Taideteollisuuskeskuskoulu - rehtorin toimittama kertomus koulun toiminnasta oppivuotena 1934-1935

• л

S U U S TAI D E T E О

KESKUSKOULU

<

■

t.

x

X

__

I)

>

M

f -r 'N •- rS m 4

ï

»!

I r

m —

с о ^

Z

tn -b

CO

m O 1 Ё Ё Ш Í

4

^ 5 ^ 4 i

|№

ка ш

REHTORIN TOIMITTAMA

KERTOMUS

KOULUN TOIMINNASTA OPPIVUOTENA

1934-1935

<

CO4>

-

o

tn

z

Z-o O

<

mpo

I

7Ñ

z

m

n

z

/O

LL.

e

m

Z

<

Q_

Painettu Frenckellin Kirjapainossa 1935 Paperi Kankaan Paperitehdas O. Y:ltä Kuvalaatat valm. Kliché-Yhtiö Valokuvat: Taideteollisuuskeskuskoulu Väriliitteet: Taideteollisuuskeskuskoulu

T

singissä muutamia vuosia toiminut n. s. Veistokoulu v. 1875 otettiin silloin perustetun Tai­

deteollisuusyhdistyksen haltuun. Varsin vaatimattomalla laitoksella, ¡onka olemassaolon aluksi yksityinen uhrautuvaisuus teki mahdolliseksi, oli voitettavanaan monta vaikeutta, ennenkuin sen onnistui saada jotenkuten turvallinen taloudellinen pohja toiminnalleen.

Vasta v. 1885 annetulla julistuksella taattiin koululle avustus yleisistä varoista, samalla kun se sai nykyisen nimensä Taideteollisuuskeskuskoulu. Sellaisena sen oli toimittava Helsingin kaupungin Ylempänä käsityöläiskouluna. Aluksi se työskenteli ainoastaan iltaisin, mutta vähitellen järjestettiin myös erilaista päiväopetusta oppilaille, joilla päin­

vastoin kuin tehtaissa ja työpajoissa toimivilla iltaoppilailla oli tilaisuus käyttää tällaista opetusta hyväkseen. Vähän vuosisadan vaihteen jälkeen muodostettiin kouluun laajem­

paa päiväopetusta antava ylempi osasto, n. s. Taideteollisuuskoulu. Se oli tarkoitettu henkilöille, jotka halusivat valmistua mallipiirtäjiksi taideteollisuuden palvelukseen tai luoviksi taiteilijoiksi taideteollisuuden ja taidekäsityön alalla. Koulun palvelukseen otet­

tiin taiteellinen johtaja, silloinen arkkitehti Armas Lindgren. Tämä uudistus tuli erittäin tärkeäksi koulun vastaisen toiminnan kannalta. Koulun iltaosasto jatkui ylempänä käsi­

työläiskouluna, kunnes siitä asetuksella yleisten ammattikoulujen järjestämisestä entisten 1925 Yleinen Ammattilaiskoulu ylempien ja alempien käsityöläiskoulujen sijaan tuli v.

taideteollisia ammatteja varten. Samalla keskitettiin koulun ohjelmaa m. m. sikäli, että useita vuosia toiminut paljon käytetty metallityöntekijäin koneteollisuudessa toimivien työmiesten — kurssi lopetettiin, koska se oli koulun yleiselle päämäärälle verraten vieras.

Tästä opetuksesta otti huolehtiakseen Helsingin kaupungin Yleinen Ammattilaiskoulu.

Monet ovat koulun ohjelmassa tänä kuusikymmenvuotiskautena tapahtuneet muutok­

set. M. m. oli siihen sen aikaisimmassa vaiheessa kuulunut „koneenkäyttäjä-, työnjohtaja- ja rakennusmestarikoulu". Se on myöhemmin otettu valtion haltuun ja muutettu Helsin­

gin Teollisuuskouluksi, joka siis on saanut alkunsa Keskuskoulusta. Koulun oppiaineet ovat huomattavasti vaihdelleet, ja varsinkin viime vuosina on niiden lukumäärä lisäänty­

nyt. V. 1875 oli oppiaineiden lukumäärä 11, v. 1885 18, v. 1900 22, v. 1910 30, v. 1920 48 ja nyt päättyneen lukuvuoden aikana oli niitä kokonaista 60. Lukuunottamatta äskenmainit- metallityöntekijäin kurssia, ei koulun iltaosastolla ollut ennen vita 1915 varsinaisessa mielessä kiinteitä ammattikursseja, joskin oppilaat, joilla oli verraten suuri oikeus valita oppiaineet, yleensä johtajan ohjeiden mukaan järjestivät valintansa silmälläpitäen mattinsa vaatimuksia. Ei myöskään koulun ylempi osasto, Taideteollisuuskoulu, muodos­

tua

am-

3

tuttuaan vuosisadan alussa ollut samassa mielessä kuin nykyisin jakautunut ammatillisiin alaosastoihin pakollisin opiskelusuunnitelmin. Vuosi 1915 merkitsi tässäkin suhteessa huomattavaa muutosta.

Koulun iltaosaston kursseista voidaan sanoa, että yleisen kurssin opetus, kurssit mentinveistäjille ja muovailijoille, huonekalupuusepille, kirjansitojille, koristemaalareille ja osittain myös taidetakojille ja metallinpakottajille ovat ainakin pääpiirteissään suhteel­

lisen varhaiselta ajalta, joskin eräitä tärkeitä oppiaineita on tullut lisää. Näiden tien harjoittajat ovat jo kauan opiskelleet koulussa. Myöhempiä ammattikursseja v. 1920 järjestetyt ammattiopin suorittaneiden kirjanpainajien ja latojien kurssit, joiden edeltäjinä v:sta 1915 alkaen toimivat oppilasasteella olevien kurssit, edelleen v. 1923 järjestetty kivipiirtäjien ja -painajien kurssi sekä viimeksi valokuvaajien kurssi, mistä lä­

hemmin tuonnempana.

Taideteollisuuskoulun osastojen lukumäärä on niinikään lisääntynyt. Kun mallipiirus­

tus-, huonekalupiirustus-, koristemaalaus-, kuvanveisto- ja muovailu-, keramiikka- sekä taidetaonta- ja metallinpakotusosastojen voidaan katsoa saaneen alkunsa samanaikai­

sesti päiväkoulun järjestämisen kanssa, joskaan ne eivät, kuten jo mainittu, olleet aikai­

semmin järjestetyt nykyisellä tavalla pakollisin opiskelusuunnitelmin, niin seuraavat tot ovat myöhemmin syntyneet: piirustuksenopettajien valmistusosasto (aluksi 2 vuotinen) järjestettiin 1918, graafillisen taiteen osasto 1926 ja tekstiilitaiteen osasto 1929.

On selvää, että vielä muita tarpeellisia ammattikursseja koulun molemmissa pääosas­

toissa olisi järjestetty, jos meillä olosuhteet olisivat suotuisammat kuin nykyisin. Mutta jo koulun huoneisto-olot ovat siinä olleet haittana. Tosin koulu sai oltuaan aluksi sijoitet­

tuna erilaisiin, osittain sangen tarkoitustaan vastaamattomiin huoneistoihin paljon pa­

remman

valtion varoilla nimenomaan Taideteollisuusyhdistyksen ja Taideyhdistyksen kouluja ja kokoelmia varten. Mutta pian kasvava oppilasmäärä ja viime aikoina kenties vielä enemmän ajanmukaiselle opetukselle välttämättömät työpä ja harjoitukset ovat alkaneet vaatia laajempia tiloja ja sopivampia huoneistoja. Tästä oli ensinnäkin seurauksena, että Taideteollisuusmuseon oli jätettävä Ateneum ja siirryttävä vuokrahuoneistosta toi­

seen. Täten saatiin tosin lisätilaa, mutta koulun oli kuitenkin pian pakko tilanahtauden takia opetustaan varten vuokrata huoneistoja ja työpajoja eri tahoilta, vieläpä varsin kaukaa Ateneumista. Tällä järjestelyllä on tietenkin omat haittansa ja sitä on sentähden pidettävä hätäkeinona, kunnes tilakysymys on saanut lopullisen ratkaisun.

Kysymys Keskuskoululle mahdollisimman pian aikaansaatavasta ajanmukaisesta ja riittävästä huoneistosta on tullut erittäin polttavaksi eikä sitä voida pitkäksi aikaa lykätä tuottamatta vakavaa haittaa sille uskotulle opetukselle. Kysymyksen ratkaisemiseksi on olemassa ehdotus rakentaa uusi talo Keskuskoulun ja Suomen Taideyhdistyksen kouluille sitä varten tarkoitetulle tontille Töölössä, kun taas Ateneum käytettäisiin Taide- ja Taide­

teollisuusyhdistysten hallussa olevien kokoelmien säilyttämiseen. Alustavat kustannus- suunnitelmat taloa varten on olemassa, ja anomus varojen myöntämisestä tarpeellisiin

orna-

ammat- ovat

osas-

aseman siirtyessään 1887 vastavalmistuneeseen Ateneumiin, joka oli rakennettu

4

esitutkimuksiin on kauan sitten jätetty Valtioneuvostolle, mutta epäedulliset olosuhteet ovat valitettavasti toistaiseksi tehneet nämä ponnistukset tuloksettomiksi. Kevätlukukau­

della Taide- ja Taideteollisuusyhdistykset tekivät uuden yhteisen yrityksen tässä meidän taiteellemme ja taideteollisuudellemme erittäin tärkeässä asiassa. Voitaneen toivoa, että täten saadaan viimeinkin suotuisa ratkaisu aikaan.

Tämän pikaisen silmäyksen jälkeen Keskuskoulun toimintaan kuluneena kuusikymmen­

vuotiskautena on mainittava myös joitakin sanoja nyt päättyneestä opintovuodesta.

Tällöin on huomioon otettava jo aikaisemmin mainittu valokuvaajien iltakurssi. Se on järjestetty yhteistoiminnassa Suomen Valokuvaajainliiton edustajain kanssa, ja se on suun­

niteltu kaksiluokkaiseksi. Viime syksynä alkaneella ensimmäisellä luokalla on annettu opetusta käsivarapiirustuksessa, sommittelupiirustuksessa, perspektiiviopissa ja tärkeim­

pänä opetusaineena valokuvausharjoituksissa sekä luennoitu niihin kuuluvaa teoriaa, yhteensä 10 viikkotuntia. Viimeksimainitut harjoitukset ja luennot ovat olleet kahden opettajan käsissä, valokuvaajien Tyyne Savion ja fil. maisteri Vilho Setälän, ja ne on pidetty Ammattienedistämislaitokselta tarkoitusta varten vuokratuissa huoneissa, joita, joiden oli esitettävä todistus riittävän pitkäaikaisesta ammattikokemuksesta, oli pal­

jon useampia kuin voitiin ottaa vastaan. Yhteistoiminnassa valokuvaajain edustajien kanssa karsittiin ne, jotka eivät vastanneet pätevyysvaatimuksia, joten lopullisesti hyväksyttyjä oli 20, joukossa 2 harrastelijaa, jotka vain, mikäli tilaa oli, saivat ottaa osaa ammatilli­

siin harjoituksiin, koska kurssi oli tarkoitettu varsinaisille ammattivalokuvaajille. Tätä ensimmäistä opintovuotta on pidettävä koevuotena, jonka kuluessa saadut kokemukset tulevat hyödyksi kurssia edelleen kehiteltäessä toisena opintovuotena. Toivottavasti am­

mattimiesten piirissä yhä laajemmalti tullaan ymmärtämään valokuvaajien tarkoituksen­

mukaisen valmistuksen tärkeys ja kurssi tämän alan edustajien keskuudessa saa jatkuvaa luottamusta ja tukea.

Vähemmän oleellisista uudistuksista mainittakoon, että huonekalupuuseppien kursseilla ja huonekalupiirtäjien osastolla aikaisemmat harjoitustunnit ammattipiirustuksessa on jaettu huonekalukonstruktiopiirustukseen ja huonekaludetaljipiirustukseen. Asianomais­

ten aineiden opettajat ovat insinööri E. Luutola ja sisustusarkkitehti W. West.

Opintovuoden kuluessa on toimeenpantu tavanmukaisia oppilasretkeilyjä erinäisiin tehtaisiin, mistä tehdään selkoa tuonnempana vuosikertomuksessa samoin kuin koulussa toimeenpannuista kilpailuista.

Viime vuonna kuollut kunnallisneuvos Viktor von Wright, joka on aikoinaan kuulunut Taideteollisuusyhdistyksen hallitukseen, on yhdistykselle tehnyt arvokkaan, koulun pyrki­

mysten arvossapitämistä osoittavan lahjoituksen testamentatessaan sille 50,000 mk. ra­

hastoksi, jonka korkovaroista on annettava stipendejä Keskuskoulun kuvanveistossa ja muovailussa ansioituneille oppilaille. Testamentintekijän toivomuksesta on rahastolla oleva nimi hänen veljensä mukaan, joka toimi koulun opettajana sen alkuaikoina, ja on

Haki-

5

sitä näinollen nimitettävä Carl Magnus von Wrightin stipendirahastoksi. Stipendejä voi­

daan jakaa seuraavan opintovuoden päättymisestä alkaen.

Myös toiselta taholta, eräiltä toiminimiltä y. m., on koulu saanut lahjoituksia ja myötä­

mielisyyttä osakseen, mistä tarkemmin osastossa Lahjoituksia ja lahjoja. Erittäinkin on mainittava, että Kirjasinvalimo „Amsterdam" on täkäläisen edustajansa Oy. Paperitukku Ab:n suosiollisella välityksellä varsin edullisilla ehdoilla toimittanut koululle kirjasin- tyyppikokoelman ja lisäksi lahjoittanut muita latomisvälineitä ja regaalin.

Vuosikertomukseen on taiteellisen johtajan toimesta liitetty jäljennöksiä oppilastöistä sekä lyhyt selostus kuva-ainehistosta.

6

JOHTOKUNTA

Taideteollisuuskeskuskoulun johtokuntana toimii Taideteollisuusyhdistyk- asettama koululautakunta. Lautakunnan jäseninä ovat, paitsi rehtoria sen

ja taiteellista johtajaa, olleet arkkitehti V. Jung, puheenjohtajana, teollisuus­

neuvos L. Kuoppamäki, jonka kuoltua valittiin tilalle johtaja H. R ö n e h o I m, sekä johtaja P. T y n e 11 ja sisustusarkkit. W. West.

TARKASTUS

Taideteollisuusyhdistyksen valitsemana tarkastajana on toiminut professori J. S. S i r é n.

REHTORI

Arkkitehti We rner von Essen.

TAITEELLINEN JOHTAJA

Arkkitehti Rafael Blomstedt.

OPEHAJAT

... Kirjanpitoa.

... Värioppia ja painamisteoriaa.

... Käsivarapiirustusta.

... Muoto-oppia ja sommittelupiirustusta.

... Sommittelupiirust., huonekalupiirust. ja heraldiikkaa.

Ahola, M., kirjanpitäjä ...

A I é n, A., kirjoituja ...

Blomstedt, A., arkkitehti ...

Blomstedt, R., arkkitehti ...

Brummer, A., koristetaiteilija ...

... Projektiopiirustusta.

... Ammatti- ja koristemaalausta sekä käsi­

varapiirustusta.

Elenius, E., keramiikkataiteilija ... Keramiikkaa y. keram. teknologiaa.

Käsivarapiirustusta.

Sommittelupiirustusta.

Tyylioppia ja ornamenttipiir.

Cajanus, G., arkkitehti ...

Eklund, G., koristemaalari ...

E I g, A., arkkitehti ...

Engblom, R., sisustustait...

Englund, K., arkkitehti ...

7

von Essen, D., rouva ...

von Essen, W., arkkitehti Filén, E., kuvanveistäjä ..

Kaunokirj. y. metod, ¡a harj. luok.

... Käsivarapiirust. ¡a perspektiivioppia.

... Muovailua ¡a (syysi.) amm.oppia muovai­

lijoille.

... Muovailua, kiven- ¡a puunveistoa.

... Hinnoitt. y. tariffioppia kirjalhlle.

Käsivarapiirustusta.

Koristemaalausta.

Ammattilaskentoa suomeksi.

Kirjankultausta.

Amm.oppia ja -taloutta kivipiirt. ja -pai­

najille.

Porsliinimaalausta.

Aineoppia koristemaalareille.

Ammattilaskentoa suomeksi.

Piirusi, elävän mallin mukaan.

Kromolitografiaa.

Kivipainamista.

Käsityön- y. sommitt. harjoit.

Huonekalukonstr. piir. ja -oppia.

Ammattipiir. kirjankultaajille ja tekstausta.

Plastillista anatomiaa.

Painamista.

F r i e d I, J., kuvanveistäjä ...

Happonen, E., faktori ...

H e r v o, V., taiteilija ...

H o n g e 11, G., koristemaalari ...

Horma, K. A., kansakoulunopettaja Jansson, C., työnjohtaja ...

J e f i m o w, P., kivipiirtäjä ...

Jäderholm-Snellman, G.-L, taiteilija Järvelä, J., maalarimestari ...

Lappalainen, W., insinööri ...

L a и r é n, Å., taiteilija ...

Lindholm, E., kromolitograafi ...

Lindström, A., kivipainoja ...

Luther, B., opettajatar ...

Luutola, E., insinööri ...

Malista, H., koristemaal. ja piirtäjä ....

Malmberg, V., kuvanveistäjä ...

Mikkonen, VV., ylikonepainaja ...

M o n t e 11, T., arkkitehti ...

Mustonen, J., kansak. opettaja ...

Nuora, A., faktori ...

Rakenn.- ja viivat, piirustusta.

Äidinkieltä (suomea).

Tekstausta ja latomista.

N у k ä n e n. F., taidetak. ja metallinpakottaja Metall, pakot., taontaa ja ammattipiirus­

tusta.

Käsivarapiirustusta.

Etsausta.

Tekstausta ja graafill. tyylioppia y. piirusi, ja graafill. sommitt. y. käsivarapiirus­

tusta.

Tekstiiliharj. y. amm.piir. ja -oppia.

Taidehistoriaa.

Närhi, B., piirusi, opettaja Oinonen, M., taiteilija ..

P a a e r. G., graaf. tait. ...

Potila, H., tekstiilitaiteilija ...

Richter, E., fil. maisteri ...

R i g n e 11, J., kivipiirtäjä ...

S a a I a s, A. L., piirusi, opettaja Savia, T., valokuvaaja ...

Seppälä, L., insinööri ...

... Tekstausta ja m erkani, litografiaa.

... Piirust.opet. metodiikkaa ja harjoit.luokat.

... Valokuv. harjoitukset.

... Amm. oppia y. -taloutta metall.pakott.lle ja sepille.

8

Valokuvausoppia.

Puusep. harjoit. ¡a aineoppia.

Ammattilaskentoa ¡a äidinkieltä (ruots.).

Kirjanmarmor. ¡a kultasyrjää.

Kaivertamista, taidetaontaa ja metallin- pakotusta.

Huonekaludetaljipiirustusta.

Amm.piir. ja latomista sekä (syysi.) typo­

grafiaa graaf. taiteilijoille.

Setälä, V., fil. maist., valokuv.

Siikanen, H., veistonopettaja Sjöström, K., kansak.opettaja Stenberg, G. A., kirjansitoja Sundqvist, L, kaivertaja ..

West, W., sisustusarkkit.

Vuorio, V., faktori ...

Osan kevätlukukaudesta on sitäpaitsi A. Nieramo opettanut metallinpainamista ja -sorvaamista ¡a V. Hervo öljymaalausta.

LAHJOITUKSIA

Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdistykseltä on koulu oppilasstipen­

deiksi saanut 850 markkaa.

K. H. Renlundin käsityöläisille ja tehtaantyömiehille varatun stipendi- ja palkinto- rahaston korkovaroista on Kaupunginhallitus tätä vuotta varten antanut koululle 660 mk.

jaettavaksi apurahoina ansioituneille iltaosaston oppilaille.

Taidetakomo O. Y. Taito on lahjoittanut 3,000 mk. jaettavaksi taidetaonnan- ja metallinpakotuksen oppilaille palkintoina ahkeruudesta ja edistymisestä.

Toiminimi Farbenfabriken Otto Baer on tänäkin vuonna lahjoittanut kou­

lulle painovärejä, Weilin&Göös paperia ja Kemigraafinen O. Y. kuvalaattoja.

Kirjasinvalimo „Amsterdam" on Paperitukku O. Y:n kautta lahjoittanut latomokaluston ja latomisvälineitä sekä koulun ostaessa kirjasimia myöntänyt suuren hin- taalennuksen.

Puuvillatehtaitten Myyntikonttori on lahjoittanut suuren kokoelman puuvillakangasnäytteitä; O. Y. H j. Grönros A. B. erilaisia kangasnäytteitä, Helsin­

gin Mattotehdas karvalankanäytteitä ja Suomen Gummitehdas O. Y.

kumilaattanäytteitä. Tämän lisäksi on O. Y. T h. Neovius myöntänyt huomattavan alennuksen tilatusta lankanäytteiden kokoelmasta.

Kaikista näistä lahjoista lausuu koulun johtokunta parhaat kiitoksensa.

KIRJASTO

Kirjastonhoitaja arkkitehti Rafael Blomstedt. Amanuenssi neiti J. Böhm. Luku­

kausien aikana ovat kirjasto ja lukusali olleet avoinna niin hyvin yleisöä kuin koulun oppilaita varten klo 12—14 ja 19—21 tiistaisin ja perjantaisin, klo 19—21 keskiviikkoisin ja lauantaisin sekä 17—19 maanantaisin ja torstaisin.

9

REHTORIN KANSLIA

on ollut avoinna maanant., torst, ja perjant. klo 20—20,30, tiist. klo 18—19,30 ja keskiv.

klo 19—19,30.

OPPIVUOSI

Syyslukukausi alkoi syyskuun 10 p:nä ja päättyi joulukuun 15 p:nä. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 14 p:nä ja päättyi toukokuun 18 p:nä.

SISÄÄNPÄÄSYVAATIMUKSET

Yleinen ammattilaiskoulu: Kansakoulukurssi tai vastaavat tiedot.

Taideteollisuuskoulu: 17 vuoden ikä, kansakoulukurssi tai vastaavat tiedot sekä sisäänpääsykokeet piirustuksessa, sommittelussa y. m. syyslukukauden aikana.

Piirustuksenopettajaosastolle pyrkiviltä todistus Yliopistoon johtavan koulun lähinnä viimeistä luokkaa vastaavasta tietomäärästä. Koeaika kuin yllä.

KOULUMAKSUT

Yleisessä ammattilaiskoulussa: Smk. 50: — ammattilaisilta, muilta oppi­

lailta Smk. 100:— kumpaisenakin lukukautena.

Taideteollisuuskoulussa: Smk. 50:— ammattilaisilta, muilta oppilailta Smk. 300:— kumpaisenakin lukukautena.

Oppilaat, jotka jo ovat läpikäyneet koulun, mutta käyttävät hyväkseen opetusta jom­

mankumman osaston erikoisaineissa, ovat suorittaneet lukukausimaksuna Smk. 50:—, jos ovat olleet ammattilaisia. Muut jatko-oppilaat ovat maksaneet 100 mk. kustakin oppi­

aineesta.

Alennuksia on myönnetty erikoistapauksissa harkinnan mukaan.

10

•OPETUSOHJELMA

i.

YLEINEN AMMATTILAISKOULU

TAIDETEOLLISIA AMMATTEJA VARTEN

(Pääasiassa iltaopetusta)

I. YLEINEN KURSSI

Tarkoitettu oppilaille, joilla ei ole ammattia, tai joilla on taideteollinen ammatti, jota varten ei erikoista kurssia ole järjestetty.

Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, vaihtoehtoisia oppiaineita. Yh- 1 luokka:

teensä 10 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia ovat: Käsivarapiirustus (ylim. tunteja), tekstaus ynnä teoria ja rakennus­

piirustus sekä harkinnan mukaan muovailu ja sommittelupiirustus.

Käsivarapiirustusta, projektiopiirustusta, vaihtoehtoisia oppiaineita. Yh- 2 luokka:

teensä 12 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia ovat: samat kuin 1 luokalla sekä perspektiivioppi, tyylioppi ja vailu. Sitä paitsi harkinnan mukaan puun- ja kivenveisto sekä (sommittelupiirustuksen ope­

tusta nauttineille oppilaille) keramiikka ja porsliinimaalaus.

Käsivarapiirustusta, äidinkieltä, kirjanpitoa (syysi.), vaihtoehtoisia oppi­

aineita. Yhteensä syysi. 12, kevätl. 10 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia: samat aineet kuin 1 ja 2 luokalla.

muo-

3 luokka:

II. KORISTEVEISTÄJIEN JA MUOVAILIJAIN KURSSI

1 luokka: Käsivarapiirustusta, muovailua ja veistoa, projektiopiirustusta, ammatti- laskentoa. Yhteensä 12 tunt. viikossa.

11

2 luokka Käsivarapiirustusta, rakennuspiirustusta, ammattioppia, muovailua ja veistoa sekä kivenveistäjille äidinkieltä. Yhteensä kivenveistäjille 12, muille 11 tunt.

viikossa.

3 I и o k k a : Muovailua ¡a veistoa, tyylioppia, kirjanpitoa kevätl. sekä (puunveist:lle ja muovai!:lle) äidinkieltä. Yhteensä syysi. 10, kevätl. 12 tunt. viikossa kivenveistäjille sekä syysi. 12, kevätl. 14 tunt. viikossa muille oppilaille.

Hautakivenveistäjät saavat tekstausopetusta.

Vapaaehtoinen aine: sommittelupiirustus.

III. HUONEKALUPUUSEPPIEN KURSSI

1 I и o k k a : Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, äidinkieltä, huonekalukonstruktio- piirustusta, työharjoituksia. Yhteensä 12 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine: käsivarapiirustus (ylimäär. tunteja).

2 I и o k k a : Työharjoituksia, huonekalukonstruktiopiirustusta, muovailua, puunveis­

toa, projektiopiirustusta, tyylioppia. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine: sommittelupiirustus.

3 I и o k k a : Työharjoituksia, huonekaludetaljipiirustusta, rakennuspiirustusta (sisus­

tusta), muovailua, puunveistoa, kirjanpitoa (kevätl.), ammattioppia. Yhteensä syysluk. 12, kev.luk. 14 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine: sommittelupiirustus.

IV. KIVIPIIRTÄJIEN JA -PAINAJIEN KURSSI a) Kivipiirtäjät:

1 I и o k k a : Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, tekstausta, litografiaharjoituksia.

Yhteensä 12 tunt. viikossa.

2 I и o k k a : Käsivarapiirustusta, litografiharjoituksia, ammattioppia ja -taloutta, teks­

tausta. Yhteensä 13 tunt. viikossa.

3 luokka: Graafill. tyylioppia y. piirust., perspektiivioppia, litografiaharjoituksia, äidinkieltä. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine: sommittelupiirustus.

b) Kivipainajat:

1 luokka: Litogr. harjoit. y. painamista, ammattilaskentoa. Yhteensä 10 tunt.

viikossa.

2 I и o k k a : Kivipainamista, ammattioppia ja -taloutta. Yhteensä 9 tunt. viikossa.

3 luokka: Kivipainamista, äidinkieltä. Yhteensä 10 tunt. viikossa.

12

V. KIRJANSITOJAIN KURSSI (opin suorittaneille)

Pääaineeksi valittava joko marmoreeraus tai käsinkultaus, jonka ohella päästötodistuksen saamista varten on otettava kultasyrjäharjoituksia jommalla­

kummalla luokalla.

1 I и o k k a : Marmoreerausta tai käsinkultausta ynnä ammattipiirustusta. Yhteensä 6 tunt. viikossa (kultasyrjänharjoit:lla 9 tunt.)

2 I и o k k a : Sama ohjelma kuin 1 luokalla.

Vapaaehtoisia aineita: graafill. tyylioppi y. piirustus ja sommittelupiirustus.

VI. KORISTEMAALARIEN KURSSI

1 I и o k k a : Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, ammattimaalausta, tekstausta ynnä teoriaa. Yhteensä 12 tunt. viikossa.

2 I и o k k a : Käsivarapiirustusta, perspektiivioppia, ammattimaalausta, koristemaa­

lausta, tekstausta, äidinkieltä, tyylioppia, aineoppia. Yhteensä 23 tunt. viikossa.

3 I и o k k a : Käsivarapiirustusta, ammattimaalausta, koristemaalausta, piirustusta elä­

vän mallin mukaan, muovailua, kirjanpitoa kevätl. Yhteensä syysi. 24, kevätl. 26 tunt.

viikossa.

Luokilla 2 ja 3 osaksi päiväopetusta.

Sommittelupiirustusta käsivarapiirustuksen yhteydessä.

VII. KIRJANPAINAJIEN KURSSI (opin suorittaneille)

1 luokka: Teoreett. värioppia, painamisteoriaa, graaf. tyylioppia y. piirust., am­

mattioppia. Yhteensä 7 tunt. viikossa.

2 I и o k k a : Painamista, hinnoittelua y. tariffioppia, ammattioppia. Yhteensä 9 tunt.

viikossa.

Vili. LATOJIEN KURSSI (opin suorittaneille)

1 luokka: Graafill. tyyliopp. y. piirustusta, tekstausta, latomista, teoreet. väri­

oppia. Yhteensä 8 tunt. viikossa.

2 I и o k k a : Ammattipiirustusta, latomista, hinnoitt. y. tariffioppia. Yhteensä 8 tunt.

viikossa.

Vapaaehtoisia aineita kummallakin luokalla: ammattioppi ja sommittelupiirustus.

13

IX. TAIDETAKOJIEN JA METALLINPAKOTTAJIEN KURSSI a) Taidetakojat ¡a metallinpakottajat:

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, taontaa ¡a pakotusta, ammatti- piirustusta, muovailua. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, taontaa ¡a pakotusta, ammattipiirustusta, äidin­

kieltä, muovailua. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

3 luokka: Taontaa ¡a pakotusta, muovailua, ammattipiirustusta, tyylioppia, am­

mattioppia ja -taloutta. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

b) Kultasepät:

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, taontaa ja pakotusta, ammatti- piirustusta (syysluk.), muovailua (kev.luk.), tekstausta ynnä teoriaa (syysluk.). Yhteensä 14 tunt. viikossa.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, taontaa ja pakotusta, kaiverrusta, äidinkieltä, muo­

vailua, tekstausta. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

3 luokka: Taontaa ja pakotusta, kaiverrusta, muovailua, tekstausta, tyylioppia, ammattioppia ja -taloutta. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

c) Kaivertajat:

1 luokka: Käsivarapiirustusta, ammattilaskentoa, ammattipiirustusta (syysluk.), taontaa ja pakotusta (tai harkinn. muk. kaiverr. ja pakot.), tekstausta ynnä teoriaa. Yh­

teensä 14 tunt. viikossa.

2 luokka: Käsivarapiirustusta, taontaa ja pakotusta (tai harkinn. muk. kaiverr.), tekstausta, kaiverrusta, äidinkieltä. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

3 luokka: Taontaa ja pakotusta (tai harkinn. muk. kaiverr.), tekstausta, kaiver­

rusta, tyylioppia, ammattioppia ja -taloutta. Yhteensä 14 tunt. viikossa.

X. VALOKUVAAJIEN KURSSI (opin suorittaneille)

1 luokka: Käsivarapiirustusta, sommittelupiirustusta, valokuvausharjoituksia ynnä -oppia, perspektiivioppia. Yhteensä 10 tunt. viikossa.

2 luokka alkaa ensi syksynä.

14

II.

TAIDETEOLLISUUSKOULUN OPETUSOHJELMA *)

(Sekä päivä- että iltaopetusta)

A. MALLIPIIRUSTUSOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta, projektiopiirustusta, muovailua, tyylioppia, tekstausta ynnä teoriaa vaihtoehtoisia oppi­

aineita. Yhteensä 39 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia aineita: porsliinimaal. ja keramiikka sekä kuvanveisto ja muovailu.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta, muovailua, tyylioppia, muoto-oppia, perspektiivioppia, piirustusta elävän mallin mukaan, tekstausta, heraldiikkaa, vaihtoehtoisia aineita. Yhteensä 43 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia ovat samat aineet kuin 1 vuosikurssilla.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, muovailua, piirustusta elävän mallin kaan, tekstausta, kirjanpitoa (syysi.), vaihtoehtoisia aineita. Yhteensä syysi. 36, kevätl.

34 tunt. viikossa.

Vaihtoehtoisia ovat samat aineet kuin 2 vuosikurssilla.

Erikoistapauksissa ovat oppilaat saaneet ottaa valittavaksi aineeksi lisätunteja elävän mallin piirustuksessa.

mu-

fi. HUONEKALUPIIRUSTUSOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, huonekalupiirustusta, käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, huonekalukonstr. ja detaljipiirustusta, tekstausta ynnä teoriaa, vailua, projektiopiirustusta, perspektiivioppia, tyylioppia, rakennuspiirustusta. Yhteensä 44 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, huonekalupiirustusta, käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, tekstausta, huonekalukonstr. ja detaljipiirustusta, muovailua, tyyli- oppia, rakennuspiirustusta, muoto-oppia. Yhteensä 43 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, huonekalupiirustusta, huonekalukonstr. ja detaljipiirustusta, ammattioppia, rakennuspiirustusta, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi.

40, kevätl. 38 tunt. viikossa.

Huonekalukonstruktiopiirustuksen ohella on käyty verstaissa.

Vapaaehtoinen aine: puunveisto kaikilla vuosikursseilla.

muo-

*) Eräiden harjoitusaineiden suuri tuntilukumäärä johtuu siitä, että oppilaita on velvoitettu työskentele- maan sellaisinakin aikoina, ¡olioin opettajilla ei ole opetusvelvollisuutta.

15

C. KORISTEMAALAUSOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta ammattimaalausta, muovailua, projektiopiirustusta, tekstausta ynnä teoriaa, taidehisto­

riaa, tyylioppia. Yhteensä 41 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, käsivara- ja ornamenttipiirustusta, koriste- maalausta, aineoppia, muovailua, tekstausta, perspektiivioppia, taidehistoriaa, tyylioppia, muoto-oppia, piirustusta elävän mallin mukaan. Yhteensä 46 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, käsivara- ja ornamenttipiirustusta, koriste- maalausta, tekstausta, piirustusta elävän mallin mukaan, taidehistoriaa, kirjanpitoa (syysi.).

Yhteensä syysi. 46, kevätl. 44 tunt. viikossa.

Vapaaehtoisia aineita: tekstaus (lisätunt.) sekä puun- tai kivenveisto kaikilla vuosi­

kursseilla.

D. VEISTO- JA MUOVAILUOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta, veistoa ja muovailua, taidehistoriaa, tyylioppia, tekstausta ynnä teoriaa, projektiopiirus­

tusta. Yhteensä 43 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, veistoa ja muovailua, taidehistoriaa, tyylioppia, perspektiivioppia, muotooppia, ammatti- oppia muovailijoille. Yhteensä 44 tunt. viikossa muovailijoille, muille 43.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, veistoa ja muovailua, piirustusta elävän mallin mukaan, ammattioppia puunveistäjille, taidehistoriaa, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä puunveistäjille syysi. 43, kevätl. 41 tunt. viikossa, muille syysi. 42, kevätl. 40.

Vapaaehtoinen aine: keramiikka harkinnan mukaan kaikilla vuosikursseilla.

E. KERAMIIKKAOSASTO

Keramiikka tai porsliinimaalaus pääaineena.

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta, keramiikkaa (keramiikan oppilaille), porsliinimaalausta (porsliinimaal :n oppilaille), muo­

vailua, tyylioppia, projektiopiirustusta. Yhteensä 38 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta, keramiikkaa y. teknologiaa (keramiikan oppilaille), porsliinimaalausta (porsliinimaal:n oppilaille), muovailua, tekstausta ynnä teoriaa, tyylioppia, muoto-oppia. Yhteensä 40 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, keramiikkaa, (keramiikan oppilaille), pors-

16

lünimaalausta (porsliinimaal :n oppilaille), muovailua, piirustusta elävän mallin mukaan, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi. 38, kevätl. 36 tunt. viikossa.

Vapaaehtoinen aine: Porsliinimaalaus (keramiikan oppilaille) ja keramiikka (porsliini- maalauksen oppilaille).

F. TAIDETAONTA- JA METALLINPAKOTUSOSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta, ja pakotusta, ammattipiirustusta, tyylioppia, tekstausta ynnä teoriaa, projektio- piirustusta, muovailua. Yhteensä 42 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta, ja pakotusta, ammattipiirustusta, muoto-oppia, muovailua, tekstausta, tyylioppia.

Yhteensä 43 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, taontaa ja pakotusta, y. ammattioppia, muovailua, ammattipiirustusta, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi. 39, kevätl. 37 tunt.

viikossa.

taontaa

taontaa

G. PIIRUSTUKSENOPETTAJIEN VALMISTUSOSASTO

1 vuosikurssi: Käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, sommittelupiirustusta, perspektiivioppia (epäsuora), projektiopiirustusta, tyylioppia, taidehistoriaa, muovailua, tekstausta ynnä teoriaa, piirustusta elävän mallin mukaan, kaunokirjoitusta, piirustusopet.

metodiikkaa (kevätl.). Yhteensä syysi. 39, kevätl. 41 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, sommittelupiirustusta, piirustusta elävän mallin mukaan, muovailua, perspektiivioppia (suoran.), muoto-oppia, tyylioppia, taidehistoriaa, kaunokirjoitusta y. metodiikkaa, plastillista anatomiaa, piirus- tuksenop. metodiikkaa, piirust. harjoitusluokan opetusta, käsityö- y. sommittelunharjoi- tuksia. Yhteensä 44 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, sommittelupiirustusta, piirustusta elävän mallin mukaan, tekstausta, rakennus- ja viivotinpiirustusta, kaunokirj.

harjoitusluokan opetusta, taidehistoriaa. Yhteensä 35 tunt. viikossa.

H. GRAAFILLISEN TAITEEN OSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, graafillista sommittelua, projektiopiirustusta, taidehistoriaa, tyylioppia, piirustusta elävän mallin mukaan, tekstausta ynnä teoriaa. Yhteensä 41 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, graafillista sommittelua, taidehistoriaa, tyylioppia, muoto-oppia, graaf. tyylioppia ynnä

17

piirust., perspektiivioppia, piirustusta elävän mallin mukaan, heraldiikkaa, tekstausta, plas­

tillista anatomiaa, typografiaa (syysi.). Yhteensä syysi. 41, kevätl. 42 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Käsivarapiirustusta, ornamenttipiirustusta, graafillista sommitte­

lua, piirustusta elävän mallin mukaan, tekstausta, typografiaa (syysi.), litografiaa, taide­

historiaa, etsausta, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi. 45, kevätl. 41 tunt. viikossa.

I. TEKSTIILITAITEEN OSASTO

1 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta, tekstausta ynnä teoriaa, tyylioppia, käsityö- y. sommitt.harjoit., tekstiiliharjoituksia, am­

matti- ja aineoppia y. ammattipiirustusta. Yhteensä 41 tunt. viikossa.

2 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, ornamenttipiirustusta, käsivarapiirustusta, tyylioppia, muoto-oppia, piirust. elävän mallin mukaan, tekstausta, tekstiiliharjoituksia, ammatti- ja aineoppia y. amm.-piirustusta. Yhteensä 41 tunt. viikossa.

3 vuosikurssi: Sommittelupiirustusta, piirust. elävän mallin mukaan, tekstausta, tekstiiliharjoituksia, ammatti- ja aineoppia y. amm.piirustusta, kirjanpitoa (syysi.). Yhteensä syysi. 40, kevätl. 38 tunt. viikossa.

18

Yhteensä 332 oppii.

II. TAIDETEOLLISUUSKOULU

9 oppii.

A Mallipiirustusosasto ...

В Huonekalupiirustusosasto ...

C Koristemaalausosasto ...

D Veisto- ja muovailuosasto ...

E Keramiikkaosasto ...

F Taidetaonta- ja meiallinpakotusosasto G Piirustuksenopettajien valmistusosasto H Graafillisen taiteen osasto ...

I Tekstiilitaiteen osasto ...

7 9 7 13 4 52 27 23 Yhteensä 151 oppii.

483 oppii.

Koko koulun oppilasmäärä

19

I Yleinen kurssi ...

II Koristeveistäjäin ja muovailijain kurssi . ..

III Huonekalupuuseppien kurssi ...

IV Kivipiirtäjien ja -painajien kurssi ...

V Kirjansitojien kurssi ...

VI Koristemaalarien kurssi ...

VII Kirjanpainajien kurssi ...

Vili Latojien kurssi ...

IX Taidetakojien ja metallinpakottajien kurssi X Valokuvaajien kurssi ...

OPPILASMÄÄRÄ

I. YLEINEN AMMATTILAISKOULU TAIDETEOLLISIA AMMATTEJA VARTEN

F

17—21 10—12 18—2010—12 18—2010-12 19-2110—12 18—20

10—12 18—2010—12

Kultasyr¡ánhar¡oüukset............... Käsityöny.sommitt.har¡.(G.-jal-os.) Käsivarapiirustus........................

18—21

9—12 13—16SI—El ZI—8

Kirjanmarmoreeraus............ Kirjanpito...................... Kirjankultausy.ammattipiirustus Koristemaalaus................18—2118—21

18—20

8—11 13—16 17—20 18-2118-21 18-21 17-18 13—1613—16

Kaivertaminen............ Kaunokirj.y.metodiikka Keramiikkaynnäteknologia 8-12 13—15 18—2113-1513—15

Heraldiikka..................... Hinnoin,y.tariffioppikirjalhlle Huonekaludetaljipiirustus....... Huonekalupiirustus............14—1719-21

IZ—81

16—18 15—16

8—10 12—14 15—16(kaunokirj.)

13—15

Graafill.tyylioppiy.-piirustus Harjoitusluokat(piirusi.).......8-10

13—15 19—21 12—14

9—12SI—El 13-16

Ammattipiir.latojilley.Iät.harj. Amm.piir.(konstr.piir.)puusepille Amm.piir.sep.jametallinpalalle Etsausharjoitukset................ Graafillinensommittelu.........10—1217—1919-2118—20

18—2018-2117—19

Ammattioppimuovailijoille(syysi.)............ puusep.japuunveishlle.......... kirjaltajille..................... ja-talouskivipiirt.japainille.. »sepille jamet.pakothlle20—2120—2117—1917—18 17—21 18—2018-20

20—21 17—21 18—20

Aineoppikor.maalareille Ammattimaalaus......... Ammattilaskento.........

PerjantaiLauantaiTorstaiKeskiv.TiistaiOppiaineetMaanant.

O p e tu s

o

•O CN «О О О 2 ^ " 2 t

17—19

8—10 15—16 17—19

13—15 18—20 13—16 17—18

19—21

8—11

19—21 17—19 Värioppikirjaltajille(teor.) Äidinkieli...............ГО

13-15 18-20 18—20

18—20 13-15 18-20

13—15 17—21

18-20 13-15 17—21OZ—81SI—ClValokuv.harj.¡a-oppi Veisto¡amuovailu...

ii 8—10

ynnäteoria............ »latominen......... Tekstiilihän.У*amm.piir.¡a-oppi Typogr.harj.,H-osasto(syysi.) Tyylioppi(Yl.ammattilaiskoulu).. (Taideteollisuuskoulu)I15—16

18—19 9—12 10—12 17—18 16-1717—18

13—16SI—Cl18—21 13—16 17—21 17—21 17—19

9

-

-

Taidehistoria................. Taidetaonta¡ametallinpakotus Tekstaus.................

.

Puusepänharjoitukset...... Ruunveisto,katsoveistoa Rakennus-¡aviivotinpiirustus Sommittelupiirustus(iltak.)... (päiväk.)8-11 18—20 18-20

19—21 18—2018—20 18-20

17—21

8-10 19—21Projektiopiirustus8—10

Plastillinenanatomia Porsliinimaalaus.....9—12

12-14Sl

-И

10-12 13—15 17—19 8—10

8—10 13-15 17—21

15—16 10—12 13—15Sl-El 13-15

Painaminen.................. Rainamisteoria............... Perspektiivioppi(epäsuora).. (suoran.)

.. ..

18-2118-20

9—10 15—16

Litografiaharjoitukset............... Metallinpakotus,katsotaidetaontaa Muoto-oppi............................. Muovailu,katsoveistoa¡amuov. Ornamenttipiirustus................9-109—108—10

16-17

I18-2019-21 18-2118—2119—21

KILPAILUJA

Taideteollisuuskoulun oppilaiden kesken on järjestetty seuraavat kilpailut piirustusten aikaansaamiseksi allamainittuihin tarkoituksiin:

Suomen Kukkasrahastolle lahjalomake: 3 palk. à 400 mk joista kaksi Helena Alfthanille ja yksi Birgit Ranckenille.

Suomen K r e m a t o r i о y h d i sty k s e n merkki: I p. 100 mk Helena Alfthan.

Kalevalajuhlien plakaatti*): 3 150 mk:n palk. oppilaille Robert Hancock, Martti Santala ja Helge Mether-Borgström.

Yksityisyrittäjäin Liiton merkki: I p. 300 mk Helge Mether-Borgström;

Il p. 200 mk Helena Alfthan ja III p. 100 mk Lea Jännes.

Vihkimäkappelin k o r i s t e I и e h d o t и s *): I p. 200 mk Unto Kerttula; Il p.

150 mk Väinö Lehtinen ja III p. 100 mk Birger Kaipiainen.

Suomen Kultaseppien Liiton standaari: I p. 300 mk Viola Gråsten ; Il p. 200 mk Lassi Marttinen ja III p. 100 mk Maija Koisi.

Helsingin Mattotehdas O. Y:lle kokosmattojen malleja:

400 mk Ellinor Caselius sekä 3 palk. à 200 mk oppilaille Gudrun Wijkberg, Armi Airaksi­

nen ja Ellinor Caselius. Tämän lisäksi on lunastettu 75 mk:lla kpl. ehdotuksia oppilailta Unto Kerttula, Tapio Wirkkala, Gudrun Wijkberg, Hilkka Palojoki ja Maire Lindroos.

Messukasukka Tampereen Tuomiokirkkoa varten: I p. 350 mk Viola Gråsten; Il p. 300 mk Sirkku Pelkonen; III p. 250 mk Gunvor Möller ja IV p. 200 mk Toa Johansson.

M a t k a i I i j a e s i n e i d e n piirustuksia*): I p. 150 mk Kyllikki Uronoja; Il p.

100 mk Viola Gråsten ja III p. 50 mk. Jaakko Hurme.

Pidäkeverho O. Y:lle kierrekaihtimien malleja: I p. 400 mk Unto Kerttula; il p. 250 mk Kaino Toivola ¡a III p. 150 mk sa:lle.

Viri O. Y:lle kulta- ja hopeakoristeiden piirustuksia: palkintoina jaettiin palkinnonsaajain luonnosten mukaan valmistettuja koriste-esineitä oppilaille Kaino Toivola, Kate Cable, Lyyli Vanhatalo, Tapio Wirkkala, Uhra-Beata Simberg, Kaarina Jorma ja Viola Gråsten.

I p.

Sitäpaitsi toimeenpantiin koulussa seuraavat kilpailut:

Elävän mallin piirustusopetuksen yhteydessä kilpailu käsittäen figuraalisommit- telun seinävaatetta varten. Toa Johansson sai palk. 150 mk.

Piirustusopetuksen metodiikan yhteydessä kilpailu käsittäen Kalevala-aiheisen kuvan. I p. 75 mk sai Viola Gråsten ja kaksi II p. à 50 mk Sirkku Nikulainen ja Valborg Lagerblad.

*) Nämät kilpailut ovat ¡äriestetyt keskuskoulun varoilla, muut asianomaisten liikenimien y.m. kustannuksella.

22

Ensimmäisen vuosikurssin sommittelupiirustuksen yhteydessä on useampia kilpailuja niin hyvin tunti- kuin kotitehtävinä toimeenpantu. Viimemainitussa ryhmässä on seuraavat palkinnot annettu allamainituissa kilpailuissa:

Lapsen namuslaatikkoehdotus: I p. Ilta Tapionlinna; Il p. Irja Einola ja III p. Mirjam Ilvonen.

Matkamuistoesine Suursaarelta (rantapuvun nenäliina): I p. Birger Kai­

piainen, Il p. Rauha Nuolivaara och III p. Heikki Ahtiala.

Erilaisista kankaista valmistettu rasia: I p. Birger Kaipiainen, Il p.

Ilta Tapionlinna ja III p. Osmo Karhia.

Balettilavastuksen malli: I p. Rauha Nuolivaara, Il p. Birger Kaipiainen ja III p. Irja Einola.

Huonekalupiirustuksen yhteydessä on järjestetty seuraavat kilpailut:

Annetun pohjasuunnitelman perustalla 3 huoneen asunnon sisustamis- ehdotus määrättyä henkilömäärää silmälläpitäen. Kaksi samanarvoista palkintoa sai­

vat Tuja Uliberg ja Ilmari Tapiovaara.

„Insulit"-huvilan sisustamisehdotus: I p. Tuja Ullberg ¡a II p. Maire Lindroos.

Palkintoina on ollut taideteollisuus- ja taidekirjallisuutta.

OPINTORETKEILYJÄ JA -KÄYNTEJÄ

Kirjanpainajien ja latojien kurssien oppilaille järjestettiin opintokäynti opettajien joh­

dolla Tampereelle, jossa oppilaat saivat tutustua erinäisiin heidän ammattialaansa lähellä oleviin tehtaisiin ja muihin laitoksiin.

Taideteollisuuskoulun oppilaille on järjestetty käyntejä Arabian Porsliinitehtaaseen, Helsingin Mattotehtaaseen, Sanduddin Tapettitehtaaseen, Kemigrafisen O. Y:n kliseelai- tokseen. Uuden Suomen kirjapainoon ja Keravan Puuseppätehtaaseen, jolloin laitosten teknilliset johtajat ja muut asiantuntijat suopeasti ovat asettuneet käytettäviksi lai­

tosten esittelyä ja selostusta varten.

Tämän lisäksi ovat eri ryhmät käyneet oppivuoden aikana Helsingissä järjestetyissä taideteollisuus-, taidekäsityö- ja kansantaidenäyttelyissä, jolloin käynteihin on liitetty se­

lostavia esityksiä.

Lopuksi ovat yksityiset oppilaat suorittaneet kopiotöitä Kansallismuseossa ja Taide­

teollisuusmuseossa sekä suurempi ryhmä syyslukukaudella Ostrobotniassa järjestetyssä vanhojen messinki-, kupari- ja tinatöiden näyttelyssä.

23

PÄÄSTÖTODISTUKSEN SAANEET OPPILAAT

I. Yleinen ammattilaiskoulu taideteollisia ammatt. varten.

Yleinen kurssi: Irma Melartin, Armi Ojanen, Uuno Säynäs, ja Karin Thurman.

Koristeveistäjien ja muovailijain kurssi: Erik Ax.

Huonekalupuuseppien kurssi : Matti Hurskainen, Ahti Itkonen, Martti Kolmisoppi, Eino Kuokkanen, Onni Laitinen, Väinö Laitinen, Kaarlo Lämpöinen, Armas Pärssinen, Esko Ri tasa lo, Paavo Salonen, Val­

ter Vikman ja Unto Virtanen.

Kivipiirtäjien ja -painajien kurssi: Veikko Ikonen, Eino Koh­

va k k a, Walter K ä h ä r i, Erik Lagergren, Björn Nordblad, Torsten R и n d m a n, Gunborg Westling ja Jorma Välinen.

Kirjansitojien kurssi: Siiri Hokkanen, Erik Jansson, Veikko Loimu, Harry Nyberg ja Erik S n e c k.

Koristemaalarien kurssi: Hans Höfer, Jorma Nieminen ja Tauno Rastas.

Kirjanpainajien kurssi: Rangvald Heikkilä.

Latojien kurssi: Jarl Ahlström, Vieno H i I d é n, Tor Holmberg, Olga Holopainen, Eino Immonen, Edit Laitinen, Toini Lehtonen ja Juho Ojala.

Taidetakojien ja metallinpakottajien kurssi: Waldemar Jonas­

son, Niilo Suomi ja Yrjö Wi rta n e n.

II. Taideteollisuuskoulu.

Mallipiirustusosasto: Gunvor Möller.

Huonekalupiirustusosasto: Tuja Uliberg.

Koristemaalausosasto: Unto Kerttula, Väinö Lehtinen, Fritiof Weck­

ström ja Vilho Voutilainen.

Keramiikkaosasto: Sigrid H a rio la.

Taidetaonta- ja metallinpakotusosasto: Viljo Aaltonen.

Piirustuksenopettajien valmistusosasto: Birgit Andersson, Lyyli Anhava, Viola Gråsten, Paul Grönholm, Kaarina Jorma, Lauri Järvinen, Torsten Korsström, Rauni Raudanjoki, Helmi T o k k o I a, Yrjö Tähtinen, ja Märta Wetterstein.

Graafillisen taiteen osasto: Robert Hancock, Sulo K i r k k a I a, Helge Mether-Borgström ja Martti Santala.

Tekstiilitaiteen osasto: Armi Airaksinen, Kate Cable, Ellinor Case­

lius, Toa Johansson, Lempi Kamppuri, Maija Koisi, Salme K o p o I a, Sirkku Pelkonen, Uhra-Beata Simberg ja Gudrun Wijkberg.

24

AVUSTUKSET JA PALKINNOT

K. H. Renlundin käsityöläisille ¡a tehtaantyömiehille tarkoitetun stipendi- ja pal- kintorahaston korkovaroista saivat seuraavat oppilaat ammatissaan osoittamasta ahke­

ruudesta ja edistyksestään koulun oppiaineissa alla mainitut palkinnot: 380 mk Unto W i rt a n e n ja 280 mk Eino Räty.

Helsingin Käsityö- ja T e h d a s у h d i st у k s e n stipendivarat jaettiin siten, että Paavo S a I o n e n sai 300 mk sekä Erik A x ja Tauno Rastas kukin 275 mk.

Taidetakomo O. Y. Taidon taidetaonnan ja metallinpakotuksen oppilaille tarkoitetut stipendivarat jaettiin siten, että koulun ylemmän päiväosaston oppilas Wiljo Aaltonen sai 1,000 mk. Iltakurssille jäävä osa jaettiin seuraavasti: 375 mk. Niilo Suomi, 300 mk. Waldemar Jonasson ja Yrjö W i r t a n e n, 250 mk. Paavo Mäkelä ja Viljo Ståhlberg sekä 175 mk. Veikko Kallio, Edvin Sundström ja Olavi Tuomi.

Teollisuusneuvos S. Vuorion stipendirahaston korkovaroista annettiin 1,600 mk. koristemaalausosastolta päästötodistuksen saaneelle oppilaalle Fritiof W e ck- s t r ö m i 11 e apurahana tutkintomatkaa varten kotimaassa sillä ehdolla, että tehdyistä tutkielmista kaksi kappaletta luovutetaan koulun kokoelmiin.

Edelleen antoi Taideteollisuusyhdistys käyttövaroistaan seuraavat palkin­

not ahkeruudesta ja edistyksestä: 275 mk. Kate Cable, Sulo K i r k k a I a, Sirkku Pelkonen, Martti Santala ¡a Tuja U 11 b e r g ; 200 mk. Armi Airaksinen, Lyyli Anhava, Ellinor C a s e I i и s, Robert Hancock, Sigrid H a r i о I a, Veikko Ikonen, Toa Johansson, Kaarina Jorma, Lea Ij ä n n e s, Unto Kerttula, Maija Koisi, Väinö Lehtinen, Lassi Marttinen, Irma Melartin, Helge Mether-Borg- ström, Jorma Nieminen, Armi Ojanen, Rauni Raudanjoki, Torsten R и n d- Uuno S ä у n ä s, Gunborg Westling, Gudrun Wijkberg, Valter Vikman, man,

Tapio Virkkala ja Vilho Voutilainen; 175 mk. Olof Eriksson, Ingrid G i n- Viola Gråsten, Paul Grönholm, Rangvald Heikkilä, Vieno H i I d é n, man,

Tor Holmberg, Matti Hurskainen, Eino Immonen, Ahti Itkonen, Erik Jans­

son, Lauri Järvinen, Eino Kohvakka, Martti Kolmisoppi, Torsten Kors­

ström, Eino Kuokkanen, Valborg Lagerblad, Onni Laitinen, Väinö Laiti­

nen, Kaarlo Lämpöinen, Toini Lehtonen, Kirsti Liimatainen, Veikko Loimu, Sirkku Nikulainen, Harry Nyberg, Armas Pärssinen, Esko Ri ta sa lo, Erik S n e c k, Karin Thurman, Helmi T o k k o I a, Kyllikki U r o n o j a, Sven Vilenius ja Jorma Välinen; 150 mk. Toivo Alho, Olga von Buxhoeveden, Nils Englund, Olavi Halonen, Gösta Hedström, Tea Helenelund, Unto Lehtinen, Väinö Leinonen, Ensio Nissinen, Harry Nyman, Erkki Näsäkkälä, Veikko Paka­

rinen, Kaarlo Rajavaara, Volmar Tummavuori ja Erkki Tuomi.

Helsingissä toukokuulla 1935.

Werner von Essen.

25

OPPILASTÖITÄ

Seuraavilla sivuilla esitetään sarja näytteitä koulutyön viimeisistä saavutuksista. Koulu pyrkii määrätietoisesti laajentamaan ja syventämään opetusta käytännöllisten työharjoitusten muodossa siinä määrin kuin tämä on mahdollista niissä puutteellisissa oloissa, joissa laitos huoneistoon ja työvälineisiin nähden on pa­

kotettu toimimaan.

Kaikki kuvatut työt ovat koulun oppilaiden sommittelemat ja val­

mistamat asianomaisten ammattiopettajain johdolla. Valokuvat on otettu koulun viime syksynä perustamalla valokuvaajien kurs­

silla. Tilanahtauden takia ei kuvastoon ole voitu ottaa mukaan näytteitä kaikilta koulun edustamilta taideteollisuusaloilta.

Koulun johto esiintuo vilpittömät kiitoksensa kaikille niille toimi- nimille, jotka lahjoin eri muodossa ovat helpottaneet kuvaston aikaansaantia.

■

m *•

Г' Ж

Щ

Г

щ ;

ii Г,;"

' Í

■

?■ и

S #4 ■>' : g* з ури*

№ Y"

•y^l s щ

.

Keramükkakulhon sorvausta

è

Keramiikkauumn ääressä

/

Г»

'

i®# J

>1

^ ¿1

ÁJjfrí

■V

Ж: V -,

\ ! : V

■

1

v •

i

жЛ ■.

■> r

I

4

!>ГШ

r r. 6

,■.

' ¿

I

F i i r

к.

-i i*

:

«ms

■ К И Ш

Vnew

о

V к

'

}]

v

v t

X

к

é

4 %

Sli"

I

^V

6^i

i:

,...>SJ: ::

P» |

X:, x

кГ; ■

.

.:_з_..: .-»ж.

I

Keramiikkaa

4'

Г