikkaa.

Rakennusveistotaidetta.

Huonekal upiirustusta.

Muovailua, kiven- ja puunveistoa.

Kromolitografiaa.

Algebrata, laskentoa ja ammattilaskentoa ruotsiksi.

Fysiikkaa ja ammattilaskentoa suomeksi.

Konepiirustusta, laskentoa, mit- tausoppia ja projektsionioppia suomeksi.

Kirjansitomista.

Käsivarapiirustusta.

Tariffioppia kirjaltajille.

Kirjanpitoa ruotsiksi.

Ammattilaskentoa suomeksi.

Kivipainamista.

Konepiirustusta, fysiikkaa, mit- tausoppia ja projektsionioppia ruotsiksi.

Koristemaalausta ja kirjansitomista.

- H. Malin, koristemaal. ja piirt.

C. Jansson, työnjohtaja

- E. Kualamo, arkkitehti .

· A. Karvosenoja, kirjaltaja . - E. Kockberg, kirjanpitäjä . - 0. Lappalainen, kansak. opettaja

· M. Luther, kivipainaja . - 0. Lönnrot, insinööri .

OPETTAJAT M. Ahola, kirjanpitäjä .

- T. Ahrenberg, piirust. opett. ja

kartogr .

A. Alen, kirjaltaja 4'. . -. ]. L. Birck, kansakoulunopett.

- B. Blomqvist,ylikonepainaja . -. R. Blomstedt, arkkitehti . ' E. Boreni us, neiti . _ A. Brummer-Korvenkontio, koris-

tetait. .

- E. Elenius, koristetait., piirt.

- 0. Elenius, koristetait., piirt.

S. Englund, insinööri . D. von Essen, rouva . W. von Essen, arkkitehti . _ · E. Filen, kuvanveistäjä . - A. W. Finch, keramiikkataiteilija - 0. Finne, kuvanveistäjä .

M. Prelander, arkkitehti . - ]. Friedl, kuvanveistäjä . -, W. 0iesser, kromolitogr. . . _ M. Holmberg, fil. maisteri . - K. A. Harma, kansakoulunop .

· K. R. Huotinen, insinööri

....

(8)

"

4 tunt. viikossa

2 "

4 "

2 tunt. viikossa

2 ,,

2 "

6 "

2 tunt. viikossa

2 "

8 "

I. YLEIN EN KU RSSI

Tarkoitettu oppilaille, joilla ei ole ammattia tai joilla on ammatti jota varten ei erikoista kurssia ole järjestetty'. '

1 luokka:

Käsivarapiirustus .

Ammattilaskento .

Vaihtoehtoisia oppiaineita vähintään .

12 tunt. viikossa Vaihtoehtoisia: samat aineet kuin 1 ja 2 luokalla.

10 tunt. viikossa Vaihtoehtoisia ovat: käsivarapiirustus (ylim. tunteja), kaunokirjoitus, tekstaus, rakennuspiirustus, muovailu ja puunveisto.

2 luokka:

Projektsionipiirustus .

Vaihtoehtoisia aineita vähintään .

OPETUSOHJELMA

I.

YLEMMÄN KÄSITYÖLÄISKOULUN OPETUS- OHJELMA

(Pääasiassa iltaopetusta)

12 tunt. viikossa V~ihtoe?toisia ovat: käsivarapiirustus (ylim. tunteja), perspektiivi- opp1,_ projektsionioppi, kivenveisto, tyylioppi ja fysikka. Sitäpaitsi harkmnan mukaan keramiikka ja porsliinimaalaus sekä 1 luokan vaihtoehtoiset aineet.

3 luokka:

Äidinkieli .

Kirjanpito .

Vaihtoehtoisia oppiaineita vähintään .

• f

^,,

I•

1

KOU LUMAKSU T

Ylemmässä käsityöläiskoulussa: Smk. 25: - ammattilaisilta, muilta oppilailta Smk. 50: - kumpaisenakin lukukautena.

Taideteollisuuskoulussa: Smk. 25: - ammattilaisilta, muilta oppilailta Smk. 150: - kumpaisenakin lukukautena.

Oppilaat jotka jo ovat läpikäyneet koulun, mutta käyttävät hy- väkseen opetusta jommankumman osaston erikoisaineissa, ovat suo- rittaneet Smk. 75: -, jos ovat olleet ammattilaisia, muut oppilaat Smk. 200:-.

SISÄÄN PÄÄSYVAATIM UKSET

Ylempi käsityöläiskoulu: Kansakoulu- tai alempi käsityöläiskoulu- kurssi tai vastaavat tiedot.

Taideteollisuuskoulu: Kansakoul ukurssi tai vastaavat tiedot sekä kuukauden kestävä koeaika piirustuksessa.

Piirustuksenopettaiaosastolle pyrkiviltä todistus suoritetusta keski- koulukurssista tai vastaavasta tietomäärästä. Koeaika kuin yllä.

OPPIVU OSI

Syyslukukausi alkoi syyskuun 15 p :nä ja päättyi joulukuun 20 p :nä. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 12 p :nä ja päättyi toukokuun 19 p.nä, siis tavallista myöhemmin syystä, että syyslukukausi juhla- näyttelyn johdosta voi alkaa vasta syysk. 21 p:nä.

REHTORIN KAN SLI A

on ollut avoinna maanant., torst. ja perjant. klo 8-J-/29, tiist. klo 6-¹/28 ja keskiv. klo 7-1/28 i.p.

10

KIRJASTO

Kirjastonhoitajsna arkkitehti Rafael Blomstedt. Amanuenssi neiti ]. Böhm. Lukukausien aikana ovat kirjasto ja lukusali olleet avoinna niin hyvin yleisöä kuin koulun kaikkia oppilaita varten klo 12-2 ja 7-9 i.p. tiistaisin ja perjantaisin, klo 7-9 i.p. keskiviikkoisin ja lauantaisin sekä klo 5-7 i.p. maanantaisin ja torstaisin.

(9)

2 2

"

viikossa

4 tunt. viikossa

2 "

2 tunt. viikossa

2

" "

2

" "

2

" "

2₂

" "

2 tunt. viikossa

2 "

4 "

I luokka:

Käsivarapiirustus . . . 2 tunt.

Ammattilaskento . . . 2 ,,

Äidinkieli . . . 2 ,,

Arnmattipiirustus . . . 2 ,,

Äidinkieli ' -:- .. Kirjanpito . --- 2 luokka: 12 tunt. viikossa Vapaaehtoisia aineita: kivenveisto, tyylioppi ja tekstaus. I luokka: Käsivarapiirustus . Muovailu . Projektsionipiirustus . Ammattilaskenro . --- B. Rapp ar it, kiv i - ja sementti työmiehet 12 tunt. viikossa Vapaaehtoisia aineita: perspektiivioppi, tyylioppi ja algebra. 2 Luokka: Käsivarapiirustus . . . 2 tunt. viikossa Rakennuspiirustus . . . 6 " Projektsionioppi . . . 2 ,,

Kirjanpito . . . 2 ,, ,,

- - - -'-'-- - - -

Ammattilaskento voidaan vaihtaa lasku- tahi mittausoppiin.

II. RAKENNUSTYÖNTEKIJÄIN KURSSI A. M u u r a r i t ja k i r v e s m i e h e t I luokka:

Rakennuspiirustus .

Äidinkieli .

Ammattilaskento .

(10)

"

4 tunt. viikossa 2 "

4 "

6 "

2 "

2 luokka:

Perspektiivioppi .

Ammattimaalaus .

Koristemaalaus .

Piirustus elävän mallin mukaan .

Tekstaus .

Äidinkieli .

---

15

4 tunt. viikossa

2 "

12 tunt. viikossa 14

3 luokka:

Konepiirustus .

Ammattioppi .

Äidinkieli .

Kirjanpito .

Projektsionioppi , .

V. KIRJ ANSITOJAIN KURSSI

"

I luokka:

Käsivarapiirustus . . . 2 tunt. viikossa

Ammattilaskento . . . 2

Äidinkieli . . . 2

Värioppi . . . 2

Konepiirustus . . . .

___

2 ^_:,:_,,

__

^_;__,, VII. Kl RJ ANPAIN AJ I EN KURSSI (Ei täysioppineille) 22 tunt. viikossa 3 luokka: Käsivarapiirustus . . . 4 tunt. viikossa Ammattimaalaus . . . 4 ,,

Koristemaalaus . . . 12 ,,

Piirustus elävän mallin mukaan . . . 2 ,,

Muovailu . . . 4 ,,

Tyylioppi . . . 2 ,,

Kirjanpito . . . .

___

2 ^__:_:,,

__

^_;__,, 30 tunt. viikossa Luokilla 2 ja 3 osaksi päiväopetusta. r\

l J "

4 tunt. viikossa 2 " 6 " 12 tunt. viikossa 6 tunt. viikossa 2

" "

2₂

" " " "

12 tunt. viikossa Täysinoppineille työläisille on myönnetty oikeus nauttia opetusta kultauksessa tarvitsematta olla osallisina muissa aineissa. 3 luokka: Kirjansitominen . Tekstaus . Kirjanpito . Tyylioppi . - - - --'-'-- 12 tunt. viikossa 2 luokka: Käsivarapiirustus ,- . . . 2 tunt. viikossa Tekstaus . . . 2 ,,

Kirjansitominen . . . 6 ,, ,,

---

1 luokka:

Ammattilaskento .

Kirjansitominen .

10 tunt. viikossa VI. AMMATTI- JA¹ KORISTEMAALARIEN KURSSI

1 luokka:

Ammattilaskento .

Ammattimaalaus .

Tekstaus .

4 tunt.

2 "

4 "

2 "

viikossa

2 luokka:

Konepiirustus .

Värioppi .

Kirjanpito .

Fysikka .

Hinnoittelu .

4 tunt. viikossa

2 "

3 "

12 tunt. viikossa 13 tunt viikossa

(11)

12 tunt. viikossa

2

2 tunt. viikossa

2 " "

6 " "

3 tunt. viikossa

3 "

2 "

4 tunt. viikossa

2 "

2 luokka:

Käsivarapiirustus . . . 2 tunt. viikossa

Taonta ja pakotus . . . 6 ,,

Ammattipiirustus . . . 2 ,,

Muovailu . . . 2 ,,

--- 14 tunt. viikossa Kultasepät ja kaivertajat vaihtavat ammattipiirustuksen käsivara- piirustukseen ja tekstaukseen. 12 tunt. viikossa I luokka: Käsivarapiirustus . Ammattipiirustus . Taonta ja pakotus . Ammatti piirustus, seppien 2 ^{t } ·} Muovailu, metallipakottajien 2 ,, · · · · --- I X. SEPPI EN JA MET A L LIP AKO TT AJ I EN KURSSI 8 tunt. viikossa Vapaaehtoisia aineita: Tekstaus, käsivarapiirustus ja värioppi. VIII a. LATOJIEN KURSSI (Täysioppineille) 8 tunt. viikossa Vapaaehtoisia aineita: Tekstaus (lisätunteja), äidinkieli, ammattilaskento ja värioppi. 2 luokka: Ammattipiirustus . Hinnoittelu . Tyylioppi . --- 1 luokka: Tekstaus . Tariffioppi . Käsivarapiirustus . --- 2 tunt. viikossa 4 " 2 " 2 " 2 " 4 tunt. viikossa 2 " 3 " 2 tunt. viikossa 2 " 2 " 2 " 2 luokka: Käsivarapiirustus . Tekstaus . Tyylioppi . Tariffioppi . Kirjanpito . --- 2 luokka: Konepiirustus . Värioppi . Hinnoittelu . Vill. LATOJIEN KURSSI (Ei täysioppineille) 9 tunt. viikossa Vapaaehtoisia aineita: Tekstaus, fysikka, tyylioppi, ammattioppi

( =

koneoppi), ruotsinkieli. · 8 tunt. viikossa Vaihtoehtoisia aineita: Ammattilaskento, tekstaus, äidinkieli ja käsivarapiirustus. 1 luokka: Konepiirustus . Värioppi . Tariffioppi . Vaihtoehtoisia aineita . V11 a. KIR J A NP A I N AJ I EN KURSSI (Täysioppineille) 1 luokka: Käsivarapiirustus . . . 2 tunt. viikossa Ammattilaskento . . . 2 ,,

Tekstaus . . . 4 ,,

Ruotsinkieli . . . 2 ,, ,,

- - - --"--- - - -

12 tunt. viikossa.

16

(12)

14 tunt. viikossa

"

,,

14 tunt. viikossa

3

,,

,,

"

12 tunt. viikossa

Vaihtoehtoisia ovat samat aineet kuin 1 vuosikurssilla sekä harkinnan mukaan keramiikka.

*) Eräiden harjoistusaineiden suuri tuntiluku johtuu siitä, eitä oppilaita on velvoitettu työskentelemään sellaisinakin aikoina, jolloin opettajalla ei ole opetusvelvollisuutta.

39 tunt. viikossa Vaihtoehtoisia aineita: Porsliinimaalaus, kuvanveisto ja muovailu.

2 vuosikurssi.

Kompositsionipiirustus .

Ornamenttipiirustus .

Muovailu .

Taidehistoria .

Tyylioppi .

Muoto-oppi .

Perspektiivioppi .

Tekstaus ja heraldiikka .

Vaihtoehtoisia aineita .

- - - ---'-- - - -

A. MALLIPIIRUSTUSOSASTO

3 luokka järjestetään tulevana oppivuotena.

I vuosikurssi:

Kompositsionipiirustus . . . 14 tunt. viikossa

Ornamenttipiirustus . . . 3 ,,

Käsivarapiirustus . . . 4 ,,

Projektsionipiirustus . . . 4 ,,

Muovailu . . . 4 ,,

Taidehistoria . . . 2 ,,

Tyylioppi . . . 2 ,,

Vaihtoehtoisia oppiaineita . . . 6 ,, ,,

- - - --'-- - - -

11.

TAIDETEOLLISUUSKOULUN OPETUSOHJELMA*)

(Sekä päivä- että iltaopetusta) 2 luokka:

Tekstaus .

Litografiaharjoitukset .

---

r

"

viikossa viikossa

6 tunt.

2 "

2 ,,

2 "

2 tunt. viikossa 2

2 6 2

2 tunt. viikossa

2₂

" "

6

" "

4 tunt. viikossa

2₂

" ^"

" ^,,

4

" ^"

12 tunt. viikossa 6 tunt.

2 "

14 tunt. viikossa 3 luokka:

Metallipakotus .

Muovailu .

Tyylioppi .

Ammattipiirustus .

Ammattioppi ja -talous .

---

2 luokka:

Muovailu .

Ammattipiirustus .

Käytännölliset harjoitukset .

Äidinkieli .

XI. KIVIPIIRTÄJIEN KURSSI 1 luokka:

Ammattilaskento .

Tekstaus .

Litografiaharjoitukset .

---

14 tunt. vi ikossa Vapaaehtoinen aine 3 luokalla: käsivarapiirustus.

X. LÄKKI-, LEVY- JA VASKISEPPIEN KURSSI I luokka:

Ammattilaskento .

Ammattipiirustus .

Käytännölliset harjoitukset .

--- 12 tunt. viikossa Vaihtoehtoinen aine 3 luokalla: käsivarapiirustus.

18

3 luokka:

Taonta ja pakotus .

Muovailu .

Tyylioppi .

Ammattipiirustus .

Ammattioppi ja -talous .

---

(13)

20

37 tunt. viikossa Vaihtoehtoisia ovat samat aineet kuin 1 ja 2 vuosik.

viikossa

41 tunt. viikossa 3 vuosikurssi:

Kompositsionipiirustus . . . 4 tunt.

Huonekalupiirustus 12 ,,

Ammattipiirustus . . . 4 ,,

Työharjoitukset 12 ,, Puunveisto . . . 4 ,,

.

" "

viikossa tunt. viikossa 4 tunt. 10 " 4 " 2 " 2 ,, 8 " 4 ,, 4 " 2 " 2 " 4 " 1 " I vuosikurssi: Kompositsionipiirustus . . . 6

Huonekalupiirustus . . . 12

Käsivarapiirustus . . . 4

Ammattipiirustus . . . 2

Työharjoitukset . . . 4

Muovailu . . . 2

Puunveisto . . . 2

Projektsionipiirustus . . . 2

Perspektiivioppi . . . 2

Taidehistoria . . . 2

Tyylioppi . . . 2

Rakennuspiirustus . . . 2

2 vuosikurssi:

Huonekalupiirustus .

Tekstaus .

Ammattipiirustus .

Työharjoitukset .

Muovailu .

Puunveisto .

Taidehistoria .

Tyylioppi .

Rakennuspiirustus .

Muoto-oppi .

(14)

41 tunt. viikossa D. VEISTO- JA MU OVAI LU OSASTO

"

"·

11 ,,

6 "

2 "

1 "

40 tunt. viikossa 11 tunt. viikossa

3 "

4 "

Keramiikan oppilaille 41 tunt. viikossa

Porsliinim :n ,, 39 ,, ,,

3 vuosikurssi:

Keramiikka (keramiikan oppilaille) . Porsliinimaalaus (porsliinim :n oppilaille) .

Muovailu .

Muoto-oppi - - - •

Kirjanpito .

Keramiikan oppilaille 36 tunt. viikossa Porsliinim :n ,, 32 ,, ,, Vapaaehtoinen aine: Porsliinimaalaus (keramiikan oppilaille) ja keramiikka (porsliinimaalauksen oppilaille).

K e r a m i i k k a t a i p o r s 1 i i n i m a a 1 a u s pääaineena.

I vuosikurssi:

E. SAVITYÖOSASTO

23

2 vuosikurssi:

Ornamenttipiirustus . . . .

Keramiikka (keramiikan oppilaille) . Porsliinimaalaus (porsliinim:n oppill.) .

Muovailu .

Taidehistoria · .

Tyylioppi .

Perspektiivioppi .

Muoto-oppi .

Keramiikka (keramiikan oppilaille)

i

Porsliinimaalaus (porsliinim:n oppii.)

J · · · ·

¹^O

Muovailu . . . 6

Tyylioppi . . . 2

Projektsionipiirustus ·. . . 2 ,, ,,

- - - ---"- - - -

tunt. viikossa 8 tunt. viikossa 5

" "

4

" ,,,

14₂

" " " "

2₄

" " " "

Kirjanpito . . . 2 ,, ,, ---'--

40 tunt. viikossa Vapaaehtoinen aine: keramiikka, harkinnan mukaan kaikilla vuosikursseilla.

1 vuosikurssi:

Kompositsionipiirustus · .

Käsivarapiirustus : . . . .

Kuvanveisto ja muovailu .

Taidehistoria .

Tyylioppi .

Projektsionipiirustus

___

. ^___:_:_

Vapaaehtoisia aineita: tekstaus sekä puun- tai kivenveisto kaikilla vuosi kursseilla.

22

Muoto-oppi .

Kirjanpito .

2 vuosikurssi:

-. Ornamenttipiirustus .

Kuvanveisto ja muovailu .

Taidehistoria .

Tyylioppi .

Perspektiivioppi .

Muoto-oppi .

(15)

F. TAIDETAKOMIS- JA METALLIPAKOTUSOSASTO

6 tunt. viikossa

2₄

" "

LUKUVUODEN OPP/KURSSIT

Vapaaehtoisia aineita (molemmilla vuosikursseilla erinäisillä eh- doilla) : porsliinimaalaus, keramiikka, metallipakotus, kivenveisto, puunveisto, rakennuspiirustus, kirjanpito sekä (ylimäär. tunteja) ornamenttipiirustus, tekstaus, kaunokirjoitus ja muovailu.

25 Muovailu . . . 4 tunt. viikossa

36 tunt. viikossa J vuosikurssi: Kompositsionipiirustus . Ornamenttipiirustus . Käsivarapiirustus . Taonta ja pakotus . Taidehistoria . Tyylioppi . Projektsionipiirustus . Muovailu . 2 vuosikurssi: Kompositsionipiirustus . Ornamenttipiirustus . Käsivarapiirustus . Taonta ja pakotus . Taidehistoria . Muoto-oppi . Muovailu . Tyylioppi .

~---

3 vuosikurssi: Kompositsionipiirustus . Taonta ja pakotus . Muoto-oppi . Muovailu . Kirjanpito . --- 0. PIIRUSTUKSENOPETTAJIEN VALMISTUS- OSASTO Lähempiä tietoja lukuvuoden eri aineiden oppikursseista annetaan sitä haluaville koulun kansliassa. J vuosikurssi: Käsivarapiirustus . . . 6

Kompositsionipiirustus . . . 6

Perspektiivioppi . . . 2

Projektsionipiirustus . . . 2

Muoto-oppi . . . 1

Tyylioppi . . . 2

tunt. viikossa

" "

(16)

^Sunnuntai

- 110-12ap.

8-10 ap. 8-10 ap.

- 7-··9 ip.

Algebra .

Ammatti- ja ornamenttimaalaus .

Ammattilaskento .

Ammattioppi metallityönt. varten . Ammattioppi ja -talous seppiä ja me- tallipaköttajia varten . Ammattipiir. latojia varten . Ammattipiir. puuseppiä varten . Amma~~!piir. sepp., läkki-, pelti- ja vaski-

sepp1a varten .

fysiikka .

Harjoitusluokat .

Hinnoittelu kirjalt. varten .

Huonekalupiirustus : .

Keramiikk~ : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :

Kirjanpito ·- .

Kirjansitominen .

Kompositsionipiirustus I .

,, II ja Ill .

Konepiirustus .

Koristemaalaus .

Käsiva;;_ ja or~~-~~~ttlpil~~-~i~~-::::::::

,,

^, ^.

Käyt. harj. puuseppiä varten . Käyt. harjoit. läkki-, levy- ja vaskiseppiä

varten kts. Taidetaonta.

6-9 ip.

7-9 ip.

10-12ap.

8-10 ap.

1-3 ip.

6-9 ip.

6-8 ip.

8-lOap.

7-9 ip.

1-3 ip.

9-lOap.

10-12ap.

6-8 ip.

10-12ap.

6-9 ip.

8-lOap.

1-3 ip.

1-4ip.

1-3 ip.

9-lOap.

J0-12ap.

6-8 ip, 5-9 ip.

6-8 ip.

5-7 ip.

6-9 ip.

1-3 ip.

9-l0ap.

10-12ap.

6-8 ip.

5-9 ip.

1-4 ip.

7-9 ip.

6-.ÅJip.

8-lOap.

10-12ap.

7-9ip.

9-lOap.

10-12ap.

6-.8 ip.

5-9 ip.

6-8 ip.

7-9 ip.

5-7 ip.

8-lOap.

5-8 ip.

6-9 ip.

8-lOap.

7-9 ip.

J0-12ap.

9-I0ap.

l0-12ap.

6-8 ip.

5-.ÅJ ip-

8 - lOap.

5-9 ip.

10-12ap.

1-3 ip.

9-lOap.

10-12ap.

6-9 ip.

2-6 ip.

ft --~

-• ^{-- ---~-•-} ^{- ·+, --}

---•-..--... ~

6-8 ip.

~-i

10-12ap.

5-7 ip.

1-3 ip.

7-9 ip.

5-9 ip, 3-4 ip.

1-3 ip.

5-7 ip.

7-9 ip.

5-7 ip.

8-9ap.

3-4 ip.

1-3 ip.

5-9 ip.

6-7 ip.

7-9 ip.

6-8 ip.

7-9 ip.

1-4 ip, 7-9 ip.

1-3 ip.

5-6 ip.

6-8 ip.

6-9 ip.

8-9 ap.

1-3 ip.

6-8 ip.

7.-9 ip.

7-9 ip.

1-4 ip.

5-7 ip.

5-9 ip.

6-8 ip.

6-9 ip.

1-3 ip.

6-8 ip.

5-9 ip.

6-8 ip.

1-3 ip.

5-7 ip.

7-9 ip.

6-8 ip.

3-4 ip.

8-lOap.

1-3 ip.

5-7 ip.

7-9 ip.

3-4 ip.

1-3 ip.

5-9 ip.

1-3 ip.

5-9 ip.

1-3 ip.

6-8 ip.

1-3 ip.

6-8ip.

5-6 ip.

5-8 ip.

Vä;ioppi I ki~jaltaji~- -~~-rt~~-.:::::::::::

.. " II " " .

Aidinkieli

I

6-8 ip.

Laskenta .

Litografiaharjoitukset . Metallipakotus, kts. taidetaonta.

Mittausoppi .

Muoto-oppi Il .

,, III .

Muovailu, kts. veisto ja muov.

Perspektiivioppi .

Piirust. elävän mallin mukaan :..

,, ,, ,, ,, 1-3 ip.

Piirustusopet. metodiikka I . . . . - ,, ,, II . . . . 5- 7 ip.

Plastillinen anatomia... 2-4 ip.

Porsliinimaalaus .

Projektsionioppi .

Projektsionipiirustus . Puunveisto, kts. veisto.

Rakennus- ja viivotinpiirustus .

Rakennusveistotaide .

Ruotsinkieli .

Taidehistoria .

Tai.~et~onta, metallipakotus ja käyt. harj.\{_{1 __}3 ip.

läkki-, levy- 1a vaskisepp. varten . . . . ₅_9 ip.

Tariffioppi kirjalt. varten . Tekstaus ja heraldikka .

,, ,, kaunokirjoitus . . . . 7-9 ip.

Tyylioppi (Käsityöläiskoulu)... - ,, (Taideteollisuuskoulu) I . . . . 3-4 ip.

" " II . . . . --

Veisto ja muovailu... 1-3 ip.

6-8 ip.

(17)

PÄÄSTÖTOD ISTUKSEN SAAN EET OPPILAAT I. Ylempi Käsityöläiskoulu:

Yleinen kurssi: EsterEkman, Karl Luoma, Niilo Nyfors, Marga- reta Pettinen, Aarne Siljander, Arvid Sundqvist ja Aili Valio.

Rakennustyöntekijäin kurssi: Martti Laine, Petter Laukkanen, Veikko Lepistö, Olavi Liukkonen, Gunnar Mattsson, Viljo Parkki- nen, Tauno Puupponen, Into Sipola, Sulo Strandhalm ja Mauno

Särkkä. '

Puuseppien kurssi: Johannes Koskinen, Frans Matero ja Toivo Nurminen ..

KILPAILUJA

Taideteollisuuskoulun I vuosikurssilla toimeenpantiin kotikilpailu karvalankamaton sommitteluehdotuksista, jossa sai I palk. M. Söder- blom, II palk. A. Rönkkö ja III palk. M. Söderblom. Toinen kotikilpailu käsitti rekiryijyn sommittelun. Siinä sai I palk,M. Oreschni- kow, II palk. E. Söderblom ja II palk.

1:

Behrsen. Kolmas kotikilpailu käsitti lattiaryijyn sommittelun. I palk, sai M. Söderblom, II palk. sai /. Behrsen ja l'II palk. saivat E. Ax jaA. Rönkkö. Pal- kinnot käsittivät taide- ja taideteollisuuskirjallisuutta. Sitäpaitsi toimeenpantiin 2 koulukilpailua, joissa molemmissa oli aiheena reki- ryijy.

Taideteollisuusosaston II .lla ja III :Ila vuosikurssilla toimeenpantiin seuraavat kilpailut: Ehdotus aikakauslehti ,,Astran" joulu- numeron kanneksi, I palk. 200 markkaa, A. Vilander; II palk. 150 markkaa, M. Serenius sekä kolme ostoa

a

50 markkaaE. Lönnström, A. Yihervä ja M. Serenius. Ehdotus salin katon maalauskoriste- luksi, I palk. 100 markkaa, E.Heyno; II palk. 75 markkaa,Hj. Ing- man, ja III palk. 50 markkaa, H. Potila.

Huonekalupiirustusosastolla toimeenpantiin kilpailu, joka käsitti ruokasalin kaluston ehdotukset. I palk. 100 mk sai Y. Rosvall, ja H palk. 75 mk B. Studnitzky,

Käsivarapiirustuksen yhteydessä järjestettiin kaksi kilpailua Taide- teollisuuskoulussa. Ensimmäinen, liittyen syksyllä piirtämistä varten tehtyihin matkoihin Suomenlinnaan, käsitti kirjan somistelun Suomenlinnan historialliset muistot"-nimiseen teokseen. I palk.

80

^{mk sai} E. Koskinen, ja II palk. 60 mk A. Ekman, molemmat oppilaita piirustuksenopettajien valmistusosaston II vuosikurssilla.

II. T Al DETEOLLI SUUSKOU LU OPPILASMÄ ÄR Ä

I. YLEMPI KÄSITYÖLÄISKOU LU

I Yleinen kurssi .

II Rakennustyöntekijäin kurssi .

III Puuseppien kurssi .

IV Metallityöntekijäin kurssi .

V Kirjansitojien kurssi .

VI Ammatti- ja koristemaalarien kurssi . VII Painajien kurssi (ei täysin oppin.) .

VIII Latojien kurssi ,, ,, ,, .

VII a Painajien kurssi (täysin oppin.) .

VIII a Latojien kurssi ,, . ,, .

IX Seppien ja metallipakottajien kurssi . X Läkki-, levy- ja vaskiseppien kurssi .

XI Kivipiirtäjien kurssi .

---'---

Yhteensä 497 oppilasta

Koko koulun oppilasmäärä

A Mallipiirustusosasto . . . 35 oppilasta

B Huonekalupiirustusosasto . . . 4

C Koristemaalausosasto . . . 6

D Veisto- ja muovailuosasto . . . 4·

E Savityöosasto . . . 5

F Taidetakomis- ja metallipakotusosasto . . . 5

G Piirustusopettajien valmistusosasto . . . 37 ,,

---'---

Yhteensä

(18)

30

Metallityöntekijäin kurssi: Alvar Hacklin, Eero Heinä, Viljo Keto, Yrjö Lindholm, Lauri Mattila, Matias Ojanperä, Urho Peltonen_, Yrjö Smedberg; Valdemar Sundholm, Jalo Säde, Reino Teräsvuori, Einari Vankka ja Gösta Widing.

Ammatti- ja koristemaalarien kurssi: Viljo Rapp.

Latojien kurssi {täysioppin.}: Väinö Auvinen, Erkki Karvinen ja Leonard Oksanen.

Seppien ja metallipakottajieri kurssi: Väinö Hamara, Armas He- lander, Vieno Nieminen, Elis Tamminen ja Johannes Yäntär,

Läkki-, levy- ja vaskiseppien kurssi: Erik Ekman.

//. Taideteollisuuskoulu:

Mallipiirustusosasto: SkadeFlorstromc Kerttu Haivdiäinen; Inge- borg Olin, Hulda Potila ja Terttu Wäinölä.

Veisto- ja muovailuosasto: Helvi Wähänäkki. . Piirustuksenopeitajien valmistusosasto: Astrid Ekman, Manta Hahl Riitta Hannikainen, Ann-Marie Häyren, Eemil Koskinen, Hellf~id Lillqvist, Hilja Palomäki, Sedkil Ramstedt, Aino Vihervä, Aune Vilander ja Maija W ärri.

AVUSTUKSET JA PALKINNOT

K. H. Reulundin käsityöläisille ja tehtaan työmiehille tarkoitetun stipendi- ja palkintorahaston korkovaroista ovat seuraavat ammati~- saan osoittamasta ahkeruudesta ja edistyksestään koulun oppi- aineissa saaneet 350 mk avustusta: Väinö Hamara, Armas Helan- der Eino Louhio Vieno Nieminen, Gösta Nyman, Viljo Rapp, Uno Sie~ä Jalo Säde: Elis Tamminen ja Toivo Uotinen.

Kä~ityö- ja Tehdasyhdistyksen stipendivaroista s~ivat . seuraav~t oppilaat kukin 100 mk palkintoina ahker~udesta .. ia ed_1s_tykse~ta:

Viljo Keto, Lauri Mattila, Into Sipola, Remo T erasvuori Ja Gosta W~~nk"orun lahjoitusvarat 500 mk jaettiin siten, ett~ Väi~ö-Ham~_ra sai 200 mk ja Alma Tenhunen 300 mk. Tarkastaja, -~e1h L. Tor- nudd'in 100 mk :n palkintorahan sai piirustuksenopettajien osastolta päästötodistuksen saanut oppilas Emil Koskinen. . . .

Ylemmän käsityöläiskoulun oppilaiden itse kokoom1s~a~n stipendivaroista annettiin 200 mk :n palkinnot seuraavalle mainitun koulun viidelle parhaimmilla arvosanoäla suorittaneelle oppilaalle: ~a~

Ojanperä, Viljo Parkkinen, Viljo Rapp, Valdemar Sundholm 1a A1l1

Valio. • ta

Taideteollisuusyhdistyksen t~rkoitusta. var_ten käytettävinä ?levt~

varoista saivat seuraavat oppilaat palkintoja ahkeruudesta Ja edis- tyksestä: 350 mk Kerttu fl.äiväläinen, Hul~a Potila ja Ingeborg Olin; 250 mk Marita Hahl, sekä 200 mk Hjalmar Hansen, Elmer

(

31 Härmä, Kullervo Johansson, Olavi Korhonen, Emil Koskinen, Elis Koskinen, Matias Ojanperä, Viljo Parkkinen, Niilo Ranta, Viljo Rapp, Valdemar Sundholm, Martin T önzblom ja Aili Valio.

150 mk:n palkintoja saivat: Eero Heinä, Ann-Marie Häyren, Martta Jousi, Erkki Karvinen, Viljo Keto, Johannes Koskinen, Martti Laine, KalleLeimu, Karl Luoma, frans Matero, Lauri Mat- tila, Leonard Oksanen, Hilja Palomäki, Yrjö Rosvall, Aino Savo- nen, Into Sipola, Sulo Strandberg, Elis Tamminen, Reino Teräs- vuori ja Gösta Widing.

100 mk:n palkintoja saivat: Ilma·Ahola, Urho Alin, Väinö Auvi- nen, Erik Ekman, Ester Ekman, Eino Fagerlund, Bruno Gustafsson, Antti Heikkinen, Viljo Heino, Armas Helander,'Elisabeth Heyne, Hannes ^Hiili, Eino Huttunen, Onni Karhu, Juho Karttunen, Väinö Keto, Martti Kivi, GunnarKoskinen, Kalle Koskinen, Otto Kuokka- nen, Eino Lauhia, Petter Laukkanen, Veikko Lepistö, Lauri Leppäiä.

Hellfrid Lillqvist, Yrjö Lindholm, Arvo Lukander, Jussi Luomajoki, Elsa Lönnström, Otto Mäkinen, Vieno Nieminen, Toivo Nurminen, Gösta Nyman, Eetu Pelkonen, Urho Peltonen, Urho Pesonen, Mar- gareta Pettinen, Tauno Puupponen, Aleksanteri Pärssinen, Toivo Ranta, Frans Rantanen, Johannes Saikkonen, Brynolf Sandström, Michael Schilkin, Aarne Siljander, Karl Skutnabb, Yrjö Smedberg;

Katri Stenbäck, ArvidSundqvist, Kerttu Suvanto, Margit Svaetichin, Jalo Säde, Mauno Särkkä, Severi Terenius, Erik Thorn, Pekka Törmä, Einari Wankka, Georg Wegelius, Johannes Wänfär ja Mauno Ylinen.

Helsingissä toukokuussa 1925.

Werner von Essen

(19)